Bangunan Air 1st Edition F Yiniarti Eka

Kumala
Visit to download the full and correct content document:
https://ebookstep.com/product/bangunan-air-1st-edition-f-yiniarti-eka-kumala/
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Tiger Check Automating the US Air Force Fighter Pilot

in Air to Air Combat 1950 1980 Fino

https://ebookstep.com/product/tiger-check-automating-the-us-air-
force-fighter-pilot-in-air-to-air-combat-1950-1980-fino/

Déjà l air fraîchit 1st Edition Florian Ferrier

https://ebookstep.com/product/deja-l-air-fraichit-1st-edition-
florian-ferrier/

Les courants d air 1st Edition Nathalie Bianco

https://ebookstep.com/product/les-courants-d-air-1st-edition-
nathalie-bianco/

Mengenal Bangunan Bangunan Masa Kolonial di Jakarta

Octaviadi Abrianto S S Dr Iwan Hermawan M Pd Oerip
Bramantyo Boedi S S M Hum

https://ebookstep.com/product/mengenal-bangunan-bangunan-masa-
kolonial-di-jakarta-octaviadi-abrianto-s-s-dr-iwan-hermawan-m-pd-
oerip-bramantyo-boedi-s-s-m-hum/
Penerapan Konsep Dekonstruksi pada Rancangan Arsitektur
Bangunan Museum Galih Prakasa

https://ebookstep.com/product/penerapan-konsep-dekonstruksi-pada-
rancangan-arsitektur-bangunan-museum-galih-prakasa/

Penerapan Konsep Analogi Pada Rancangan Arsitektur

Bangunan Museum Muhammad Muslim

https://ebookstep.com/product/penerapan-konsep-analogi-pada-
rancangan-arsitektur-bangunan-museum-muhammad-muslim/

Wajah Bangunan Kolonial di Kota Gorontalo Dr.

Irfanuddin Wahid Marzuki

https://ebookstep.com/product/wajah-bangunan-kolonial-di-kota-
gorontalo-dr-irfanuddin-wahid-marzuki/

Vortex Visions (Air Awakens: Vortex Chronicles Book 1)

1st Edition Elise Kova

https://ebookstep.com/product/vortex-visions-air-awakens-vortex-
chronicles-book-1-1st-edition-elise-kova/

Filsafat Pendidikan Islam Sebuah Bangunan Ilmu Islamic

Studies Dr. Sehat Sultoni Dalimunthe

https://ebookstep.com/product/filsafat-pendidikan-islam-sebuah-
bangunan-ilmu-islamic-studies-dr-sehat-sultoni-dalimunthe/
BANGUNAN AIR

Oleh:
F. Yiniarti Eka Kumala

~ penerbit itenas
Cetakan 1, 2019

Hak Cipta dilindungi undang-undang

©2019, Penerbit Itenas

Dilarang keras menerjemahkan, memfotokopi, atau memperbanyak sebagian atau

seluruh isi buku ini tanpa izin tertulis dari penerbit

Hak Cipta pada Penerbit Itenas, 2019

Bangunan Air I Oleh F. Yiniarti Eka Kumala.- Cet. I.-
Bandung: Penerbit Itenas, 2019.
130 hlm.; 25,7 cm.

1. Tajuk Subjek.
I. F. Yiniarti Eka Kumala II. Judul

627

ISBN: 978-602-53531-3-0

Penerbit Itenas,
Jl. PKH. Mustopha No.23 Bandung
Telp.: +62 22 7272215, Fax: +62 22 7202892
Email: [email protected]
 KATA PENGANTAR
Bangunan air merupakan prasarana fisik yang diperlukan dalam pengelolaan dan
pembinaan sungai, yang pada umumnya dibangun di sungai dan berfungsi untuk
pemanfaatan, perlindungan, pengendalian dan pengembangan sumber daya sungai.
Bangunan irigasi meliputi seluruh bangunan pada jaringan irigasi yaitu bangunan-
bangunan yang diperlukan untuk mengalirkan, mengukur dan mengatur air sesuai
dengan kebutuhan, termasuk bangunan kelengkapannya

Pengetahuan mengenai bangunan irigasi dan bangunan air sangat diperlukan dalam
teknik hidraulik terutama bidang teknik sipil agar diperoleh gambaran mengenai
fungsi dan manfaat bangunan air di sungai dan selanjutnya agar dapat digunakan
sebagai dasar dalam merencanakan bangunan irigasi dan bangunan air khususnya
bendung dan bangunan kelengkapannya.

Oleh karena itu, mata kuliah "Bangunan Air" merupakan salah satu mata kuliah
terapan dalam bidang keairan yang diberikan pada Semester 6 di Fakultas Teknik
Sipil dan Perencanaan, Program Studi Teknik Sipil, Institut Teknologi Nasional
(Itenas ), Bandung.

Dalam usaha menunjang pemahaman materi perkuliahan, dirasakan perlu untuk

menyediakan suatu bahan ajar yang dapat memberikan gambaran umum secarajelas
bagi mahasiswa termasuk pengenalan bangunan air dan selanjutnya digunakan
sebagai dasar dalam merencanakan bangunan irigasi dan bendung dengan bangunan
kelengkapannya.

Bahan ajar ini disusun dengan mengacu pada berbagai sumber penulisan (literature),
SNI, dan Kriteria Perencanaan yang berkaitan dan mampu memberikan informasi
yang memadai, sehingga akan mempermudah mahasiswa Itenas dalam mengikuti dan
memahami materi perkuliahan Bangunan Air .

Penulisjuga menyadari bahwa bahan ajar ini masih jauh dari sempurna, baik dari segi
materi, susunan maupun tata bahasanya. Oleh karena itu perbaikan/koreksi dan
penyempumaan akan diberikan pada saat perkuliahan dilaksanakan.
Sebagai akhir kata, penulis mengucapkan terima kasih kepada semua pihak yang telah
memberikan kepercayaan dan kesempatan kepada penulis untuk memberikan kuliah
Bangunan Air di Itenas. Semoga bermanfaat.

F. Yiniarti Eka Kumala

•
1
 DAFTARISI
KA.TA PEN GANT AR . 1

DAFI'ARISI 11

DA.FI' AR LA.MP IR.AN . v

1. PENDAHULUAN 1
1.1. Latar Belakang 1
1.2. Tinj auan Mata Kuliah . 1
1. 3. Tujuan, Jenis dan Metoda . 2

2. BANGUNAN IRIGASI 5
2.1. Bangun.an Pengontrol . 5
2.1.1. Ambang Tajam 6
2.1.2. Bangunan Ambang Le bar . 7
2.1.3. Alat Ukur Parshall . 8
2.1.4. Alat Ukur Cipoletti . 9
2.1.5. Alat Ukur Romijn . 10
2.1. 6. Alat Ukur Crump de Gruyter . 11
2.1. 7. Pipa Sadap Sederhana . 12
2.1.8. Alat Ukur Constant Head Orifice (CHO) . 13
2.1.9. Pintu Sorong . 14
2.1.10. Pintu Skotbalk . 15
2.2. Bangunan Pembawa/ Pelengkap 16
2.2.1. Ban.gunan.Terjun . 16
2.2.2. Got Miring . 17
2.2.3. Ban..gunan.Silang . 18

3. DASAR-DASAR PERENCANAAN 21
3.1. Faktor Pertimbangan Desain 21
3 .2. Penentuan Tipe Bendung . 22
3.3. Bangun.an Kelengkapan Bendung . 23
3 .4. Debit Rencana . 25
3.5. Data Yang diperlukan 26
3. 6. Tahap Perencan.aan . 32

4. PERENCANAAN HIDRAULIK BENDUNG TETAP 34

4 .1. Mercu Bendung . 34
4.1.1 Elevasi Mercu 34
4.1.2. Bentuk Mercu . 35
4.1.3. Lehar Mercu . 38
4.1.4. Tinggi Muka Air Di Atas Mercu . 40

11
 4 .1. 5. Tembok Pangkal dan Tembok Sayap . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42

4 .2. Bangunan Peredam Energi . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 44

4.2.1. Peredam Energi Tipe Vlugter .. . .. 46
4.2.2. Peredam Energi Tipe Schoklitsch................................................ 47
4.2.3. Peredam Energi Tipe MDO dan MDS......................................... 48
4.2.4. Peredam Energi Tipe USBR........................................................ 50
4.2.5. Peredam Energi Tipe SAF 54
4.2.6. Peredam Energi Tipe Bak tenggelam 55
4.2.7. Peredam Energi Tipe MDL 58
4.3. Bangunan Pembilas . .. .. .. .. .. 59
4. 3 .1. Bangunan Pembilas Bawah . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 61
4.3.2. Bangunan Pembilas Samping 66
4. 4. Bangunan Pengambil . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 66
4.4.1. Tata Letak dan Arah Bangunan Pengambil 67
4.4.2. Kriteria dan Dimensi Hidraulik...... .. . 69
4. 5. Pengaman Gerusan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 72

5. PERENCANAAN STRUKTUR BA WAH 79

5.1. Tekanan Aliran Air Bawah....................................................................... 79
5 .1.1. Metoda Bligh. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80
5 .1.2. Metoda Lane . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 80
5.1.3. Jaring Aliran................................................................................. 83
5.1.4. MetodaAnalog Listrik................................................................. 85
5.2. Perlindungan Terhadap Erosi Bawah Tanah 85
5.2.1.Lan_taiUdik.................................................................................. 86
5.2.2. Dinding :i::Ialang (Cut-ofl)............................................................. 86
5.2.3. Alttr Pembll<i11g/I"ilter................................................................... 87
5.2.4. Konstrusi Pelengkap..................................................................... 88
5. 3 . Analisa Sta.bilita.s . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 88
5.3.1.Tekanan.Air................................................................................. 88
5.3.2. Tekanan Lumpur.......................................................................... 91
5.3.3. Gaya gempa 91
5.3.4. Berat Banguna.ri............................................................................ 91
5.3.5. Reak:si Fundasi 92
5.4. Kebutuhan Stabilitas 94
5. 4 .1. Ketahanan Terhadap Gelincir . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 94
5. 4 .2. Guling........................................................................................... 94
5.5. Dinding Penab.an...................................................................................... 95

6. BAN GUN AN PENGENDALI/ PENGELAK SEDIMEN . . . .. .. .. 97

6.1. Fungsi dan Prinsip Kerja............. 98
6.2. Faktor Pertimbangan Desain.. .. .. .. .. .. 98

111
 6.3. CaraPembilasan. 100
6.4. Kondisi Aliran.. .. .. 102
6.5. Dimensi Hidraulik Kantong Sediinen...................................................... 103
6.6. Kecepatan.Endap 106
6.7. Bangunan Kelengkapan dan Tata Letak.................................................. 107
6.8. Pemeriksaan Kinerja dan Nilai Fungsi 111
6.8.1. Efisiensi Pengendapan 111
6.8.2. Efektivitas Pembilasan................................................................. 113

