Jättiruoko
| Jättiruoko | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
| Lahko: | Poales |
| Heimo: | Heinäkasvit Poaceae |
| Suku: | Jättiruo’ot Arundo |
| Laji: | donax |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Arundo donax |
|
| Katso myös | |
Jättiruoko eli aasianjättiruoko (Arundo donax) on nimensä mukaisesti isokokoinen heinäkasvi (heimo Poaceae). Sitä voidaan käyttää monivuotisena koristekasvina.[2] Jättiruokoa pidetään yhtenä maailman sadasta haitallisimmasta vieraslajista.[3]
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heinän juurakko on suomuinen, haarova, polveileva ja tukeva. Varsi on 2–6 metriä korkea ja 1–1,5 cm halkaisijaltaan, haarautumaton, bambun tapainen. Lehdet ovat 30–60 cm pitkiä ja 2–5 cm leveitä, kapenevat kärkeen päin lankamaisen ohuiksi. Kukinto on tähkämäinen huiskilo, yleensä sinipunainen.[4] Yksikotinen.[5] Jättiruoko kuuluu C4-kasveihin eli käyttää yhteyttämiseen C4-yhteyttämistä.[6]
Kasvupaikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jättiruoko on kotoisin Välimereltä. Se suosii kosteita paikkoja mutta kasvaa hyvin myös kuivassa ja kaikenlaisessa maassa, tienvarsilla, joutomailla. Sitä käytetään myös aitakasvina.[5][7][8]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhdysvalloissa kasvia käytetään sekä paperin että bioenergian raaka-aineena.lähde? Jättiruokoa käytetään monien puupuhaltimien, esim. oboen ja fagotin suuttimen, röörin tekemiseen, se muodostuu kahdesta vastakkain sidotusta ruokolehdykästä.[9][10]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
_(2).jpg)
_(2).jpg)
_(2).jpg)
_(2).jpg)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lansdown, R.V.: Arundo donax IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 28.10.2016. (englanniksi)
- ↑ Räty, E. ja Alanko, P. 2004: Viljelykasvien nimistö, s. 29. - 200 sivua. - Puutarhaliiton julkaisuja n:o 328. ISBN 951-8942-57-9.
- ↑ 100 of the World's Worst Invasive Alien Species Issg.org. Global Invasive Species Database. Arkistoitu 2.4.2016. Viitattu 9.5.2012. (englanniksi)
- ↑ Flora of China: Arundo donax efloras.org. Viitattu 2.11.2017. (englanniksi)
- ↑ a b Arundo donax – L. pfaf.org. Viitattu 2.11.2017.
- ↑ Phys.org: Giant reed is a photosynthetic outlier, study finds phys.org. Viitattu 2.11.2017. (englanniksi)
- ↑ Kanarialainen kasvio: Arundo donax, jättiruoko, caña común sakari.kuvat.fi. Viitattu 2.11.2017.
- ↑ Renewable Energy World: Arundo Is Better than Switchgrass for Biomass Power Generation renewableenergyworld.com. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 2.11.2017.
- ↑ Suomen Oboe- ja Fagottiseura: Soitinesittely suomenoboejafagottiseura.net. Viitattu 2.11.2017.
- ↑ Oboetietoa seidipalonen.fi. Arkistoitu 7.11.2017. Viitattu 2.11.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Jättiruoko (Arundo donax)
- Suomen Lajitietokeskus: Jättiruoko (aasianjättiruoko) – Arundo donax
- Arja Santanen, Pirjo Mäkelä, Frederick Stoddard: Uusilla bioenergiakasveilla monimuotoisuutta pelloille, Helsingin yliopisto
- ITIS: Arundo donax (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Arundo donax (englanniksi)
- Flora of China: Arundo donax (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Arundo donax (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)