Jyväskylän kaupunginteatteri
| Jyväskylän kaupunginteatteri | |
|---|---|
 |
|
| Sijainti | Jyväskylä, Suomi |
| Koordinaatit | 62°14′N 25°45′E / 62.24°N 25.75°E |
| Rakennustyyppi | Teatterirakennus |
| Suunnittelija | Alvar Aalto |
| Valmistumisvuosi | |
 Jyväskylän kaupunginteatteri |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Jyväskylän kaupunginteatteri on vuonna 1961 perustettu teatteri, joka toimii akateemikko Alvar Aallon suunnittelemassa teatteritalossa Jyväskylän keskustassa.[1]
Teatterirakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teatteritalo Jyväskylän Vapaudenkadulla valmistui kuusi vuotta Aallon kuoleman jälkeen vuonna 1982. Teatteritalo on osa Aallon 1960-luvulla tekemää Jyväskylän hallintokorttelisuunnitelmaa. Suunnitelman muut osat ovat Poliisitalo (1971) ja Virastotalo (1978).
Teatteri koostuu kahdesta näyttämöstä, joista suuren näyttämön katsomossa on 551 paikkaa ja pienellä näyttämöllä noin sata paikkaa.[1]
Teatteritalon odotettu peruskorjaus aloitetaan syksyllä 2024. Kaksivuotisen remontin aikana teatteritoiminta siirtyy väistötiloihin Jyväskylän Paviljonkiin, Uno Savolan kadulle.
Ohjelmisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teatterissa esitetään uusia ensi-iltoja kuudesta kahdeksaan vuodessa. Yhteensä esityksiä on vuosittain noin 250 ja yleisöä noin 60 000.[1]
Ohjelmistoon kuuluneita musiikkinäytelmiä ovat muun muassa Myrskyluodon Maija 2012–2013, Shrek 2013–2014, Lainahöyhenissä 2014–2015, Jekyll & Hyde 2015–2016, Hair 2018–2019 ja Phantom - Pariisin oopperan kummitus 2019–2020, The Addams Family 2021–2022.[2]
Vuodesta 2002 teatterin erityisenä painopisteenä on ollut lasten- ja nuortenteatteri sekä siihen liittyvä teatterikasvatus. Tätä se on toteuttanut erilaisilla työpajoilla, Teatteri tutuksi -toiminnallaan sekä erilaisilla yhteistyöprojekteilla lasten ja nuorten kanssa. Sylivauvoillekin tarkoitettuja produktioita on tehty, esimerkiksi vuoden 2010 Vaavin salattu elämä.[3]
Teatterin johtajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Lähde (1961–2001)[11]
Henkilökunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Teatterin tunnettuja näyttelijöitä ovat Maritta Viitamäki (Maa on syntinen laulu) ja Kari Kihlström (Porttikielto taivaaseen, Talvisota). Vuonna 2024 teatterissa näyttelivät muiden muassa Paavo Honkimäki, Saara Jokiaho, Anneli Karppinen, Miika Laakso, Hannu Lintukoski, Piia Mannisenmäki, Jukka-Pekka Mikkonen, Anna-Maija Oka, Jussi-Petteri Peräinen, Elina Saarela, Jouni Salo, Hegy Tuusvuori, Sami Ulmanen, Asko Vaarala, Markus Virtanen ja Tytti Vänskä. [12]
Jyväskylän kaupunginteatteri palkittiin vuoden 2007 reiluimpana kulttuurityönantajana.[13]
1960-luvulla Jyväskylässä näyttelivät muun muassa Sointu Angervo, Ami Koivisto, Anita Heikkinen, Tuula Saarinen, Seija Haarala, Elina Hoffrén, Sylvi Koponen, Hilkka Ollikainen, Irma Tanskanen, Aune Lind, Aune Hurme-Virtanen, Saara Pakkasvirta, Edvin Haapalainen, Seppo Haukijärvi, Martti Kuisma, Turkka Lehtinen, Ari Määttänen, Esko Nikkari, Veijo Peltola, Erkki Thil[14], Uolevi Vahteristo, Aapo Vilhunen ja Pertti Öyry.[15][16]
1970-luvun näyttelijöihin kuuluivat Aune Hurme-Virtanen, Etta-Liisa Kunnas-Lappalainen, Tuula Saarinen, Pirkko Kumpunen, Riitta Selin, Seppo Maijala, Pentti Marttinen, Olavi Tervahartiala, Esko Lukkari, Matti Suhonen, Eino Puumalainen, Marja-Leena Ihalainen, Matti Nurminen, Arja Nurminen, Ossi Kangas, Mikko Nousiainen, Tuula Nyman, Turo Unho ja Pekka Saaristo[17][18][19].
1980-luvun näyttelijänimiä olivat Pekka Ahola, Jorma Böök, Markku Eskelinen, Kristina Hakovirta, Hannu Hiltunen, Rainer Kaunisto, Ahti Kuoppala, Hanna Liinoja, Markku Maasilta, Mauri Nevonmaa, Kunto Ojansivu, Orvokki Oksanen, Ritva Oksanen, Kari Paju, Taina Reponen, Heikki Railevirta, Erkki Teittinen ja Jukka Tuominen[20][21].
