Toimeentulotuki

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Toimeentuloturva)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Artikkelissa on vanhentunutta tietoa esimerkiksi kunnan sosiaalitoimen roolista. Toimeentulotuki siirtyi Kelalle vuoden 2017 alussa.

Toimeentulotuki on Kelan ja asuinkunnan yhteisesti rahoittama tarveharkintainen taloudellinen tuki, jolla on tarkoitus turvata ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo tilanteessa, jossa hakijan tai hänen perheensä tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin.[1] Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, joka tarkoittaa, että sen määrään vaikuttavat kaikki käytettävissä olevat tulot ja varat alaikäisten lasten mahdollisia varoja lukuun ottamatta[1]. Henkilön on haettava ennen toimeentulotukea kaikkia niitä etuuksia, joihin hänellä on oikeus (esimerkiksi työttömyysturva ja asumistuki).[2]

Perustoimeentulotuki muodostuu perusosasta ja muista perusmenoista, ja siihen kuuluu muun muassa välttämättömän ravinnon ja asumisen järjestäminen[2]. Hyvinvointialueen sosiaalitoimisto voi harkintansa mukaan myöntää lisäksi täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea sellaisiin erityisiin menoihin, joita perustoimeentulotuki ei kata.[3]

Kela on vastannut vuoden 2017 alusta perustoimeentulotukihakemusten käsittelystä ja maksuunpanosta. Perustoimeentulotuen rahoituksesta vastaa Kela yhdessä saajan asuinkunnan kanssa kukin 50 prosentin osuudella.[4]

Alun perin tilapäiseksi tueksi tarkoitettu toimeentulotuki on muuttunut osalle sen saajista pysyväksi osaksi toimeentuloa, koska työmarkkinatuen taikka sairaus- ja vanhempainpäivärahan taikka kotihoidon tuen sekä asumistuen yhdistelmä eivät riitä kattamaan likimainkaan kohtuullista minimikulutusta[5]. Lisäksi yhä useampi työkyvytön jää ilman työkyvyttömyyseläkettä[6][7][8].

Toimeentulotuen käsittely kärsii jatkuvista kiireen aiheuttamista virheistä. Tästä johtuen noin 20 prosenttia Kelan toimeentulopäätöksistä on osoittautunut virheellisiksi. Asiakkaalta saattaa jäädä saamatta jopa satoja euroja kuukaudessa.[9]

Yleisyys ja kohdentuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2022 toimeentulotukea sai 7,2 prosenttia suomalaisista. Tukea myönnettiin 274 000 kotitaloudelle ja 400 500 henkilölle. Verrattuna edellisvuoteen perustoimeentulotukea saaneiden kotitalouksien määrä väheni kuusi prosenttia ja täydentävää toimeentulotukea saaneiden neljä prosenttia, mutta ehkäisevää toimeentulotukea saaniden määrä nousi neljä prosenttia. Toimeentulotuen saajista 39 % sai tukea alle kolme kuukautta. 4–9 kuukautta tukea sai 32 % ja yli 10 kuukautta 29 % tuensaajista.[10]

Kolmannes heinäkuussa 2020 perustoimeentulotukea saaneesta 224 000 henkilöstä oli yksin asuvia miehiä. Etenkin nuoret miehet olivat yliedustettuja.[11] Nuorten naisten osuus toimeentulotuen saajista kuitenkin kasvoi koronavuonna 2020[12].

Toimeentulotukea maksetaan useimmiten yksin asuville. Vuonna 2012 yksin asuvien määrä toimeentulotuen saajista oli 74,3 prosenttia Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Turussa, Tampereella ja Oulussa. Lapsiperheitä toimeentulotukea saaneista kotitalouksista oli vain 12 prosenttia. Yli kaksi kolmasosaa tuensaajista oli saanut tukea ennenkin. Lähes 60 prosenttia toimeentulotuen saajista oli työttömiä tai lomautettuja.[13]

Toimeentulotukea ei myönnetä kuitenkaan kaikille sen tarpeessa oleville[14]. Lähes kolme neljäsosaa köyhistä kotitalouksista ei saanut kertaakaan toimeentulotukea vuonna 2000. Lisäksi vain joka kolmannelle työmarkkinatuella elävälle maksettiin toimeentulotukea vuonna 2020[15], vaikkei kyseinen tuki riitä kattamaan kohtuulliseksi katsottavaa minimikulutusta[16]. Kaikki eivät myöskään selviä tuen saamisen edellyttämästä mittavasta paperisodasta[14].

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimeentulotuen saajien määrä moninkertaistui 1990-luvun laman aikana, ja pitkään toimeentulotuen varassa elävien määrä oli vuodesta 1994 lähtien yli kolminkertainen 1980-lukuun verrattuna.[17] Tuen saajien määrää vuoden 1994 jälkeen lisäsi niin sanotun suppean perusosan poistuminen käytöstäselvennä.

Toimeentulotuki Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin kymmenelle prosentille suomalaisista kotitalouksista myönnettiin toimeentulotukea ainakin yhden kerran vuosien 2016–2017 aikana. Yhtä kotitaloutta tuettiin keskimäärin 2 593 eurolla vuodessa.[18]

Toimeentulotuki koostuu Suomessa perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta.[2]

Perustoimeentulotuki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustoimeentulotukeen kuuluvat perusosalla katettavat menot sekä muut perusmenot. Perustoimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden 2017 alussa.[19]

Perusosa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perusosan suuruus 2022[20]
Henkilön tilanne Perusosa kuukaudessa
Yksin asuva, lapseton 514,82 €
Yhteistaloudessa asuva yli 18-vuotias 437,60 €
Yksinhuoltaja 586,89 €
Perheen yli 18-vuotias lapsi 375,82 €
Perheessä olevat alle 10-vuotiaat lapset
Ensimmäinen lapsi +324,34 €
Toinen lapsi +298,60 €
Kolmas jne. lapsi +272,85 €
Perheessä olevat 10–17-vuotiaat lapset
Ensimmäinen lapsi +360,37 €
Toinen lapsi +334,63 €
Kolmas jne. lapsi +308,89 €

Toimeentulotuen perusosa on kiinteä summa, joka on tarkoitettu jokapäiväisen elämän välttämättömiin menoihin. Näitä menoja ei siis huomioida erikseen toimeentulotuessa, vaan ne sisältyvät toimeentulotuen perusosaan yhtenä kokonaisuutena. Henkilö saa itse päättää, mihin perusosansa käyttää eikä perusosalla katettavista menoista tarvitse esittää tositteita, kuten kuitteja tai laskuja. Tällaisia menoja ovat muun muassa ruoka, vaatteet, vähäiset terveydenhoitomenot (ilman reseptiä ostettavat lääkkeet, esimerkiksi itsehoitolääkkeet) ja vastaavat muut jokapäiväiseen toimeentuloon liittyvät menot.[21]

Jos toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki 15 §), toimeentulotuen määrä päivää kohden lasketaan jakamalla kuukausittainen perusosan määrä kolmellakymmenellä.

Muut perusmenot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusosan lisäksi toimeentulotukea voidaan myöntää muihin perusmenoihin (toimeentulotukilaki 7 b §), joista täytyy esittää tarvittavat selvitykset (esimerkiksi laskut). Perustoimeentulotuessa huomioitavia menoja ovat esimerkiksi asumismenot (vuokra, vastike, taloussähkö ja kotivakuutus), tarpeellisen henkilötodistuksen hankintamenot, lasten päivähoitomenot sekä muut kuin vähäiset terveydenhuoltomenot julkisia terveydenhuollon palveluja käyttäen. Näitä menoja voidaan ”kohtuullistaa” eli esimerkiksi vuokraa, sähkönkulutusta tai kotivakuutusta ei hyväksytä tietyn summan yli menevältä osalta, mikäli ne eivät vastaa Kelan kohtuullisena pitämää tasoa.[21] Esimerkiksi Helsingissä Kela ei pääsääntöisesti korvaa yksin asuvalle yli 694 euroa[22] ylittävää vuokranosaa, jos kaupungissa on tarjolla edullisempia vuokra-asuntoja[23]. Kahden hengen talouksilla vastaava raja on 869 euroa.[22]

Täydentävä toimeentulotuki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvinvointialueen sosiaalipalvelut voivat harkintansa mukaan myöntää täydentävää toimeentulotukea erityisistä olosuhteista johtuviin muihin menoihin (toimeentulotukilaki 7 c §). Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä huomioidaan tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat muut kuin muihin perusmenoihin kuuluvat asumisesta aiheutuvat menot ja henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita.

