Full download test bank at ebook textbookfull.

com

The New Microfinance Handbook A

Financial Market System Perspective

CLICK LINK TO DOWLOAD

https://textbookfull.com/product/the-new-
microfinance-handbook-a-financial-market-
system-perspective-1st-edition-joanna-
ledgerwood/

textbookfull
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Labour market and retirement interactions A new

perspective on employment for older workers 1st Edition
Hairault

https://textbookfull.com/product/labour-market-and-retirement-
interactions-a-new-perspective-on-employment-for-older-
workers-1st-edition-hairault/

Emerging Challenges and Innovations in Microfinance and

Financial Inclusion Michael O'Connor

https://textbookfull.com/product/emerging-challenges-and-
innovations-in-microfinance-and-financial-inclusion-michael-
oconnor/

FINANCIAL ACCOUNTING: A MANAGERIAL PERSPECTIVE, 6th

Edition Narayanaswamy

https://textbookfull.com/product/financial-accounting-a-
managerial-perspective-6th-edition-narayanaswamy/

Financial reporting, financial statement analysis, and

valuation: a strategic perspective Baginski

https://textbookfull.com/product/financial-reporting-financial-
statement-analysis-and-valuation-a-strategic-perspective-
baginski/
New Framings on Anti Racism and Resistance Volume 2
Resistance and the New Futurity 1st Edition Joanna
Newton

https://textbookfull.com/product/new-framings-on-anti-racism-and-
resistance-volume-2-resistance-and-the-new-futurity-1st-edition-
joanna-newton/

The Handbook of Market Design 1st Edition Nir Vulkan

https://textbookfull.com/product/the-handbook-of-market-
design-1st-edition-nir-vulkan/

Making It in the Market - Richard Ney's Low-Risk System

for Stock Market Investors 1st Edition Richard Ney

https://textbookfull.com/product/making-it-in-the-market-richard-
neys-low-risk-system-for-stock-market-investors-1st-edition-
richard-ney/

Psychotherapy and the Market System Easing the Pain

Kalman Glantz

https://textbookfull.com/product/psychotherapy-and-the-market-
system-easing-the-pain-kalman-glantz/

The handbook of mobile market research tools and

techniques for market researchers 1st Edition Poynter

https://textbookfull.com/product/the-handbook-of-mobile-market-
research-tools-and-techniques-for-market-researchers-1st-edition-
poynter/
Public Disclosure Authorized Public Disclosure Authorized Public Disclosure Authorized Public Disclosure Authorized

75183
 Casual labor Harvest
Sale of livestock Remittance

School fees

House repairs Agricultural inputs Medical expense Loan repayment

The New
Microfinance
Handbook
On microfinance and The New Microfinance Handbook
“Financial services help to smooth cash flows, build assets, invest productively, and, importantly, man-
age risks. Increasing the outreach of financial services that are affordable and meet the varied needs of
poor women and men can contribute significantly to economic development and overall quality of life,
key objectives of practitioners and policy makers alike.”
—Maria Otero, former CEO, Accion International

“The journey from microfinance to financial inclusion began in earnest when we understood that cli-
ents need diverse services such as savings, payments, and insurance, as well as loans. The New
Microfinance Handbook reflects a lesson we learned many years ago—that sharing knowledge and best
practices is so important to help providers, policy makers, and others to continue to innovate, adapt,
and scale financial services in order to add real value to customers in a responsible way.”
—H.R.H. Princess Máxima of the Netherlands, The UN Secretary-General’s Special Advocate for
Inclusive Finance for Development (UNSGSA)

“The New Microfinance Handbook fills a critical gap in the current literature on financial inclusion. I am
particularly pleased with the explicit focus on consumers and their needs—this, together with the
onset of technology-based delivery models, has been the most important shift in the microfinance field
over the past 15 years. I am sure that by taking the financial ecosystem approach and compiling all the
current trends into one volume, this book will serve as a reference for the large and growing financial
inclusion community for years to come.”
—Brigit Helms, author of Access for All

“Financial services that support asset building, investment, and risk management are critical for people
of all ages in frontier and postconflict environments. In The New Microfinance Handbook, the authors
highlight the importance of understanding client needs and the need for a more inclusive financial
sector. This work provides an excellent resource for navigating a diverse and rapidly changing micro­
finance sector.”
—President Ellen Johnson Sirleaf, Liberia

“Poor people’s lives are complex; the goods, services and amenities that they need to escape from
poverty—­and the means by which they get them—are equally diverse. One-size-fits-all solutions are an
illusion. Our challenge as development policy makers, researchers, and practitioners in all fields—be
that in finance, agriculture, health or education—is to understand and respond to this complexity in
ways that help build diverse, resilient socioeconomic systems that are able to serve the needs of the
poor, sustainably and at scale.
“The New Microfinance Handbook reflects this challenge. It moves beyond the original Microfinance
Handbook’s focus on retail microfinance to deal with the imperative of understanding and strengthen-
ing the wider financial ecosystem, which is essential to making financial markets genuinely work
­better—inclusively and responsibly—for poor men and women. This shift has significant implications
for development agencies, requiring ‘smarter’ subsidies, different types of partners, and more facilita-
tive or catalytic interventions.”
—Robert Hitchens, Director, Springfield Centre, United Kingdom
The New
Microfinance
Handbook
A Financial Market System Perspective

Edited by Joanna Ledgerwood

with Julie Earne and Candace Nelson
© 2013 International Bank for Reconstruction and Development / The World Bank
1818 H Street NW, Washington DC 20433
Telephone: 202-473-1000; Internet: www.worldbank.org

Some rights reserved

1 2 3 4 16 15 14 13

This work is a product of the staff of The World Bank and external contributors. Note that The World Bank does not necessarily own
each component of the content included in the work. The World Bank therefore does not warrant that the use of the content contained
in the work will not infringe on the rights of third parties. The risk of claims resulting from such infringement rests solely with you.

The findings, interpretations, and conclusions expressed in this work do not necessarily reflect the views of The World Bank, its Board
of Executive Directors, or the governments they represent. The World Bank does not guarantee the accuracy of the data included in this
work. The boundaries, colors, denominations, and other information shown on any map in this work do not imply any judgment on the
part of The World Bank concerning the legal status of any territory or the endorsement or acceptance of such boundaries.

Nothing herein shall constitute or be considered to be a limitation upon or waiver of the privileges and immunities of The World
Bank, all of which are specifically reserved.

Rights and Permissions

This work is available under the Creative Commons Attribution 3.0 Unported license (CC BY 3.0) http://creativecommons.org/licenses/
by/3.0. Under the Creative Commons Attribution license, you are free to copy, distribute, transmit, and adapt this work, including for
commercial purposes, under the following conditions:

Attribution—Please cite the work as follows: Ledgerwood, Joanna, with Julie Earne and Candace Nelson, eds. 2013. The New
Microfinance Handbook: A Financial Market System Perspective. Washington, DC: World Bank. doi: 10.1596/978-0-8213-8927-0.
License: Creative Commons Attribution CC BY 3.0

Translations—If you create a translation of this work, please add the following disclaimer along with the attribution: This translation
was not created by The World Bank and should not be considered an official World Bank translation. The World Bank shall not be liable
for any content or error in this translation.

