Ragvald I
| Ragvald | |
|---|---|
 |
|
| Suomen piispa | |
| Edeltäjä | Bero |
| Seuraaja | Catillus |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | ? Itä-Göötanmaa |
| Kuollut | 1266 Koroinen |
Ragvald I toimi Suomen piispana vuosina 1258–1266. 1400-luvun alusta peräisin olevan ns. Palmsköldin katkelman mukaan hän oli kotoisin Itä-Götanmaalta ja sääti ensimmäisenä ruokalisäveron. Ruokalisävero oli tarkoitettu täydentämään papin palkkaa ja sitä kannettiin suomalaisen ja ruotsalaisen oikeuden mukaan. Ragvald haudattiin Räntämäelle eli Koroisten piispankirkkoon.[1]
Paavali Juustenin Suomen piispainkronikkaan tekemä lisäys siitä, että Ragvald oli toiminut aiemmin Birger-jaarlin kanslerina on 1500-luvun historiantutkimuksen mielikuvitusta. Juusten on kopionut ja muuntanut Ragvaldin edeltäjää koskevan Palmsköldin katkelman kansleri-maininnan koskemaan myös Ragvaldia.[2]
Ragvaldista on säilynyt yksi asiakirjamaininta Ruotsin Tärnösta 20. heinäkuuta 1261, jolloin hän on läsnä kun Birger-jaarli myöntää Hampurin kaupungille samat kauppaoikeudet kuin aiemmin Lyypekille. Ragvald mainitaan nimellä Ragnvald, Suomen piispa, viimeisenä ruotsalaisten piispojen luettelossa Växjön piispan jälkeen.[3] Ragvaldin seuraaja Catillus eli Kettil kuten muutkin keskiajan Turun piispat sen sijaan mainitaan arvoasemansa johdosta toiseksi viimeisenä ennen Växjön piispaa.lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Juhani Rinne: Turun Tuomiokirkko keskiaikana I Tuomiokirkon rakennushistoria. Turku: Uuden Auran osakeyhtiön kirjapaino, 1941.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kaponieeri: Turun koroinen - Koroisten Turku, viitattu 3.9.2013
- ↑ Herman Schück, Kansler och capella regis under folkungatiden, Historisk tidskrift 2/1963.
- ↑ Suomen varhaiskeskiajan lähteitä, 1989, s. 85.
|
Edeltäjä: Bero |
Suomen piispa 1258–1266 |
Seuraaja: Catillus |
| Katoliset piispat (1134–1550) |
|  |
|---|---|---|
| Luterilaiset piispat (1554–1817) |
| |
| Luterilaiset arkkipiispat (1817–) |
| |
*=historiallisuus epävarmaa | ||