Täydentävässä toimeentulotuessa ei ole suljettu pois mitään menolajeja, jos menot harkitaan asiakkaalle tarpeellisiksi. Toimeentulotukilaki ei aseta ylärajaa täydentävänä toimeentulotukena myönnettävälle määrälle, vaan arvio hyväksyttävän menon tarpeellisesta suuruudesta tehdään asiakaskohtaisen harkinnan mukaan.[24]

Ehkäisevä toimeentulotuki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hyvinvointialueet voivat myöntää lisäksi ehkäisevää toimeentulotukea, jonka perusteista ne päättävät itse. Sen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista ja ehkäistä syrjäytymistä. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää esimerkiksi ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi.[25]

Tukeen vaikuttavia asioita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeus tukeen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimeentulotuesta annetun lain mukaan toimeentulotuen perusosaan on oikeus jokaisella Suomessa asuvalla henkilöllä, jos hänen tai hänen ja hänen mahdollisen avo- tai aviopuolison yhteenlasketuista tuloista ja pankkisäästöistä sekä mahdollisten osakkeiden ja muun "helposti realisoitavan" omaisuuden realisoinnista käteen jäävä rahasumma alittaa toimeentulotuen perusosan määrän vuokran, sähkön, veden, kotivakuutuksen ja muiden pakollisten asumis- ja hyväksyttäväksi katsottujen terveydenhoitokulujen jälkeen. Itse asuttua osakeasuntoa tai omakotitaloa, työmatkoihin tarvittavaa autoa ja tarpeellista koti-irtaimistoa ei kuitenkaan tarvitse myydä ennen toimeentulotuen hakemista.[26][27] Kelan edustajan mukaan autoa ei tarvitse myydä myöskään silloin, jos asuu julkisen liikenteen ulottumattomissa tai jos sen myynnistä nettoaisi alle 5 000 euroa. Kelalla on lisäksi velvollisuus myöntää hakijalle toimeentulotukea omaisuuden myynnin ajaksi, jonka se perii takaisin, kun kauppasumma on maksettu.[28]

Oikeus perustoimeentulotukeen syntyy, kun tuloista/varoista ja toimeentulotuessa hyväksyttävistä välttämättömistä menoista on tehty laskelma, joka osoittaa tulojen/varojen riittämättömyyden kyseisiin menoihin. Vaikka tulot olisivat sen suuruiset, ettei oikeutta perustoimeentulotukeen laskelman mukaan synny, henkilöllä tai perheellä voi olla tilanteesta riippuen oikeus täydentävään ja/tai ehkäisevään toimeentulotukeen. Kuitenkin jotta täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää, edellytyksenä on, että perustoimeentulotukea on haettu Kelasta.[29]

Muut toimeentulotuen osat kuin perusosa ovat harkinnanvaraisia. Vaikka ei olisi oikeutettu perusosaan, voi olla oikeutettu perustellusta syystä harkinnanvaraisiin tukiin. Toisaalta oikeus perusosaan ei takaa oikeutta harkinnanvaraisiin osiin, vaan niitä myönnetään vain perusteltuihin tarpeisiin. Väärien tietojen antaminen perusteluiksi on rikos, jonka paljastuminen johtaa lähes poikkeuksetta poliisitutkintaan ja tuomioon. Toimeentulotuesta päättävillä on pääsy muun muassa Kelan järjestelmiin, jotka tarkastavat automaattisesti esimerkiksi verottajalta työssä käyvät henkilöt.

Toimeentulotukeen ovat Suomessa oikeutettuja sellaiset henkilöt, jotka eivät saa riittävää toimeentuloa omista tai samassa taloudessa asuvien tuloista taikka realisoimalla omia tai asuinkumppaniensa pankkitalletuksia tai muuta omaisuutta[30]. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeistuksen mukaan käytettävissä olevat varat kuten säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva omaisuus otetaan huomioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen esimerkiksi siten, että säästöistä voidaan vähäinen osa jättää henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen turvaksi[31].

Toimeentulotuen saajalla oli aiemmin oikeus jättää tililleen aiemmin saamastaan toimeentulotuesta peräisin olevaa rahaa käytettäväksi myöhemmin esimerkiksi sellaisiin menoihin, joiden kustantamiseen kuukausittainen toimeentulotuki ei riittänyt. Esimerkiksi Helsingin hallinto-oikeuden ennakkopäätöksen mukaan sellaisia pankkisäästöjä, jotka hakija oli säästänyt aiemmin saamastaan toimeentulotuesta, ei saanut vähentää toimeentulotuesta, jos hakijalla ei ollut ollut välillä muita tuloja[32]. Sama oikeusistuin päätti kuitenkin vuonna 2020, ettei toimeentulotuen hakijalle tarvitse maksaa toimeentulotukea, jos hänelle aiemmin maksetuista toimeentulotuista on jäänyt tilille ylimääräiset 700 euroa[33].

Vakinaista asuntoa, tarpeellista asuinirtaimistoa, ammatinharjoittamiseen kuuluvia työvälineitä sekä sellaisia varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi ei saa huomioida realisoitavana omaisuutena[30]. Alle 18-vuotiaan lapsen varoja ei myöskään saa ottaa huomioon siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan toimeentulotuessa huomioon otettavat menot.

Etävanhemman tulot eivät nosta toimeentulotuen varassa elävien lasten elintasoa, koska saadut elatusmaksut vähennetään toimeentulotuesta.[34] Etävanhemman maksamia elatusmaksuja ei kuitenkaan oteta huomioon hänen toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa ja lisäksi hänen mahdollisen työttömyyskorvauksen sisältämät lapsikorotukset lasketaan hänen omiksi tuloikseen siitä huolimatta, että jokaisella on toimeentulotukilain mukaan velvollisuus pitää huolta lapsensa elatuksesta[35] ja ettei lapsikorotusta saa käyttää omaan toimeentuloon[36]. Tämä saattaa johtaa elatusmaksujen rästiin jäämiseen sekä niiden perintä- ja korkokulujen aiheuttamaan velkavankeuteen[37].

Veronpalautukset vähentävät toimeentulotuen määrää, koska ne lasketaan tuloiksi. Jälkiveroja sen sijaan ei lueta toimeentulotukeen oikeuttaviksi menoiksi, koska ne tulkitaan velkojen maksuksi, eikä toimeentulotukea myönnetä pääsääntöisesti velkojen maksuun[38]. Myös vanhempien tai isovanhempien antamat vähäistä suuremmat rahalliset avustukset voidaan vähentää kokonaisuudessaan toimeentulotuesta.

Toimeentulotuen perusosa on sidottu kansaneläkeindeksiin[30], eli sitä korotetaan vuosittaisen inflaation mukaan. Toimeentulotuki ei kuitenkaan seuraa yleistä tulotason nousua, minkä vuoksi toimeentulotuen saajat ovat köyhtyneet viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana 40 prosenttia suhteessa muuhun väestöön.[39]

Avo- tai avioliitossa elävälle lapsettomalle henkilölle maksettiin vuonna 2012 toimeentulotukea pääsääntöisesti vain siinä tapauksessa, ettei hänellä tai hänen puolisollaan ollut säästöjä tai arvopapereita ja hänen sekä hänen puolisonsa yhteenlasketuista tuloista jää vuokran tai yhtiövastikkeen, sähkölaskun, kotivakuutuksen, hyväksyttyjen terveydenhoitokulujen sekä työ- tai opiskelumatkakulujen jälkeen käteen henkeä kohden alle 391 euroa kuussa[40].