7. B.ANGUN.AN A.IR. KHUSUS . .. .. .. .. 115

7 .1. Bangunan Pengambil Bebas (Free Intake ). .. 115
7 .2. Bangunan Saringan Bawah (Tyrol) 116
7. 3. Bendung Gerak (Barrage) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 120
7.3.1. TataLetak.................................................................................... 121
7 .3.2. Pintu 122
7.4. Bendung Karet (Rubber Dam)................................................................. 123
7.5. Bendung Gergaji 124
7. 6. P01npa (Pump) . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 125

DAFTAR. PUSTAK.A_ 127

LAMPIRAN - LAMPIRAN

.
lV
 DAFTAR LAMPIRAN
Lampiran 1 .
•
Bangunan Air pada Sistem Sungai
Lampiran 2 .. Bangunan Kelengkapan Bendung Tetap
Lampiran 3 Grafik-grafik Peredam Energi MDO/MDS/MDL
Lampiran 4 .
•
Grafik-graftk Peredam Energi USBR
Lampiran 5 Bangunan Pembilas Bawah dan Samping
Lampiran 6 .. Bangunan Pengendali Dasar Sungai
Lampiran 7 Bangunan Penangkap Sedimen

v
 PENDAHULUAN

1.1. Latar Belakang

Dalam rangka memenuhi kebutuhan pangan nasional dan meminimalkan perbedaan
distribusi pengembangan sumber daya air di antara daerah-daerah, maka Pemerintah
Indonesia telah melaksanakan serangkaian usaha terus menerus di mana salah satunya
adalah pembangunan di bidang keairan yang manfaatnya dapat langsung dirasakan oleh
masyarakat kecil/petani dalam memenuhi kebutuhan air irigasi maupun air baku.

Beberapa bentuk usaha tersebut adalah melakukan pembangunan bangunan air, antara
lain bendung, bendungan dan lain-lain, yang lebih diprioritaskan guna penyediaan air
irigasi maupun untuk kebutuhan air baku bagi masyarakat banyak; pembangunan
bangunan-bangunan untuk pengendalian banjir, pembangunan jembatan sebagai sarana
penunjang dalam bidang transportasi.

Dengan demikian, bangunan air merupakan prasarana fisik yang diperlukan dalam
pengelolaan dan pembinaan sungai, yang pada umumnya dibangun di sungai dan
berfungsi untuk pemanfaatan, perlindungan, pengendalian dan pengembangan sumber
daya sungai. Sedangkan bangunan irigasi meliputi seluruh bangunan pada jaringan
irigasi yaitu bangunan-bangunan yang diperlukan untuk mengalirkan, mengukur dan
mengatur air sesuai dengan kebutuhan, termasuk bangunan kelengkapannya

1.2. Tinjauan Mata Kuliah

Pengetahuan mengenai bangunan air sangat diperlukan dalam teknik hidraulik terutama
bidang teknik sipil agar dapat memberikan gambaran umum secara jelas bagi
mahasiswa dalam pengenalan bangunan air dan selanjutnya dapat digunakan sebagai
dasar dalam merencanakan bangunan air khususnya bendung dan bangunan
kelengkapannya.

Oleh karena itu, mata ku1iah "Bangunan Air" merupakan salah satu mata kuliah terapan
dalam bidang keairan yang diberikan pada Semester 6 di Fakultas Teknik Sipil dan
Perencanaan, Program Studi Teknik Sipil, Institut Teknologi Nasional (Itenas),
Bandung.

Untuk memudahkan penguasaan materi dalam bahan ajar ini, mahasiswa harus sudah
memahami hidraulika dasar terutama mengenai aliran dalam saluran terbuka, hidrologi,
teknik sungai, irigasi, mekanika tanah dan teknik fundasi.

1
Materi yang disusun dalam bahan ajar ini direncanakan untuk diberikan dalam satu
semester dengan 16 kali pertemuan masing-masing pertemuan selama 2 x 50 menit.
Bahan Ajar ini sebaiknya dibahas secara berurutan, walaupun tidak menutup
kemungkinan untuk dipilih beberapa bah yang tidak berurutan, misalnya dalam
mempelajari bah tujuh mengenai bangunan air khusus, tidak hams dipelajari masalah
bangunan irigasi, perencanaan bendung tetap dan bangunan pengendali/pengelak
sedimen.

Bahan Ajar ini bertujuan memberikan pengetahuan terapan bagi mahasiswa Teknik
Sipil, Itenas dalam mempelajari bangunan air di sungai, secara khusus dibahas lebih
mendalam mengenai dasar-dasar perencanaan bendung tetap.
Apabila mahasiswa ingin memperdalam materi yang tersedia dalam bahan ajar ini,
dianjurkan untuk membaca/mempelajari buku referensi yang tercantum dalam daftar
pustaka.

Bahan ajar 1ll1 berusaha memberikan kemampuan bagi mahasiswa untuk

mengembangkan masing-masing pokok bahasan dengan kebutuhan yang dijumpai
dalam perencanaan bendung!bangunan pengendali dasar sungai dan diterapkan dalam
pembuatan tugas bendung tetap.

Dengan demikan setelah mempelajari bahan ajar ini, mahasiswa diharapkan dapat:
1) mendapatkan gambaran umum mengenai fungsi dan manfaat bangunan air di
.
sungai,
2) menentukan kriteria perencanaan bangunan irigasi,
3) menentukan dasar-dasar perencanaan bangunan air,
4) membuat perencanaan hidraulik bendung tetap,
5) membuat perencanaan struktur bendung tetap,
6) menentukan kriteria dan merencanakan bangunan pengendali/mengelak sedimen,
7) memahami beberapa bangunan air khusus, antara lain bangunan saringan bawah,
bendung gerak, bendung karet dan bendung gerjaji.

Walaupun bahan ajar ini sudah diusahakan disusun dengan teratur tetapi tentu masih
banyak kekurangan baik dari segi materi, susunan maupun tata bahasanya. Oleh karena
itu beberapa perbaikan/koreksi dan penyempurnaan akan diberikan pada saat
perkuliahan dilaksanakan. Untuk mendapatkan hasil yang lebih baik, kritik, perbaikan
dan umpan balik dari pembaca sangat diharapkan.

1.3. Tujuan dan Jenis Bangunan Air

Tujuan pembangunan sarana keairan (bangunan air) antara lain:
1) memanfaatkan dan mengembangkan potensi sungai,
2) mengatur penggunaan sumber daya sungai,
3) melindungi/mengendalikan bahaya sungai,
4) menanggulangi dampak negatif sungai,

2
 5) melestarikan potensi dan pra sarana sungai,
6) mengamankan/menanggulangi kendala sungai,

Macam/jenis bangunan air ditinjau dari fungsinya dalam sistem sungai terbagi dalam
tiga kelompok:
1) Bangunan pemanfaatan, antara lain:
• bendung (bendung tetap/bendung gerak),
• bangunan sadap bebas,
• bendungan/waduk/embung
• pra sarana pompa,
• bangunan pembangkit tenaga air,
• bangunan navigasi,
• alur pengerukan.
2) Bangunan konservasi antara lain:
• dam penahan sedimen (Sabo Dam),
• pengendali/pelindung dasar sungai,
• pelindung tebing langsung
• sudetan,
• banjir kanal,
• pelindung tebing tak langsung/pengarah arus (krib),
• tanggul banjir,
• pelimpah banjir,
• bangunan pengatur sedimen,
• bangunan pembagi banjir,
• tanggul penutup,
• bangunan retensi banjir,
• bangunan pengendali pasang dan air asin.
3) Bangunan silang (pelintasan), antara lain:
• bangunan lintas atas sungai:
- jembatan,
- talang,
- pipa hisap.
• bangunan lintas bawah sungai:
- sifon,
- gorong-gorong,
- bangunan pipa.

3
4
 BANGUNAN IRIGASI

Bangunan irigasi meliputi seluruh bangunan pada jaringan irigasi yaitu bangunan-
bangunan yang diperlukan untuk mengalirkan, mengukur dan mengatur air sesuai
dengan kebutuhan, termasuk bangunan kelengkapannya.

2.1. Bangunan Pengontrol

Bangunan pengontrol dapat berfungsi sebagai bangunan pengatur, sebagai bangunan
pengukur, atau kombinasi pengatur dan pengukur. Bangunan ini diletakkan pada
bangunan bagi sadap, dimaksudkan agar bangunan dapat mengalirkan debit tertentu
dan/atau mendapatkan taraf muka air yang direncanakan.

Pengaliran melalui bangunan pengontrol dapat dilakukan dengan cara:

- melalui atas bangunan ( melimpah/ overflows a tau,
- melalui celah (aliran bawahlpintu!underlow).

Kondisi hidraulik ini dimanfaatkan dalam perencanaan dan perancangan pintu-pintu air,
yang semuanya didasarkan pada sifat pengaliran yang sempurna. Jika tenyata aliran
yang terjadi adalah bukan aliran sempurna, biasanya dalam aplikasinya pintu-pintu
tersebut diberi tabel-tabel koreksinya.

Jenis-jenis bangunan pengukur yang umum digunakan dalam perencanaan irigasi di

Indonesia antara lain:
Tipe Mengukur dengan Mengatur
Ambang tajam Aliran atas Tidak
Ambang lebar Aliran atas Tidak
Parshall Aliran atas Tidak
Cipoletti Aliran atas Tidak
Romijn Aliran atas Ya
Crump de Gruyter Aliran bawah Ya
Pipa sadap sederhana Aliran bawah Ya
Constant head orifice Aliran bawah Ya
Pintu sorong Aliran bawah Ya

Untuk menyederhanakan eksploitasi dan pemeliharaan, peralatan ukur yang dipakai

pad.a suatu jaringan irigasi sebaiknya dibatasi sampai dua atau maksimum tiga tipe saja.

5
2.1.1. Ambang Tajam
Alat uk:ur ambang tajam adalah bangunan pengukur yang konstruksinya terbuat dari
pelat dari bahan logam atau bahan lain dengan tebal 1- 2 mm. Bangunan ukur ambang
tajam baik untuk digunakan pada lokasi di mana dimungkinkan untuk memperoleh
perbedaan tinggi muka air udik dan hilir yang cukup sehingga kondisi aliran yang
terjadi selalu aliran sempurna.

Bentuk penampang celah ambang tajam dapat berupa:

a) segitiga,
b) persegi panjang, dan
c) trapesium.