All queries on rights and licenses should be addressed to the Office of the Publisher, The World Bank, 1818 H Street NW, Washington,
DC 20433, USA; fax: 202-522-2625; e-mail: [email protected].

ISBN (paper): 978-0-8213-8927-0

ISBN (electronic): 978-0-8213-8928-7
DOI: 10.1596/978-0-8213-8927-0

Cover Image: Embroidery by Kaross Studio, Letsetele, South Africa. Used with permission from Gerhard Coetzee, who commis-
sioned the artwork. Non-English terms in the image and their translations are as follows: ABSA: Bank; KAART: Card game; LOBOLA:
Negotiated payment before a wedding; SAB: South African Breweries; STOKVELA: ROSCA (Rotating Savings and Credit
Association).

Cover design: Naylor Design

Library of Congress Cataloging-in-Publication Data

The new microfinance handbook : a financial market system perspective / edited by Joanna Ledgerwood, with Julie Earne and
Candace Nelson.
p. cm.
Includes bibliographical references
ISBN 978-0-8213-8927-0 (alk. paper) — ISBN 978-0-8213-8928-7
1. Microfinance. 2. Financial institutions. 3. Poor–Finance, Personal. I. Ledgerwood, Joanna. II. Earne, Julie. III. Nelson, Candace.
IV. World Bank.
HG178.3.N48 2012
332—dc23
2012035606
CONTENTS

Foreword xv
Preface xvii
Acknowledgments xix
About the Authors xxi
Abbreviations xxiii

Introduction 1

PART ONE. UNDERSTANDING DEMAND AND THE

FINANCIAL ECOSYSTEM 13
Chapter 1. The Evolving Financial Landscape 15
Joanna Ledgerwood and Alan Gibson

Chapter 2. Clients 49
Stuart Rutherford, Daryl Collins, and Susan Johnson

Chapter 3. The Role of Government and Industry in

Financial Inclusion 71
Stefan Staschen and Candace Nelson

Chapter 4. The Role of Donors in Financial Inclusion 97

Mayada El-Zoghbi and Barbara Gähwiler

Chapter 5. Measuring Financial Inclusion and

Assessing Impact 113
Joanna Ledgerwood

Contents v
 PART TWO. FINANCIAL SERVICE PROVIDERS 147

Chapter 6. Community-Based Providers 149

Candace Nelson

Chapter 7. Institutional Providers 171

Joanna Ledgerwood

PART THREE. FINANCIAL SERVICES AND DELIVERY

CHANNELS 197
Chapter 8. Savings Services 199
Joanna Ledgerwood

Chapter 9. Credit 213

Joanna Ledgerwood and Julie Earne

Chapter 10. Agricultural Finance 231

Calvin Miller

Chapter 11. Insurance 249

Craig Churchill

Chapter 12. Payment Services and Delivery

Channels 271
Joyce Lehman and Joanna Ledgerwood

Chapter 13. Beyond Products: Building Integrated

Customer Experiences on Mobile Phones 299
Ignacio Mas

PART FOUR. INSTITUTIONAL MANAGEMENT FOR

SCALE AND SUSTAINABILITY 319
Chapter 14. Monitoring and Managing Financial and
Social Performance 321
Joanna Ledgerwood, Geraldine O’Keeffe, and Ines Arevalo

Chapter 15. Governance and Managing Operations 351

Peter McConaghy

vi The New Microfinance Handbook

PART FIVE. SUPPORTING FINANCIAL INCLUSION 377
Chapter 16. Funding 379
Julie Earne and Lisa Sherk

Chapter 17. Regulation 413

Kate Lauer and Stefan Staschen

Chapter 18. Infrastructure and Outsourced Support Services 437

Geraldine O’Keeffe, Julie Earne, Joakim Vincze, and Peter McConaghy

Chapter 19. Building Inclusive Financial Markets 459

David Ferrand

Index 479

Boxes
I.1 A Market This Big Needs Many Types of Providers 5
I.2 Latest Findings from Randomized Evaluations of Microfinance 6
1.1 From Microfinance to Financial Inclusion 17
1.2 Youth Financial Services: An Opportunity for the Future 18
1.3 Gambian Family Structure and Impact on Financial Behavior
and Demand 19
1.4 The Financial Service Needs of the Poor in Mexico 21
1.5 Reaching the Poorest: Lessons from the Graduation Model 22
1.6 Religion and Caste in India 23
1.7 The Embeddedness of Financial Service Use in Gender Norms
in Kenya 24
1.8 Understanding the Financial Market System 28
1.9 The Range of Providers in Sub-Saharan Africa 30
1.10 Savings-Led Financial Services in Bangladesh 31
1.11 Key Rules and Supporting Functions for Savings Services 33
1.12 Formal and Informal Rules 34
1.13 Understanding Informal Rules through Financial Landscapes 35
1.14 Potential of Mobile Banking 42
1.15 New Branchless Banking Business Models 43
2.1 Income Volatility, Week-by-Week and Year-by-Year 53
2.2 Cash Flow Management Given Volatile Seasonal Income 55
2.3 Ramna’s Top-Ups 56
2.4 Enayet’s Foot 57
2.5 Building a Home Little by Little 60

Contents vii
 2.6 How MFI Loans Are Used in Bangladesh 62
2.7 Daisy’s ROSCA 65
3.1 Bank and Retail Network Partnership 73
3.2 Encouraging Stakeholders to Adopt New Rules 76
3.3 Policy for Microinsurance 76
3.4 Financial Capability Strategies 77
3.5 Financial Literacy in the Russian Federation 77
3.6 Financial Inclusion in Mexico 78
3.7 Financial Inclusion in India 80
3.8 Negotiating a Special Microfinance Law in Uganda:
The Outcome of Competing Interests 83
3.9 The Maya Declaration 84
3.10 The G-20 Principles for Financial Inclusion 85
3.11 SEEP’s Toolkit for Policy Advocacy 87
3.12 Battling Over-Indebtedness in Azerbaijan 90
3.13 Financial Education as Part of the Business Model 92
4.1 Shaping Intervention from an Understanding of the Market
System 105
4.2 Financial Sector Deepening Kenya (FSD Kenya) 106
5.1 Using Data to Increase Financial Inclusion 114
5.2 Evidence of Over-Indebtedness through Research 116
5.3 Microfinance Information eXchange 118
5.4 Savings Groups Information Exchange 120
5.5 Who Uses Landscape Supply Data? 121
5.6 Core Indicators of Global Findex 122
5.7 FinScope Surveys 123
5.8 Interpreting Financial Access Strands 125
5.9 Cash-In, Cash-Out: Financial Diaries in Malawi 127
5.10 Financial Landscapes in Kenya 129
5.11 Livelihood Landscape Studies 130
5.12 Measuring Outcomes of Facilitating Savings Groups 131
5.13 The Changing Focus of Impact Assessment 132
5.14 Participatory Rapid Assessment 135
5.15 The Difficulty of Proving Causation 137
6.1 Ghana’s Susu Collectors 152
6.2 Beyond Carrying Cash: Informal Money Transfer Systems 153
6.3 Rural ASCAs in India 155
6.4 Savings Groups and Other Activities 159
6.5 Paths to Savings Group Replication 160
6.6 Fee-for-Service: Variations on a Theme 161

