Test Bank For Financial and Managerial Accounting 2nd Edition Jerry J Weygandt Paul D Kimmel Donald e Kieso
Test Bank For Financial and Managerial Accounting 2nd Edition Jerry J Weygandt Paul D Kimmel Donald e Kieso
Test Bank For Financial and Managerial Accounting 2nd Edition Jerry J Weygandt Paul D Kimmel Donald e Kieso
1 Accounting in Action 2
6 Inventories 258
10 Liabilities 444
12 Investments 558
19 Cost-Volume-Profit 884
22 Pricing 1012
Title: Hävittäjä
Language: Finnish
Kirj.
Konrad Lehtimäki
SISÄLTÖ:
Hullun päiväkirja
Turvapaikka
Vvallankumouksellinen
Hävittäjä
HULLUN PÄIVÄKIRJA
Vanha mies oli kuin jähmettynyt, tunsi vain, miten kylmä hiki
pusertui suurina karpaloina hänen otsalleen ja päässä pyöri kaikki
kohisevana kaaoksena. Hämärästi käsitti hän jotain hirmuista
tapahtuneen — mutta mitä?
Rakas isä:
Tiistaina 11 p:nä.
— Montako?
— Lukot oviin!
Keskiviikkona.
Torstaina.
Minä en tällä hetkellä käsitä paljo muuta kuin sen, että suuta
kirvelee ja kurkkua polttaa, ikäänkuin sieltä nousisi hiljainen tuuli.
Pitkällisen kuivuuden vaikutuksesta ei koko paikkakunnalla ole vettä;
eräässä suossa vielä löytyy sakeata, hyönteisistä kihisevää moskaa,
josta selittämällä on saatu vähän harmahtavaa nestettä — mutta
eihän siitä joukot saa. Ja helle tuntuu kiihtymistään kiihtyvän — nyt
on kovin vaikea hengittää. Ja kaiken lisäksi on vankivaunuista
alkanut kuulua sellaista, jota ihmiset eivät voi kauan kestää. Tänään
jo ryntäsi parikymmentä sotilasta aivankuin mielettöminä vaunuja
kohden; mutta kuularuiskut alkoivat heti säristä — ja heidät
kannettiin kaikki paareilla pois: hautaan…
Myöhemmin.
Perjantaina.
Rakas isä!
Lauantaina.
Isä!
Sunnuntaina.
Myöhemmin.
Jumala — minä kiitän sinua, että annoit minun järkeni vielä kerran
leimahtaa, keksiä nerokkaan suunnitelman, jottei minun tarvitse
tukehtua: ammun kuulan sydämeeni! Hyvästi isä!
Kauhea kiire: täytyy saada tämä postiin ennenkuin maailma
häviää… Ooh… Nyt ei ole enää muita eläviä olentoja kuin minä…
Musta aurinko putoo alaspäin suoraan minua kohden ja sen jälessä
kymmenittäin sinisiä tähtiä… Ne suurenevat kammottavan
nopeasti… pusertaen ilman kivikovaksi… En voi enää… lähden…»
»K. H.
Kirje putoaa vanhan miehen kädestä lattialle. Hän istuu siinä kuin
jähmettyneenä, aivankuin jokin salaperäinen kylmyys olisi
jäädyttänyt koko ruumiin…
Silloin tuntuu hänen sydämensä taas vavahtavan: hän on taas
kuulevinaan ilkeän, sähisevän kuiskauksen:
— Yksin, yksin.
— Ja minä…
— Sinä lörpöttelet…
— Iskekää se kuoliaaksi!
— Kuristakaa se konna!
— Kuolema murhaajalle!
— Teurastaja!