Kirsti Manninen
| Kirsti Manninen | |
|---|---|
 Kirsti Manninen Helsingin kirjamessuilla 2009. |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Kirsti Marjatta Manninen (o.s. Aukia) |
| Syntynyt | 22. lokakuuta 1952 Seinäjoki |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Kirjailija | |
| Salanimi | Enni Mustonen |
| Äidinkieli | suomi |
| Tuotannon kieli | suomi |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Kirsti Marjatta Manninen (o.s. Aukia, s. 22. lokakuuta 1952 Seinäjoki)[1][2] on suomalainen kirjailija ja käsikirjoittaja, joka on julkaissut toistasataa teosta omalla nimellään ja kirjailijanimellä Enni Mustonen. Mannisen laajaan tuotantoon kuuluu lastenkirjoja, historiikkeja, näytelmiä, televisiokäsikirjoituksia, historiallisia romaaneja, naisviihdettä, dekkareita ja kirjallisuudentutkimuksia.
Elämä ja ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Manninen opiskeli Helsingin yliopistossa kotimaista kirjallisuutta, Suomen historiaa, suomen kieltä, kasvatusoppia ja tiedotusoppia. Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1987 Ylioppilaslehden pakinoista (Ollista Bisquitiin – Ylioppilaslehden pakinat 1913–1968).[1]
Mannisen tunnetuin teos on Pirkko Kanervan kuvittama Tivolimäellä tavataan, josta tehtiin animaatiosarja vuonna 1989.
Vuonna 2006 Manninen sai yhdessä Jussi Kaakisen ja Juha Kuisman kanssa Suomen tietokirjailijat ry:n Tietopöllö-palkinnon teoksesta Suomen lasten historia.[3] Vuonna 2009 hänelle myönnettiin Kaarina Helakisa -palkinto.[4]
Kirsti Mannisen isä oli kirjailija Pekka Aukia ja tytär on kirjailija Katri Manninen. Pojat Kusti ja Jaakko ovat muusikoita.
Manninen asuu Mäntsälän Jokelanseudulla ja on kirjoittanut paikkakunnan historiasta.[5][6] Hän sai törkeästä veropetoksesta ja kirjanpitorikoksesta kuuden kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen maaliskuussa 2017. [7]
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Romaanit nimimerkillä Enni Mustonen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Maitotyttö (1984)
- Saako olla muuta? (1985)
- Hukkakauraa (1986)
- Mäntykosken Anna (1987)
- Johannes ja Helena (1988)
- Mäntyniemen miniä (1988)
- Vasikantanssi (1989)
- Toinen kevät (1989)
- Tunteiden lukukausi (1990)
- Kukkia Piretille (1991)
- Nostovara (1992)
- Yksinäisten sydänten kerho (1993)
- Seitsemäs huone (1994)
- Brysselinkaalia (1995)
- Yhdeksäs aalto (1996)
- Yllätysperintö (2003)
- Morsiuskesä (2009)
Koskivuori-sarja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Verenpisara ikkunalla (1998)
- Ruiskukkaseppele (1999)
- Kielon jäähyväiset (2000)
- Metsäkukkia asvaltilla (2001)
- Unikkoja ikkunassa (2002)
Järjen ja tunteen tarinoita -sarja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Nimettömät (2004)
- Mustasukkaiset (2005)
- Lipunkantajat (2006)
- Sidotut (2007)
- Parittomat (2008)
Pohjatuulen tarinoita -sarja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lapinvuokko (2010)
- Jääleinikki (2011)
- Kultarikko (2012)
Syrjästäkatsojan tarinoita -sarja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mustonen, Enni: Paimentyttö. Helsinki: Otava, 2013. ISBN 978-951-1-29279-1
- Mustonen, Enni: Lapsenpiika. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28537-3