viii The New Microfinance Handbook

6.7 Bank Linkages through Mobile Phones 162
6.8 Banks as Facilitators 163
6.9 Individuals as Facilitators 164
6.10 Self-Help Groups: A Holistic View 166
6.11 Financial Service Associations in Kenya 167
7.1 Reflections on Member-Owned Financial Service Provision 176
7.2 Transformation from an NGO to a Deposit-Taking Institution 179
7.3 NBFIs in India 180
7.4 Grupo Elektra and Banco Azteca in Mexico 181
7.5 Patrimonio Hoy: Housing Microfinance That Addresses Market
Opportunities 182
7.6 Rural and Community Banks in Ghana 183
7.7 Post Office Banks in India 184
7.8 Increased Financial Inclusion through Postal Savings Banks 185
7.9 Privatization: The Experience of Khan Bank in Mongolia 187
7.10 Bank Rakyat Indonesia 187
7.11 Subsidiary Model in Practice: ACCION-Ecobank Partnership 188
7.12 Microfinance Networks and Commercial MFIs 189
7.13 Linking Different Types of Institutions 191
7.14 Allianz in West Africa 193
7.15 Western Union and MoneyGram 194
8.1 Savings Patterns in India 201
8.2 Savings Constraints and Microenterprise Development: Evidence
from Kenya 202
8.3 Inspiring Trust 204
8.4 Savings Services—Not Only about Products 206
8.5 Saving for Education 208
8.6 Borrowing to Save 208
8.7 Nicaragua—Promoting Agriculture Savings 209
8.8 Grameen’s Deposit Pension Scheme (GPS) 210
9.1 Islamic Finance in Practice 216
9.2 The Flat-Rate Method 219
9.3 Declining Balance Method 220
9.4 Equating Declining Balance and Flat-Rate Methods 221
9.5 The Effect of a Change in Loan Fees and Loan Terms 223
9.6 Financing Education through Human Capital Contracts 225
9.7 Cow Leasing 226
9.8 Affordable Housing in Ghana 228
10.1 The DrumNet Project 238
10.2 Factoring to Support Agriculture 240

Contents ix
 10.3 Warehouse Receipt Systems: Lessons from Niger 242
10.4 Crop Receivables 244
10.5 Heifer International 245
10.6 FONDECO: Microfinance Innovations along the Value Chain 246
11.1 Key Insurance Terms 251
11.2 AKAM’s Experience with Village-Based Health Microinsurance
in Pakistan 253
11.3 IFFCO-Tokio’s Bundled AD&D Coverage 255
11.4 Collaborating with a Utility Company in Colombia 257
11.5 Savings Completion Insurance Offered by TUW SKOK 262
11.6 Microfund for Women’s “Caregiver” Product 263
11.7 Public-Private Partnerships and Health Microinsurance in India 264
11.8 Index Insurance and Technology: The Case of Kilimo Salama,
Kenya 265
12.1 Trends in the Average Cost of Remittance Services 273
12.2 Mobile Money Innovations in Microinsurance in the Philippines 274
12.3 Mobile Money in Papua New Guinea 275
12.4 Glossary of Terms Related to Alternative Delivery Channels 276
12.5 Expanding Rural Finance in Sri Lanka 279
12.6 World Food Programme Card Pilot, 2009 281
12.7 Cardless ATM Transactions 281
12.8 Payment Terminals in the Russian Federation 282
12.9 Urwego Opportunity Bank’s Mobile Bank and Open
Sky System 283
12.10 M-PESA Reaching Scale with Mobile Money 285
12.11 Banking with a Mobile Phone: The Customer Experience 286
12.12 Third-Party Providers: New Business Models 289
12.13 bKash Ltd. 290
12.14 Branchless Banking in Brazil 291
12.15 From Payment Terminals to Multiple Services 292
12.16 Cost of Managing Agent Liquidity 293
13.1 IFMR Trust in India 303
13.2 What Are the Attributes of Success in Adjacent Sectors? 305
14.1 Performance Monitoring of Savings Groups 323
14.2 Software Application Controls 327
14.3 Universal Standards for Social Performance Management 341
14.4 Social Audit Tools 346
15.1 Board Consideration for NGO MFIs Transforming into
Regulated Institutions 353
15.2 Principles of Well-Designed Incentive Schemes 357

x The New Microfinance Handbook

15.3 Client-Focused Product Design in Practice 359
15.4 Microfinance Opportunities’ Listening to Clients Series 360
15.5 The Cost of Failure: Equity Bank’s Painful Lesson 361
15.6 IT Disaster Recovery and Business Continuity Management 370
15.7 Audits Performed by the Internal Audit Department 372
16.1 Glossary of Funding Terms 380
16.2 Institutional Investors in Microfinance 388
16.3 Commercial Bank Investment in Microfinance 389
16.4 Aggregating Data on MIVs 390
16.5 The Changing Character of Structured Funds 393
16.6 Funding Concentration 396
16.7 Subordinated Debt and Regulatory Capital 399
16.8 Bond Issuance in Financial Services for the Poor 400
16.9 Quantifying Foreign Exchange Risk for Currency Mismatch 401
16.10 Specialized Currency Funds 402
16.11 Microcredit Securitization 404
16.12 Access to Capital Markets 407
16.13 Responsible Investor Principles 408
16.14 Microfinance Institutional Rating versus Mainstream Credit
Ratings 409
16.15 Ratings for MIVs and Funds 410
17.1 Regulatory Impact Assessment 418
17.2 Examples of Tiered Approaches 420
17.3 Certain Prudential Requirements 421
17.4 Adjustments to Prudential Requirements to Accommodate
Microfinance Activities 423
17.5 Financially Inclusive Ecosystems 426
17.6 Making Insurance Markets Work for the Poor—Emerging Guidelines
for Microinsurance Policy, Regulation, and Supervision 428
18.1 Lighting Africa 438
18.2 IRnet for Credit Unions 440
18.3 Regional or National Switches 441
18.4 Payment Integrators 442
18.5 The Evolution of Credit Reporting in Ecuador 446
18.6 Modern Credit Databases: Transforming Low-Income Financial
Services in South Africa 447
18.7 India’s New Unique Identification System 449
18.8 Training Courses for Capacity Building 451
18.9 Making Microfinance Work: The ILO’s MFI Management Training
and Trainer Accreditation Program 452

Contents xi
 18.10 Call Center at the First Microfinance Institution Syria 454
18.11 In Practice: Paraguay Financiera El Comercio 455

