Pehr Adrian Gadd

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pehr Adrian Gaddin muistomerkki

Pehr (Pietari)[1] Adrian Gadd (12. huhtikuuta 1727 Pirkkala – 11. elokuuta 1797 Turku) oli suomalainen luonnontutkija, taloustieteilijä ja kemisti. Hän oli Turun Akatemian ja samalla Suomen ensimmäinen kemian professori vuodesta 1761 alkaen. Hän tutki muun muassa kemian soveltamista metallurgiaan ja maanviljelyyn sekä salpietarin ja potaskan valmistukseen.[2]

Luonnonhistorian ja talousopin dosentti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaarilan kartanossa Pirkkalassa syntyneen Gaddin vanhemmat olivat Ylä-Satakunnan yläosan kihlakunnan kruununvouti Jakob Gadd (k. 1745) ja Sara Gottleben. Gadd kirjoitti ylioppilaaksi Turussa vuonna 1742 ja puolusti pro graduaan 1748, väitöskirja käsitteli luonnontieteellisiä ja taloudellisia oloja Ylä-Satakunnassa. Vuonna 1750 hänet nimitettiin Turun Akatemian luonnonhistorian ja talousopin dosentiksi. Tässä virassa hän muun muassa etsi kolmena kesänä vuosina 1753–1755 paikallisia väri- ja hyötykasveja Turun saaristossa, tarkoitus oli löytää villakankaiden värjäykseen sopivia kasvilajeja. Sivuvirkoina hänet määrättiin vuonna 1755 myös Suomen salpietarikeittämöiden tarkastajaksi ja samana keväänä myös Turun ja Porin läänin lääninlampuriksi. Nämä työtehtävät sopivat hänen aiempaan työkokemukseensa, mutta antoivat myös mahdollisuuksia kerätä aineistoa varsinaiseen virkatyöhön liittyviin tutkimuksiin. Lääninlampurin tehtävästä Gadd luopui tultuaan nimitetyksi kemian professoriksi vuonna 1761.[3][2]

Gadd perusti koepuutarhan Turkuun Linnankadun varrelle sekä kotitilalleen Kaarilan kartanoon. Hän viljeli näissä paikoissa perunaa, hamppua, tupakkaa, omenapuulajikkeita, luumu-, päärynä-, kirsikka- ja valkomulperipuita, juureksia sekä vihanneksia. Kasvihuoneissa Gadd kasvatti ruusuja, neilikoita, amarylliksiä, hyasintteja, lumikelloja, tulppaaneja ja liljoja sekä kokeili myös agaven, aloen, oleanterin, opuntiakaktuksen, sitruunan, puuvillan, sokeriruo’on ja viikunan kasvatusta. Kokeiden tarkoituksena oli löytää Suomen oloissa viljeltäviksi sopivia tekstiiliväri-, lääke- ja ravintokasveja sekä uusia puulajeja puusepänteollisuuden käyttöön.[4]

Kemian professori

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän aloitti suomalaisen kemian opetuksen aikakauden Turun Akatemiassa vuonna 1761.[5] Gaddin aikana valmistui Turun akatemialle oma laboratorio vanhaan koulurakennukseen vuonna 1764. Laboratorio oli lähinnä Gaddin omassa käytössä mutta hän esitteli siellä kokeitaan myös oppilailleen.[2]

Gadd ohjasi kaikkiaan 103 väitöskirjaa, muun muassa Jacob Gummeruksen väitöstutkimusta, joka käsitteli Turun läänin saaristolinnustoa, jonka aineiston todennäköisesti Gadd oli itse kerännyt 1750-luvulla. Gummerus puolusti väitöskirjaansa 1769.[6] Gaddin ohjaamien väitöskirjojen aiheet liittyivät talouteen, mineraalivaroihin ja kasvien viljelyyn. Aiheita olivat muun muassa hampun, silkin ja pellavan viljely, koskien perkaus, salpietarin, potaskan ja metallien valmistus, viinan poltto, tervan- ja kalkin poltto sekä laastin ja saippuan valmistus.[2]

Gadd hylkäsi latinan ja alkoi julkaista väitöskirjoja ruotsiksi. Hän myös julkaisi pienen kirjan suomeksi vuonna 1768: Lyhykäinen ja yxikertainen neuvo kuinga krydimaan yrttein kaswannot Suomen maasa taittaan saatettaa tuleundumaan. Siitä tuli yksi suomalaisen puutarhakirjallisuuden keskeisistä teoksista.[7] Gadd oli myös suomalaisen maataloustieteen alkuunpanija kolmiosaisella Ruotsin maataloudesta vuosina 1773–1777 julkaisemallaan teoksella Försök til en systematisk inledning i Swenska landt-skötselen.[2]

Gadd toimi myös Hämäläis-Osakunnan inspehtorina. Turun akatemian rehtorina Gadd oli lukuvuosina 1768-1769, 1774-1775 ja 1782-1783. Hän oli Ruotsin Tiedeakatemian ja Lontoon Tiedeakatemian jäsen.[2]

Perhesuhteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pehr Gaddin isä oli kruununvouti Jakob Gadd (1698–1745) ja äiti Porin pormestarin tytär Sara Gottleben.[8][9] Pehr Gadd ja Brita Sidonia Fahlenius, joka oli Turun piispan Jonas Fahleniuksen tytär, vihittiin Turussa 25. lokakuuta 1759.[10] Heille syntyi Turussa ainakin kahdeksan lasta.[11]

Viimeiset vuotensa Gadd vietti lähes sokeana omistamassaan Kaarilan kartanossa. Hänet haudattiin Gadd-suvun hautakappeliin.[4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kotivuori, Yrjö: Pehr Adrian Gadd. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 26.8.2015.
  • Lehikoinen, Esa et al. Suomen lintutieteen synty – Turun Akatemian aika. Faros, Turku 2009. ISBN 978-952-5710-04-5
  • Niemelä, Jari: Lääninlampurit, Suomen ensimmäiset maatalousneuvojat. s. 88–120. julkaisussa Turun Historiallinen Arkisto 44, Turun Historiallinen Yhdistys, 1989 Turku.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ http://www.tiedetila.fi/tiedetila/gadd.htm
  2. ↑ a b c d e f Suomen kemian historia : Pehr Adrian Gadd
  3. ↑ Niemelä 1989, s. 93
  4. ↑ a b Puutarhahistoria : Pehr Adrian Gadd
  5. ↑ http://domino.utu.fi/tiedotus/tiedotukset.nsf/n/NT00003DB2.html (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Lehikoinen, E., Gustafsson, E. ja muut 2003: Varsinais-Suomen linnut. – Turun lintutieteellinen yhdistys r.y. Turku. ISBN 952-91-5584-0
  7. ↑ Gadd, Pehr Adrian: Lyhykäinen ja yksinkertainen neuvo kuinka ryytimaan yrttien kasvannot Suomenmaassa taiten saatetaan tuleentumaan (pdf) (toim. Harry Lönnroth) Tampere University Press. ISBN 978-951-44-7460-6 Viitattu 24.2.2013.
  8. ↑ Esa Lehikoinen, Risto Lemmetyinen, Timo Vuorisalo & Sari Kivistö: Suomen lintutieteen synty, Turun Akatemian aika. Turku: Faros, 2009. Sivu 367
  9. ↑ [1]
  10. ↑ Turun ruotsalainen seurakunta (Vihityt)
  11. ↑ Turun ruotsalainen seurakunta (Kastetut)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pehr_Adrian_Gadd&oldid=22848444”