- Mustonen, Enni: Emännöitsijä. Helsinki: Otava, 2015. ISBN 978-951-1-27583-1
- Mustonen, Enni: Ruokarouva. Helsinki: Otava, 2016. ISBN 978-951-1-28492-5
- Mustonen, Enni: Ruokarouvan tytär. Helsinki: Otava, 2017. ISBN 978-951-1-28493-2
- Mustonen, Enni: Taiteilijan vaimo. Helsinki: Otava, 2018. ISBN 978-951-1-31869-9
- Mustonen, Enni: Sotaleski. Helsinki: Otava, 2019. ISBN 978-951-1-31870-5
- Mustonen, Enni: Pukija. Helsinki: Otava, 2020. ISBN 978-951-1-34931-0
- Mustonen, Enni: Näkijä. Helsinki: Otava, 2021. ISBN 978-951-1-34932-7
- Mustonen, Enni: Tekijä. Helsinki: Otava, 2022. ISBN 978-951-1-34933-4
Rouvankartanon tarinoita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mustonen, Enni: Kasvattitytär. Helsinki: Otava, 2023. ISBN 978-951-1-45434-2
- Mustonen, Enni: Kartanonrouva. Helsinki: Otava, 2024. ISBN 978-951-1-45454-0
Yhteisniteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Onni asuu maalla (kirjat Maitotyttö, Saako olla muuta? ja Hukkakauraa)
- Vihreän kullan maa (Mäntykosken Anna, Johannes ja Helena, Mäntyniemen miniä)
- Uuteen elämään (Vasikantanssi, Toinen kevät, Tunteiden lukukausi)
- Elämän tilaisuus (Kukkia Piretille, Nostovara, Yksinäisten sydänten kerho)
- Yhteistä tietä (Seitsemäs huone, Brysselinkaalia, Yhdeksäs aalto)
Nuortenkirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suden arvoitus (2006)
Dekkarit (yhdessä Jouko Raivion kanssa)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Punavuoren keisarinna (1990)
- Jumalan ruoska (1991)
- Ruumisvaunut Bulevardilla (1992)
- Murha Monrepoossa (1993)
- Kuolema ylioppilastalolla (1994)
- Stenvallin tapaus (1995)
Hovimäki-kirjasarja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä](yhdessä Anna-Lisa Mestertonin, Carl Mestertonin ja Jussi-Pekka Aukian kanssa)
- Ruotsin vallan iltarusko. Gummerus, 1999.
- Keisarin auringon alla. Gummerus, 2000.
- Heräämisen aika. Gummerus, 2001.
- Oolannin sodasta sortovuosiin. Gummerus, 2002.
- Päin nousevan Suomen rantaa. Gummerus, 2003.
- Ei muuta kunniaa. Gummerus, 2004.
Lastenkirjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]kuvitus Pirkko Kanerva
- Tivolimäen Kalle (1986)
- Kauan sitten (1994)
- Olipa kerran joulu (1995)
- Onko koira kotona? (1997)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Kirsti Manninen Otava. Viitattu 9.12.2013.
- ↑ Kuka kukin on 2007. Otava, 2006.
- ↑ Tietopöllö-palkinto Lastenkirjainstituutti. Arkistoitu 21.7.2015. Viitattu 9.12.2013.
- ↑ Kirsti Manninen sai Kaarina Helakisa -palkinnon Yle Uutiset. 7.4.2009. Viitattu 17.7.2015.
- ↑ Lehtimäki, Riitta: Enni Mustonen eli Kirsti Manninen kutsuu kaikki kotiinsa Kotiliesi. 9.9.2015. Otavamedia. Viitattu 28.10.2015.
- ↑ Brunou, Salla: Kirsti Manninen näkee tarinansa kuvina kirjoittaessaan Lukulamppu. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 28.10.2015.
- ↑ Kirjailija Kirsti Manniselle puoli vuotta ehdollista törkeästä veropetoksesta ja kirjanpitorikoksesta Helsingin Sanomat. 21.3.2017. Viitattu 21.3.2017.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kirsti Manninen 375 humanistia -sivusto 3.10.2015, Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta.
- Kirsti Manninen Kirjasampo.fi -sivustolla