Figures
I.1 Financial Access Strands—Country Comparisons (July 2012) 4
1.1 Financial Service Needs for Different Livelihood Segments 20
1.2 Stylized View of the Financial Ecosystem 27
1.3 The Range of Financial Service Providers 29
B1.9.1 Number of Clients, Loans, and Deposit Accounts in Africa, by Type
of Provider 30
1.4 Market System Players and Facilitators 37
1.5 Evolution of Intervention Focus from Financial Institutions to
Financial Systems 39
B2.1.1 Revenues and Inventory Expenses of a South African Small
Businesswoman, Daily Cash Flows Aggregated Fortnightly 54
3.1 Financial Inclusion Strategies and Responsible Finance 80
3.2 Responsible Finance: A Multiple-Stakeholder Approach 86
4.1 The Role of Donors in Financial Market System
Development 98
4.2 Stylized View of the Financial Market System 100
4.3 The Purpose of Donor Commitments 102
5.1 FinScope Financial Access Strand: Definitions 124
5.2 FinScope Access Frontier 124
B5.8.1 Access Strand Analysis 125
B5.8.2 Service-by-Service Analysis 126
5.3 Logic Model Definitions 130
B5.15.1 The Spectrum of Evidence 137
6.1 The Range of Financial Service Providers 150
7.1 The Range of Financial Service Providers 172
8.1 How Savings Can Improve the Lives of the Poor 200
10.1 Using the Value Chain for Agricultural Financing 237
10.2 The Warehouse Receipts Financing System 241
12.1 Relationship between the Customer, the Agent, and a Bank in
Conducting a Mobile Banking Transaction 287
12.2 Monthly Costs in Dollars Associated with an Illustrative
Transaction Account 294
13.1 A Platform Perspective 307
13.2 Transactions in Space and Time 311
13.3 Channel Mix 316
14.1 The Social Performance Process, Indicators, and Assessment
Tools 343

xii The New Microfinance Handbook

15.1 Traditional Cost Allocation versus Activity-Based Costing 363
15.2 Relationship between Risk Management and Internal
Control 366
15.3 Components of Internal Control 367
16.1 Sources of Microfinance Funding 385
B16.4.1 Source of MIV Funding 391
B16.5.1 REGMIFA’s Structure and Flow of Funds 393
16.2 Three Main Stages in the Processing of Large Public Issues 406
19.1 Variation of Credit Provision with GNI per Capita 460
19.2 Variation of Formal Financial Inclusion with GNI per Capita 461
19.3 Financial Frontiers 469

Tables
1.1 Gender-BasedObstaclesinMicrofinanceandMicroenterprise 25
1.2 Illustrative Solutions to Household Financial Management
Needs 32
1.3 Key Characteristics of Facilitators and Providers in the Financial
Market System 38
3.1 Potential Barriers to Effective Consumer Protection through
Standards and Guidelines 91
4.1 Spectrum of Donors in Financial Inclusion and the Way
They Operate 99
5.1 Research Methods and Their Usefulness 139
5.2 Main Poverty Assessment Tools Available for Microfinance
Practitioners 140
6.1 Characteristics of Community-Based Financial Service Providers:
Indigenous Groups 151
6.2 Characteristics of Community-Based Financial Service Providers:
Facilitated Groups 157
7.1 Characteristics of Institutional Financial Service
Providers 173
11.1 Two Long-Term Insurance and Savings Products in India 261
B14.1.1 Key Indicators of Performance for Savings Group
Facilitation 323
14.1 Efficiency and Productivity Ratios (MFRS) 335
14.2 Profitability Ratios (MFRS) 336
14.3 Asset Quality (Portfolio Quality) Ratios (MFRS) 337
14.4 Capital Ratios (MFRS) 338
14.5 Liquidity Ratios (MFRS) 339
14.6 Balanced Performance Management 342
14.7 Indicators in the Social Performance Standard Report 344

Contents xiii
 15.1 Roles and Responsibilities for Risk Management 365
16.1 Public and Private Funders 384
16.2 Holding Company Investment Examples 394
17.1 Regulatory Objectives for Microfinance 417
18.1 Implications of Telecommunications Connectivity for the
Provision of Branchless Financial Services 443

xiv The New Microfinance Handbook

FOREWORD

When first published in 1998, Joanna Ledgerwood’s Microfinance Handbook was

an indispensible guide for donors, policy makers, and practitioners who were
working to expand access of the poor to microfinance. In the intervening years, the
opportunities and pressures of commercialization have driven a reassessment of
what microfinance is and whom it should serve. Today, in addition to building the
capacity and ensuring the sustainability of institutions, the larger microfinance
community is taking a closer look at the diverse needs of clients, the broader finan-
cial ecosystem, and the transformational nature of technology. This reassessment
has become a regular fixture of global conversations about poverty alleviation.
The New Microfinance Handbook, then, is timely. The microfinance sector now
reflects the multidisciplinary intersection of finance, technology, and develop-
ment, where new ideas are changing the art of what is possible. The actors reflect
this diverse ecosystem and include everything from mobile operators to microfi-
nance institutions to community networks. This book has brought an impressive
array of the field’s experts to an area of practice in constant change.
We are pleased that this book asks the hard questions about what people living in
poverty really need. This means moving the conversation beyond the walls of insti-
tutions and into the complex worlds of clients. The needs of a rural farmer are differ-
ent from those of an urban microbusiness owner. A young woman embarking on a
life after school has different priorities than a mother seeking to protect the assets of
her family. For microfinance to deliver on its original promises, we need to put the
needs of persons living in poverty at the center of this work.
It is time for us to take stock of what we have learned as we move forward. The
New Microfinance Handbook will play an important role, helping us to advance our
understanding about how financial services can serve the diverse needs of the
poor.
Reeta Roy Tom Kessinger
President and CEO General Manager
The MasterCard Foundation Aga Khan Foundation

Foreword xv
PREFACE

Imagine a life without access to financial services: no deposit account, no debit card,
no fire insurance, no college savings plan, no home mortgage. Life would be an
incredibly stressful roller coaster ride, and most dreams would remain unfulfilled.
The day you get paid for work would be good, the other days rough. Any accident
would set your family back. Sending the kids to college? Too difficult. Buying a
house? Forget it. Nobody can pay for such needs out of cash accumulated under the
mattress. For us, life without access to financial services is unimaginable.
Yet according to 2011 data from the World Bank, an estimated 2.5 billion
working-age adults globally—more than half of the total adult population—have to
do exactly that. They live a life without access to the types of financial services we
take for granted. Of course, they cannot do without financial intermediation, so they
rely on age-old, informal mechanisms. They buy livestock as a form of savings; they
throw a village feast to cement local ties as insurance against a future family crisis;
they pawn jewelry to satisfy urgent liquidity needs; and they turn to a moneylender
for credit. These mechanisms are risky and often very expensive.
Increasingly robust empirical evidence demonstrates how appropriate finan-
cial services can help to improve household welfare and spur small enterprise
activity. Macro evidence also shows that economies with deeper financial inter-
mediation and better access to financial services grow faster and have less income
inequality. Policy makers and regulators worldwide recognize these connections.
They have made financial inclusion—where everyone has the choice to access and
use the financial services they need, delivered in a responsible fashion—a global
development priority.
A powerful vision of responsible financial market development is ­emerging—a
vision that aims to bank the other half of the global working-age adult population
by leveraging what we have learned from the microfinance story to date, using
advances in technology to spur product and business model innovation, and
encouraging new ways of thinking about how to create an enabling, risk-­
proportionate regulatory and supervisory environment.

