Kävlingen kunta
| Kävlingen kunta | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Lääni | Skånen lääni |
| Maakunta | Skåne |
| Keskustaajama | Kävlinge |
| Kuntakoodi | 1261 |
| Pinta-ala ([1]) | |
| – Maa | 152,54 km² |
| Väkiluku (31.12.2021) ([2]) | 32 341 |
| – Väestötiheys | 212 as./km² |
Kävlingen kunta (ruots. Kävlinge kommun) on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Skåneen. Kunnan keskustaajama on Kävlinge.[3]
Kunnan maapinta-ala on 152,54 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 32 341 henkeä (31.12.2021).[2]
Kunnan alueeseen kuuluvassa Barsebäckissä sijaitsee Barsebäckin ydinvoimala, joka suljettiin vuonna 2005.
Vuonna 2007 kunnassa oli 72,08 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 46,9 prosenttia kunnan maapinta-alasta.
Kuntajaon kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyisen Kävlingen kunnan alue muodostuu 13 entisen kunnan alueista. Vuonna 1901 alueelle perustettiin kaksi taajaväkistä yhdyskuntaa: Furulund Lackalängan maalaiskuntaan ja Kävlinge Kävlingen maalaiskuntaan. Koko Kävlingen maalaiskunta muutettiin vuonna 1946 Kävlingen kauppalaksi, jolloin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin.
Vuoden 1952 kuntauudistuksessa muodostettiin seuraavat "suurkunnat":
- Dösjebro (Annelöv, Dagstorp, Saxtorp ja Västra Karaby)
- Harrie (Lilla Harrie, Remmarlöv, Stora Harrie, Virke, Västra Sallerup (osa) ja Örtofta)
- Löddeköpinge (Barsebäck, Hofterup, Hög ja Löddeköpinge)
- Teckomatorp (Källs-Nöbbelöv, Norra Skrävlinge, Norrvidinge ja Södervidinge)
Lisäksi muodostettiin Furulundin kauppala yhdistämällä Lackalängan ja Stävien maalaiskunnat. Samalla Furulundin taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Kävlingen kauppalaan uudistus ei vaikuttanut.
Kuntablokin muodostamisen jälkeen Kävlingen kauppalaan liitettiin Dagstorpin ja Västra Karabyn seurakunnat jaetusta Dösjebron maalaiskunnasta. Vuonna 1969 Kävlingen kauppalaan liitettiin Furulundin kauppala sekä osia Harrien (Stora Harrie, Lilla Harrie ja Virke) ja Teckomatorpin (Södervidinge) maalaiskunnista. Vuonna 1971 Ruotsissa siirryttiin yhtenäiseen kuntamuotoon ja Kävlingen kauppala muutettiin Kävlingen kunnaksi. Vuonna 1974 kunta sai nykyiset rajansa, kun Löddeköpingen kunta liitettiin siihen.
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.
| Tausta | Tarkempi jaottelu | Henkilöä (31.12.2015)[7] |
% |
|---|---|---|---|
| Ulkomaalaistaustaiset | Ulkomailla syntyneet | 2 707 | 9,0 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla | 709 | 2,4 | |
| Ruotsalaistaustaiset | Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla | 2 170 | 7,2 |
| Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa | 24 518 | 81,4 |
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 127 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,4 prosenttia kunnan väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 5,5 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 105 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 0,5 prosenttia kunnan väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 218 042 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 145 000 kruunua.[11]
Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]
- 0–17-vuotiaat: 24,6 %
- 18–64-vuotiaat: 58,6 %
- 65 vuotta täyttäneet: 16,8 %
Elinkeinot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 2,6 | 1,5 | |
| jalostus | 20,0 | 21,5 | |
| palvelut | 75,8 | 76,1 | |
| tuntematon | 1,7 | 0,9 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 7 282 | 14 288 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 51,0 | ||
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kunnassa on 11 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 90,5 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 768 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010) |
|---|---|---|
| 1 | Kävlinge | 9 049 |
| 2 | Löddeköpinge | 6 290 |
| 3 | Furulund | 4 180 |
| 4 | Hofterup | 3 501 |
| 5 | Dösjebro | 858 |
| 6 | Sandskogen | 621 |
| 7 | Barsebäck | 524 |
| 8 | Barsebäckshamn | 438 |
| 9 | Lilla Harrie | 371 |
| 10 | Västra Karaby | 229 |
| 11 | Saxtorpsskogen* | 184[17] |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Saxtorpsskogenin taajamassa on 973 asukasta, ja se kuuluu pääosin Landskronan kuntaan.[17]
Entiset taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]
Ålstorp on sittemmin kasvanut yhteen Hofterupin taajaman kanssa.[18]
Pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]
Entiset pientaajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]
Kunnanvaltuusto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, aluevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Kävlingen kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.