Perencanaan hidraulik ambang tajam segitiga:

8
Q=-.Cd.~2.g
15
e
.tg-.
2
( H+ a v; )Yi (av; )Yi
2.g
-
2.g
.
'

Perencanaan hidraulik ambang tajam persegi panjang:

2 % a.vza % 2.
H +a.Va
2.g 2.g
.
'
Q = Cd.
3
J 2. g . b. HX

dimana:
Q debit
=
Cd = koefisien debit
Va= kecepatan datang (mis)
a = koefisien Coriolis
0 = sudut celah (O)
g = percepatan, gravitasi (m/s')
b = lebar ambang (m)
H = kedalaman air di atas mercu (m)

Perencanaan hidraulik ambang tajam trapesium, adalah penjumlahan dari ambang tajam
segitiga dan persegi panjang.

Tinggi muka air udik, H, diukur sebagai kedalaman air di atas mercu. Pengukuran harus
dilalrukan pada lokasi 3 h,naks sampai dengan 4 hinaks di udik ambang, dengan h,naks
adalah tinggi muka air udik maksimum yang diijinkan untuk mendapatkan hasil
pengukuran yang teliti.

6
 8

T..
..1
Gambar 2.1 Ambang Taj am Segitiga

arah aliran
.. 1-2mm
I++-

Potongan A - A

Keterangan gambar:
B = lebar saluran (m)
H = tinggi muka air yang terukur (m)
p = tinggi mercu di atas dasar saluran (m)
Gambar 2.2 Ambang Tajam Segiempat

2.1.2 Bangunan Ambang Lehar

Ambang lebar merupakan alat ukur debit sederhana dengan potensi pengukuran debit
yang cukup teliti, berbentuk empat persegi terbuat dari pasangan batu. Bangunan ukur
ambang lebar digunakan pada lokasi di mana lokasi dapat diperoleh perbedaan tinggi
muka air udik dan hilir yang cukup sehingga kondisi aliran bersifat aliran sempurna.

Perencanaan hidraulik:
Secara umum persamaan hidraulik ambang lebar sama dengan ambang tajam.

2 b h 1.5 Cd= 0,93 + 0,10 Hl/L

3g 1 '

Tinggi muka air udik, hi, diukur sebagai kedalaman air di atas mercu. Pengukuran harus
dilakukan pada lokasi 3 h1naks sampai dengan 4 hinaks di udik ambang, dengan h1naks
adalah tinggi muka air udik maksimum yang diijinkan untuk mendapatkan basil
pengukuran yang teliti.

Kelebihan:
bentuk hidraulis fleksibel dan sederhana
konstruksi kuat, sederhana dan tidak mahal

7
 benda hanyut dapat dilewatkan dengan mudah
eksploitasinya mudah

Kelemahan:
hanya dapat dipakai sebagai bangunan pengukur saja
pengukuran teliti hanya untuk kondisi aliran sempurna.

R>2 H1maks

mercu horisontal geometri altematif

> H1mak permukaan hillr
bendung
2-3 Htrnaks

r = 0.2 H maks

H1 = tlnggl energl hulu

Gambar 2.3 Alat Ukur Am bang Lehar

2.1.3 Alat Ukur Parshall

Alat ini telah diuji secara labotaroris untuk sistem saluran terbuka. Karena bentuknya
unik menyebabkan persamaan hidrauliknya sulit untuk diturunkan sehingga lebih mudah
menggunakan tabel-tabel.

Kelebihan:
- mampu mengukur debit dengan kehilangan tinggi energi yang relatifkecil
- cukup teliti untuk kondisi aliran tenggelam
- benda hanyut mudah dilewatkan
- tidak mudah diubah-ubah oleh petani untuk mendapatkan air melebihi jatah
- tidak terpengaruh oleh kecepatan datang.

Kelemahan:
- pelaksanaannya harus teliti, relatif sulit dan mahal
- tidak mudah dikombinasikan dengan bangunan lain sehingga kurang cocok dipakai
untuk pintu sadap.

8
 D

PLi\

·---8----F t G -.-

E
-
..
•

Ll'ff • Joor
• • •
• • •• •
•
LK
srcr 01\ L·L
Gambar2.4 Alat Ukur Parshall

2.1.4 Alat Ukur Cipoletti

Alat ini merupakan penyempumaan dari alat ukur ambang tajarn yang dikontraksi
sepenuhnya dengan cara membuat celah berbentuk trapesium.
Perencanaan hidraulik:

Q = Cd CV~ Hgbh/.5
dimana:
Q = debit
Cd = koefisien debit
Va= kecepatan datang (m/s)
a = koefisien Coriolis
0 = sudut celah (O)
g = percepatan, gravitasi (m/s')
b = lebar ambang (m)
H = kedalaman air di atas mercu (m)

Kelebihan:
- bangunan sederhana dan mudah dibuat dengan biaya yang tidak terlalu mahal.
- jika diberi papan duga berskala liter, petani akan mudah mencek persediaan air
mereka.

9
Kelemahan:
- sedimentaasi terjadi di udik bangunan, benda-benda hanyut tidak mudah
dilewatkan, dapat menyebabkan kerusakan dan mengganggu ketelitian pengukuran
debit.
- tidak dapat mengukur debit jika muka airnya lebih tinggi dari celah pengukur.
- kehilangan energi besar, sehingga tidak cocok untuk daerah yang datar.

p~JOc111

tompok hulu

Gambar2.5 Alat Ukur Cipoletti

2.1.5 Alat Ukur Romijn

Pintu Romijn merupakan alat ukur ambang lebar yang dapat digerakkan untuk mengatur
debit dalam jaringan irigasi. Agar dapat bergerak mercunya dibuat dari plat baja dan
dipasang di atas pintu sorong yang dihubungkan dengan alat pengangkat.
Perencanaan hidraulik:
Seperti halnya ambang lebar segi empat, persamaan hidraulik pintu Romijn adalah :

2 2 1.5
Q == Cd CV - -gbhl
3 3
Cd= 0,93 + 0, 10 H1/L
Dimensi standar yang umum digunakan:
Lebar, m H1 maks, m Debit, m3/s
0,50 0,33 0,000 - 0,160
0,50 0,50 0,030 - 0,300
0,75 0,50 0,040 - 0,450
1,00 0,50 0,050 - 0,600
1,25 0,50 0,070 - 0,750
1,50 0,50 0,080 - 0,900

10
Kelebihan:
- dapat mengukur debit sekaligus mengatur muka air
- dapat membilas sedimen halus
- kehilangan tinggi energi relatif kecil
- cukup teliti
- eksploitasinya mudah

Kelemahan:
- pembuatannya rumit dan mahal
- muka air di saluran harus cukup tinggi
- bisa dioperasikan oleh yang tidak berwenang
- peka terhadap fluktuasi muka air di saluran pengarah

..,........
~-o; i .J\..r----+ ahran

.... lp.s..._,,05'-11 R 0.2~,

PIIJIOII

.I..,,.,
....

,., ,....,

Gambar 2.6 Alat Ukur Pinta Romijn

2.1.6 Alat Ukur Crump de Gruyter

Alat ini berupa saluran yang panjang dilengkapi dengan pintu gerak vertikal. Pintu ini
mulanya dirancang oleh Crump (1922) yang kemudian disempurnakan oleh Gruyter
(1926).

Perencanaan hidrau1ik:
Q = Cd b w '12 g (hi - w)
di mana:
Q debit
= (m3Is)
Cd = koefisien debit ( 0,94)
b = lebar bukaan pintu (m )
w = tinggi bukaan pintu, m (< 0,63 m hi)
g = percepatan gravitasi (m/s")
hi = tinggi air di atas ambang (m)

11
Kelebihan:
- bangunan ini dapat mengukur sekaligus mengatur
- tidak ada masalah dengan sedimen
- eksploitasi mudah dan pengukuran teliti
- bangunan kuat

Kelemahan:
pembuatannya rumit dan mahal
biaya pemeliharaannya mahal
kehilangan tinggi energi cukup besar
ada masalah dengan benda-benda hanyut

potongan memanjana
iote
1ada bangunan stander p' 1 d at disetel
I
L 2 h, maks in u a
tan w s 0,63 h1 jembatan