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jyväskylän kaupunginteatteri on ollut osa kaupungin organisaatiota vuodesta 2001 lähtien. Siihen saakka se toimi osakeyhtiönä, ja nimi oli virallisesti Jyväskylän Teatteri Oy. [22]
Vuonna 1984 teatterin johtoon tullut Aimo Hiltunen pyrki löytämään yleisöön vetoavia näytelmiä. Syksystä 1988 alkaen esitetty Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen -musiikkinäytelmä oli kapellimestari Jyrki Heikkilän ja käsikirjoittaja Martti Pulakan yhteistyön hedelmä ja Suomen kantaesitys.[23] Kolmen näytäntökauden aikana sen näki yli 105 000 katsojaa. 1990-luvun Rauli Jokelinin neljä vuotta kestänyttä aikaa leimasi talouskriisi. Jokelinin kaudella nähtiin teatterissa suosittu unkarilainen musikaali Se on elämää, Misi. Aila Lavasteen kaudella 2000-luvun alussa nähtiin teatterin 40-vuotisjuhlanäytelmänä kappale Maan päällä paikka yksi on (2001).[24] Reino Braggen kaudella syksyllä 2010 ohjelmiston vetonaulana oli My Fair Lady.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Jyväskylän kaupunginteatteri Jyväskylä.fi. Arkistoitu 16.9.2013. Viitattu 28.11.2013.
- ↑ Tuomaala,Tomi: Hulluja, tähtiä ja jättiläisiä. keskisuomalainen, 26.8.2015. Jyväskylä.
- ↑ a b Keski-Suomen yritysmaailma 2/2010 (Arkistoitu – Internet Archive). PDF.
- ↑ Teatterinjohtaja Aila Lavaste jättää Jyväskylän Kaleva. 5.12.2005. Viitattu 22.5.2014.
- ↑ Liinamaa, Arja: Aila luovutti avaimet Reinolle Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti. 30.5.2007. Arkistoitu 12.5.2008. Viitattu 7.8.2015.
- ↑ Sirén, Anna: Reino Bragge toivoo teatterin kumpuavan ympäröivästä ajasta Yle Uutiset. 5.8.2010. Viitattu 7.8.2015.
- ↑ Doagu, Shahin: Kari Arffman Jyväskylän kaupunginteatterin johtoon Keskisuomalainen. 15.6.2010. Viitattu 28.11.2013.[vanhentunut linkki]
- ↑ Heli Kaski: Jyväskylän kaupunginteatterin johtaja eroaa 29.1.2015. Ylen uutiset. Viitattu 29.1.2015.
- ↑ Raitio, Riikka: Hilkka Hyttinen Jyväskylän kaupunginteatterin johtoon Yle Uutiset. 6.5.2015. Viitattu 7.8.2015.
- ↑ Jyväskylän kaupunginteatteri sai uuden johtajan: "Meidän pitää pystyä arvostamaan keskisuomalaista kulttuuria" Yle Uutiset. Viitattu 8.5.2021.
- ↑ Westman, Maija-Liisa: Keskisuomalainen teatteri Finnica. 2002. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 7.8.2015.
- ↑ Näyttelijät Jyväskylän kaupunginteatteri. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 22.05.2024.
- ↑ Jyväskylän kaupunginteatteri on reiluin kulttuurityönantaja 13.4.2008. Yle Uutiset. Viitattu 21.2.2014.
- ↑ Kotimaisen osuus 4l pros. ohjelmistoista koko maassa. Talviteatterit sulkevat ovensa. Helsingin Sanomat, 4.6.1965, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Korhonen ja Herala Kansalliseen. Lakonuhka kirehti teattereitten näyttelijäneuvotteluja koko maassa. Helsingin Sanomat, 15.3.1963, s. 20. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Näyttelijämarkkinat kiivaina käyntiin Helsingistä Rovaniemelle. Helsingin Sanomat, 16.3.1965, s. 16. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Ostajan markkinat näyttelijäpestissä. Helsingin Sanomat, 2.2.1969, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Vaihto vilkasta maan teattereissa. Helsingin Sanomat, 2.2.1971, s. 15. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Näyttelijät muuttavat. Iso haavi Helsingissä, muualla hiljaisempaa. Helsingin Sanomat, 29.1.1975, s. 15. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Teatterin korttipakka sekoittuu. Helsingin Sanomat, 1.2.1981, s. 19. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Teatterien verenvaihto on vilkasta. Helsingin Sanomat, 2.2.1985, s. 27. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Historiaa Jyväskylä.fi. Jyväskylän kaupunginteatteri. Arkistoitu 16.4.2020. Viitattu 25.3.2020.
- ↑ Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen Savonlinnassa. Keskisuomalainen, 13.6.2014. Keskisuomalainen Oy. ISSN 0356-1402
- ↑ Uuden talon aika (Arkistoitu – Internet Archive). Finnica Keski-Suomi. Viitattu 22.5.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jyväskylän kaupunginteatteri Wikimedia Commonsissa