Keskinen federaatiopiiri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Keskinen federaatiopiiri
Центральный федеральный округ Российской Федерации
Federaatiopiirin sijainti Venäjällä
Federaatiopiirin sijainti Venäjällä
Valtio Venäjä
Liittovaltiosubjektit Belgorodin alue
Brjanskin alue
Ivanovon alue
Kalugan alue
Kostroman alue
Kurskin alue
Lipetskin alue
Moskovan kaupunki
Moskovan alue
Orjolin alue
Rjazanin alue
Smolenskin alue
Tambovin alue
Tverin alue
Tulan alue
Jaroslavlin alue
Vladimirin alue
Voronežin alue
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Moskova
 – Presidentinhallinnon täysivaltainen edustaja Aleksandr Beglov
Pinta-ala 652 700[1] km²
Väkiluku (2010) 38 427 539[2]
 – väestötiheys 58,9 as./km²
Federaatiopiirin internetsivut
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)

Venäjän federaation keskinen federaatiopiiri (ven. Центральный федеральный округ Российской Федерации, Tsentralnyi federalnyi okrug Rossijskoi federatsii) on yksi Venäjän kahdeksasta federaatiopiiristä. Maantieteellisesti tämä federaatiopiiri sijaitsee itse asiassa aivan valtion länsiosassa, ja määreellä "keskinen" on pikemmin alueen poliittista painoarvoa ja sen historiallista asemaa kuvaava merkitys. Alue oli Euroopan-puoleisen Venäjän sydänmaata silloin, kun Ukraina ja Valko-Venäjä tsaarinvallan aikana olivat osa Venäjää.

Federaatiopiirejä ei ole mainittu erikseen liittovaltiosubjektien ja liittovaltion välisenä hallintotasona Venäjän perustuslaissa. Tarve federaatiopiirien määrittelyyn syntyi 1990-luvulla muodostuneesta hallinnon hajanaisuudesta, ja ne perustettiin toukokuussa 2000 osaksi Venäjän presidentinhallintoa perustuslain presidentille antamien valtaoikeuksiin nojautuen.selvennä

Keskisen federaatiopiirin hallintokeskus on Moskova. Sen alueella elää runsas neljäsosa valtakunnan väestöstä, vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan noin 38,4 miljoonaa ihmistä. Federaatiopiirin pinta-ala on alle 4 % Venäjän koko alueesta.

Federaatiopiiriin kuuluvat subjektit: 1. Belgorodin alue, 2. Brjanskin alue, 3. Vladimirin alue, 4. Voronežin alue, 5. Ivanovon alue, 6. Kalugan alue, 7. Kostroman alue, 8. Kurskin alue, 9. Lipetskin alue, 10. Moskovan liittovaltiokaupunki, 11. Moskovan alue, 12. Orjolin alue, 13. Rjazanin alue, 14. Smolenskin alue, 15. Tambovin alue, 16. Tverin alue, 17. Tulan alue, 18 Jaroslavlin alue.

Väestö ja talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskisen federaatiopiirin väkiluku oli 38,4 miljoonaa vuonna 2010,[2] mikä edusti 26,9 prosenttia koko Venäjän väestöstä.

Keskisen federaatiopiirin osuus oli vuonna 2010 yli kolmannes eli 35,73 prosenttia (eli 13 363 655,6 miljoonaa ruplaa vuonna 2010) koko Venäjän bruttokansantuoteesta.

BKT:n kannalta federaatiopiirin subjektit ovat maan keskiarvoa matalamman kertymän seutua pääkaupunki Moskovaa lukuun ottamatta; Moskovan ja sinne sijoittuvien yritysten vaikutuksesta federaatiopiirin BKT-taso henkeä kohti kohoaa kuitenkin 1,33 kertaiseksi maan keskiarvoon nähden eli 347 762 ruplaan (noin 8 519 EUR) vuodelta 2010. Matalin BKT-taso henkeä kohden oli Ivanovon alueella, jossa se jäi 35 prosenttiin Venäjän keskiarvosta.[3][2][4]

Oheinen taulukko kuvaa väestömäärää ja BKT:n kertymää federaatiopiirin eri osissa:

Kartan
numero
Federaatiosubjekti Väestö
2010[2]
Alueellinen
BKT vuonna 2010
(milj. ruplaa)[3]
Osuus koko
Venäjän BKT:stä
vuonna 2010 (%)
BKT henkeä kohti
(ruplaa, 2010)
BKT henkeä kohti
(% Venäjän
keskiarvosta)
1 Belgorodin alue 1 532 526 397 069,9 1,06 259 095 99
2 Brjanskin alue 1 278 217 144 264,0 0,39 112 863 43
18 Jaroslavlin alue 1 272 468 234 246,3 0,63 184 088 70
5 Ivanovon alue 1 061 651 98 209,0 0,26 92 506 35
6 Kalugan alue 1 010 930 184 580,5 0,49 182 585 70
7 Kostroman alue 667 562 92 291,4 0,25 138 251 53
8 Kurskin alue 1 127 081 192 442,2 0,51 170 744 65
9 Lipetskin alue 1 173 513 254 738,1 0,68 217 073 83
10 Moskova 11 503 501 8 401 858,9 22,47 730 374 279
11 Moskovan alue 7 095 120 1 796 535,6 4,80 253 207 97
12 Orjolin alue 786 935 102 450,1 0,27 130 189 50
13 Rjazanin alue 1 154 114 173 526,0 0,46 150 354 57
14 Smolenskin alue 985 537 149 091,4 0,40 151 279 58
15 Tambovin alue 1 091 994 139 017,4 0,37 127 306 49
17 Tulan alue 1 553 925 237 208,1 0,63 152 651 58
16 Tverin alue 1 353 392 218 643,6 0,58 161 552 62
3 Vladimirin alue 1 443 693 218 712,3 0,58 151 495 58
4 Voronežin alue 2 335 380 328 770,8 0,88 140 778 54
1-18 Yhteensä 38 427 539 13 363 655,6 35,73 347 762 133

Piirissä kasvoi vuoden 2006 tietojen mukaan taloudellisesti saavutettavaa hakattavaa puuta 19 000 000 m3 vuodessa, josta hakattiin 10 000 000 m3. Mekaanista ja kemiallista puunjalostuskapasiteettia oli 13 %:lle puusta.[5]

Presidentinhallinnon täysivaltaiset edustajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Georgi Poltavtšenko (2000–2011)
  2. Oleg Govorun (2011–2012)
  3. Aleksandr Beglov (2012–)
  1. Центральный федеральный округ (Arkistoitu – Internet Archive) www.szfo.ru
  2. a b c d Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 7.4.2013. (venäjäksi)
  3. a b Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Venäjän federaation eri subjektien alueellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 19.6.2012. Viitattu 7.4.2013. (venäjäksi)
  4. Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 7.4.2013. (englanniksi)
  5. Mikhail Giryaev (2006) (Arkistoitu – Internet Archive) www.authorstream.com