-· - Ahl
w

P1
L.....:. _
perencanaan variabel
A. L peralihan pelebaran
..
·A
peralihan penyempitan leher
- -
I i
:
2h1 maka
~~~-~--- -
De

--- ----
111~ ---- ----
---- --
......... 1--' .--- -
bentuk .... ,, ••
alternatif
. ,, '
, . ,
--- - - ,
0,375 0,125 H1
aetengah 0,5
den ah

Gambar 2.7 Alat Ukur Crump de Gruyter

2.1.7 Pipa Sadap Sederhana

Pipa sadap sederhana berupa pipa dengan diameter standar 0,15, 0,20, 0,25, 0,30, 0,40,
0,50 atau 0,60 m yang dapat d.itutup dengan pintu sarong.
Persamaan hidraulisnya sulit untuk diturunkan sehingga akan mudah dengan
menggunakan tabel-tabel.

12
 l!!P.:!! ,..,;10,1 M.A.• ""'ko o;, ~ "'°'t.Aoft
t~m:f~r.::·::-:··=-·=~~- ~ *'-' ...

pa Xf"'llos\
'. >O
"'"'!':ti.'···~~·,,. .
.bl.-'.\··'f"'.
z .t-:!!f".~!··:': .• ;··:' :~f:';",;
. .·. ... .. . . . . .. . . . .. . .. . . .. ..
~·4': •••• : • • • • • •
I • • • • • •
• • • •
• • •

. . . . . . . . . .. . . :
.. . ..... ..
. .
' . . .

Gambar 2.8 Pipa Sadap Sederhana

2.1.8 Alat Ukur Constant Head Orifice (CHO)

Bangunan ini merupakan kombinasi dari ambang lebar dengan sekat-sekat yang dapat
diatur. Selain mengukur debit alat ini juga dapat mengatur muka air dengan teliti (hasil
penelitian USBR).
Perencanaan hidraulis:
Q =CA -V2g~h
Dimana:
Q = Debit (m'Is)
C = koefisien debit ( 0,66)
A = luas bukaan pintu ( 1n2)
g = percepatan gravitasi (m/s2)
~ h = kehilangan tinggi energi di atas mercu (m).
Kelebihan:
pengukuran dan pengaturan cukup akurat
konstruksi cukup kuat

Kelemahan:
pembuatannya hams teliti dan biayanya cukup mahal
eksploitasinya harus cermat
ada masalah dengan benda hanyut dan sedimentasi
kurang cocok untuk daerah yang bersedimen tinggi

13
 .;
r- -----,
,--11
I .
I,- I I .
.
II
II
If
II II
I

- I
I
.
.•
I

l
:!J ~
..
I
.,,_,_,_,
·-·-·-· .
I
I
!
.
I

..
I
I
I
:
UI I
.
I

-·
OENAH

.
I
I

Gambar 2.9 Alat Ukur Constant Head Orifice (CHO)

2.1.9 Pintu Sorong

Tipe aliran yang melalui pintu sorong (celah) adalah aliran bawah (underflow), sehingga
persamaan hidraulisnya sama dengan persamaan hidraulis aliran melalui celah.
Q =1( µab-J2gz
Dimana:
Q = debit (m3/s)
K = faktor aliran tidak sempurna (0,5 < K < 1,0)
µ = koefisien debit (0,60)
a = tinggi bukaan pintu (m)
b = lebar bukaan pintu (m)
g = percepatan gravitasi
Kelebihan:
dapat mengukur debit sekaligus mengatur muka air di udik
ekploitasinya mudah.
Kelemahan:
ada masalah dengan benda hanyut
kehilangan tinggi energinya besar

14
 •
•

Gambar 2.10 Pintu Sorong

2.1.10. Pintu Skotbalk

Salah satu bangunan pengukur ambang tajam yang umum adalah skot balok. Bangunan
ini konstruksi merupakan pasangan-pasangan balok kayu sederhana. Agar eksploitasinya
mudah disarankan lebar pintu ini kurang dari 2 m. Pintu ini tidak disarankan diterapkan
pada saluran/sungai yang fluktuasi debitnya sering berubah-ubah, karena untuk
mengatur taraf muka air, harus melakukan pengaturan balok yang memerlukan waktu
lebih lama/sulit.

Perencanaan hidraulik:

3:3g b h t.s
1

di mana:
Q debit
=
Cd = koefisien debit
Cv = koefisien kecepatan datang
g = percepatan, gravitasi (m/s'')
B = lebar pintu (m)
hl = kedalaman air di atas mercu
Hl/L < 1,5
hl/(hl + p) < 0,35
Kelebihan:
konstruksi sederhana
biaya pembuatan murah
eksploitasi murah

15
Kelemahan:
hanya sebagai bangunan penguk:ur saja
ekploitasinya memerlukan minimum 2 orang
banyak memakan waktu
beda tinggi akibat penambahan/pengurangan balok cukup besar
penurunan muka air di udik cukup besar
mudah dioperasikan oleh orang yang tidak berwenang
mudah dicuri
1.311...---------------,.----.----,
L b

1.20 ,,,,
,, ,, /
/
/
~ /

~ 1.10
-
.Q
G>
t-r-.-,............-.-,............--,-..--,---,-.......,.--,--,----,.-"-t------t-------1;-

/
/
/

~
cG>
-
C/1 Jika I\ I (hi+ Pl) l: 0.35
pa.kai hi = Hi 0
e0

150 i: bi: 200 cm <

h 150 cm
profil umum skot balok

0 0.5 1.0 1.0 2.0 2.5 3.0

nilai banding Hill
Gambar 2.11 Pinta Skotbalk

2.2 Bangunan Pembawa/Pelengkap

Beberapa bangunan pembawa/pelengkap yang umum digunakan dalam perencanaan
bangunan irigasi dan akan dibahas disini adalah:
bangunan terjun tegak dan miring,
got miring,
bangunan silang (gorong-gorong, talang dan siphon),

2.2.1 Bangunan Terjun

Bangunan terjun dibuat jika ada perbedaan elevasi dasar saluran yang satu dengan
lainnya atau apabila kemiringan permukaan tanah lebih curam dari kemiringan
maksimum yang diij inkan.

Bangunan terjun tegak digunakan jika perbedaan tinggi energi (dalam hal ini boleh
dianggap perbedaan dasar saluran) kurang dari 1,50 m. Jika lebih dapat digunakan
bangunan terjun miring,
~ z = (~ H + Hd)-Hl, dengan Hd 11,67 Hl
vu=-,,/2g~z

16
Fru = vu I --./ g yu

I
-· -----....-----------~~-

Gambar 2.12 Bangunan Terjun tegak

bagian pengontrol

H1 ye

t.H
am bang
UJUn
H.
\ i\(
\O(\C'o

bidang persamaan H,
Y,

panjang kemiringan

bulat r = 0,5 H, Lj
potongan u

alternalif peralihan

t.Z

panjang kemiringan
diperpendek

Gambar 2.13 Bangunan Terjun Miring

2.2.2 Got Miring

Seperti halnya bangunan terjun, got miring juga dapat digunakan untuk mengurangi
tinggi energi. Kelebihan got miring dalam perencanaan adalah dalam hal menormalisasi
gelombang yang terjadi akibat olakan, yang mana pada kolam olak gelombang ini
cukup sulit untuk diubah menjadi aliran normal.
Cot 8 > 3,375 F
F = v I --./ ( - Ko g d cos 8)
K = v2 Id cosS
K = faktor percepatan
D = lebar potongan/lebar atas potongan (m)
Untuk lantai peralihan:
K = [(tan SL- tan 8) 2 hv cos2 8] I Lt

17
 blok halang
ljok muka

-
- - - - - - - -
I
·!... -
;·
-- - - - - -
__ .r:>: -
,
--
-- - - - - - .~-
Ii
-- - -------
- .;:::: --------~
- - - - - - - J\.'
-!:.W'lj2 ~
\
den ah

tinggi energi hulu di kolam

peralihan penyebaran
lengkungan
1:1 z
bangunan pemasukan tinggi energi
hilir

Lp
potongan memanjang
kolam olak

Gambar 2.14 Got Miring

2.2.3. Bangunan Silang

1) Gorong-gorong
Gorong-gorong adalah bangunan yang dipakai untuk mengalirkan air melewati bawah
saluran lain, bawahjalan, atau bawahjalan kereta api.

Umumnya luas basah gorong-gorong lebih kecil dari pada luas basah saluran sebelah
udik dan hilirnya. Agar tidak ada masalah dengan benda-benda hanyut dan
mempermudah perhitungan hidraulik sebaiknya aliran yang terjadi di dalam gorong-
gorong adalah aliran terbuka.

Kecepatan aliran di dalam gorong-gorong harus disesuaikan dengan bahan yang

digunakan, dan salah satu faktor yang mempengaruhi perencanaan kecepatan adalah
agar tidak terjadi penyu.mbatan akibat sedimentasi di dalam gorong-gorong, sehingga
direncanakan aliran yang terjadi adalah aliran super kritis. Dari pengalaman di
lapangan, kecepatan dalam gorong-gorong untuk saluran irigasi sekitar 1,5 mis
sedangkan untuk saluran drainase sekitar 3,0 mis.

Kehilangan energi pada peralihan:

H masuk = /; (vg2 - Vu.2) I 2g
H keluar = /; (vg2 - Vh2) I 2g
/; = faktor kehilangan energi

vg = kecepatan rata-rata dalam gorong-gorong (mis)

vh = kecepatan rata-rata di sebelah hilir (mis)
vu = kecepatan rata-rata di sebelah udik (mis)
18
Kehilangan tinggi energi :
H total = H masuk + Hf+ H keluar
Hf= fL/D V2 /2g
F = faktor kekasaran, f aliran terbuka/tenggelam
L = panjang gorong-gorong (m)
D = kedalaman hidraulik (m)
v = kecepatan dalam gorong-gorong ( mis )
g = percepatan gravitasi (m/s2)

P'l"UlllP nw, 0 GO m A 4 ·-·

Mau 1.!>0

. . . . - . - . - . . . . . - . - - - -•
gorong-gorong komposit tengge1am
C +·-·, 0 +·-i
~-~

• • •• •
I• • • • • • • • • • • • "' • • • • • • "'

gorong-gorong komQ.osiLtengru1lam - alternatif potongstn O

E+·- . F+·- .
I
•

' I I I
I • • • • • • • • • • • • •
• • • • • • • I

9.orong-goroog komposit aliran bebas potongan F

Gambar 2.15 Gorong-gorong

2) Talang
Talang adalah bangunan yang dibuat untuk melewatkan aliran di atas badan saluran
lain, di atas sungai, di atas badanjalan, jalan kereta api dan sebagainya yang mana
bangunan tersebut tidak boleh menjadi penghalang bagi lintasan yang dilewatinya.
Aliran yang terjadi dalam talang harus diusahakan aliran saluran terbuka, sehingga
berlaku hukum-hukum hidraulika saluran terbuka.

Talang dapat dibuat dari bahan beton, baja, kayu dan sebagainya asal dapat menahan
kebocoran. Agar konstruksi kuat, aliran yang terjadi diusahakan bukan aliran super
kritis dengan cara mengatur kemiringan dasar saluran talang.
Dari pengalaman, ruang jagaan minimum talang yang melintasi:
saluran intern 7 FB = Qs + 0,501n
saluran ekstern/sungai 7 FB = Q2s + 11,00 m

19
 - _, I,.__
I I I I I I I I I I I I /:~ :
~-. -. - ..... ; I
- · <. ,. -~
' I •• 11

.1 I I ~
.
- .
'.,
\.'\'! i SP:,.. ;-.,-
· .I~ · - · - · - · - · - ~r.. . ::~·::L' ·.. ·. ::·f:: .· :... J::-:::lt§ ···-~
. .. .:.....
~

·.1::·... - . - . -t
