algebra
Ulkoasu
Katso myös: álgebra |
Suomi
Substantiivi
algebra (11)
- (matematiikka) matematiikan osa-alue, jossa tarkastellaan lukujen yleisiä ominaisuuksia korvaamalla luvut muuttujilla ja manipuloimalla niitä laskusääntöjen mukaan
- (matematiikka) yhtälöoppi, jossa aritmeettisten laskutoimitusten lisäksi käytetään potenssiin korottamista ja juurenottoa
- (matematiikka) algebrallinen rakenne; joukko, jossa on määritelty yksi tai useampi binäärioperaatio
- (matematiikka) algebrallisiin rakenteisiin kohdistuva tutkimus
Ääntäminen
- IPA: /ˈɑlgebrɑ/
- tavutus: al‧geb‧ra
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | algebra | algebrat |
genetiivi | algebran | algebrien algebroiden algebroitten (algebrojen) (algebrain) |
partitiivi | algebraa | algebria algebroita (algebroja) |
akkusatiivi | algebra; algebran |
algebrat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | algebrassa | algebroissa algebrissa |
elatiivi | algebrasta | algebroista algebrista |
illatiivi | algebraan | algebroihin algebriin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | algebralla | algebroilla algebrilla |
ablatiivi | algebralta | algebroilta algebrilta |
allatiivi | algebralle | algebroille algebrille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | algebrana | algebroina algebrina |
translatiivi | algebraksi | algebroiksi algebriksi |
abessiivi | algebratta | algebroitta algebritta |
instruktiivi | – | algebroin algebrin |
komitatiivi | – | algebrine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | algebra- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
latinan algebra < arabian ‘ilm al-jabr ’palauttamisen tiede’, joka esiintyy al-Khwarizmin matematiikan oppikirjan nimessä n. vuonna 820; < sanasta al-jabr ’palauttaminen, (murtuneen luun) yhteensovittaminen’[1]
Käännökset
1. matematiikan osa-alue, jossa tarkastellaan lukujen yleisiä ominaisuuksia korvaamalla luvut muuttujilla ja manipuloimalla niitä laskusääntöjen mukaan
|
|
Liittyvät sanat
- algebrallinen
- aritmeettinen
- aritmetiikka
- abstrakti algebra
- binäärioperaatio
- laskento
- polynomi
- yhtälöoppi
Yhdyssanat
Boolen algebra, joukkoalgebra, lineaarialgebra, sigma-algebra, vektorialgebra
Aiheesta muualla
- algebra Kielitoimiston sanakirjassa
- Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Algebra ja algoritmi. Kotimaisten kielten keskus
Englanti
Substantiivi
algebra
- (matematiikka) algebra
Ääntäminen
- IPA: /ˈæl.dʒɪ.bɹə/
Liittyvät sanat
Hollanti
Substantiivi
algebra f.
- (matematiikka) algebra
Latina
Substantiivi
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
nominatiivi | algebra | algebrae |
akkusatiivi | algebram | algebrās |
genetiivi | algebrae | algebrārum |
datiivi | algebrae | algebrīs |
ablatiivi | algebrā | algebrīs |
algebra f. (1)
Ruotsi
Substantiivi
algebra yl. (yks. määr. algebran [luo], ei monikkoa)
- (matematiikka) algebra
Aiheesta muualla
- algebra Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)
Viitteet
- ↑ Klaus Karttunen: Orientin etymologinen sanakirja. Helsinki: Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-306-1.
Luokat:
- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 11. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen matematiikan sanasto
- Suomen kielen kolmitavuiset sanat
- Englannin sanat
- Englannin kielen substantiivit
- Englannin kielen matematiikan sanasto
- Hollannin sanat
- Hollannin kielen substantiivit
- Hollannin kielen matematiikan sanasto
- Latinan sanat
- Latinan kielen substantiivit
- Ruotsin sanat
- Ruotsin kielen substantiivit
- Ruotsin kielen matematiikan sanasto
- Suomen kielen arabialaiset lainat