Pyhä Anna kolmantena

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pyhä Anna kolmantena, noin 1460. Fresko, Oratorio di San Lorenzo all’Alpe Seccio, Boccioleto, Vercelli, Italia.

Pyhä Anna kolmantena on kristillisessä taiteessa esiintyvä aihe. Se esittää Pyhän Annan tyttärensä Neitsyt Marian ja lapsenlapsensa Jeesus-lapsen kanssa. Pyhä Anna kolmantena oli suosittu aihe 1300-luvulta lähtien etenkin saksalaisessa taiteessa. Myös Leonardo da Vincin tulkinnat aiheesta, piirustus ja maalaus ovat tunnettuja.

Pyhä Anna kolmantena on ollut maalausten ohella yleinen veistosten aihe. Suomesta on löydetty 45 veistosta aiheesta, muun muassa Ulvilan kirkon keskiaikainen puuveistos. Pyhällä Annalla oli tärkeä asema, koska hän oli yksi Turun hiippakunnan kolmesta suojelijasta. Hahmojen yhteennivoutuvat asennot sekä naisten toisiaan toistavat eleet ja asut tuovat esille sukupolvien välisen jatkumon ja verisiteen. Toisinaan Anna näyttäytyy Jumalan feminiinisenä vastinparina. Veistoksissa samoin kuin Pyhä Anna kolmantena -maalauksissa on myös murheen ilmauksia, jotka viittaavat Jeesuksen ristinkuolemaan. Jeesus-lapsi saattaa olla samaan aikaan myös kuollut tai kärsivä mies. Veistokset eivät ole kotoisia perhekuvia, vaan inkarnaatiolle välttämätöntä äitiyttä korostavia hartauskuvia.[1]

  • Räsänen, Elina: Ruumiillinen esine, materiaalinen suku : Tutkimus Pyhä Anna itse kolmantena -aiheisista keskiajan puuveistoksista Suomessa. (Väitöskirja) Helsinki: Helsingin yliopisto, 2009. ISBN 978-951-9057-73-6 Linkki tiivistelmään.
  1. Räsänen, Elina: Ruumiillinen esine, materiaalinen suku : Tutkimus Pyhä Anna itse kolmantena -aiheisista keskiajan puuveistoksista Suomessa. (Väitöskirja) Helsinki: Helsingin yliopisto, 2009. ISBN 978-951-9057-73-6 Linkki tiivistelmään.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]