Lawsoninsypressi
| Lawsoninsypressi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Havupuut Pinophytina |
| Luokka: | Havupuut Pinopsida |
| Lahko: | Pinales |
| Heimo: | Sypressikasvit Cupressaceae |
| Alaheimo: | Cupressoideae |
| Suku: | Valesypressit Chamaecyparis |
| Laji: | lawsoniana |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
|
|
|
Lawsoninsypressi (Chamaecyparis lawsoniana) on valesypressien sukuun kuuluva alkuperältään pohjoisamerikkalainen havupuu. Nykyisin se on hyvin yleinen koristekasvi Euroopassa.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lawsoninsypressi kasvaa yleensä kymmenestä jopa viiteenkymmeneen metriä korkeaksi puuksi, jonka latvus on kartiomainen. Suurimmaksi se tulee alkuperäisellä elinalueellaan, ja suurin tunnettu puu Oregonin Siskiyoun kansallismetsässä on 69,8 metriä korkea sekä yli 3,6 metriä rungon halkaisijaltaan.[2][3]
Puun oksat ovat litteitä. Suomumaiset lehdet kasvavat tiheästi versojen myötäisenä. Lehdet kasvavat vastakkaisesti pareissa, ja ovat 2–3 millimetriä pitkiä. Ne ovat versojen päältä tumman sinivihreitä ja alta kalpeita, valkojuovaisia. Murskattuna lehdet tuoksuvat pihkalta ja persiljalta. Laji on yksikotinen, ja hede- ja emikävyt kasvavat vierekkäin samoilla oksilla. Lawsoninsypressin siemenkävyt ovat pallomaisia, 6–10 millimetriä pitkiä ja koostuvat 4–5 parista puutuneita käpysuomuja. Jokaisessa käpysuomussa on 2–4 siivekästä siementä.[4][3][2]
-
Litteä oksanhaara. -
Punaisia hedekäpyjä. -
Kypsyviä käpyjä. -
Siementä ympäröivät symmetriset lenninsiivet.
,_Spier%27s_Schhol,_Beith,_North_Ayrshire_-_cones_detail.jpg)
,_Spier%27s_School,_North_Ayrshire_-_seed_3.jpg)
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lawsoninsypressiä tavataan luontaisena suppeilla alueilla Länsi-Yhdysvalloissa Luoteis-Kaliforniassa ja Lounais-Oregonissa. Sen levinneisyysalue on keskittynyt rannikolle, ja sitä esiintyy aivan merenpinnantasosta 1 700 metrin korkeuteen.[2][5]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lawsoninsypressi on mereisen ilmaston puu, ja sen luontaiselle esiintymisalueelle ovat tyypillisiä viileät, sateiset kesät ja leudot talvet. Laji menestyy parhaiten savisissa hieta- ja hiesumaaperissä ja kalliosilla harjanteilla, mutta sitä esiintyy myös soisilla alueilla. Lawsoninsypressi muodostaa harvoin puhtaan yksilajisia metsiä ja kasvaa yleensä samoissa metsissä sitkankuusen, lännenhemlokin ja harmaapihdan kanssa.[2][5]
Lawsoninsypressi on IUCN:n luokituksen mukaan silmälläpidettävä. Aiemmin uhanalaisena pidetyn lajin levinneisyysalue on ollut kasvussa 2000-luvulla, vaikka aiemmin kansainvälinen kauppa aiheutti painetta lajin olemassaololle. Lisäksi Phytophthora lateralis -sienen leviämisen takia joillain paikoin lawsoninsypressin uusiutuminen on hidasta.[6]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lajia on varsinkin 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella käytetty puutavaran lähteenä, mutta nykyään suurin osa aarniometsien vanhoista arvokkaista puista on jo kaadettu, ja käyttö on vähentynyt.lähde?
Lawsoninsypressiä käytetään myös koristekasvina. Laji on tuotu Eurooppaan 1850-luvulla ja on nykyisin Euroopan yleisimpiä koristepuulajeja. Lawsoninsypressistä on jalostettu jopa yli 500 erilaista viljelylajiketta.[2] Suomessa se on menestynyt huonosti viljeltynä aivan etelässä.[3]
Lawsoninsypressin kääpiömuotoinen lajike ’Ellwoodii’ eli joulusypressi (vanhalta nimeltään joulukataja) löydettiin 1920-luvulla Bishop’s Walthamin kylästä Isossa-Britanniassa.[7][8] Siitä on tullut suosittu koristekasvi, joka tunnetaan Suomessa varsinkin joulukukkana.[7][9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Chamaecyparis lawsoniana IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Christopher J. Earle: Chamaecyparis lawsoniana The Gymnosperm Database. 2011. Viitattu 14.7.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c Mitchell, A. & Wilkinson, J.: Euroopan puuopas, s. 32–33. Suomentanut Arto Kurtto. Helsinki: Otava, 2009. ISBN 951-1-14705-6
- ↑ Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 66. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1
- ↑ a b US Forest Service, Silvics Manual: Port-Orford-Cedar (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ The IUCN Red List. (englanniksi)
- ↑ a b Chamaecyparis lawsoniana 'Ellwoodii' Sluiter Ellwoodii B.V. Arkistoitu 8.3.2016. Viitattu 4.1.2016. (englanniksi)
- ↑ Chamaecyparis lawsoniana 'Ellwoodii' Finto. Viitattu 4.1.2016.
- ↑ Tynys, Outi: Näin joulukukat säilyvät hyvinä pitkään suomela.fi. Arkistoitu 7.2.2016. Viitattu 4.1.2016.