-
I
•
.
I
I I
I 11\lllll
iiog';°n-

,'s_
~
~I -
'"'::%
~
I
i
j
L -
..t!:!ff Lp-
I

- ~1
~
0..

j
'
I
~
l.!iiiiB
.... ,:
.:.r.JL:.[JL:.[Jt:l'...U..J...1-.J-L.1~?,·
/ ::- . . ':
~ ~ 1 ~

____, _
•
donah

- 5~--bnAMO-- . -. -
Gambar 2.16 Talang
---
---
3) Siphon
Pada jaringan irigasi sistem terbuka, penggunaan siphon dianjurkan jika pemakaian
talang sudah tidak layak (dapat menjadi penghambat lintasan yang dilewatinya).
Perencanaan aliran dalam siphon menggunakan kaidah aliran dalam pipa, di mana
besarnya tekanan pada tiap titik dapat berbeda yang menyebabkan fluida dapat
mengalir.

Pada pintu masuk dan pintu keluar siphon harus diberi pintu pengontrol yang berfungsi
mengatur muka air agar kecepatan yang terjadi dalam siphon terjaga dengan baik
sehingga bahaya gerusan dan sedimentasi dapat dikurangi.

\,u::••.\

......
I SJJ \ ....... .. .,.,..., .............
•••
-
.-
• I

Gambar 2.17 Siphon

20
 DASAR-DASAR PERENCANAAN

3.1. Faktor PertimbanganDesain

Dalam merencanakan bangunan air (pemilihan lokasi, tipe, ukuran dan perlengkapan
bendung) harus dipertirnbangkan terhadap pengaruh timbal balik antara morfologi
sungai dan bangunan lain yang ada dan yang akan dibangun secara kesatuan studi
wilayah pengaruh, antara lain:
1) Tempat atau lokasi bendung yang baik adalah yang menguntungkan ditinjau dari
segi perencanaan, pengamanan bendung dan lingkungannya, dampak timbal
balik bendung terhadap morfologi sungai dan lingkungan, pelaksanaan serta
pengoperasian fungsi bendung.
2) Tempat bendung yang baik harus dipilih berdasarkan studi perbandingan atas
beberapa altematif, dengan mempertimbangkan fungsi bendung dan faktor-
faktor, antara lain:
(1) topografi;
(2) morfologi sungai dan medan di sekitamya;
(3) hidraulik dan angkutan sedimen;
(4) geoteknik;
( 5) lingkungan;
(6) pelaksanaan konstruksi bendung dan perlengkapannya;
(7) mobilitas peralatan;
(8) bangunan sementara meliputi bendungan penutup, saluran pengelak dan
lain-lain;
3) Faktor topografi medan dan lahan diperlukan agar:
(1) penyesuaian dimensi bendung dapat dilakukan dengan relatif mudah;
dirnensi yang dimaksud adalah tinggi, lebar dan panjang bendung serta
perlengkapan pokoknya;
(2) penentuan pemilihan tipe dan tata letak bendung serta perlengkapannya.
4) Faktor morfologi sungai yang diperlukan meliputi:
(1) geometri sungai, tebing, palung dan lembah sungai; kecenderungan
perubahan morfologi sungai harus dapat diatasi dengan mudah;
(2) perkembangan sungai arah vertikal dan horizontal yang mungkin terjadi
diperkirakan dapat diatasi;
(3) dimensi bendung yang direncanakan harus disesuaikan dengan palung dan
tebing sungai;
(4) pengaruh morfologi sungai terhadap pola aliran dan angkutan sedimen
agar diusahakan menguntungkan fungsi bendung dan perlengkapannya.

21
 5) Faktor hidraulik dan angkutan sedimen yang diperlukan, meliputi:
(1) pola aliran kecepatan, arah, tekanan dan kemiringan pada walctu debit
besar (banjir), sedang, dan kecil;
(2) tinggi (kedalaman) dan lebar muka air pada waktu debit besar, sedang dan
kecil;
(3) potensi dan distribusi angkutan sedimen oleh sungainya sendiri, dan
materi yang mungkin terangkut mencakup jenis, ukuran dan bentuk yang
masuk ke jaringan pengairan;
(4) tinggi muka air pada debit desain.
6) Faktor geoteknik yang diperlukan adalah kondisi geoteknik tempat bangunan dan
sekitarnya dalarn kaitannya dengan:
(1) potensi terhadap gerusan dan atau erosi karena arus;
(2) potensi terhadap kestabilan baik alamiah maupun karena pengaruh
bangunan antara lain longsoran lereng atau tebing, daya dukung,
deformasi, rembesan dan lilruifaksi;
(3) tersedianya bahan bangunan di dekat dan di sekitar tempat bangunan;
(4) potensi kegempaan termasuk likuifaksi;
7) Faktor lingkungan yang perlu diperhatikan adalah :
(1) penggunaan lahan di tempat, di sekitar dan di daerah udik dan hilir
bangunan;
(2) kemungkinan pengembangan daerah udik dan hilir atau di sekitar
bendung;
(3) kemungkinan perubahan morfologi sungai di tempat, di udik dan hilir
bangunan;
(4) kemungkinan kemudahan dalam pelaksanaan pembangunan;
( 5) pengambilan material dari badan sungai atau pembuangan material ke
palung sungai;
(6) gangguan manusia atau gangguan alamiah lain.

3.2. Penentuan Tipe Bendung

Penentuan tipe bendung dipertimbangkan berdasarkan:
1) Prinsip pembendungan:
(1) bendung tetap; muka air di udik bendung tidak dapat diatur;
(2) bendung gerak dengan menggunakan pintu atau tubuh bendung yang
didesain khusus (bendung karet); muka air di udik bendung dapat diatur
pada keadaan debit sungai tertentu;
(3) bendung kombinasi tetap dan gerak; pemilihan tipe bendung seperti
tersebut di atas sangat bergantung pada faktor keadaan topografi dan tata
guna lahan di udik bendung, karakteristik debit banjir dan tinggi muka air
yang terjadi akibat pembendungan, keadaan morfologi sungai dengan
kemungkinan perubahannya serta biaya operasi dan pemeliharaan.
2) Tipe peredam energi yang digunakan:
(1) bendung dengan peredam energi lantai hilir mendatar, tanpa atau dengan

22
 ambang hilir, balok muka, balok lantai;
(2) bendung dengan peredam energi cekung masif atau bergigi;
(3) bendung dengan peredam energi berganda;
(4) bendung dengan peredam energi bertangga;
(5) bendung tanpa peredam energi;
(6) bendung tanpa peredam energi kolam loncat air;
(7) bendung dengan peredam energi jaring-jaring;
Pemilihan tipe peredam energi sangat bergantung antara lain kepada
faktor tinggi perribendungan, keadaan geoteknik tanah dasar (jenis batuan,
lapisan, kekerasan tekan, kekerasan abrasi, diameter butir dan
sebagainya), angkutan sedimen yang terbawa oleh aliran sungai,
kemungkinan degradasi yang akan terjadi di hilir bendung dan keadaan
aliran yang terjadi di peredam energi;
3) Tipe mercu atau kepala bangunan pelimpah yang digunakan sebagai bendung
tetap atau sebagai arribang gerak:
(1) bendung dengan pelimpah bentuk mercu bulat satu atau duajari-jari;
(2) bendung dengan pelimpah ambang lebar;
(3) bendung dengan pelimpah tipe khusus; dalam pemilihan tipe pelimpah
harus diperhatikan faktor-faktor koefisien dan kapasitas pelimpah, besar
debit desain dan tinggi muka air dan hilir yang akan terjadi, kemungkinan
terjadinya kavitasi, jenis dan volume angkutan sedimen yang terbawa
aliran, kemudahan cara pelaksanaan;
4) Kemiringan hilir tubuh bendung (bendung gerak, miring dan landai),
kemiringan tubuh bendung tergantung pada jenis angkutan sedimen yang
terbawa aliran, penghindaran kavitasi dan stabilitas bendung.

3.3. Bangunan Kelengkapan Bendung

Kelengkapan atau bagian-bagian bendung yang harus dibangun, sudah harus ditentukan
sejak tahap pra desain. Bangunan kelengkapan bendung dan fungsinya ini mencakup:
1) Mercu bendung rnerupakan ambang tetap yang berfungsi untuk meninggikan
taraf muka air sehingga diperoleh tinggi tekan; tinggi tekan membantu
mengalirkan air ke bangunan pengambil dan membantu pembilasan sedimen di
bangunan bilas bendung dan kantong sedimen; tubuh bendung harus stabil dan
kuat menahan beban-beban yang bekerja baik statik maupun dinamik.
2) Ambang bendung gerak adalah yang diletakkan di dasar sungai atau lebih
tinggi dan berfungsi sebagai perletakan pintu bendung gerak.
3) Pintu bendung gerak dengan altematif tipe sorong dan radial dapat digerakkan
secara manual, masinal atau otomatis hidraulik; pintu ini adalah bagian
bendung yang dapat digerakkan naik turun dan berfungsi untuk mengatur
pengaliran debit dan muka air sesuai dengan keadaan dan kebutuhan.
4) Peredam energi berfungsi untuk meredam energi air akibat pembendungan agar
air di hilir bendung tidak menimbulkan penggerusan setempat yang
membahayakan konstruksi; peredam energi hams diperhitungkan selain
terhadap energi potensial dan kinetik juga harus diperhitungkan terhadap
23
 kemungkinan terjadinya proses perubahan morfologi sungai di udik dan di hilir
bendung, antara lain proses degradasi di hilir bendung, agradasi berliku di udik
bendung.
5) Lantai udik berfungsi untuk mengurangi bahaya rembesan yang mengalir di
bawah tubuh bendung dan bahaya erosi buluh; lantai udik dapat diganti dengan
dinding tirai atau dikombinasikan.
6) Tembok pangkal bendung berfungsi sebagai penahan tanah, pencegah
rembesan samping, pangkal jembatan, pengarah arus atau aliran sungai di udik,
dan sebagai batas bruto bentang bendung.
7) Tembok sayap udik berfungsi sebagai pengarah arus, sebagai pencegah aliran
samping dan sebagai penahan tanah atau tebing.
8) Tembok sayap hilir berfungsi sebagai tambahan pencegah aliran samping,
pengarah aliran dari bendung ke hilir, penahan tan.ah tebing, atau sebagai
