algebra

Katso myös: álgebra

Suomi

Substantiivi

1. (matematiikka) matematiikan osa-alue, jossa tarkastellaan lukujen yleisiä ominaisuuksia korvaamalla luvut muuttujilla ja manipuloimalla niitä laskusääntöjen mukaan
2. (matematiikka) yhtälöoppi, jossa aritmeettisten laskutoimitusten lisäksi käytetään potenssiin korottamista ja juurenottoa
3. (matematiikka) algebrallinen rakenne; joukko, jossa on määritelty yksi tai useampi binäärioperaatio
4. (matematiikka) algebrallisiin rakenteisiin kohdistuva tutkimus

Käännökset

1. matematiikan osa-alue, jossa tarkastellaan lukujen yleisiä ominaisuuksia korvaamalla luvut muuttujilla ja manipuloimalla niitä laskusääntöjen mukaan

englanti: algebra hollanti: algebra f.

ruotsi: algebra venäjä: алгебра

Aiheesta muualla

• algebra Kielitoimiston sanakirjassa

Englanti

Substantiivi

al

1. (matematiikka) algebra

Ääntäminen

• IPA: /ˈæl.dʒɪ.bɹə/

Liittyvät sanat

• algebraic
• pre-algebra

Hollanti

Substantiivi

al f.

1. (matematiikka) algebra

Ruotsi

Substantiivi

1. (matematiikka) algebra