| Puolue | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1973 | 1976 | 1979 | 1982 | 1985 | 1988 | 1991 | 1994 | 1998 | 2002 | 2006 | 2010 | 2014 | 2018 | 2022 | ||
| Maltillinen kokoomus | 5 | 7 | 10 | 12 | 13 | 10 | 14 | 10 | 12 | 9 | 12 | 16 | 15 | 15 | ||
| Keskustapuolue | 15 | 13 | 9 | 7 | 6 | 6 | 5 | 3 | 2 | 2 | 3 | 3 | 3 | 4 | ||
| Liberaalit | 4 | 5 | 5 | 3 | 5 | 5 | 5 | 2 | 2 | 5 | 4 | 5 | 5 | 4 | ||
| Kristillisdemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 1 | 0 | 1 | 2 | 1 | 1 | 1 | 1 | ||
| Ympäristöpuolue vihreät | 0 | 0 | 0 | 1 | 1 | 3 | 2 | 2 | 2 | 1 | 1 | 2 | 3 | 2 | ||
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 25 | 23 | 24 | 25 | 23 | 24 | 20 | 23 | 18 | 20 | 17 | 15 | 14 | 12 | ||
| Vasemmistopuolue | 0 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | 2 | 0 | 2 | 1 | 1 | 1 | 1 | 1 | ||
| Ruotsidemokraatit | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 4 | 6 | 4 | 7 | 10 | ||
| Muut | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 0 | 9 | 6 | 1 | 0 | 2 | 0 | 0 | ||
| Yhteensä [22] | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 49 | 45 | 45 | 45 | 49 | 49 | 49 | ||
Piirit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:
- Barsebäckin piiri
- Dagstorpin piiri
- Hofterupin piiri
- Högin piiri (Skåne)
- Kävlingen piiri
- Lackalänga-Stävien piiri
- Lilla Harrien piiri
- Löddeköpingen piiri
- Stora Harrien piiri
- Södervidingen piiri
- Virken piiri
- Västra Karabyn piiri
Seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]
- Kävlinge
- Dagstorp
- Västra Karaby
- Lackalänga-Stävie
- Hofterup
- Löddebygden
Historialliset seurakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.
- Barsebäck
- Dagstorp
- Hofterup
- Hög
- Kävlinge
- Lackalänga
- Lilla Harrie
- Löddeköpinge
- Stora Harrie
- Stävie
- Södervidinge
- Virke
- Västra Karaby (Karaby)
Kirkot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Barsebäckin kirkko -
Dagstorpin kirkko -
Gamla kyrkan -
Hofterupin kirkko -
Högin kirkko -
Korsbackakyrkan -
Lackalängan kirkko -
Lilla Harrien kirkko -
Löddeköpingen kirkko -
Stora Harrien kirkko -
Stävien kirkko -
Södervidingen kirkko -
Virken kirkko -
Västra Karabyn kirkko
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2021 Statistiska centralbyrån. Viitattu 7.3.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Kävlinge Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
- ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2018 Statistiska centralbyrån. Viitattu 7.3.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
- ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