pengamanan terhadap longsoran tebing; bentuk dan ukuran tembok sayap harus
didesain sesuai dengan bentuk dan ukuran peredam energi dan keadaan
geometri sungai.
9) Bangunan pengambil, pintu pengatur, dan perlengkapan lainnya (saringan)
berfungsi untuk mengatur pemasukan air, dan sedimen serta menghindarkan
sedimen dasar sungai dan sampah masuk ke bangunan pengambil.
10) Bangunan pembilas bawah berfungsi untuk mengontrol pergerakan sedimen,
menghilangkan angkutan muatan dasar, dan mengurangi angkutan muatan
layang masuk ke bangunan pengambil.
11) Dinding banjir berfungsi untuk mencegah pelimpahan banjir, dan mengurangi
kecepatan aliran yang menuju bangunan pengambil, dalam kaitannya dengan
pengendalian pergerakan angkutan muatan dasar dan melayang.
12) Saringan berfungsi untuk menahan sampah dan atau batu besar masuk ke
bangunan pengambil seperti saringan sampah, saringan batu.
13) Penangkap dan kantong sedimen berfungsi untuk memberikan tempat
pengendapan sedimen agar tidak masuk ke saluran irigasi; pada prinsipnya
butiran pasir dan kerikil agar dihindarkan masuk ke saluran jaringan pengairan,
endapan di kantong dapat dibuang secara hidraulik, masinal atau dengan tenaga
manusia; usahakan cara hidraulik; dimensi hidraulik penangkap dan kantong
sedimen agar ditentukan berdasarkan kapasitas pengendalian pembilas bawah.
14) Pintu air, pintu bendung gerak dan perlengkapan operasi lainnya berfungsi
untuk mengatur pengaliran air termasuk debit, muka air, kecepatan, dan
distribusi arah aliran.
15) J embatan pelayanan berfungsi untuk melayani operasi bendung dan
pelengkapannya.
16) Tangga berfungsi sebagai prasarana naik turun untuk keperluan operasi,
perbaikan atau pemeliharaan dan lain-lain.
17) Penduga muka air berfungsi untuk mengetahui tinggi muka air; macam
penduga muka air berdasarkan cara bekerjanya adalah tidak otomatis, semi
otomatis dan otomatis.
18) Alat ukur debit berfungsi untuk mengukur debit.
24
Another random document with
no related content on Scribd:
The Project Gutenberg eBook of Taikaviitta
This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States
and most other parts of the world at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
United States, you will have to check the laws of the country where
you are located before using this eBook.

Title: Taikaviitta

Author: Kálmán Mikszáth

Translator: Urho Kivimäki

Release date: September 1, 2023 [eBook #71541]

Language: Finnish

Original publication: Hämeenlinna: Arvi A. Karisto, 1917

Credits: Tuula Temonen

*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK TAIKAVIITTA

***
TAIKAVIITTA

Kirj.

Kálman Mikszáth

Suomentanut

Urho Kivimäki

Kariston 1 markan romaaneja 22

Hämeenlinnassa, Arvi A. Karisto, 1917.

1.

Hupsuja ovat ne kaupungit, jotka voivottelevat: "Olemme paljon

kärsineet, meillä ovat turkkilaiset vuosisadan, pari asustaneet."
Kaikkein pahimmin ovat ne kaupungit kärsineet, joita eivät
turkkilaiset, eivät labantsit eivätkä kurutsit [Labantsit ja kurutsit olivat
unkarilaisia palkkasotureita.] ole miehittäneet ja jotka ovat yrittäneet
tulla toimeen omin voimin kuten Kecskemet; siellä, minne joku
taisteleva sotapuolue asettui, siellä vallitsi, ryösteli vain yksi puolue,
muut eivät uskaltaneet sinne pyrkiä, mutta missä ei ainoakaan
asustanut, sinne samoili koko maailma.

Jonakin päivänä pälkähti Budan pashan päähän hieman veroittaa

ihmiskuntaa. "Poikani, Dervish beg, kirjotapa Kecskemetin
tuomarille!" Ja heti paikalla lähti kirje, jonka vuolaasta
kaunopuheisuudesta ei puuttunut peräkaneettia; "Kysymyksessä on
päänne!"

Mutta eipä Szolnokin Mustaf begkään menetellyt toisin, sillä hän

niinikään veroitti Czeglediä, Körösiä, Kecskemetiä ja ympäristön
kyllä. Joka siunattu viikko hän sälytti heidän kannettavakseen uusia
taakkoja kirjoittaessaan: "Nämä käskyohjeet pitää teidän hevosin
viedä jokaiseen kaupunkiin, joka kylään ja toimia niiden mukaan."

Hänen armonsa, urhokas herra Emerich Kohary luotti samaten

äveriäihin kaupunkeihin, ja keisarin nimessä hän lähetti Szecsenystä
määräyksiä, eikä edes Gacsln piirituomari, hänen armonsa herra
Johann Darvas ollut laiska heitä ahdistelemaan, jos kurutseilta mitä
puuttui. Kaiken lisäksi oli vielä raitteja harhailevia tatarilaumoja ja
kaikenkarvaisia hajajoukkoja, jotka työskentelivät omiin nimiinsä. Ja
kaikkiin näihin piti olla ystävällisissä suhteissa!

Kecskemetissä pidettiin jo siihen aikaan kuuluisia markkinoita.

Mikä silmää hiveli, kielelle maistui, sen kasasivat turkkilaiset,
saksalaiset ja unkarilaiset kauppiaat tänne, ja markkinoilla oli aina
surullinen loppu, sillä juuri kun kaikki oli parhaassa käynnissä, kohosi
pölyiseltä kujalta pilvi, tuli kurutsi tai turkkilainen tai välähti kuin
salamana labantsijoukko ja hävisi kalleimmilla tavaroilla sälytettynä
jälleen tomupilveen.
 Mutta ylväs kaupunki sai niellä karvaat pillerit, sillä jos turkkilaiset
olivat teltit ryöstäneet, niin hyökkäsivät labantsit nyt suurin
vaatimuksin sen kimppuun.

Kaupungin oli viivyttelemättä korvattava kauppiaiden vahingot,

muuten syttyi melske; kun labantsi ryösti, oli kecskemetiläis-paroilla
sama pulma esillä, sillä silloin vaativat kurutsit ja turkkilaiset
vahingonkorvausta omille kauppiailleen, ja nämä vaatimukset
nousivat miltei aina tuhanteen kultakolikkoon.

Turhaan huokaili ylituomari Johann Szucs: "Mistä ottaa, mistä?

Meillähän ei ole Kremnitzin kultakaivosta, allammehan on vain
hiekkakenttä, hiekkaa hamaan helvettiin asti."

Vihdoin kävi tilanne toki aivan sietämättömäksi, pidettiin ankaria

neuvotteluja, sitten menivät nuo kunnon porvarit palatinin luokse,
joka herra Paul Feketen kertomuksen mukaan joutui varsin pahalle
tuulelle, kun he näet ilmoittivat hänelle, että heillä oli esitettävänä
muuan pyyntö.

"Älkää vain pyytäkö paljoa, sillä en suostu sellaiseen."

"Sikäli emme pyydä mitään suurta, että meille itsellemme on jo

liiaksi siinä, mitä meillä on."

"Valde bene, valde bene", arveli palatini myhäillen.

"Pyydämme teidän armoanne ottamaan meiltä meidän

markkinamme."

Palatini tuumaili, yskähti. "Hm, amici, kunnon hallitus ei koskaan

ota ihmisiltä sellaista, mistä ottajalle ei ole minkäänlaista hyötyä."
 Kuitenkin kaikitenkin julkaistiin pian keisari Leopold I:n määräys,
että Kecskemetin markkinat siitä pitäen olivat lopussa. Tietysti
raivostuivat nyt sekä turkkilaiset että kurutsit, yhtä ankarasti
kummatkin. "Nuo kurjat filistealaiset riistävät meiltä sivutoimemme."
He saivat nyt eriskummaisia päähänpistoja. Pääsiäisviikon
edellisenä mustana sunnuntaina tulla tupsahti kuuluisa
kurutsipäällikkö Stefan Csuda joukkoineen kaupunkiin. He
karauttivat suoraa päätä pääluostariin. Täällä antoi johtaja väelleen
seuraavan käskyn: "Älkää kajotko mihinkään, lapset, mutta luostarin
esimies teidän pitää vangita, sillä hänet he kyllä lunastavat meiltä."
He sieppasivat todella esimiehen, paksun isä Brunon, istuttivat hänet
muulin selkään, muulin, joka tähän asti oli ollut luostarin puutarhan
uskollinen työmies, vesiastioiden hilaajana. Ja jottei sadatteleva,
sätkivä isä keikahtaisi Burin selästä (Buri oli muulin nimi), sitoivat he
hänet köysin ja remelein… He eivät pettyneetkään laskelmissaan.
Järkyttävä hämminki valtasi katoliset uskovaiset. Paul Fabianin leski,
kyssäselkä Julia Galgoczi ja kuihtunut Klara Bulki alkoivat heti isä
Litkein johdolla kerätä lunnasrahaa, kulkien talosta taloon.
"Lunastakaamme isä Bruno parka vapaaksi. Hän on pääsiäispyhiksi
valmistanut oivallisen saarnan, siitä emme saa jäädä osattomiksi."
Haalittiin kokoon sata kultarahaa, nämä mukanaan lähtivät naisten
valtuutetut matkalle kurutsileiriin: senaattori Gabriel Porossnoki,
kuraattori Johann Babos ja vaunuseppo, herra Georg Doma.

Monet seikkailut ja kommellukset koettuaan löysivät he vihdoin

Stefan Csudan, joka heille kiivaana ärjyi: "Olette kecskemetiläisiä,
eikö niin? No, mitä tahdotte?"

"Olemme saapuneet noutamaan hänet", uskalsi hurskas Babos

luoden pienet harmaat silmänsä ylös taivaaseen.
 "Kumman, muulinko vai esimiehen?" ilkkui hyvätuulinen Stefan
Csuda.

"Molemmat, jos hinnasta sovimme", sanoi herra Porossnoki.

"Henkiherra ei juuri mihinkään kelpaa, muulia voimme kyllä

käyttää. Se kantaa selässään suurta rumpua."

Tämä kurutsin selitys valoi hyvää mieltä kunnon kecskemetiläisiin,

sillä jos hengenmies ei mihinkään kelpaa, voi hänet lunastaa
huokealla, ja he nyykäyttivät hyväksyvästi päätänsä.

"Paljonko olemme siis velkaa kunnianarvoisuudesta?"

"Voitte saada hänet kolmella kultakolikolla."

Kolme miestämme katselivat toisiinsa hymyillen, he ikäänkuin

virkkoivat toisilleen: "halvalla, kovin halvalla tosiaankin!" Porossnoki
