Stephen Keshi
| Henkilötiedot | ||
|---|---|---|
| Koko nimi | Stephen Okechukwu Keshi | |
| Syntymäaika | 23. tammikuuta 1962 | |
| Syntymäpaikka | Lagos, Nigeria | |
| Kuolinaika | 8. kesäkuuta 2016 (54 vuotta) | |
| Kuolinpaikka | Benin City, Nigeria | |
| Seurat | ||
| Vuodet | Seura | O (M) |
| 1979 1980–1984 1985 1986 1986–1987 1987–1991 1991–1993 1993–1994 1995 1996 1997 |
 ACB Lagos New Nigeria Bank Stade d’Abidjan Africa Sport National KSC Lokeren RSC Anderlecht RC Strasbourg RWD Molembeek CCV Hydra Sacramento Scorpions Perlis FA
|
28 (6) 99 (18) 62 (9) 4 (0) |
| Maajoukkue | ||
| 1983–1995 | Nigerian maajoukkue
|
|
| Valmennusura | ||
| 2004–2006 2007 2008–2010 2011–2015 |
 Togon maajoukkue Togon maajoukkue Malin maajoukkue Nigerian maajoukkue
| |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. | ||
Stephen Keshi (23. tammikuuta 1962 Lagos – 8. kesäkuuta 2016 Benin City[1]) oli nigerialainen jalkapallovalmentaja ja puolustaja.
Ura pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keshi aloitti pitkän uransa kotimaassaan ACB Lagosin puolustajana. Pelattuaan muutaman vuoden Afrikassa Keshi siirtyi 1986 belgialaisseura KSC Lokereniin, jossa pelasi yhden kauden. Tämän jälkeen hän edusti neljä kautta suurseura RSC Anderlechtia voittaen Belgian mestaruuden kaudella 1990–1991 sekä kaksi Belgian Cupia. Mestaruuskauden jälkeen Keshi siirtyi RC Strasbourgiin, jossa pelasi kaksi kautta. Kaudeksi 1993–1994 Keshi siirtyi RWD Molembeekiin, jossa pelasi viimeisen kautensa Euroopassa. Tämän jälkeen hän pelasi vielä kaksi kautta Yhdysvalloissa ja uransa viimeiseksi jääneen kauden 1997 Malesiassa.
Nigerian maajoukkueessa Keshi pelasi MM-kisoissa 1994.[2]
Meriitit pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Afrikan mestaruus: 1994
- Norsunluurannikon mestaruus: 1986
- Norsunluurannikon Cup: 1986
- Belgian mestaruus: 1991
- Belgian Cup (2): 1988, 1989
- Länsi-Afrikan Cup (2): 1983, 1984
Ura valmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keshi opiskeli valmennusta Yhdysvalloissa ja aloitti uransa 1996 Nigerian maajoukkueen valmennusryhmässä. Päävalmentajana Keshi debytoi Togon maajoukkuevalmentajana vuonna 2004. Hänen johdollaan Togo selviytyi sensaatiomaisesti MM-kisoihin 2006. Keshi siirrettiin kuitenkin apulaisvalmentajaksi kehnosti menneiden Afrikan mestaruuskisojen jälkeen.
MM-kisojen aikana Togon joukkue ajautui sisäisiin riitoihin, joita päävalmentajaksi tullut Otto Pfister ei kyennyt selvittämään. Saksalaisen erottua Togo oli ilman valmentajaa, kunnes Keshi palasi päävalmentajaksi helmikuussa 2007.
