Ero sivun ”Ranskan Polynesian lippu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Laajennettu |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
{{Oseanian liput}} |
{{Oseanian liput}} |
||
{{Tynkä/Heraldiikka}} |
{{Tynkä/Heraldiikka}} |
||
[[Luokka:Ranskan Polynesia|Lippu]] |
|||
[[Luokka:Itsehallintoalueiden liput]] |
[[Luokka:Itsehallintoalueiden liput]] |
||
[[Luokka:Ranskan Polynesian kansallissymbolit|lippu]] |
|||
Nykyinen versio 24. heinäkuuta 2024 kello 13.53
Ranskan Polynesian lippu on Ranskalle kuuluvan Ranskan Polynesian virallinen lippu. Lipun punainen ja valkoinen väri on otettu historiallisista Tahitin lipuista ja ne ovat myös perinteisiä värejä Polynesiassa.[1]
Lippu otettiin käyttöön vuonna 1984. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön protokolla, jonka mukaan Ranskan Polynesian lippu liehuu aina Ranskan lipun vieressä siten, että Ranskan Polynesian lippu on vasemmalla ja Ranskan lippu oikealla.[2]
Tässä Ranskan merentakaisessa territoriossa trikolori on virallinen lippu, vaikka sen rinnalla liehuu myös paikallinen polynesialaisväreissä (punainen ja valkoinen) oleva lippu. Tuon lipun keskellä valkoisessa kentässä on pirogi (kaksipaikkainen palkovene, jota voidaan meloa tai purjehtia). Sen takana on kultainen sädekoroinen aurinko. Sininen ja valkoinen viittaavat merestä saatavaan hyvinvointiin ja pirogeja käytetään yhä kalastukseen. Viisi soutajaa edustavat Ranskan Polynesian departementteja: Tuamotun saaristoa, Marquesas- ja Tubuaisaaria, ja Seurasaaria, jotka koostuvat Tuulenpuoleisista ja Suojanpuoleisista saarista. [1][3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b French Polynesia Flag And Description worldatlas.com: worldatlas. Viitattu 16.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Arrêté n° 1196 CM du 4 décembre 1985 réglementant l'apposition et l'exposition de drapeaux, pavillons et emblèmes le long des voies publiques et sur les bâtiments administratifs, édifices et monuments de service public. Les emblèmes de France. 1985. Viitattu 22.8.2023. (ranska)
- ↑ Brian Johnson Barker: Maailman Liput, s. 102. Iso-Britannia: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-7135-5.