Jos taloudessa on yksi tai useampi työssäkäyvä tai omaishoitajana toimiva henkilö, toimeentulotuki on mitoitettava siten, että talouden yhteenlaskettuihin kokonaisnettotuloihin jää toimeentulonormin ylittävä ylimääräinen rahasumma, niin kutsuttu kannustusraha, jonka suuruus on vähintään 20 senttiä jokaista ansaittua euroa kohden, kuitenkin enintään 150 euroa taloutta kohti[41].

Laskennalliset tulot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tuloina otetaan tietyin poikkeuksin huomioon kaikki henkilön tai perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot ja tuet. Vähäisimmätkin avustukset kuten armeijan päivärahat saatetaan ottaa kokonaisuudessaan huomioon. Ulosmitattua palkanosaa ei kuitenkaan lasketa tuloksi. Tuloiksi lasketaan myös lapsilisät ja elatusapu ja -tuki. Elatustukea ei hyväksytä kuitenkaan menopuolelle.

Takaisin maksetut velat lasketaan menoiksi vain, jos lainasta on tehty virallinen velkakirja. Nostetut lainat ja vanhempien, sukulaisten tai ystävien suorittamissa tilillepanoissa näkyvät lainat tai myydyistä tavaroista saadut tilillepanot vähentävät toimeentulotuen määrää, koska ne katsotaan tuloiksi. Turun hallinto-oikeuden vuoden 2011 päätöksen mukaan vuokranmaksua varten saatua lainaa ei voida kuitenkaan laskea toimeentulotuen saajan tuloksi[42].

Ennen toimeentulotuen myöntämistä hakijaa ohjataan hakemaan kaikki muut mahdolliset lakisääteiset etuudet. Tällaisia ovat muun muassa työttömyysturva, eläke- ja sairausturva, asumistuki sekä opintotuki ja opintolaina. Säästöt ja helposti rahaksi muutettava omaisuus, kuten kesämökki, tulee käyttää ennen toimeentulotuen hakemista. Mahdollinen omistusasunto, asunnon irtaimisto tai työvälineet eivät kuitenkaan vaikuta tuen saantiin. Asuntovelan lyhennyksiä ei kuitenkaan huomioida laskettaessa tulojen riittämistä elämiseen. Tämä pätee myös muiden velkojen lyhennyksiin ja korkoihin.

Kuolinpesän osakkaaksi tulleen toimeentulotuen saajan on vaadittava Kelan mukaan pesän jakoa ja mahdollisesti myös myytävä pesästä saamansa omaisuus ja käytettävä näin saadut varat elatukseensa. Kela jaksottaa tämän jälkeen toimeentulotuen saajan saaman perintösumman kohtuullisiksi katsottuihin kuukausiosiin, jotka otetaan huomioon toimeentulotukilaskelmassa. Esimerkiksi 6000 euron suuruinen perintö voidaan jaksottaa siten, että hakijalla katsotaan olevan käytettävissä kuukausittain 1200 euroa ylimääräistä rahaa toimeentuloonsa kattamiseen perintöä seuraavien 5 kuukauden aikana. Jos perintösumma on 900 euroa ja kuukausittainen toimeentulotuki on ollut 300 euroa, seuraavista toimeentulotuista voidaan vähentää yhteensä 600 eroa.[43] Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi kuitenkin Kelan vuonna 2017 asettaman ehdon kuolinpesän omistaman kesämökin myynnistä määäaikaan mennessä. Perusteluna oli, ettei Kelan toimivaltaan kuulunut asettaa tällaisia ehtoja, eikä myyntimääräys perustunut myöskään lakiin.[44]

Jos toimeentulotuen saajalla tai hänen kotitalouteensa kuuluvilla on omaisuutta, joka ei ole heti käytettävissä oman elatuksen turvaamiseksi, KELA kehottaa heitä myymään se. Sellaista omaisuutta ei kuitenkaan vaadita realisoitavaksi, joka on tarpeen toimeentulon turvaamiseksi (esimerkiksi vakinainen asunto ja työn vuoksi tarvittava auto).[43]

Tuen hakeminen Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisellä hakukerralla on talonkirjaote ja mahdollinen vuokrasopimus sekä esitettävä hakijan taloudessa asuvien henkilöiden tiliotteet ja mahdolliset palkkalaskelmat viimeisen kahden kuukauden ajalta. Lisäksi on annettava selvitykset kaikista muista tuloista. Opiskelijoiden on esitettävä myös opintolainaselvitys. Yksityisyrittäjien on esitettävä yrityksen tase- ja tuloslaskelma sekä kirjanpitäjän todistus tuloista ja nostetusta palkasta.

Lisäksi on oltava mukana kuitit kuukauden vuokranmaksusta, sähkölaskusta ja mahdollisista muista erikseen korvattavista asumiskustannuksista, kuitit viimeisen kuukauden sairauskuluista, päivähoitomaksuista, elatusmaksuista ja opintolainojen koroista sekä selvitys asuntolainoista. Jatkossa on täytettävä kuukausittain kolmisivuinen hakemus samoine tietoineen ja toimitettava esimerkiksi tiliotteet ja työvoimatoimiston hakijakortti.

Tukipäätös tehdään yleensä kalenterikuukaudeksi kerrallaan.

Lain mukaan toimeentulotukipäätös on tehtävä seitsemässä arkipäivässä. Kiireellisissä tapauksissa se pitää voida antaa päätös jo samana päivänä tai viimeistään seuraavana arkipäivänä.[45] Toimeentulotuki on maksussa edeltävän kuukauden viimeisenä arkipäivänä. Käytännössä kunnilla on kuitenkin ollut laajalti vaikeuksia suoriutua hakemusten käsittelystä lain vaatimassa ajassa, ja jonot ovat viikkoja. Erityisesti jonoja on ollut Turussa ja Itä-Suomessa.[46] Oikeusasiamies on antanut jonoista moitteita muun muassa Espoolle ja Turulle.[47][48]

Vuoden 2017 alusta toimeentulotuen perusosan hakeminen siirtyi Kelaan. Siitä huolimatta kuntien sosiaalityöntekijät tekevät edelleen päätökset täydentävästä ja ehkäisevästä toimeentulotuesta, joita myönnetään tarvittaessa toimeentulotuen perusosan lisäksi.[49] Päätös syntyi alun perin maaliskuussa 2014 hallituksen kehysriihessä. Tätä ratkaisua ajoivat erityisesti Vihreät.[50] Aiemmin maksatuksesta on vastannut oman asuinkunnan tai viimeisimmän asuinkunnan sosiaalivirasto tai myöhemmin sosiaali- ja terveysvirasto. Siirtoa on perusteltu muun muassa sillä, että asiakkaan kohtaama byrokratia vähenee, kun kaikki perustuet saa samalta luukulta Kelasta. Samalla kuntien sosiaalityöntekijät pystyvät keskittymään henkilökohtaista palvelua vaativaan sosiaalityöhön. Kunnista toisaalta katoaa niiden 1 800 hengen työpaikat, jotka ovat käsittelemässä tukipäätöksiä. Muun muassa tästä syystä ratkaisusta koituu noin 52,5 miljoonan euron säästöt.[51]

Toimeentulotuen alentaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perusosan alentaminen tulee kyseeseen, jos laiminlyö velvollisuuden pitää huolta itsestään ja elatuksestaan. Tällöin toimeentulotukea voidaan alentaa 20 % tai enintään 40 % perusosasta.[52]

Jos toimeentulotuen saaja on kieltäytynyt hänelle tarjotusta työstä tai muusta työllistämistoimenpiteestä ilman hyväksyttävää syytä, tai on esimerkiksi unohtanut saapua paikalle, perusosaa voidaan alentaa 20 prosenttia enintään kahden kuukauden ajaksi. Toimeentulotukea alennetaan myös, jos todetaan työnhaku jätetyksi uusimatta työvoimatoimistossa tai jos työnhaun ei katsota olevan aktiivista. Jos hakija toistuvasti kieltäytyy töistä ja työllistämistoimenpiteistä, perusosaa voidaan leikata yhteensä 40 prosenttia.