Huhtikuussa 2008 Keshistä tuli Malin maajoukkueen päävalmentaja.[3] Keshi ei onnistunut luotsaamaan Malia MM-kisoihin 2010, mutta sai silti jatkaa tehtävissään. Hyvästä yrityksestä huolimatta Malin tie katkesi avauskierrokselle tammikuussa 2010 pelatuissa Afrikan mestaruuskisoissa.[4] Kisojen jälkeen Keshi sai potkut.[5]
Marraskuun alussa 2011 Keshistä tuli Nigerian maajoukkueen päävalmentaja.[6] Helmikuussa 2013 Nigeria voitti Keshin alaisuudessa Afrikan mestaruuden 19 vuoden tauon jälkeen. Keshi oli itse pelaajana voittamassa maan edellistä mestaruutta vuonna 1994.[7] Keshi luotsasi Nigerian myös MM-kisoihin 2014. Joukkue voitti alkulohkossaan Bosnia ja Hertsegovinan, hävisi Argentiinalle ja pelasi tasan Iranin kanssa, mikä riitti jatkopaikkaan. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella Nigeria hävisi Ranskalle 2–0. Kisojen jälkeen Nigeria pelasi heikosti Afrikan mestaruuskisojen karsinnoissa ja Keshi sai lokakuun puolivälissä potkut.[8] Vain pari viikkoa potkujen jälkeen Nigerian liitto palkkasi Keshin takaisin päävalmentajaksi.[9] Afrikan mestaruuskisojen 2015 karsinnoissa Nigeria ei voittanut Keshin alaisuudessa otteluakaan ja hänen työtään varjostivat jatkuvat riidat maan jalkapalloliiton kanssa. Lopulta Nigerian liitto ei jatkanut enää Keshin sopimusta ja hänet korvasi kesällä 2015 Sunday Oliseh.[10]
Meriitit valmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Afrikan mestaruus: 2013
- 1. kierros: 2006, 2010
- MM-kilpailut
- 2. kierros: 2014
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keshi oli naimisissa Kate Keshin (o.s. Abureme) kanssa 33 vuotta. Kate kuoli syöpään 10. joulukuuta 2015. Heillä oli neljä lasta.[11] Stephen Keshi kuoli sydänkohtaukseen 54-vuotiaana Nigerian Benin Cityssä 8. kesäkuuta 2016.[1][12]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Sulola, Remi: Stephen Keshi dies suddenly at 54 TheCable. 8.6.2016. Lagos: Cable Newspaper Limited. Viitattu 8.6.2016. (englanniksi)
- ↑ Nigeria Stephen KESHI
- ↑ Keshi opts for Mali national team
- ↑ Angola ja Algeria jatkavat pelejään puolivälierissä
- ↑ Stephen Keshi sacked as Mali boss
- ↑ Keshi neuer Nationaltrainer in Nigeria
- ↑ Nigeria clinch third Nations Cup
- ↑ International news: Nigeria sack Stephen Keshi as coach after one win in 11 games
- ↑ Keshi ist wieder Coach der "Super Eagles"
- ↑ Sunday Oliseh replaces Keshi as Nigeria coach
- ↑ Keshi Buries Wife January 15 In Benin (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ 54-vuotias huippuvalmentaja kuoli yllättäen – ”Uskomaton shokki” Ilta-Sanomat. 8.6.2016. Arkistoitu 8.6.2016. Viitattu 8.6.2016. fi-FI
| Edeltäjä: Antônio Dumas Otto Pfister |
Togon maajoukkueen päävalmentaja 2004–2006 2007 |
Seuraaja: Otto Pfister Henri Stambouli |
| Edeltäjä: Jean-François Jodar |
Malin maajoukkueen päävalmentaja 4/2008–2/2010 |
Seuraaja: Alain Giresse |
| Edeltäjä: Samson Siasia |
Nigerian maajoukkueen päävalmentaja 11/2011–7/2015 |
Seuraaja: Sunday Oliseh |
1957 
Mourad Fahmy | 1959 Pál Titkos | 1962 
Slavko Milosevic | 1963 
Charles Gyamfi | 1965 Charles Gyamfi | 1968 
Ferenc Csanad | 1970 
Jiri Starost | 1972 
Amoyen Bibanzulu | 1974 Blagoje Vidinic | 1976 
Gheorge Mardarescu | 1978 Fred Osam Dodou | 1980 Otto Glória | 1982 Charles Gyamfi | 1984 
Rade Ognanovic | 1986 Mike Smith | 1988 Claude Le Roy | 1990 
Abdelhamid Kermali | 1992 Yeo Martial | 1994 Clemens Westerhof | 1996 
Clive Barker | 1998 Mahmoud El-Gohari | 2000 Pierre Lechantre | 2002 Winfried Schäfer | 2004 
Roger Lemerre | 2006 Hassan Shehata | 2008 Hassan Shehata | 2010 Hassan Shehata | 2012 
Hervé Renard | 2013 Stephen Keshi | 2015 Hervé Renard
1 Tchagnirou | 2 Nibombé | 3 Abalo | 4 Adebayor | 5 Tchangai | 6 Aziawonou | 7 Salifou | 8 Mamah | 9 Dogbé | 10 Chérif Touré | 11 Coubageat | 12 Akoto | 13 Mathias | 14 Olufadé | 15 Romao | 16 Agassa | 17 Kader | 18 Sènaya | 19 Alidu | 20 Assemoassa | 21 Atte-Oudeyi | 22 Obilale | 23 Guyazou | Valmentaja Keshi
1 Sidibé | 2 Berthé | 3 Tamboura | 4 Sow | 5 Diamoutene | 6 Diarra | 7 N'Diaye | 8 Diallo | 9 Bagayoko | 10 Maiga | 11 Samassa | 12 Keita | 13 Soumare | 14 A. Traoré | 15 B. Traoré | 16 Diakité | 17 M. Traoré | 18 M. Sissoko | 19 Kanouté | 20 Fané | 21 Yatabaré | 22 O. Sissoko | 23 Maïga | Valmentaja Keshi