Preface xvii
 The New Microfinance Handbook reflects the current frontier of our collective
thinking and experience. It starts with the need to understand the demand side.
Poor households in the informal economy are producers and consumers. They
need access to the full range of financial services to generate income, build assets,
smooth consumption, and manage risks. The global financial inclusion agenda rec-
ognizes these broader needs. It also recognizes the importance of financial literacy
that builds consumer financial capabilities and of consumer protection regimes
that take into account the conditions and constraints of poor families in the infor-
mal economy.
The Handbook also takes a broad look at the diversity of providers required to
meet these needs and at the business model challenges of different products. The
original microcredit revolution found an ingenious way to overcome the previous
obstacle to providing credit for the poor. How do you manage credit risk and
repayments at the local level when working with a segment of the p ­ opulation that
has no traditional collateral? The breakthrough was the joint-­liability group loan—
social collateral to allow the poor to pledge for each other. But the business model
challenges are different for other financial services. For small-denomination sav-
ings and remittances, transaction costs must be ultralow; for insurance, risks must
be pooled and managed at an actuarially relevant scale; for pensions, micro contri-
butions must be invested in ways that ­generate adequate long-term returns.
Continued innovation in products and business models is needed so that we
can reach more people with a broader range of products at lower costs. No one
type of provider will be able to overcome the very different business model
­challenges of all products. What is needed instead is a variety of financial service
providers that come together in a local-market ecosystem that works for the poor
at the base of the economic pyramid.
Lastly, the Handbook takes a fresh look at the enabling infrastructure and
­regulatory environment. The infrastructure requirements range from a larger num-
ber of low-cost, physical access points in harder-to-reach geographic areas to
nationwide unique financial identities that facilitate consumer enrollment and pro-
tection. On the regulatory side, policy makers are recognizing that financial exclu-
sion poses a risk to political stability and impedes economic advancement, and they
are increasingly willing to balance the ultimately mutually reinforcing needs for
financial stability, financial integrity, and financial inclusion.
With a better understanding of demand, ongoing innovation in products and
business models to better meet that demand, and recognition of the need for a
protective and supportive enabling environment, I believe we have the knowledge
and the means to achieve full financial inclusion in our lifetime. Read on to learn
how this is already happening and what more is needed.

Tilman Ehrbeck
CEO
Consultative Group to Assist the Poor (CGAP)

xviii The New Microfinance Handbook

ACKNOWLEDGMENTS

The writing of this book has been a highly collaborative effort and there are many
people we wish to acknowledge and thank for their support and contributions.
First of all, our Advisory Committee, composed of David Ferrand, Steve Rasmussen,
Tom Austin, Ann Miles, and Benoit Destouches, provided sound guidance and
leadership for which we are very grateful. We also appreciate the significant effort
and expertise of the contributing authors, without whom this book would not
have been published: Ines Arevalo, Craig Churchill, Daryl Collins, Mayada
El-Zoghbi, David Ferrand, Barbara Gähwiler, Alan Gibson, Susan Johnson, Kate
Lauer, Joyce Lehman, Ignacio Mas, Peter McConaghy, Calvin Miller, Geraldine
O’Keeffe, Stuart Rutherford, Lisa Sherk, Stefan Staschen, and Joakim Vincze. In
addition, we are deeply grateful to Peter McConaghy, who conducted excellent
research and provided significant draft material for a majority of the chapters. We
also thank those who contributed to specific chapters, including Cheryl
Frankiewicz, Liz Case, Alyssa Jethani, Linda Jones, Emilio Hernandez, and Ruth
Dueck-Mbeba.
For their insightful feedback, we thank our peer reviewers of which there were
many: Elizabeth Berté, Anita Campion, Liz Case, Gerhard Coetzee, Monique
Cohen, Christoph Diehl, Thomas Engelhardt, Laura Foose, Cheryl Frankiewicz,
Martin Habel, Michel Hanouch, Tor Jansson, Susan Johnson, Kabir Kumar, Kate
Lauer, Joyce Lehman, Ignacio Mas, Janina Matuszeski, Sitara Merchant, Ann
Miles, Hanif Pabani, JR Rao, Steve Rasmussen, Rich Rosenberg, Adam Sorensen,
Ingrid Stokstad, Joakim Vincze, Leah Wardle, Martina Wiedmaier-Pfister, and
Kim Wilson. In particular we are extremely grateful to Bob Christen for reviewing
the initial draft of the book and suggesting a significant new direction that, at the
time, seemed like a very big task but was exactly what was needed; we appreciate
his honesty and guidance. We are indebted to Ruth Dueck-Mbeba, who reviewed
the entire book, providing excellent feedback and suggestions as well as a signifi-
cant portion of chapter 15.
We are very grateful to The MasterCard Foundation and the Aga Khan
Foundation for the support provided throughout the making of this book, in

Acknowledgments xix
 ­ articular Reeta Roy, Ann Miles, Ruth Dueck-Mbeba, David Myhre, Tom Kessinger,
p
Mike Bowles, Erin Markel, Sam Pickens, Helen Chen, Jayne Barlow, and especially
Tom Austin.
We greatly appreciate the efforts and patience of Paola Scalabrin for her persis-
tence in requesting this update, ensuring that the book was published, and her
patience and advice during the process. We thank Aziz Gökdemir for a brilliant job
managing the publication process and we extend our thanks to Elizabeth Forsyth
and David Anderson for their excellent editing, as well as to Nora Ridolfi for dili-
gently overseeing the printing of the book. Thank you as well to Ellie Mendez and
Alyssa Jethani for checking sources.
Joanna would like to thank Alan Gibson for sharing his deep knowledge and
experience of the market systems framework, David Ferrand for suggesting we use
the framework and his guidance in doing so, and Steve Rasmussen for his thought-
ful and generous support. She also thanks Alyssa Jethani for taking on much of
what needed to be done at the Aga Khan Foundation during the process of bring-
ing this book together, for her high level of productivity, and for being a wonderful
colleague. She is grateful to her family, especially Joakim, and her parents, for
their consistent support throughout. In particular, she thanks her father, Doug
Ledgerwood, for his guidance and advice during this project and always.
Julie is grateful for the encouragement and technical guidance from her col-
leagues at the International Finance Corporation, in particular Jean Philippe
Prosper for his strong support and endorsement of this book to the World Bank
publication committee; Tor Jansson for his numerous reviews of chapters; and
Barbara Sloboda and David Crush for always finding a solution. She would also like
to thank her many clients in Africa who have provided years of inspiration through
their hard work and success in some of the world’s frontier countries. Finally, Julie
thanks the many friends who have supported her work on this book with every-
thing from advice, shelter, and a friendly ear; and gives a special thanks to her
family for keeping her close despite how far away she lives.
Candace has deep appreciation for several long-term colleagues who have done
so much to cultivate and sustain her commitment to clients, including Paul Rippey,
Monique Cohen, Kathleen Stack, Jeffrey Ashe, and Jennefer Sebstad. Seasoned
professionals, they have inspired her with their intelligence, integrity, and passion.
As ever, Candace is grateful to SEEP’s Savings-led Financial Services Working
Group for its high degree of collaboration; she would especially like to thank the
authors of the SEEP publication, Savings Groups at the Frontier, from which she
drew extensively in writing chapter 6.
Joanna Ledgerwood
Julie Earne
Candace Nelson

