Sytytystulppa
Sytytystulppa on kipinäsytytteisissä mäntämoottoreissa käytettävä, sylinterinkanteen kierretty keramiikkaeristeinen metalliosa, johon johdettu suurjännitteinen sytytysvirta synnyttää kipinän palotilassa olevien tulpan kärkien välissä ja siten sytyttää polttonesteen ja ilman seoksen moottorissa.[1][2]
Tavallisessa sytytystulpassa on kaksi elektrodia eli kärkeä, keskikärki ja sivukärki. Niiden kärkiväli on normaalisti 0,6–0,9 mm mutta joissakin tapauksissa suurempi, jopa 2,5 mm. Nykyisin käytetään usein ns. monikärkitulppia, joissa on useampi kuin yksi sivuelektrodi.
Erikoisrakenteisessa pintapurkaussytytystulpassa kipinä "liukuu" keskikärjen ja ulkokärjen välissä olevaa eristemateriaalia pitkin, eikä "hyppää" ilmassa kärjestä toiseen kuten tavanomaisissa sytytystulpissa. Nykyisin sytytystulppa on moottorimallikohtainen osa, joka on valmistettu tietyllä kärkirakenteella, sivukärkien lukumäärällä, kärkivälillä, ja tietyllä lämpöarvolla usein vain yhtä moottorimallia varten.
Kärkien valmistusmateriaalina käytetään erikoismetalliseoksia, koska ne joutuvat kestämään suuria mekaanisia, sähköisiä ja lämpörasituksia. Sytytystulpat ovat kuluvia osia ja ne on määrävälein vaihdettava. Sytytystulppien käyttöikä on eräissä moottorimalleissa jopa 160 000 km.lähde? Lasersytytystä on kaavailtu sytytystulppien korvaajaksi korkean puristussuhteen moottoreissa.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sytystulpan keksi Étienne Lenoir vuonna 1859 ja hän patentoi sen tämän jälkeen.[3] Sähköiseen sytytykseen kehittivät parannuksia myös muun muassa Nikola Tesla[4] ja Robert Bosch, joka suunnitteli parannuksia magneettoon. Vuonna 1902 Boschille työskennellyt insinööri Gottlob Honold esitteli entistä paremman järjestelmän, joka käytti korkeaa jännitettä magneeton ja sytytystulpan kanssa.[5]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Jussi Juurikkala: MMM: Autokäsikirja, s. 74 – 78. Otava, 1973. ISBN 951-1-00280-5
- ↑ SYTYTYSTULPPIEN PERUSTEITA Autotarvike.fi. Arkistoitu 22.6.2015. Viitattu 9.3.2019.
- ↑ Jean-François Tissot: Birth of an idea: Etienne Lenoir and the internal combustion engine charge-magazine.abb.com. 29.10.2020. Arkistoitu 18.4.2023. Viitattu 18.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Electrical Igniter For Gas-Engines patents.google.com. Viitattu 19.6.2023. (englanniksi)
- ↑ The beginnings 1886-1905 bosch.com. Viitattu 19.6.2023. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sytytystulppa Wikimedia Commonsissa