Päätoimisella opiskelijalla, palkansaajalla, yrittäjällä, sairaalla henkilöllä tai vastaavilla ei kuitenkaan ole velvollisuutta ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi.[53] Päätoimisen opiskelun kriteerit on määritelty opintotukilaissa[54] sekä työttömyysturvalaissa, [55] jossa on määritelty myös päätoimisen opiskelun päättymisestä.[56]

Alle 25-vuotiaan ammattikouluttamattoman nuoren toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa 20 prosenttia, mikäli hän on keskeyttänyt koulutuksen tai mikäli hän "kieltäytyy koulutuksesta"[57].

Jos perusosaa leikataan, kunnan sosiaalityöntekijän tulee yhdessä asiakkaan kanssa tehdä suunnitelma, jossa ilmenee kuinka asiakas voi parantaa toimeentulomahdollisuuksiaan. Sosiaalityöntekijöiden kanssa tehtyjen suunnitelmien laiminlyönti voi johtaa vähennyksiin.

Jos perusosan alentaminen perustuu siihen, että hakija ei ole menetellyt annetun ohjauksen mukaisesti, tulee annettu ohjaus ja sen laiminlyönti ilmetä päätöksestä. Päätöksestä on aina myös löydyttävä millä tavoin on arvioitu, ettei alentaminen vaaranna henkilön ihmisarvoisen elämisen edellyttämää turvaa ja ole kohtuutonta asiakkaalle.[58]

Muutoksen hakeminen päätökseen ja toiminnasta valittaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos asiakas on tyytymätön saamaansa palveluun tai kohteluun, hän voi kääntyä sosiaaliasiamiehen puoleen. Sosiaaliasiamies neuvoo oikeuksista ja auttaa asian korjaamisessa. Sosiaaliasiamieheen voi olla yhteydessä internetissä kansalaisten sähköisessä asiointipalvelussa suomi.fi -asiointitilillään lähettämällä ja vastaanottamalla viestejä. Sosiaaliasiamiehen muut yhteystiedot saa myös kunnan puhelinkeskukselta, neuvonnasta, sosiaalivirastosta, kunnan Internet-sivulta tai puhelinluettelosta.[59]

Muutoksenhakupyynnön voi tehdä päätöksen mukana yleensä toimitettavalla muutoksenhakulomakkeella, joka on lähetettävä tietyn ajan kuluessa päätöksen teosta.

Mikäli asiakas kokee saamansa kohtelun olevan lain vastaista, saa tietoa oikeuksista sosiaaliasiamieheltä ja ilmaista lainopillista neuvoa julkisesta oikeusavusta.

Lain vastaista tai epäasiallista kohtelua saanut voi kannella:

  1. oikeuskanslerille tai
  2. eduskunnan oikeusasiamiehelle tai
  3. aluehallintovirastoon tai
  4. asiaa hoitaneen viranhaltijan esimiehelle.

Toteutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lainsäädäntö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimeentulotuki perustuu lakiin toimeentulotuesta (1997/1412).[30] Lisäksi on useita muita lakeja, kuten lait sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) ja asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007).[60][61]

Toimeentulotukilaki toteuttaa osaltaan perustuslain 19 §:n 1 momenttia, joka sääntelee oikeutta sosiaaliturvaan.[24]

Toimeentulotuki rakentuu toimeentulotukilain mukaan perustoimeentulotuesta (perusosa ja muut perusmenot, 7–7 b §), täydentävästä toimeentulotuesta (7 c §) sekä ehkäisevästä toimeentulotuesta (13 §). Toimeentulotukilain 6 §:n mukaan tuen hakijan ja hänen perheensä tulot ja varat otetaan huomioon perustoimeentulotukea myönnettäessä. Toimeentulotuen myöntäminen edellyttää laskelman tekemistä.

Suomen oikeusjärjestelmä on katsonut, että toimeentulotukea voi hakea myös sähköpostitse. Asiaa on käsitelty Turun hallinto-oikeudessa 2010 [62].

Myös apulaisoikeuskansleri on vuonna 2012 saattanut yleiseen tietoon näkemyksensä, jonka mukaan toimeentulotukea on voitava hakea myös sähköisesti. Perusteluna on mainittu muun muassa, että sähköisen asioinnin mahdollistaminen toimeentulotukiasioissa olisi myös perusoikeuksien toteutumisen kannalta perusteltua. Apulaisoikeuskansleri totesi, että lainsäädännössä ei ole asetettu ehdotonta velvollisuutta järjestää mahdollisuus sähköiseen asiointiin. Hän saattoi kuitenkin kaupungin tietoon näkemyksensä siitä, että tarjotessaan mahdollisuuden sähköiseen asiointiin viranomaisen tulee sallia sähköinen asiointi myös toimeentulotukiasioissa siitä huolimatta, ettei sähköpostitse lähetetyn viestin tietoturvaa pystytä varmistamaan. Tällöin viranomaisen on selkeästi tuotava esiin asiaan liittyvä tietoturvaongelma.[63]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2021 toimeentulotuen kokonaismenot olivat 765 miljoonaa euroa. Perustoimeentulotukea maksettiin 710 miljoonaa euroa, täydentävää toimeentulotukea 31 miljoonaa ja ehkäisevää toimeentulotukea 20 miljoonaa euroa. Kuntouttavan työtoiminnan korvauksia maksettiin osana toimeentulotukea 4 miljoonan euron edestä.[64][65]

Toimeentulotukea maksettiin vuonna 2012 yhteensä 703,3 miljoonaa euroa[66], mikä vastasi noin 1,4 prosenttia valtion 50,4 miljardin euron suuruisesta budjetista[67]. Tuen alikäyttö on yleistä ja kansalaisilta jäi saamatta toimeentulotukea vuonna 2010 yli 600 miljoonan euron edestä.[68][69] Perustoimeentulotuen hallinnolliset kustannukset olivat vuonna 2019 noin 100 milj.euroa[70]

Toimeentulotuki on verovapaa sosiaalietuus.[71]

Toimeenpano

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2019 Kelaan tehtiin 1,6 miljoonaa perustoimeentulotuen hakemusta, josta 75 % tehtiin verkon välityksellä.[72] Vuonna 2021 toimeentulotukeen liittyen tehtiin 1,8 miljoonaa päätöstä. Näistä muuttui noin prosentti muutoksenhaussa. Osan käsittelijöistä on odotettu tekevän päivittäin 15 toimeentulotukeen liittyvää päätöstä.[12]

Kunnat olivat vuonna 2020 tyytyväisiä Kelan kehittämiin digitaalisiin palveluihin. Kiitosta sai asioinnin nimettömyys, joka on voinut estää tuen hakemista pienemmillä paikkakunnilla leimautumisen pelon vuoksi. Sähköinen asiointi koettiin kunnissa nopeaksi ja joustavaksi.[72] Ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki siirtyi vuoden 2023 alussa hyvinvointialueiden hoidettavaksi.[3]

Tuen käsittelyn siirto Kelaan on tuonut sähköisen maksusitoumuksen apteekkiin, jota kunnat eivät voineet myöntää aikaisemmin. Asiakkaiden kohtelu on muuttunut tasa-arvoisemmaksi. Aikaisemmin eri kunnilla oli erilaisia käytäntöjä ja tulkintoja laista.[72]

Maahanmuuttajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perustoimeentulotukea alkuvuonna 2020 saaneista 30 % puhui äidinkielenään vierasta kieltä, pääkaupunkiseudulla 51 %. Saajista 18 % ei ollut Suomen kansalaisia, pääkaupunkiseudulla 28 %. Tätä selittää osittain maahanmuuttajien korkeampi työttömyysaste. Kelan suunnittelijan mukaan nämä luvut antavat suuntaa sille, mikä on maahanmuuttajien osuus toimeentulotuen saajista, koska sopivia tilastoja ei ole.[11]