xx The New Microfinance Handbook

ABOUT THE AUTHORS

Ines Arevalo is a consultant to the Aga Khan Agency for Microfinance. She holds
an MA in Development Economics (University of Sussex) and focuses on client
research and social performance management.
Craig Churchill is the head of the International Labour Organization’s Social
Finance Programme, which supports the use of productive and protective financial
services, particularly for excluded populations. He serves as the team leader of the
Microinsurance Innovation Facility and the chair of the Microinsurance Network.
Daryl Collins is a Director at Bankable Frontier Associates, a niche consulting
practice aimed at providing financial services to low-income people. She is also
co-author of Portfolios of the Poor.
Julie Earne is a Senior Microfinance Specialist at the International Finance
Corporation. She has worked extensively throughout Africa, investing in and
enabling financial sector development in frontier countries for more than 15 years.
Mayada El-Zoghbi is head of CGAP’s office in Paris. She manages CGAP’s support
to donors and investors as well as in the Middle East and North Africa Region. She
holds a Master of International Affairs from Columbia University.
David Ferrand is Director of Financial Sector Deepening Kenya, a multidonor
facility supporting market development. He holds a PhD from Durham University
and has worked in the financial inclusion field for 20 years.
Barbara Gähwiler is a microfinance expert at GIZ in Tunisia and previously
worked with CGAP’s donors and investors team. She holds a Master of International
Affairs from University of St. Gallen and Sciences Po, Paris.
Alan Gibson is a Director of the Springfield Centre. He has been influential in
developing the “making markets work for the poor” (M4P) approach and in sup-
porting its application in different spheres of development.
Susan Johnson is a Senior Lecturer in International Development at the
University of Bath. She has extensive research experience in the microfinance
field, in particular in impact assessment, gender, and the embeddedness of local
financial markets in social relations.

About the Authors xxi

 Kate Lauer is a policy advisor to CGAP and a Senior Associate with Bankable
Frontier Associates. She has a JD from New York University and has written and
worked extensively on legal and policy issues related to financial inclusion.
Joanna Ledgerwood is Senior Advisor at the Aga Khan Foundation, leading its
financial inclusion initiatives in Africa and Central and South Asia. She is the
author of the Microfinance Handbook and Transforming Microfinance Institutions
with Victoria White.
Joyce Lehman is an independent consultant focusing on financial inclu-
sion. Previously Joyce was with the Bill & Melinda Gates Foundation, managing
projects to support mobile payment platforms in Bangladesh and Pakistan.
Ignacio Mas, an independent consultant, was Deputy Director of the Financial
Services for the Poor team at the Bill & Melinda Gates Foundation, and Business
Strategy Director at Vodafone Group.
Peter McConaghy is a Financial Sector Development Analyst in the Middle East
and North Africa Region at the World Bank, with a focus on expanding financial
inclusion in postrevolutionary countries through policy reform, provider down­
scaling, and demand-side research.
Calvin Miller is Senior Officer and Agribusiness and Finance Group Leader in the
AGS Division, Food and Agriculture Organization of the UN (FAO). He has exten-
sive experience in agricultural and value chain finance and investment in develop-
ing countries.
Candace Nelson is a trainer, facilitator, researcher, and writer with 30 years of expe-
rience supporting microfinance, specifically financial education and Savings Groups,
in Africa and Latin America. She is the editor of Savings Groups at the Frontier.
Geraldine O’Keeffe is the Chief Operating Officer of Software Group, an informa-
tion technology company focused on the provision of solutions to the financial
sector. She has over 12 years of experience working with technology for microfi-
nance, primarily in Africa.
Stuart Rutherford is a microfinance practitioner and researcher. He is the
founder of SafeSave, a Bangladeshi MFI, and cowrote two studies of how poor
people manage money: The Poor and Their Money and Portfolios of the Poor.
Lisa Sherk is an independent consultant based in Amsterdam. She specializes in
microfinance investment fund management, focusing on financial and social per-
formance assessments of microfinance institutions globally.
Stefan Staschen is an economist specializing in regulation of inclusive financial
sectors. He works as a consultant for CGAP, Bankable Frontier Associates, and
others. He holds a PhD from the London School of Economics.
Joakim Vincze is a consultant specializing in sustainable use of technology for
development, focusing on providing affordable broadband Internet to rural areas.
He holds an engineering degree and an MBA from the University of Western Ontario.

xxii The New Microfinance Handbook

ABBREVIATIONS

AFI Alliance for Financial Inclusion COSO Committee of Sponsoring

Organizations of the Treadway
AKAM Aga Khan Agency for
Commission
Microfinance
DFI development finance
ALM asset-liability management institution
AML anti-money-laundering EFT electronic fund transfer
APR annual percentage rate EIR effective interest rate
ASCA accumulating savings and credit FAS Financial Access Survey, IMF
association
FATF Financial Action Task Force
ATM automated teller machine
FinDex Global Financial Inclusion
B2P business-to-person database
BCBS Basel Committee on Banking FIU financial intelligence unit
Supervision
FSD Kenya Financial Sector Development
CAR capital adequacy requirement Kenya
CBS core banking system FSP financial service provider

CDD consumer due diligence G2P government-to-person

CDO collateralized debt obligation GDP gross domestic product

CFT combating the financing of GNI gross national income

terrorism GPRS general packet radio service
CGAP Consultative Group to Assist the GSM Global System for Mobile
Poor
IAIS International Association of
CLO collateralized loan obligation Insurance Supervisors

Abbreviations xxiii
ID identification PSP payment service provider
IMF International Monetary Fund RCT randomized control trial
IPO initial public offering RIA regulatory impact assessment
IT information technology ROSCA rotating savings and credit
association
IVR interactive voice response
RTGS real-time gross settlement
KfW Kreditanstalt für Wiederaufbau
SaaS software as a service
KYC Know Your Customer
SACCO savings and credit cooperative
MDB multilateral development bank
SAR Special Administrative Region
MDI microfinance deposit-taking
institution SAVIX Savings Groups Information
Exchange
Me2Me me-to-me (payment)
SEEP Small Enterprise Education and
MFI microfinance institution
Promotion
MFRS Microfinance Financial
SG Savings Group
Reporting Standards
SHG Self-Help Group
MII microfinance investment
intermediary SIM subscriber identity module
MIS management information system SMART specific, measurable, achievable,
realistic, and time-bound
MIV microfinance investment vehicle
SMS short messaging service
MIX Microfinance Information
eXchange SPV special purpose vehicle
MNO mobile network operator SRI socially responsible investing
NBFI non-bank financial institution STK SIM Tool Kit
NGO nongovernmental organization SWIFT Society for Worldwide Interbank
Financial Telecommunication
P2B person-to-business
TCP transmission control protocol
P2P person-to-person
USAID U.S. Agency for International
PAT poverty assessment tool
Development
PCG partial credit guarantee
USSD unstructured supplementary
PIN personal identification number services data
POS point-of-sale VPN virtual private network
PPI Progress out of Poverty Index WSBI World Savings Banks Institute
PRA participatory rapid assessment WOCCU World Council of Credit Unions

