matkamies

Suomi

Substantiivi

matkamies (42)

1. (runollinen) kulkija, matkustava henkilö

Ääntäminen

• IPA: /ˈmɑt̪kɑˌmie̯s/
• tavutus: mat‧ka‧mies

Etymologia

• yhdyssana sanoista matka ja mies

Käännökset

1. kulkija, matkustava henkilö

englanti: traveller, (amerikanenglantia) traveler japani: 旅人

ruotsi: vandringsman, resenär

Aiheesta muualla

• matkamies Kielitoimiston sanakirjassa