työnsi syrjään sinisen viittansa liepeen ja meni taskuunsa ottamaan
nuo kolme kultarahaa. "Kas tässä. Ottakaa, herra!"

Kurutsipäällikkö sysäsi senaattorin käden sivulle. "Hengenmiehen

toi tänne muuli, nyt saa hengenmies viedä muulin mukanaan. Niin on
asia, ilman muulia ei synny kauppoja."

"Hiisi vieköön", arveli senaattori rattomielin. "Minkä lunnasrahan

suoritamme muulista?"

"Sen tinkimätön hinta on", vastasi Csuda jokaista sanaa

korostaen, "satayhdeksänkymmentäseitsemän kultakolikkoa".

Porvareissa veri aivan salpautui, piskuinen Babos vilautti katseen

kurutsiin, leikkiäkö tuo lasketteli, mutta nuo ahavoittuneet kasvot
olivat nyt sangen vakavat ilmaistuaan tähän asti hymytuulta.
Kecskemetiläiset eivät silti hellittäneet.

"Varjelkoon, herra, tehän pyydätte muulista rahasummaa, jolla

voisi ostaa neljä arabialaista ratsua. Luovuttakaa meille hengenmies
erikseen. Lunastamme mieluummin joskus toiste muulin", lopetti
herra Babos.

Nyt otti herra Georg Doma jälleen ajaakseen diplomaattisia

neuvotteluja. Hän arveli, että arvoisat isät eivät tästälähin enää
voineet käyttääkään muulia, senjälkeen kun siitä oli tullut epäilyttävä
olento, joka oli jo ollut leiripalveluksessa protestanttisessa joukko-
osastossa.

Terävin äly oli sentään herra Porossnokilla, sillä hän huomasi heti,
että kurutsipäällikkö tahtoi saada esimiehestä kaksisataa kultarahaa
ja että muulijuttu oli vain naljailua. Hän kalvoi esiin kukkaronsa,
tavanomaisen sukan, ja antoi kullan kulista. "Sata virheetöntä
kappaletta, ei kolikkoakaan enempää. Joko viemme kullan
mukanamme kotiin tai esimiehen. Riippuu teistä, urhon herra."

"Mahdotonta", ravisteli tämä päätään.

"Muistelkaa", ehätti Babos, "että herramme Kristus myytiin

kolmellakymmenellä hopeapenningillä. Eikö isä Brunosta siis riittäisi
sata kultarahaa?"

"Älkää raamatullistuttako asiaa", huusi kurutsi; "tosin myytiin

Vapahtajamme kolmellakymmenellä hopeapenningillä, mutta te ette
tiedä, millä summalla kristikunta olisi hänet kuolemasta lunastanut".
 Tällaisessa sanasolmuilussa kaupat vihdoin päätettiin sataan
dukaattiin, jotka Csuda yksitellen tarkasteli, ettei ollut mitään jyrsitty;
sitten hän kilisten niitä tutkiakseen, helähtäisikö niistä ehkä
siebenbürgiläinen ääni (niihin aikoihin näet oli siellä
rahanväärentäjiä). Kaikki tuli niin kuntoon, ja nyt luovutti hän
huostastaan laihtuneen isä Brunon, jota lähetystö nyt alkoi
riemukulussa saattaa kotiin.

Mutta pitkää aikaa ei heidän iloansa kestänyt, sillä kun he

lähestyivät kotikontuja, lähdettyään vastikään Nagy-Körösistä, jonka
talot vielä iltausvassa häämöittivät, vilahti oikealta esiin Kecskemetin
tuomiokirkon hoikka torni ja tuprahti edessä yhä lähenevä pölypilvi.
"Mitä lempoa tuo on?" kyselivät miehemme toisiltaan.

"Ilmeisesti on tulossa juhlakulkue meitä vastaan. Pidetään puhe

reverendissimukselle, tietysti sellainen pidetään. Eipä haittaa, vaikka
hieman valmistaisi vastauspuhetta."

Isä Brunon silmissä kimmelsi kyyneliä. "Rakkaat seurakuntalais-

pahani rakastavat minua hirveästi. Kuka pitänee puheen?
Todennäköisesti kaunopuheinen isä Litkei. Niin, niin. Näen jo hänet.
Hän se on, ensimäisenä. Olen koira, ellei se ole hän."

Isä Brunon ei tarvinnut olla koira, sillä se oli todellakin isä Litkei;
hänen jättiläishahmonsa voi jo kaukaa tuntea, — hänen
seuralaisensa eivät tosin olleet juhlakulkueväkeä, vaan turkkilaisia
sotilaita. Heitä johti Ali Mirze aga, se hirsipuujoudukas. "Hyvää
ehtoota, hyvää ehtoota", huusi hän ajaessaan matkalaistemme ohi,
"kuljetatteko hengenmiestä kotiin, te kelpo ihmiset? Niinpä mekin
omaamme."
 Aga virnisteli, munkki Litkei toisteli Jeesuksen nimeä, isä Bruno
viittoili hänelle nenäliinallaan. "Sinutkin me kyllä lunastamme, rakas
poikani."

Kotiuduttuaan hän ensi töikseen kutsuikin seurakuntansa koolle.

Paul Fabianin leski, kyssäselkänen Julia Galgoczi ja kuihtunut Klara
Bulki kulkivat jälleen armeliaiden ihmisten ovilla. "Älkää antako
munkki-raukan sortua kurjan pakanan käsiin. Mitä kristikansa meistä
ajattelisikaan!" Ellei kukkaro tällöin avautunut, lisäsi rouva Fabian:

"Entä mitä virkkaisi siihen Nagy Körös?" [Nagy Körösin ja

Kecskemetin välillä on jo vuosisatoja ollut pikku kilpailuja.]

Näiden sanojen johdosta kaivoi jokainen harras kecskemetiläinen

kaksikymmentänsä esiin, ja munkki Litkeikin noudettiin kotiin. Mutta
juttu ei päättynytkään tähän, sillä kaupankäynti hengenmiehillä tuli
niin tavanomaiseksi, että minkä joukonjohtajan tahansa tarvitessa
hieman rahaa hän heti antoi määräyksen: "Täytyy noudattaa tänne
joku Kecskemetin hengenmiehistä", (sillä oli jo määrätty hinta
rahamarkkinoilla). Jonkun aikaa hurskaat porvarit lunastelivat heitä,
kunnes herra ylituomari Johann Szucs itse, kaupunkinsa riistäntää
surkeillen, teki siitä lopun seuraavin jumalattomin selityksin: "Kun
Jumala kerran sallii palvelijansa joutua ryöstettäviksi, miksemme sitä
sietäisi? Onhan heidän Herransa lopultakin ensikädessä velvollinen
heitä auttamaan."

Jokunen munkki jäi tällöin rosvojen niskoille, ja seurauksena oli,

että hengenmiesten arvo aleni nollaan ja valtaajaherrat alkoivat
tähystellä uutta saalista. Heitä olikin mahdoton nolata. Pietari —
Paavalin päivänä murtautuivat Szolnokin turkkilaiset kaupunkiin ja
riistivät kirkosta palaavien vaimojen seasta ylituomarin nuoren
vaimon ja Georg Doman rouvan. Kaupunki kuohui. "Nyt ei olekaan
kyseessä enää kujeilu, hiisi vie!" Sillä keinottelu papeilla, eihän se
nyt vielä ollut niin häijyä. Eihän heillä ollut hätää turkkilaisten parissa
ollessaan. Mutta rouvat! Onhan se aivan toista. Tuhat tulimmaista,
eihän rouvia käy niin piteleminen!…

Johann Szucs katkeroitui niin, että luopui paikalla

ylituomarinvirastaan ja myytyään kivitalonsa lähti Georg Doman
kanssa emäntiä noutamaan. Herra Szucs pulitti aviosiipastaan
kaksisataa dukaattia.

Georg Doma tarjosi vain viisikolmatta dukaattia, jos hänen

vaimonsa päästettäisiin kotiin, sata, jos hänet pidettäisiin, mutta
ainiaaksi — hän voisi näet silloin hankkia itselleen uuden.

Zülfikar aga tuumaili hetken ja virkkoi sitten surullisena: "Ota vain

vaimosi, ystäväni."

Sillävälin oli Kecskemetin vallannut hurja kauhu. Kurutsitkin olivat

saapuneet ja ryöstivät häistä Thomas Veghin neitseellisen tyttären
Viczan, juuri kun tämä pyöri lattialla nuoremman Mikael Nagyn
kanssa. Mitä tästä kaikesta tulee, herra ja luoja? Tänään tai
huomenna riistetään kodeista kalliit emännät!

Kalgaun sulttaanikin tiedoitti jälleen, että hänen osalleen piti tulla

kymmenen ihaninta naista. Ja Budan turkkilaiset voivat saapua
hetkellä millä hyvänsä. Vaikka silloisista Kecskemetin tyttäristä ei
laulu vielä kertonutkaan: "Joka vain mies on, hän noutaa
morsiamensa sieltä", olivat ne silti jo aika uhkeita. Sitä eivät
Körösinkään nuorukaiset kieltäneet. Ei tarvinne siis ihmetellä, että
epätoivo oli yleinen. Tilanne oli samanlainen kuin sadun tuomituissa
kaupungeissa, missä seitsenpäinen lohikäärme vuoron perään
ahmasti kaikki neidot. Kenen on seuraava vuoro? Tämä
tietämättömyys oli kuin näkymätön nuoransilmukka, jonka itsekukin
tunsi kaulansa seutuvilla. Kymmenesti päivässä kauhistui yksi ja
toinen kauppias näkemäänsä pölypilveä, ja kun Talfaja metsän
kuivat puut öisin alkoivat ähistä, luulivat he siinäkin kuulevansa
lähestyvien laumojen töminää: "Ah, ne lurjukset tulevat taas."

Iltasin ristivät rouvat pienet kätensä ja rukoilivat palavasti

kaupungin suojeluspyhimystä, pyhää piispa Nikolausta. Ehkä hän
voisi tehdä jotakin koukkusauvallaan, joka oli kaupungin sinetissä.

(Luulen, että näihin rukouksiin sisältyi — sub clausula —

seuraavaa: "Mutta jos Jumalan tahto niin on, niin salli, oi Herra,
Csudan husaarien tulla mieluummin kuin koirankuonolaisten tatarien
tai Budan turkkilaisten.")

2.

Mieliala kasvoi yhä katkerammaksi. Kaupungin asiat näyttivät yhä

huonommilta. Oikeustoiminta taukosi, sillä tuomareja ei voitu saada
puuttumaan mihinkään, vaikka Kecskemetissä tavallisesti pidettiinkin
"etsikkokäräjät". Nyt muodostivat torille kokoontuneet vieraat
oikeusistuimen.

Mutta kun nyt Johann Szucs luopui ylituomarin sauvasta, ei ollut

ketään siihen tarttumaan. Ei kukaan ollut niin päätön!

Saada päivittäin neljä, viisi määräystä, joissa kaikissa esitettiin

mahdottomia toivomuksia ja joissa kaikissa oli ystävällinen
peräkaneetti: "Sillä muussa tapauksessa teilautan sinun armosi" —
ja kun maailma kerta kaikkiaan oli hullu, täytetään tällainen uhkaus
myöskin. Ihmiset voivottelivat ääneensä: "Joko muutamme täältä
pois, tai kuolemme tänne, mutta näin emme voi kauempaa elää.
Jotakin täytyy tehdä."