xxiv The New Microfinance Handbook

Introduction

Microfinance in 2013 widespread concern for “financial inclusion”5 is

directing attention to the broader “financial eco-
It has been 15 years since the original system” and how to make financial markets work
Microfinance Handbook (Ledgerwood 1998) was better for the poor. For example, a recent CGAP
written, and much has changed since then. Focus Note looks at the financial ecosystem
Microfinance is now a household term with within the context of the supply of financial ser-
frequent articles in the media about its growth, vices: “Different products present different risks
innovation, and impact. The industry has grown and delivery challenges, and it is unlikely that a
exponentially, in terms of both the number of cli- single class of service providers will effectively
ents as well as the number and type of providers provide all the products poor people need. A key
and products.1 The focus is no longer only on credit challenge is how to create the broader intercon-
for investment in microenterprises: Today there is nected ecosystem of market actors and infra-
broad awareness that poor people have many and structure needed for safe and efficient product
diverse financial service needs, which are typically delivery to the poor” (Ehrbeck et al. 2012, p. 1).
met by a variety of providers through multiple To this end, policy makers have begun to
financial services. We know this because data have address financial inclusion in their economic
much improved in the past 15 years,2 allowing us to agendas with the belief that access to financial
better understand barriers to access and use, and services improves the ability of consumers to
we are beginning to examine impact.3 access markets, which contributes to monetizing
Over the years, the discourse has shifted the values of products and services, enables risk
from “microcredit” to “microfinance,”4 and now pooling, and allows value storage, thus affecting

Introduction 1
economic growth and the overall stability of the expected increase in financial inclusion resulting
system. from the gradual substitution of donor funding
Increasingly, best practice in microfinance is with private sector capital has yet to happen. The
responsible finance, defined as the delivery of retail majority of poor people remain outside the main-
financial services in a transparent, inclusive, and stream financial sector, and many MFIs continue
equitable fashion (BMZ, CGAP, and IFC 2011). to depend on subsidies.
Consumer protection and financial capability are Looking forward, it appears likely that tech-
now seen as important policy objectives, particu- nology will enable customer touch points to pro-
larly in a context of new providers, more sophisti- liferate among nontraditional service providers.
cated products, and technology-­enabled delivery The technology drivers of financial inclusion will
channels. Recent media attention to the significant come from innovations in mobile money, biomet-
profits made through initial public offerings of ric identity systems, smart phones, and wireless
microfinance banks6 have highlighted the need for broadband Internet access. At the same time,
transparent pricing and appropriate interest rates. however, much remains to be learned to effec-
Unlike 15 years ago, funding for microfinance tively increase outreach in a substantial way,
today is no longer the purview of donors alone. As including, for example, developing appropriate
of 2011 more than 100 microfinance investment regulatory frameworks for branchless banking
vehicles were managing close to US$7 billion models (Alexandre 2010). Further, it is vitally
(Symbiotics 2011), making private and quasi-­ important to better understand the social dimen-
private sector capital readily available. With the sions of how households manage financial
recognition that grant funding crowds out the resources, particularly in the informal sector, and
­private sector, responsible donors have shifted the role of technology to work within these social
from providing funds for loan capital and operat- dynamics (Johnson 2012).
ing subsidies to more of a facilitation role Thus, the well-documented and widely
­supporting the development of enabling environ- applauded achievements of microfinance are
ments, provision of information, and financial increasingly coupled with recognition of its lim-
infrastructure. itations and the need to take a more holistic view.
Although significant investments have been Concerns include the following:
made to reform regulatory systems to accommo-
• Outreach—In many countries outreach
date microfinance and transform microfinance
remains a small percentage of the population;
institutions (MFIs) into regulated institutions
only 41 percent of adults in developing econo-
complete with return-seeking investors, rela-
mies report having an account at a formal
tively few MFIs can absorb a significant amount
financial institution,8 8 percent report having
of capital. “However, the pool of investment-ready
originated a new loan from a formal financial
MFIs is small and is not expanding at the speed of
institution in the past 12 months, and 2 percent
the supply of equity investment. Indeed, 52 per-
report having personally paid for health insur-
cent of all foreign debt is channelled to only 25
ance (Demirgüç-Kunt and Klapper 2012);
MFIs, out of a total of 524 MFIs that receive for-
more than half the world’s adult population
eign debt finance. At the country level, foreign
does not use formal or semiformal services,
investment is, to a large degree, still focused on a
nearly all of whom live in Africa, Asia, and
small number of countries in LAC and ECA7 with
Latin America (Chaia et al. 2009).
only moderate levels of financial exclusion”
(Reille et al. 2011, p. 10). Given the concentration • Sustainability—Although figures are not pre-
of investment in relatively few institutions, the cise, many microfinance operations continue

2 The New Microfinance Handbook

 to receive subsidies; commercial funding is might challenge this assumption, and are thus
highly concentrated in Latin America and beginning to invest much more in assessing
Eastern Europe, while most of the world’s impact, if we just look at access figures, how has
poor (less than US$2/day) live in Asia and microfinance fared? Despite several decades of
Africa (Wiesner and Quien 2010). Beyond significant investments in the sector, access to or
direct microfinance operations, many other usage of formal financial services remains low,
activities important in the microfinance sys- particularly in Sub-Saharan Africa (SSA) (see
tem (for example, training, product develop- figure I.1). Data from the World Bank Global
ment, and technical advice) are often Findex database (Demirgüç-Kunt and Klapper
subsidized. 2012) shows that in SSA only 13 percent of indi-
viduals aged 15 years and older saved at a finan-
• Impact—Recent research based on random- cial institution in the last 12 months, and only 5
ized controlled trials (RCTs) has found the percent received a loan from a financial institu-
impact of microcredit to be mixed. RCTs have tion. Such low usage does not, however, indicate
shown that increases in consumption and weak demand; at the same time, 19 percent saved
business investment do not always correlate in a savings club, and 40 percent received a loan
with measures of poverty reduction (O’Dell from family or friends in the past year. In South
2010). Furthermore, the distribution of gains Asia figures are similar, with 11 percent saving in
is uneven. The broader effect of microfinance a financial institution in the last 12 months and 9
on poverty is limited by low levels of usage percent receiving a loan from a financial institu-
and persistent barriers to inclusion (Johnson tion.10 And yet the massively popular Self-Help
and Arnold 2011). Group movement in India counted 97 million
households affected by March 31, 2010.11 But
At the heart of these concerns over the efficacy even this indication of participation is weak
of microfinance is a better understanding of how when compared to the potential market of the
the poor need and use financial services. Research 900 million households in India that live on less
(Collins et al. 2009; Demirgüç-Kunt and Klapper than US$2 a day (Chen et al. 2010).
2012) has revealed that the poor manage their One reason for low outreach is the traditional
financial lives with complex strategies that utilize microfinance business model itself, which is
multiple forms of savings, lending, and bartering based on generating revenue from primarily pro-
from a mix of formal and informal providers. ductive loans and other fee-based services to
Achieving financial inclusion for the poor thus cover costs. Yet in microfinance, costs are high,
cannot rely on MFIs alone; rather, it requires and the revenue base is relatively low. This is
improving the quality and frequency of services especially true for the rural poor whose limited
from a multitude of provider types and fully investment opportunities and capacity for debt
understanding client behavior and how it affects translate into lower revenue for MFIs and banks
financial service needs. who may lack the incentives, information, and
sometimes ability to mitigate perceived risks of
operating beyond urban markets or with very
Measuring Progress
poor clients. Thus it is important to focus on low-
At the time of the original Handbook, a broadly ering costs both for institutions to provide ser-
accepted assumption was that “increased vices and for clients to use them. And although
access” and a “willingness to pay” provided a technology will continue to push this frontier,
good proxy for impact.9 Although today we access figures alone may offer a misleading view

Introduction 3
Another random document with
no related content on Scribd:
semmoisina jälle sateena alasputoavat, maassa ollen, kunne'ka
uudelleen hienontuvat ilmaan nouseviksi, niin yhä ilman ja maan
vaiheilla kaikki vesi liikkuen.