Vuonna 2010 Helsingin väestöstä 8,2 prosenttia oli maahanmuuttajia, joihin kohdistui 27 prosenttia toimeentulotukimenoista. OECD-maista tulleilla maahanmuuttajilla oli jopa suomalaista kantaväestöä vähemmän toimeentulotuen saajia, sillä he ovat muuttaneet useasti työn perässä. OECD-maista Turkista ja Virosta tulleilla oli suurin riski päätyä toimeentulotuen varaan. Korkein riski on Afrikan pakolaismaista ja Lähi-idästä tulleilla, joista tulevat maahanmuuttajat saavat myös vuodessa keskimäärin 300–1 600 euroa kantaväestöä enemmän toimeentulo­tukea. Ero selittyy pääasiassa sillä, että heillä on keskimäärin enemmän tukikuukausia vuodessa kuin kantaväestöllä. Hiljattain muuttaneiden pakolaisten kohdalla tuensaajien suurta osuutta selittää se, että heille maksetusta toimeentulotuesta on merkittävä osa kotoutumistukea. Kotoutumisprosessi kestää pakolaisilla kauan ja heidän on vaikea siirtyä toimeentulotuelta työmarkkinoille. Syynä tähän voivat olla monet tekijät, kuten kielitaidon tai koulutuksen puute. Lisäksi selityksenä voivat olla kulttuurilliset seikat ja diskriminointi työmarkkinoilla. OECD-maiden ulkopuolelta muuttaneilla osuus kuitenkin laski maassaoloajan mukana.[73] Helsingissä vuonna 2013 toimeentulotuen saajista joka neljäs oli ulkomaalainen.[74]

Espoossa ulkomaalaisten toimeentulotukiasiakkaiden määrä on kasvanut neljässä vuodessa noin 40 prosenttia aina vuoteen 2013 saakka. Espoolaisista vajaat 8 prosenttia on ulkomaalaisia, toimeentulotuen saajista 21 prosenttia. Vantaalla joka viides toimeentulotuen saaja oli vuonna 2012 ulkomaalainen.[74]

Vuonna 2013 tuensaajia oli pelkästään Helsingissä lähes 2 500 odotettua enemmän, mikä aiheutti noin 21 miljoonan euron budjetin ylityksen. Budjetin ylitys maksoi siis noin 8 400 euroa per uusi toimeentulotuen saaja.[75]

Pakolaisten kohdalla valtio korvaa kunnalle kaikki toimeentulotukikulut kolmen ja paluumuuttajien toimeen­tulotukikulut viiden ensimmäisen maassaolovuoden ajalta.[76]

Toimeentulotukijärjestelmän kritiikkiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liian matala tuen taso

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimeentulotuen tarkoituksena on turvata ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön tulo yksilölle ja hänen mahdolliselle aviopuolisolleen sekä hänen kanssaan mahdollisesti samassa taloudessa asuville lapsille, vanhemmille ja avopuolisolle[30]. Toimeentulotuen tarkoituksena on lisäksi mahdollistaa tuen tarpeessa olevien ihmisten osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan[77]. Sosiaali- ja terveysministeriö on kuitenkin todennut, ettei toimeentulotuki riitä kattamaan edes kohtuullista minimikulutusta[16].

Tuen alikäyttö ja stigma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaaliturvan alikäyttö on Suomessa merkittävä köyhyyttä lisäävä ongelma, sillä vain noin puolet tukeen oikeutetuista hakee toimeentulotukea. Syynä on se, etteivät kansalaiset saa riittävästi tietoa heille kuuluvasta sosiaaliturvasta ja se, etteivät kaikki toimeentulotukea tarvitsevat selviä tuen saamisen edellyttämästä mittavasta paperisodasta. Tuen alikäyttöön liittyy myös on toimeentulotuen saajille sälytetty häpeällinen leima.[69][68]

Vuonna 2007 julkaistun tutkimuksen mukaan toimeentulotuen saajia oli puolta vähemmän kuin niitä ihmisiä, joiden tulot olivat niin alhaiset, että ne alittivat toimeentulotukikynnyksen. Pienituloisista ruokakunnista ja aviopareista, jotka eivät saa toimeentulotukea, osalla on pankissa rahaa tai varallisuutta, joka estää toimeentulotuen saannin ja osa ei halua hakea toimeentulotukea.[78]

So­siaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon mukaan entistä useampi hyvin toimeentulevan perheen nuori hakee toimeentulotukea, koska vanhempien tulot eivät vähennä kotona asuvan 18-vuotiaan toimeentulotukeen ja satojen eurojen kuukausitukea on helppo hakea netitse.[79]

Suosii yksin asumista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaalityöntekijä Ilkka Paukkusen mukaan sekä yleinen asumistuki että toimeentulotuki suosivat yksin asumista, mikä kannustaa elämään sosiaaliturvalla kalliissa asunnoissa ja näin lisää syrjäytymisen riskiä ja kustannuksia. Toimeentulotuessa ero on 70 euroa verrattuna perhe- tai kimppa-asumiseen, mutta yleisen asumistuen voi menettää kokonaan puolison tulojen vuoksi.[80] Helsingin Sanomat kertookin matalatuloisten muuttaneen erilleen saadakseen lisää sosiaaliturvaa.[79]

Puolisoiden taloudellinen eriarvoisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oikeus toimeentulotukeen ei perustu yksilön omien tulojen pienuuteen tai yksilön pakollisiksi tai kohtuullisiksi katsottujen menojen suuruuteen, vaan kotitalouden kaikkien jäsenten yhteenlaskettujen tulojen ja menojen tarkasteluun. Tämän käytännön taustalla vallitsee olettamus siitä, että kotitalouden jäsenillä olisi kaikilla samat oikeudet käyttää kotitalouden jäsenten tulojen ja varallisuuden summaa. Todellisuudessa näin ei ole, vaan saman kotitalouden jäsenten välillä saattaa vallita suuria tulo- ja hyvinvointieroja.[81] Vain puolet suomalaisista pariskunnista ilmoittaa elävänsä sellaisessa yhteistaloudessa, joka kattaa myös henkilökohtaiset menot. Lisäksi vain reilulla neljänneksellä tällaisista pariskunnista on yhteinen palkkatili.[82]

Se, että pariskunnan toisen osapuolen pitää jatkuvasti pyytää rahaa pienituloiselta puolisoltaan, saatetaan kokea niin ahdistavaksi, että jopa lapsiperheen vanhemmat muuttavat mieluummin erilleen[83].

Vakuutuksen rikos- ja tapaturmakorvaus lasketaan tuloksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikäli toimeentulotukea saava henkilö joutuu rikoksen tai tapaturman uhriksi, menettää hän korvauksensa. Jos pesukone rikkoontuu ja vakuutusyhtiö korvaa, lasketaan korvaukset tuloksi eli tukea lasketaan saman verran. Myös vaikkapa pahoinpitely- tai raiskauskorvaus voidaan lukea varallisuudeksi ja vähentää toimeentulotuesta. Sosiaalitoimistolla on asiassa harkintavaltaa, mikä tarkoittaa, että samassa tilanteessa eri puolilla Suomea oleva voi joutua kahden erilaisen päätöksen uhriksi.[84]

Virheelliset päätökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2021 Kelan sisäisen tutkinnan mukaan vain 80 % päätöksistä oli oikein. Viidesosassa ratkaisu oli väärin tai sitä ei arvioitu oikeaksi. Toimeentulotuen päätöksissä on ollut jatkuvasti virheitä työntekijöiden kiireen vuoksi. Yleisimmin virheissä on huomioitu tulot tai menot väärin.[12]

Monet toimeentulotuen saajat eivät tiedä heidän päätöksensä olevan väärin. Sosiaaliasiamies Satu Loipon mukaan päätöksissä on selviä virheitä, mitä tavallisen ihmisen ei ole mahdollista huomata. Osalta hakijoista oli saattanut jäädä saamatta satoja euroja tukea, johon hän oli oikeutettu. Vuonna 2019 Kela teki 9 958 virheellistä päätöstä toimeentulotuesta, jotka se korjasi muutosmenettelyssä. Vuonna 2020 virheellisiä päätöksiä korjattiin 7 213.[12]

