Kranaatinheitinryhmä
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kranaatinheitinryhmä (HeiR) on joukko sotilaita, joka käyttää kranaatinheitintä. Kranaatinheitintä voi käyttää ryhmää pienempi miehistö, koska kranaatinheitinryhmä on mitoitettu ampumisen lisäksi myös kranaatinheittimen siirtämistä ja ylläpitämistä varten.
Suomessa heitinryhmän vahvuus on yksi aliupseeri ja kuusi miehistön jäsentä. Tehtävät ovat: heittimenjohtaja, suuntaaja, apusuuntaja, lataaja, panostaja, sekä ammusmiehet 1 ja 2, joista toinen toimii myös ajoneuvon kuljettajana. Ryhmän ajoneuvona on yleensä maastokuorma-auto, sodan ajan kokoonpanossa myös esimerkiksi perävaunullinen pyörätraktori.
Heitinryhmän toiminnan kannalta olennaista on koko ryhmän yhteistoiminta. Heittimenjohtaja johtaa heittimensä tulitoimintaa joukkueenjohtajan käskyjen mukaan, täyttää tulikomentopöytäkirjaa, valvoo ryhmänsä toimintaa ja raskaalla heittimellä lisäksi laukaisee heittimen laukaisunarulla. Suuntaajan tehtäviin kuuluu mm. ampuma-arvojen asettaminen suuntaimelle ja heittimen sivusuuntauskoneiston kiertimen avulla heittimen suuntaaminen. Apusuuntaajan tehtävänä on heittimen tasaaminen suuntaimen kuplien, korosuuntaus- ja tasauskoneistojen avulla. Lataajan tehtävänä on heittimen lataaminen ja lisäksi apusuuntaajan kanssa heittimen tuen siirtäminen tarvittaessa sekä ammuttaessa jalkojen tukeminen. Panostajan ja ammusmiesten tehtävänä on ampumatarvikkeiden valmistelu ja kantaminen heittimelle.
Kranaatinheittimellä voidaan ampua minuutissa laukauksia jopa 3–4 sekunnin välein, mikä tuottaa erityisesti raskaalle kranaatinheittimelle kaksoislatauksen riskin. Lataaja voi vahingossa ladata kranaatin putkeen jo ennen kuin heittimenjohtaja on ehtinyt laukaista edellisen. Suureen tulinopeuteen pyritään mahdollisimman suuren tulivaikutuksen aikaansaamiseksi maalialueella.
Tulijoukkueen kolme heitintä ovat tuliasemassa vierekkäin, yleensä 20-30 metrin päässä toisistaan. Putkilinjan takana on tasoryhmä ja -teltta, josta joukkueenjohtaja johtaa tulitoimintaa, apunaan tasoryhmän laskija ja viestimies.