"Mutta mitä? Turkkilaisiahan emme voi maasta ajaa, koska itse

keisarikaan ei siihen pysty."

Senaattorien neuvotellessa tähän suuntaan kaupungintalolla,

huusi äkkiä muuan ääni avoimesta ikkunasta huoneeseen: "Mutta
minä sanon teille, ettei turkkilaisia pidäkään kartoittaa, vaan pitää
heidät noutaa tänne."

Senaattorit katsahtivat kaikki ikkunaan. "Kuka on se hullunhurja?

Ken puhuu tuolla ulkona?"

"Kraatari Lestyakin poika."

"Kuinka tohtii hän sekaantua keskusteluumme", ärähti Martin

Zaladi vihastuneena ja viittasi heitukalle. "Sulkekaa ikkuna!"

Gabriel Porossnoki hypähti pystyyn kuin sähköiskun saaneena.

"Mutta minä sanon, ettei tuota nuorta miestä saa karkoittaa, vaan
kutsukaamme hänet tänne kuulustellaksemme häntä."

Vakaat kaupunginisät ravistelivat päätänsä, eivät toki sentään

uskaltaneet arvokkainta senaattoria vastustaakaan, vain Kristoffer
Agoston murisi: "Isä on hupsu, ja poika niinikään. Ylioppilaaltako me
neuvoja pyytämään? Niin, mutta hänellä sentään on pätevyyttä."

"Mitä?" kysäisi utelias Frans Kriston.

 "Consllium abeundi… hahahaa. Hänet on karkoitettu
Grosswardeinista. Niin, hän neuvokoon meitä. Meitä ei muutenkaan
suurin kunnioiteta, eipä meidän arvomme siitä paljoakaan alene."

Sitten hän kertoi, että isä oli tylsämielinen. Hiljattain lähetti

kunnon isä Bruno hänelle takkinsa puhdistettavaksi rasvapilkuista.
Hän poistikin ne, mutta niin, että leikkasi ne saksilla pois. Isä
Bruno-parka oli saada halvauksen.

Gyuri Pintyö, heitukka, oli sillaikaa hengästyneenä tuonut nuoren

Lestyakin huoneeseen. Hän oli sorea, solakka nuori mies, jolla oli
harjantiheä tukka.

"Poikani", puhui Porossnoki kohteliaasti, "vastikään huusit jotakin,

mikä osui korvaani. Selitähän lähemmin."

Maks Lestyak ei hätääntynyt, hän sorvasi sanansa selviksi ja

ymmärrettäviksi. "Olen todellakin tuuminut, ylhäiset herrat, etteivät
niissä olosuhteissa, missä rakas kotikaupunkimme nykyisin elää,
etteivät kuolleet pykälät, kirjalliset vakuutukset ole suurenarvoisia.
Sata kertaa arvokkaampi olisi elävä beg, joka keskellämme asuen
vapauttaisi meidät varsin monesta pikkuikävyydestä. Olemme vapaa
kaupunki, jalot herrat, mutta meidän vapautemme on kahleista
taottu. Etsikäämme tyranni, jotta voisimme elää."

Senaattorit katselivat toisiaan kummissaan, ihastuneina. Sellaisia

kauniita lämpimiä sanoja he eivät olleet pitkään aikaan kuulleet, niin
kaunis, sointuva ääni ei ollut tässä salissa koskaan kajahdellut.
Aamusta alkaen he ovat täällä istuneet, neuvottomina, ja katso, nyt
oli kuin olisi odottamatta soihtu sytytetty pimeydessä valaisemaan.

"Eläköön!" kiljahti Mateus Puszta. "Se on viisaan puhetta."

 "Hän on oikeassa", virkkoi harmaantunut Georg Pato viittansa
ketjuja hypistellen, "hän on keksinyt puhtaan jyvän akanoiden
seasta".

Senaattori Porossnoki nousi tuoliltaan, astui Maks Lestyakin

luokse ja taputti häntä olalle. "Nuori mies, sinulla on tästäedes yksi
ääni", sanoi hän juhlallisesti. "Istukaa keskeemme, herra Mikael
Lestyak." (Vihreän pöydän ääressä olikin yksi tuoli tyhjänä: Johan
Szucsin )

Nämä sanat saivat intomielen puhkeamaan. Unkarilaiset

rakastavat yllättäviä käänteitä, ja tässähän oli nyt sellainen.
Kaupunginisät ponnahtivat pystyyn puristamaan nuorukaisen kättä.
Kristoffer Agostonkin mutisi leppyneenä Frans Kristonille kuiskaten:
"Kunpa hänellä vain ei olisi isänsä piirteitä! Hänen isänsä tuli
slovakkina Kecskemetiin sandaaleissa."

"Sitäpä ei pojasta lain huomaa."

Jokainen voikin eräästä lääkeopillisesta ammattilehdestä lukea

äsken, että jos valkoihoisen haavan (lääkärien kielessä:
ihoyhtenäisyyspuute) paikkaa neekerin nahalla, tuo pieni musta
iholaikka muuttuu vähitellen vaaleaksi ja päinvastoin valkoinen
paikka tulee neekerin ihossa mustaksi. Tällaista muutantaa on
vuosisatojen vieriessä tapahtunut myöskin suurissa unkarilaisissa
kaupungeissa. Vieras suku toisensa jälkeen sulautuu unkarilaiseen,
saapa vielä ympäristönsä värinkin. Räätäli Lestyak harmaine
karvoineen, pyöreine päineen oli kuin atsteekki, Maks taas soikeine,
kovine naamoineen, pähkinänvärisine silmineen ja ohuine viiksineen
oli jo kuin aito kumaani, joka tässä salissa, jos hän olisi esiintynyt
kunnollisissa pukeissa eikä paitahihasillaan, olisi näyttänyt yhtä
ylhäiseltä kuin joku seinällä riippuvan vanhan senaattorin
lapsenlapsista.

Nyt käytiin yleisen innostuksen vallitessa neuvottelemaan.

Yksimielisesti hyväksyttiin, että Kecskemetin politiikka pyrkisi
tästälähin hinnalla millä hyvänsä saamaan turkkilaiset kaupungin
puolelle. Sitten esitti puheenjohtaja Porossnoki uuden asian:
"Ylituomarin paikka on vielä avoinna. Onnellisina aikoina on se virka
kansalaiskunnon palkkiona. Koko kaupunki ottaa osaa vaaliin. Mutta
nykyisin, jolloin pitkä rivi ylituomareita on kärsinyt marttyyrikohtalon,
— yhden sitoi Budan sandshak-pasha teilirattaaseen, toinen nääntyi
Konstantinopolissa vankilassa, kolmannen kurutsit lävistivät
piikeillään, neljänneltä ryöstivät puolison, — nykyisin, sanon, vaatii
tuomarinsauvan vastaanotto sankarillista uhrautumista, eikä meillä
ole oikeutta vaalien kautta syöstä ketään kansalaisista
onnettomuuksien kouriin. Sillä kenen hyväksi yksilöt nyt äänensä
antaisivat? Senkö, jota he korkeimmin kunnioittavat, vaiko sen, jota
he vihaavat? Onko mahdollista, ettei yleinen luottamus, vaan yleinen
viha asettaa miehet julkisten toimien etunenään? Minä, jalot herrat,
pidän sitä mahdottomana." (Myrskyisiä suosionosoituksia.)

"Totta! Niin on laita!"

"Asiain näin ollen, koska ylituomari on valittava senaattorien

keskuudesta, on vain yksi ainoa modus vivendi, — että joku teistä
ottaa vapaaehtoisesti ylituomarin viran vastaan…"

Rauhattomana harhaili hänen katseensa ympäröivässä joukossa.

Kirkonhiljaisuus vallitsi salissa Senaattorit eivät hievahtaneetkaan.

 "Ei kukaan?" kysyi hän synkin otsin. "Sitten meidän täytyy
turvautua viimeiseen keinoon, jonka vanhat tapamme määräävät
milloin jonkun senaattorin suoritettavaksi joutuu turmiota uhkaava
tehtävä. Pintyö, noutakaa tänne lyijyinen lipas."

Heitukka toi sivuhuoneesta pienen lyijyisen laatikon, jonka neljään

sivuun oli veistetty pääkallon kuva.

"Tässä on kaksitoista arpanappulaa", sanoi Porossnoki koleasti ja

antoi niiden kolisten vieriä keskelle pöytää, jonka viheriällä pinnalla
syysauringon sisäänhiipivät säteet vastenmielisesti väreilivät. Yksi
musta ja yksitoista valkoista, "joka mustan saa, siitä ylituomari!" Hän
pani nappulat takaisin lippaaseen.

"Läsnä on vain yksitoista senaattoria", huomautti herra Kriston

vapisevin äänin, "yksi nappula on liikaa".

"Paitsi jos myöskin herra Lestyak arpoo yhden."

"Jos hän kerran saa äänestää, täytyy hänen myöskin arpoa",

arveli herra
Zaladi; "oikeuksien viitassa on velvollisuuksien vuori".

"Arpokoon!" päätettiin yksin äänin.

Lestyakin silmät loistivat, kasvot paistoivat. "Jospa saisin mustan

nappulan", tuumi hän itsekseen.

Sillävälin levisi heitukan kautta Lestyakin historia ulkona

odottavaan joukkoon, että näet senaattorit olivat aamusta asti
mihinkään pääsemättä neuvotelleet ja että Maks tuli ikkunan alle ja
sinkosi viisauden kipunan heidän joukkoonsa, minkä johdosta
Gabriel Porossnoki kutsutti hänet sisään ja istutti vihreän pöydän
ääreen kaupungin vanhimpien pariin.

Onko kukaan mokomaa kuullut? Mutta Gabriel Porossnoki on

älyniekka, joka löytää jyvän siitäkin mistä muut vain lusteita, pöllön
nokassakin huomaa välkkyvää.

Väkijoukko aaltoili kiihkeänä rakennuksen edustalla. Aika-ajoin

kohosi joukosta huuto: "Eläköön Maks Lestyak! Tahdomme nähdä
Lestyakin! Tahdomme kuulla hänen puhuvan!"

Rouva Fabian puhui suurelle ryhmäkunnalle vilkkaasti elehtien:

"Hänen ymmärryksensä on kuoriutunut. Jumala on unessa
ilmoittanut, mitä hänen on sanottava, millä tavalla kaupunkimme voi
vapauttaa pahojen pakanoiden kynsistä. Kysytte, rouva Letasi, miksi
Jumala valitsi juuri hänet? Koska Hänen pyhä Majesteettinsa
työskentelee aina käsityöläisten lapsilla. Vapahtajamme, Kristus, oli
puusuutarin poika, tämä kraatarimestarin poika. Mutta katsokaa,
tuolta saapuukin isä."

Naapuritalosta tuli nopein askelin herra Matias Lestyak kiivaasti

heilutellen toisessa kädessään kyynärpuuta ja pidellen toisessa
ruiskukanväristä viittaa. "Missä on se pojanlurjus, isken hänet
kuoliaaksi!" huusi hän hurjana. "Hän tuli tännepäin, hänen pitäisi olla
täällä."

"Hän on senaatissa."

"Kuka? Maksko? Kuinka hän sinne joutui? Minuako meni piiloon?

Odotan, kunnes hän palaa. Kyllä minä sille miehenalulle näytän!
Tomuksi minä hänet jauhan. Tunti sitten annoin hänelle silitysraudan
kuumennettavaksi, sillä vielä tänään piti kotiin viedä Halasin