Pienoismallit.net

MT-215

Suomen ilmavoimien Messerschmitt Bf 109 G-2

Taustaa

Olen rakentanut Suomen ilmavoimien kalustoa mittakaavassa 1/32 ja edellisen Suomi-Mersuni olen rakentanut mallailu-urani alkuaikoina vuoden 2016 tienoilla. Nyt tuntuikin silt�, ett� voisin kokeilla, mit� saisin aiheesta t�ll� kertaa aikaiseksi. Mallini esikuvaksi valikoitui MT-215 ja aika pitk�lti siksi, ett� se n�ytt�� hienolta Suomen ilmavoimien historia 6A -kirjan kannessa.

Koneyksil�

Suomi sai jatkosodan aikana, joulukuussa 1942, sovittua Saksan kanssa Messerschmitt-koneiden hankinnasta vanhentuvan BW-kaluston rinnalle. Kauppa koski yhden laivueen kalustoa, eli yhteens� 30 konetta, joista 16 olisi uusia ja 14 kunnostettua k�yt�ss� ollutta konetta. MT-215, Werke Nummer 14783, siirtolennettiin siirtotunnuksella GJ+QA Wiener-Neustadtista Malmille 10. - 13.3.1943. MT-215 kuului ensimm�iseen toimituser��n, johon kuului 16 konetta, MT-201 - MT-216. Ensimm�isen er�n koneet olivat tehdasuusia. Loput 14 konetta siirtolennettiin Suomeen toukokuussa -43.

MT-215 luovutettiin LeLv 34:n ensimm�iselle lentueelle 9.3.1943. Koneesta tuli ylik. Peltolan nimikko. Lentue oli sijoitettuna Malmille. MT-215:ll� lensi my�s Ltm O. Tuominen sek� laivueen komentaja Maj. E. Luukkanen, joka saavutti molemmat MT-215:lle kertyneet ilmavoitot, 24.6.1943 LaGG-3 ja Boston, paikkana Krasnaja Gorka. Tuomisesta tuli ilmavoimien ensimm�inen Mannerheim-ristin ritari ja my�s Luukkanen sai Mannerheim-ristin ainsioistaan lentueen ja laivueen johtajana sek� ilmataisteluissa.

Valitettavasti MT-215:st� tuli lyhytik�inen koneyksil� ilmavoimissamme. 29.7.1943 koneen moottori syttyi tuleen Karjalan kannaksella lennon aikana. Tuolloin konetta lent�nyt ylik. U. Lehto pelastautui laskuvarjolla. Lentoaikaa koneelle kertyi 52 tuntia 30 minuuttia.

Mallisarja

Revellin mallisarja on mitoiltaan ihan kelvollinen ja muodoiltaan mielest�ni Mersun n�k�inen. Valupurseita on eritt�in paljon, joten siistitt�v�� riitt��. Monet valukanavista ovat hieman hankalissa paikoissa, mutta tietenk��n mist��n ylitsep��sem�tt�m�st� tapauksesta ei ole kyse. Olin ehtinyt rakentaa ja maalata koneen ohjaamon jo liki valmiiksi, kun huomasin, ett� ohjaamon lattian yksityiskohdat ovat aivan v��r�nlaiset suomalaiseen Mersuun. N�in ollen ehk� jonkin toisen valmistajan mallisarja olisi tarjonnut paremman l�ht�kohdan Suomi-Mersuksi. Itse en kuitenkaan ryhtynyt tekem��n muutoksia jo valmiiseen ohjaamoon, vaan p��tin jatkaa projektia eteenp�in hammasta purren tietoisena siit�, ett� ainakaan ohjaamon lattian osalta malli ei vastaisi esikuvaansa. MT-215:n mahdollisimman tarkka j�ljent�minen kes�n -43 kuosissa on kuitenkin ensisijainen tavoitteeni�

merkinn�t

Sain lopulta valmiiksi loppukokoonpanon sek� tehty� pienen alustan koneelle ja otettua kuvat. Kuvat on otettu k�nnyk�n kameralla luonnonvalossa. Alusta kuvaa Malmin kentt�� touko-kes�kuussa 1943. Tuolloin Malmin kiitorata oli p��llystetty betonilla. Laattojen v�liin j�tetty valulaudoitus pompotti koneita ep�miellytt�v�sti laskeuduttaessa aiheuttaen jopa vaaratilanteita.
Mallin siirtokuvat ovat per�isin usealta eri arkilta. Suurin osa on Techmodilta, kuten esim. kansallisuustunnukset, konetunnukst ja l�hes kaikki pienet merkinn�t. Muutama siirtokuva on sarjan omalta arkilta. Punavalkoinen 5 on teetetty tilausty�n� Arctic Decalsilla, jolta oli j�lleen ilo tilata siirtokuvia. Sek� palvelu ett� kuvien laatu olivat huippuluokkaa. S�ist�minen on tehty Abteilungin �ljyv�reill� ja pigmeteill�. Pohjapuolesta tein v�h�n rajumman, kun taas pakokaasuvanat pidin melko hillittyin�.
Maalauspuuhat jatkuivat palkkiristien maalaamisella ja edelleen ylimaalauksella. Sen j�lkeen maalasin spinnerin ja potkurin valmiiksi.
Aloitin mallin maalauksen valkoisella Mr.Finishing Surfacer 1500 -pohjamaalilla, joka kuivuttuaan kest�� hiomista ja muuta k�sittely� eritt�in hyvin. Saksalaiseen kolmiv�rikaavioon k�ytin Gunzen maaleja ja kaltaisiin it�rintamatunnuksiin sek� Tamiyan ett� Gunzen v�rej�. Suomalaisista G-2 -Mersuista on runsaasti kuvia - erityisesti ensimm�isen toimituser�n tehdasuusista koneista. Esim. MT-215:st� onnistuin l�yt�m��n 16 kuvaa, mist� oli runsaasti apua mallin maalauksessa. T�m�n lis�ksi muista ensimm�isen er�n koneista l�ytyy useita kymmeni� kuvia. Kuvista on helppo huomata, ett� siirtolentotunnukset ja saksalaiset palkkiristit olivat usein…
Rungon ja siipien rakentaminen oli melko suoraviivaista. P��s��nt�isesti osat sopivat hyvin paikalleen, mutta muutamia rakoja jouduin paikkaamaan.
Aloitin ohjaamon rakentamisen raaputtamalla ja hiomalla pois kohokuviona toteutetut istuinvy�t. Lis�sin radion johdot ja muita johdotuksia ohuesta tinalangasta ja ehostelin sarjan osia yksityikohdiltaan paremmiksi. Maalaamiseen k�ytin Gunzen ja Tamiyan maaleja.