Petri Karonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Petri Karonen
Henkilötiedot
Syntynyt26. elokuuta 1966
Janakkala, Suomi
Koulutus ja ura
Tutkinnot Jyväskylän yliopisto
Instituutti Jyväskylän yliopisto
Tutkimusalue historioitsija
Tunnetut työt Pohjoinen suurvalta. Ruotsi ja Suomi 1521–1809

Petri Kalevi Karonen (s. 26. elokuuta 1966 Janakkala) on suomalainen historiantutkija, joka on Jyväskylän yliopiston Suomen historian professori.[1] Karonen on muun muassa Ruotsin ajan historian ja postwar-tutkimuksen pitkän aikavälin asiantuntija. Karonen on toiminut muun muassa Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan dekaanina vuosina 2008–2013, Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan toimikunnan jäsenenä 2019–2021 sekä vuodesta 2022 saman toimikunnan puheenjohtajana.[2][3] Vuodesta 2023 Karonen on toiminut Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan hallituksen puheenjohtajana.[4]

Teoksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kämnerinoikeudet Suomen kaupungeissa suurvalta-ajan alkupuolella (noin 1620–1660). Studia Historica Jyväskyläensia 48. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 1994. Eng. tiivistelmä: Treasurer’s Courts in Finnish Towns in the Beginning of the Age of Greatness (circa 1620 to 1660).
  • "Raastuvassa tavataan". Suomen kaupunkien hallinto- ja oikeuslaitoksen toimintaa ja virkamiehiä suurvalta-aikana. Studia Historica Jyväskyläensia 51. Saarijärvi: Jyväskylän yliopisto, 1995.
  • Pohjoinen suurvalta. Ruotsi ja Suomi 1521–1809. Helsinki: WSOY ,1999. Teoksen 5. painos ilmestynyt vuonna 2020 (SKS).
  • Five Centuries of Violence in Finland and the Baltic Area, yhdessä Heikki Ylinkankaan ja Martti Lehden kanssa, esipuhe Eric H. Monkkonen. The History of Crime and Criminal Justice Series. Columbus: Ohio State University Press, 2001.
  • Patruunat ja poliitikot. Yritysjohtajien taloudellinen ja yhteiskunnallinen toiminta Suomessa 1600–1920. Historiallisia Tutkimuksia 217. Helsinki: SKS, 2004. Eng. tiivistelmä: Masters and Politicians. Business Managers as Economic and Political Actors in Finland, 1600–1920.
  • Kun sota on ohi. Sodista selviytymisen ongelmia ja niiden ratkaisumalleja 1900-luvulla, toim. yhdessä Kerttu Tarjamon kanssa. Helsinki: SKS, 2006.
  • Jyväskylän yliopiston historia. Osa 1, Seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun aika 1863–1966, toim. yhdessä Toivo Nygårdin ja Piia Einosen kanssa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2009.
  • Jyväskylän yliopiston historia. Osa 2, Yliopisto 1966–2006, toim. yhdessä Toivo Nygårdin ja Piia Einosen kanssa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2009.
  • Kansallisten instituutioiden muotoutuminen. Suomalainen historiakuva Oma Maa -kirjasarjassa 1900–1960, toim. yhdessä Antti Räihän kanssa. Historiallisia Tutkimuksia 26. Helsinki: SKS, 2014.
  • Arki, kirkko, artefakti. Viipurin kulttuurihistoriaa Ruotsin ajalla (n. 1300–1710), toim. Petri Karonen. Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran Toimitteita osa 19, Helsinki 2017.
  • Continued Violence and Troublesome Pasts. Post-war Europe between the Victors after the Second World War, toim. yhdessä Ville Kivimäen kanssa, Studia Fennica Historica 22. Helsinki: SKS 2017.
  • Öppet fall. Finlands historia som möjligheter och alternativ 1417–2017, toim. yhdessä Nils Erik Villstrandin kanssa. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 813. Helsinki: SLS 2017. Suom. Kulkemattomat polut. Mahdollinen Suomen historia, Helsinki: Gaudeamus, 2017.
  • Personal Agency at the Swedish Age of Greatness 1560–1720, toim. yhdessä Marko Hakasen kanssa. Studia Fennica Historica 23. Helsinki: SKS, 2017.
  • Suuren datan järjestäjät. Jyväskylän yliopiston ICT-alan koulutuksen ja tutkimuksen vaikuttavuus 1967–2017, toim. yhdessä Janne Haikarin kanssa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2017.
  • Demokratins drivkrafter. Kontext och särdrag i Finland och Sveriges demokratier 1890–2020, toim. yhdessä Henrik Meinanderin ja Kjell Östbergin kanssa. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 819. Helsinki: SLS & Tukholma: Appell Förlag 2018. Suom. Kansanvallan polkuja. Demokratian kehityspiirteitä Suomessa ja Ruotsissa 1800-luvun lopulta 2020-luvulle. Helsinki: SKS 2018.
  • Tiede ja yhteiskunta. Suomen Historiallinen seura ja historiantutkimus 1800-luvulta 2010-luvulle, toim. Petri Karonen. Helsinki: SKS, 2019.
  • Vanhojen käsialojen lukuopas, toim. yhdessä Petteri Impolan, Pirita Frigrenin, Matti Roiton ja Antti Räihän kanssa. Helsinki: Gaudeamus, 2021. 2. painos 2023.
  • Suomalaisen yhteiskunnan historia 1400–2000. Osa 1. Rakenteet ja instituutiot, toim. yhdessä Nils Erik Villstrandin ja Pertti Haapalan kanssa. Tampere: Vastapaino, 2021.
  • Nordic Homicide in Deep Time, yhdessä Janne Kivivuoren, Mona Rautelinin, Jeppe Büchert Netterstrømin, Dag Lindströmin, Gudbjord Bergsdóttirin, Jonas Orri Jónassonin, Martti Lehden, Sven Granathin ja Mikkel Okholmin kanssa. Helsinki: Helsinki University Press, 2022.
  • Swedish and Finnish Historiographies of the Swedish Realm, c. 1520–1809. Shared Past, Different Interpretations? toim. yhdessä Miia Kuhan kanssa. Routledge Research in Early Modern History, Lontoo: Routledge, 2023.

Laajempi kirjallisuusluettelo (mukaan luettuna artikkelit)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Rantala, Risto (päätoim.): Kuka kukin on 2009, s. 377. (Karonen, Petri) Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21965-1
  2. ↑ Yliopistolle dekaanit Yle Uutiset. 18.11.2009. Viitattu 11.3.2024.
  3. ↑ Jyväskylän yliopistosta kolme professoria akatemian toimikuntiin – Petri Karonen KY-toimikunnan puheenjohtajaksi | Jyväskylän yliopisto www.sttinfo.fi. Viitattu 11.3.2024.
  4. ↑ TSV:n hallituksen uusi puheenjohtaja Petri Karonen: ”Tieteen autonomia ja perustutkimus ovat prioriteetteja” tsv.fi. 14.3.2023. Viitattu 11.3.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Petri_Karonen&oldid=22785035”