Apulaisoikeuskansleri vaati Kelalta vuoden 2021 alussa Kelalta puuttumaan päätöksiin niiden laadun parantamiseksi. Hallinto-oikeuksissa on huomattu, että Kelan lausunnoissa ei ollut käytetty yksilöllistä harkintaa, niiden laatu oli heikkotasoista ja lausunnot olivat puutteellisia.[12]

Kela on sittemmin lopettanut sisäisen tarkistuksen tekemisen toimeentulotukipäätöksille. Yleisradion MOT-ohjelma teki Kelalle tietopyynnön laadunvalvontaan liittyen, mutta Kelan toimittamat asiakirjat olivat puutteellisia ja niissä oli myös virheitä. Apulaisoikeuskanslerin ratkaisussa todetaan, että Kelan valvontaa toimeentulotukeen pitäisi kehittää, sillä sitä ei valvo mikään taho.[12]

Haavoittuvassa asemassa olevien vaikeudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tuen hakemisessa eniten ongelmia on heillä, jotka asuvat kaukana Kelan palvelupisteistä. Ongelmia on myös niillä, jotka eivät osaa tai pysty asioida verkossa. Maskun, Mynämäen ja Nousiaisten palvelulinjajohtaja Tuija Hassinen-Laineen mukaan kaikilla ei ole käytössä internet-yhteyttä ja prepaid-liittymiä käyttäville Kelaan soittaminen on hankalaa puhelun maksullisuuden vuoksi.[72]

Palveluiden siirto Kelaan on heikentänyt pienituloisten eläkeläisten asemaa. Sosiaalialan ammattilaisten mukaan heille henkilökohtainen palvelu olisi avuksi. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän tulosaluejohtaja Leila Kankaisen ja tulosyksikköpäällikkö Kati Saarelan mukaan hakijoiden ongelmat voivat pahentua entisestään kaavamaisen päätöksenteon seurauksena. Tampere palvelupäällikkö Taru Herrasen mukaan asunnottomille tarvittaisi oma käsittelijä Kelaan, koska he ovat erityisen tuen tarpeessa.[72]

Toimeentulotuki muissa maissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Esitettyjen rahasummien osalta ei kerrota, miltä vuodelta tiedot ovat peräisin.

Euroopan unionissa toimeentulotukijärjestelmiä on käytössä Suomen ohella esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Alankomaissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa. Itävallassa tuki on vahvasti harkinnanvarainen ja on sidoksissa paikallisviranomaisten tarveharkintaan.lähde? Eteläisessä Euroopassa järjestelmä on käytössä vähäisemmässä määrin, on vielä kehittymisasteella ja voi riippua kulloinkin käytössä olevista budjettivaroista. Yhä useammassa maassa tuen saannin vaatimuksiin liitetään aktivointivelvollisuus. Toisaalta usein annetaan mahdollisuus tehdä pienituloista työtä ilman pelkoa seuraamuksista kuten palkan vähentämisestä myönnetystä tuestalähde?.

Toimeentulotuen nimi eri maissa:

  • Alankomaat Alankomaat: Algemene bijstand, Wet werk en bijstand
  • Brasilia Brasilia: Bolsa Familia
  • Yhdistynyt kuningaskunta Britannia: Income Support
  • Espanja Espanja: alueittain eri nimellä, kuten Renta Básica ja Renta Mínima de Inserción
  • Irlanti Irlanti: Supplementary Welfare Allowance
  • Islanti Islanti: Félagsleg aðstoð
  • Italia Italia: Minimo vitale (tai reddito minimo)
  • Itävalta Itävalta: Sozialhilfe
  • Kanada Kanada: kullakin provinssilla on oma järjestelmänsä, Quebecissä se on nimeltään Bien être social eli social welfare
  • Liechtenstein Liechtenstein: Sozialhilfe
  • Luxemburg Luxemburg: Revenu minimum garanti (RMG)
  • Norja Norja: Stønad til livsopphold
  • Portugali Portugali: Rendimento mínimo garantido
  • Ruotsi Ruotsi: Ekonomisk bistånd
  • Saksa Saksa: Sozialhilfe, Bürgergeld
  • Suomi Suomi: Toimeentulotuki, Utkomststöd
  • Sveitsi Sveitsi: (ranskaksi) Revenu minimal de réinsertion (RMR)
  • Tanska Tanska: Social Bistand
  • Viro Viro: Toimetulekutoetus

Ruotsi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa toimeentulotuen taso on korkeampi ja saajien määrä lähes kaksinkertainen Ruotsiin verrattuna. Ruotsin lainsäädäntö veisi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan tuen puolelta Suomen tuensaajista. Siinä tarveharkinta on tiukempi ja esimerkiksi oma asunto pitää tuen alun jälkeen myydä. Suomessa myös paljon suurempi osa tukeen oikeutetuista hakee toimeentulotukea. Ruotsissa alikäyttö on yleistä. Syynä ovat tuen hakemisen vaiva, byrokratia, stigma ja tiedon puute. Suomessa sai myös tienata enemmän ansiotuloja tuen rinnalla.[85]

Ruotsissa taloudellista tukea nimitetään nykyään virallisesti taloudelliseksi tueksi (ruots. ekonomisk bistånd), tosin sitä kutsutaan kansankielessä usein myös sen vanhalla nimellä sosiaalitueksi (ruots. socialbidrag) ja sitä myöntää kunnan sosiaalitoimisto (Socialtjänsten). Suomen toimeentulotuen perusosaa vastaa toimeentulotuki (ruots. försörjningsstöd). Sen suuruus perustuu maan hallituksen vuosittain määrittelemään kulutusnormiin, "riksnormen för försörjningsstöd", joka on aina keskitasoa. Summa on jaettu erilaisiin talouksiin ja ikäryhmiin. Kulutusnormin lisäksi myönnetään tukea muihin tarpeellisiin kustannuksiin, kuten asumiseen ja taloussähköön. Tuen tarve muun muassa vuokran kohtuullisuudessa määritellään siten, minkä matalapalkkainen työntekijä kykenee maksamaan. Esimerkiksi yhden henkilön taloudessa tuki muodostuu henkilökohtaisista kustannuksista (2 980 kruunua) ja talouden yhteisistä kustannuksista (950 kruunua). Yhteensä summaksi tulee 3 930 kruunua (noin 406,92 €) vuonna 2017.[86]

Ruotsissa maahanmuuttajat saivat jopa puolet toimeentulotuista 1990-luvun puolivälissä.[73]

Eläkeläisillä on oikeus Suomen Kelaa vastaavan Vakuutuskassan maksamaan vanhusten toimeentulotukeen (äldreförsörjningsstöd).

Norja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkiksi Trondheimin kunnan sosiaalivirastosta maksettiin sosiaaliapua (økonomisk sosialhjelp til livsopphold i Trondheim kommune) vuonna 2014 yli 18-vuotiaille yksineläjille 6 570 Norjan kruunua (noin 725 €) sekä avo- ja aviopareille 9 300 Norjan kruunua (n. 1 050 €) kuukaudessa vuonna 2014.[87]

Tanska

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tanskassa sosiaaliavustusta (Social bistand) myöntää kunnat ja valtio-osuus tuista on 50 prosenttia. Sosiaaliavustuksen määrä 25 vuotta täyttäneelle henkilölle on 1 120 euroa kuukaudessa, huoltovelvolliselle 1 490 euroa kuukaudessamilloin?. Sosiaaliavustuksen määrä on sama riippumatta siitä, osallistuuko sen saaja aktivointitoimenpiteisiin vai onko hän työtön.

Belgia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Belgiassa viimesijaista tukea myönnetään Belgiassa asuville, kodittomille ja hyväksytyille poliittisille pakolaisille, jotka ovat muukalaisrekisterissä. Minimi-ikä on 18 vuotta. 18–25-vuotiaille on pakollista osallistua aktivointiohjelmaan, elleivät terveydelliset syyt ole esteenä. Jos asiakas ei suostu aktivointiin, tuki voidaan keskeyttää enintään kolmeksi kuukaudeksi. Yli 25-vuotiaille aktivointi on vapaaehtoista. Tuen määrä on yhdessä asuville 429,66 €, yksin asuvalle 644,44 € ja lapsiperheiden vanhemmille 859,31 €.milloin?

Ranska

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskassa tuen nimi on RMI eli Revenu minimum d'insertion. Tukea saadakseen täytyy olla vähintään 25-vuotias tai olla lapsia huollettavana, vanhempien elatusvelvollisuus päättyy Ranskassa vasta 25-vuotiaana. Ulkomaalaisella täytyy olla oleskelulupa ja hänen täytyy olla asunut maassa ainakin viisi vuotta. Tulojen määrä ei saa ylittää RMI:n määrää. Tukea hakeva ei saa olla opiskelija. Töissä ei voi käydä, koska tukea ei tällöin myönnettäisi, vaikka tulot olisivat erittäin pienet. Määrä on yksin asuvalla 444,86 €. Joulukuussa myönnetään "joulubonus", joka on hieman yli 150 €.milloin?

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:11. PDf-versio
  • Socialstyrelsen (Sverige) [2] (Arkistoitu – Internet Archive)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Ajantasainen lainsäädäntö: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 finlex.fi. Edita. Viitattu 5.12.2020.
  2. ↑ a b c Usein kysyttyä toimeentulotuesta 21.2.2023 (päivitetty). Kela. Viitattu 26.6.2023.
  3. ↑ a b Toimeentulotukilain muutokset voimaan vuoden 2023 alusta Sosiaali- ja terveysministeriö. 8.12.2022. Viitattu 13.12.2022.
  4. ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 finlex.fi. Edita. Viitattu 5.12.2020.
  5. ↑ Milka Valtanen: Entistä useampi elää tukien varassa, mutta perusturva riittää yhä harvemmin elämiseen – Leikkaukset osuneet eniten työttömiin Kuntalehti. 5.3.2019. Viitattu 18.6.2024.
  6. ↑ Findikaattori: työkyvyttömyyseläkettä saaneet 30.3.2017. Eläketurvakeskus. http://findikaattori.fi/fi/76
  7. ↑ Työkyvyttömien määrä on ollut laskussa koko pandemian ajan – Masennus vie silti eläkkeelle keskimäärin yhdeksän ihmistä päivässä Yrittajat.fi. 9.3.2022. Viitattu 19.6.2024.
  8. ↑ Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi ennätyksellisen vähän ihmisiä | Eläketurvakeskus (ETK) www.sttinfo.fi. Viitattu 28.2.2023.
  9. ↑ Kelan toimeentulotuen päätöksissä jatkuvasti virheitä kiireen vuoksi – apulaisoikeuskansleri huolestui kansalaisten oikeusturvasta Yle Uutiset. 15.2.2021. Viitattu 16.12.2022.
  10. ↑ Toimeentulotuki 2022 Tilastoraportti 26/2023. 29.5.2023. THL. Viitattu 26.6.2023.
  11. ↑ a b Perussuomalaisten mukaan toimeentulotuen koronalisä ”valuu” maahanmuuttajille ja yksin asuville miehille – HS kävi väitteet läpi Helsingin Sanomat. 2.9.2020.
  12. ↑ a b c d e f Kelan toimeentulotuen päätöksissä jatkuvasti virheitä kiireen vuoksi – apulaisoikeuskansleri huolestui kansalaisten oikeusturvasta Yle Uutiset. 15.2.2021. Viitattu 13.12.2022.
  13. ↑ Pirskanen, Anne: Toimeentulotukea saa yhä useampi Yle Uutiset. 23.9.2013.
  14. ↑ a b Irene Roivainen, Jari Heinonen, Satu Ylinen: Köyhä byrokratian rattaissa. Kunnallisalan kehittämissäätiö 2011. https://kaks.fi/wp-content/uploads/2011/08/Roivainen_Heinonen_Ylinen.pdf
  15. ↑ Etuuksien ja palkka- ja yrittäjätulojen yhdistämisen monimutkaisuus on haaste nykyisessä sosiaaliturvassa Tutkimusblogi. 16.12.2020. Viitattu 10.2.2021.
  16. ↑ a b Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011–2015 http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125703/TY%C3%96_2015_001_web_06032015.pdf?sequence=3
  17. ↑ Juhani Saarinen ja Jaana Savolainen: Toimeentulotuella elävien joukko kasvaa. Helsingin Sanomat 18.1.2012. A6.
  18. ↑ Jussi Tervola, Merita Mesiäislehto, Joonas Ollonqvist: Smaller net or just fewer to catch? Disentangling the causes for the varying sizes of minimum income schemes. International Journal of Social Welfare, 16.8.2022, s. ijsw.12553. doi:10.1111/ijsw.12553 ISSN 1369-6866 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  19. ↑ Toimeentulotuki 2017 Tilastoraportti 1/2019. 30.1.2019. THL. Viitattu 26.6.2023.
  20. ↑ Perusosan määrä 5.1.2018. Kela. Viitattu 18.7.2022.
  21. ↑ a b Mihin menoihin perustoimeentulotukea voi saada? 14.11.2016. Kela. Viitattu 17.3.2017.
  22. ↑ a b Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien asumismenojen kuntakohtaiset rajat 2023 Kela. Viitattu 26.6.2023.
  23. ↑ Kelan vastine SOSTEn blogiin toimeentulotuen Kela-normista 30.11.2016. https://www.soste.fi/ajankohtaista/kelan-vastine-sosten-blogiin-toimeentulotuen-kela-normista.html[vanhentunut linkki]
  24. ↑ a b Toimeentulotuki – Opas toimeentulotukilain soveltajille, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:4 (PDF) 2013. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Arkistoitu 27.3.2016. Viitattu 16.3.2017.
  25. ↑ Toimeentulotuki Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 26.6.2023.
  26. ↑ Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 www.finlex.fi. Viitattu 2.1.2023.
  27. ↑ FINLEX ® - Hallituksen esitykset: HE 358/2014 www.finlex.fi. Viitattu 2.1.2023.
  28. ↑ Mitä on myytävä ennen kuin Kela antaa toimeentulotukea? Mahdollisesti ainakin auto Yle Uutiset. 5.5.2017. Viitattu 2.1.2023.
  29. ↑ Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki Tampere.fi. Viitattu 17.3.2017.
  30. ↑ a b c d e Laki toimeentulotuesta
  31. ↑ Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille. s. 88-89.
  32. ↑ Hallinto-oikeuden päätös, Helsingin HAO, Diaarinumero: 05821/01/4010, Antopäivä: 24.5.2002, Taltio: 02/0317/2. Toimeentulotuki Suomessa, Toimeentulotuki, Toimeentulotuen saajana Suomessa, Opas. http://www.toimeentulotuki.net/tilinrahat.php (Arkistoitu – Internet Archive)
  33. ↑ Helsingin HAO 11.09.2020 H357/2020 | EDILEX www.edilex.fi. Viitattu 19.6.2024.
  34. ↑ Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille. s. 83.
  35. ↑ Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 www.finlex.fi. Viitattu 26.9.2023.
  36. ↑ Elatusapu ja lapsikorotus - Minilex Minilex.fi. Viitattu 27.9.2023.
  37. ↑ Työelämä | Suomessa on 100 000 työtöntä, joiden ei kannattaisi ottaa työtä vastaan – Johan paljastaa oman laskelmansa, joka osoittaa tilanteen järjettömyyden Helsingin Sanomat. 19.5.2022. Viitattu 26.9.2023.
  38. ↑ Korkeimman hallinto-oikeuden päätös 23.5.2000, taltio 939
  39. ↑ Tutkijat: lähestymme luokkayhteiskuntaa. Anna-Riitta Sippola. Helsingin Sanomat 9.3.2011, s. A9.
  40. ↑ Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille.
  41. ↑ Toimeentulotuki. Opas toimeentulotukilain soveltajille. s. 135.http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=6511564&name=DLFE-25836.pdf
  42. ↑ Turun HAO 16.02.2011 11/0094/2 | EDILEX www.edilex.fi. Viitattu 19.6.2024.
  43. ↑ a b Toimeentulotuki. KELA 10.06.2024. https://www.kela.fi/etti/Toimeentulotuki.pdf
  44. ↑ Hämeenlinnan HAO 12.12.2017 17/0577/1 | EDILEX www.edilex.fi. Viitattu 19.6.2024.
  45. ↑ http://www.iltalehti.fi/uutiset/200801017037057_uu.shtml Iltalehti: Toimeentulotukipäätös seitsemässä arkipäivässä.
  46. ↑ Yle: Moni kunta venyttää laittomasti toimeentulotuen maksamista Julkaistu: 27.5.2012 Viitattu: 23.4.2014
  47. ↑ Helsingin Sanomat: Espoolle taas risuja toimeentulotuen jonoista. Julkaistu 4.3.2011 Viitattu: 23.4.2014
  48. ↑ Kansan Uutiset: "Turun toimeentulotuen jono lainvastainen" Julkaistu: 1.4.2009 Viitattu: 2014
  49. ↑ Yle: "Toimeentulotuki siirtyy Kelaan – "Monille sosiaalitoimeen meno on iso kynnys"" Julkaistu 5.4.2014 Viitattu: 5.4.2014
  50. ↑ Taloussanomat: "Näin hallitus haalii 2,3 miljardia euroa" Julkaistu: 26.3.2014 Viitattu: 26.3.2014
  51. ↑ Vihreä blogi: "Toimeentulotuen maksatuksen siirtäminen Kelaan kannattaa (Arkistoitu – Internet Archive)" Julkaistu: 12.11.2013 Viitattu: 26.3.2014
  52. ↑ Perusosan määrän alentaminen kela.fi. Viitattu 13.11.2017.
  53. ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 finlex.fi. Edita. Viitattu 21.11.2017.
  54. ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Opintotukilaki 65/1994 finlex.fi. Edita. Arkistoitu 29.11.2017. Viitattu 21.11.2017.
  55. ↑ Ajantasainen lainsäädäntö: Työttömyysturvalaki 1290/2002 finlex.fi. Edita. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 21.11.2017.
  56. ↑ – Ajantasainen lainsäädäntö: Työttömyysturvalaki 1290/2002 finlex.fi. Edita. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 21.11.2017.
  57. ↑ Laki toimeentulotuesta annetun lain 10 §:n muuttamisesta ja 11 §:n väliaikaisesta muuttamisesta. 17.12.2010.
  58. ↑ Satu Loippo: AOA_Toimeentulotuen perusosan alentamista koskeva päätös oli virheellinen pikassos.fi. Arkistoitu 13.11.2017. Viitattu 13.11.2017.
  59. ↑ Sosiaali- ja terveysministeriö: Potilasasiamies ja sosiaaliasiamies auttavat. (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu: 5.5.2014
  60. ↑ http://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000812
  61. ↑ http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070159
  62. ↑ http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Toimeentulotukea+saa+hakea+s%C3%A4hk%C3%B6postilla/1135261476864 (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat: "Toimeentulotukea saa hakea sähköpostilla"
  63. ↑ http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/foka/2012/20121785 Finlex: Valtioneuvoston oikeuskansleri "Toimeentulotukea on voitava hakea myös sähköisesti"
  64. ↑ Toimeentulotuki 2016. https://thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/aikuisten-sosiaalipalvelut/toimeentulotuki/toimeentulotuki (Arkistoitu – Internet Archive)
  65. ↑ THL: Toimeentulotuki 2021 : Toimeentulotuen saajien määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna www.julkari.fi. 2022. Viitattu 13.12.2022.
  66. ↑ Toimeentulotuen menot 2011. Suomen virallinen tilasto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.http://www.thl.fi/tilastoliite/tilastoraportit/2012/Tr10_12.pdf
  67. ↑ Valtion vuoden 2012 tilinpäätöksen keskeisiä lukuja. https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toimeentulotuki&action=submit
  68. ↑ a b MTV Uutiset: Vain puolet oikeutetuista hakee toimeentulotukea (Arkistoitu – Internet Archive). Julkaistu: 27.2.2014 Viitattu: 23.4.2014
  69. ↑ a b YLE: Monet huono-osaiset eivät osaa tai jaksa hakea toimeentulotukea Julkaistu: 9.1.2012 Viitattu: 30.6.2014 yle.fi.
  70. ↑ https://sosiaalivakuutus.fi/asiantuntijat-toimeentulotuen-siirto-kelaan-on-helpottanut-pienituloisimpien-tilannetta/
  71. ↑ Verovapaat Sosiaalietuudet[vanhentunut linkki]
  72. ↑ a b c d e Ylen selvitys: toimeentulotuen uudistus on epäonnistunut kaikkein heikompiosaisten kohdalla – lue Jaron, Sirpan, Ilmin ja Johannan tarinat köyhyydestä Yle Uutiset. 19.5.2020. Viitattu 13.12.2022.
  73. ↑ a b https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38938/Tutkimuksia127.pdf?sequence=1
  74. ↑ a b MTV Uutiset: "Helsingissä joka neljäs toimeentulotuen saaja ulkomaalainen". (Arkistoitu – Internet Archive) Julkaistu 19.01.2014 Viitattu: 22.1.2014
  75. ↑ http://yle.fi/uutiset/toimeentulotukea_tarvitaan_helsingissa_21_miljoonaa_odotettua_enemman/6963421
  76. ↑ https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38938/Tutkimuksia127.pdf
  77. ↑ Perusturva riittää harvoin kohtuulliseen kulutukseen. 30.12.2013. http://www.kela.fi/ajankohtaista-henkiloasiakkaat/-/asset_publisher/kg5xtoqDw6Wf/content/id/1410030 (Arkistoitu – Internet Archive)
  78. ↑ Susan Kuivalainen: Toimeentulotuen alikäytön laajuus ja merkitys. Sivu 51.
  79. ↑ a b Sosiaaliturva on muuttumassa ”köyhäinavusta” perusoikeudeksi – ja hyvä niin, sanoo Kelan asiantuntija Helsingin Sanomat. 15.5.2017.
  80. ↑ Yksin asuva saa yleensä suurempaa toimeentulotukea kuin kimppakämpässä elävä – kannustaako tukijärjestelmä yksin asumiseen? Helsingin Sanomat. 27.7.2017.
  81. ↑ Anderson, M., F. Bechhoffer ja J. Gershuny (toim.): The social and political economy of the household. Oxford University Press 1994. New York
  82. ↑ Elina Lappalainen: Yhteinen elämä, yhteiset rahat. Helsingin Sanomat 10.11.2010, B6.
  83. ↑ Työelämä | Suomessa on 100 000 työtöntä, joiden ei kannattaisi ottaa työtä vastaan – Johan paljastaa oman laskelmansa, joka osoittaa tilanteen järjettömyyden Helsingin Sanomat. 19.5.2022. Viitattu 27.9.2023.
  84. ↑ Poliisi-tv: Köyhän ei kannata ottaa turpaansa. (Arkistoitu – Internet Archive) Julkaistu: 22.2.2013 Viitattu: 22.4.2014
  85. ↑ Tutkimus: Suomessa on Ruotsiin verrattuna lähes kaksinkertainen määrä toimeentulotuen saajia, myös tuen määrä on täällä suurempi Helsingin Sanomat. 21.4.2021.
  86. ↑ [1] (Arkistoitu – Internet Archive) Sosiaalihallituksen sivusto
  87. ↑ http://www.trondheim.kommune.no/content/1117737311/Satser-for-okonomisk-sosialhjelp-til-livsopphold-i-Trondheim-kommune-fra-1.-januar-2014 (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toimeentulotuki&oldid=22561704”