Semmoinen on piimien alku eli synty: näkymättömiä Vesihöyryjä

nousi esinnä korkiammalle eli matalammalle ilmaan. Waan ilmassa
on aina kylmempi, kun alhalla maata vasten, jonka tähden joku osa
lämpeestä pian katoo ja höyry muodostuu hienosiksi vesikelloiksi.
Nämät, sisältä tyhjiä, häälyvät vieretysten suurissa läjissä, joita
kutsutaan pilviksi. Esinnä arvattavasti jähtyy ulkoimmainen pinta
höyrystä ja muuttuu ohueksi vesikalvoksi. Semmoisena se on ilmaa
raskaampi ja yrittäisi alaspuotamaan. Waan nämät kalvon jähtyneet
laidat, vielä höyryssä kiinni, pidätetään siltä, keskipaikka vaipuu,
venyy pitkänomaseksi ja muuttuu viimmen kellonmuotoseksi, laitojen
päältäpäin likemmä tultua ja toisihinsa yhdistyttyä. Eräs liekkeeksi
(electricitas) mainittava luonnonvoima, jonka laadusta ehkä
jälkeenpäin tulemma laviammalta mainimaan, muodostaa muutamat
pilvet epätasasiksi, somannäkösiksi ja levittää eli hienostuttaa ne niin
ohuiksi, keviöiksi, että nousevat monta tuhatta syltä korkeimmainki
vuorten päälle. Ne valkoset, epätasaset, pilvet, jotka kesäsaikana
usein nähdään erittäin korkialla ilmassa asuskelevan, ovat sitä
laatua pilviä. Waan kuta tihkiämmät ja raskaammat pilvet, sitä
mustemmat näköänsä ja sitä alempana maata vasten kulkevat.
Paksut pilvet kulkevat usein niin matalalla, että korkiampain tornien
tutkamet niiltä peitetään ja että keskostenki vuorten nyppylät
työntyvät pilvistä puhki. Kun sillon nouset semmoiselle vuorelle, niin
esinnä alempana vaellat pilven sisässä, joka kuni muuki paksu sumu
kastaa vaatteesi ja estää mitänä ylempätä näkemästä. Ylemmä
päästyäsi hälveää vähitellen sumu ja viimmen joudut kirkkaasen
päiväpaisteesen, jota äkkinäiseltä et juuri olisi tiennytkän odottaa.
Waan näin pilven puhki päiväpaisteesen jouduttuasi, kyllä näetki
auringon, mutta maata et ni erota, sillä sama pilvi, joka alempana
ollessasi peitti päivän, nyt ylemmä päästyäsi peittää maan silmiltäsi.
Pilvien kauniit, komiat, moninaiset haamut, varsinki kevät ja
syysaikoina auringon nostessa ja laskeuessa, tulevat niiden, kuten
kullonki, sattuvasta alasta eli asettumisesta päivän säteitä vasti. Sillä
sitä myöten, kun nämät säteet pystysämmin eli lavemmin pilviä
kohtaavat, syntyy erinäkönen kaje, niin ihanat aamuja iltaruskot,
samate kaunis monikarvanen vesikaari.

Usvasta.

Usva (sumu, utu) siinä erotaksen pilvestä, että pysyy lähellä

maata. Kun nousisivat vesihöyryt sillonki korkiammalle, jopa olisimat,
kun pilmet muinenki. Lämpimimmillä mailla ja merillä on usma
harvonsattuva, sillä vesikellohin kaikin puolin yhtyvä lämme pian
hienouttaa ne näkymättömiksi, korkiammalle kohoaviksi
vesihöyryiksi. Kylmissä maatienuissa sitävaston on usvalla oikia
asuntomaansa, ja eikö kummallaki ääritienualla, niin pohjasessa kun
etelässä, alituinen sumu vallinne. Sumu on monasti niin paksu, että
vaivon näet lähimmäisiäkän ympäristöjä. Soissa, nevoilla ja
lampiloissa vesi lämpiminä aikoina pian mätänee ja se niistä
nouseva sumu on usein seotettu muilla aineilla, pahalle haiseva,
termeydelle vastollinen.

Auteresta.

Auer eli paivänsavu on kuivalaattunen sumu sateettomina

vuosiaikoina pian alituinen lämpimillä mailla, eikä ulompanakan juuri
outo. Kesällä vuonna 1783, koska kauhia maajäristys hävitti
Kalabrian maisemia, nousi suuri, suunnaton auer ja levesi pitkäksi
ajaksi yli koko Euroopan. Ei ollut mokomampata ihmismuistiin sitä
ennen nähty. Arveltiin sitä savuksi suuresta maanalasesta tulesta,
sillä maan sisässä uskotaan loppumattoman tulen palavan.
Tavallisesta usvasta on auer helposti erotettava kuivuudellansa ja
hienon tomun kaltasuudellansa, vaan tyyten sen syytä, syntyä ja
laatua ei vielä tuta. Samatekun muuki sumu, ehkäsee auer auringon
sateet läpi valasemasta. Aurinko kyllä koko kuvanensa näkyy
haitatta silmille, mutta ei vaalevalta, niinkun vesisekasen usvan läpi,
vaan tulipunaselta.

Sateesta.

Näkymättömästä vesihöyrystä lämpeen vähetessä sanoimma

hienosia vesikelloja syntyvän ja semmoisia kaikkien pilvien ilmassa
olevan. Liekkeeltä kehitettuna häälyvät he aikansa ilmassa, vaan
sitte lämpeen enemmin vähetessä muuttuvat hienukoiksi pisaroiksi,
joita ilma ei voi'kana kauemmin kannattaa, koska eivät ole onsia tahi
tyhjiä sisältä. Pudotessaan pisarat puuttuvat toisihinsa ja paisuvat
suurimmiksi, kummoisina näemmä heidät sade'vetenä alastulevan.
Sade ja sadepisarat eivät aina ole yhdenlaatusia. Ollessa pisaroiten
hienosta, kun tomu, sanotaan sadetta tihrusateeksi, paikon vismaksi.
Silloin syntyvät pisarat ilman alimmaisissa tienoissa asuvista pilvistä,
eivätkä kerkiä pudotessaan muiden kera ylen suuriksi kasvamaan.
Jos taasen pisarat ovat suuria ja suunnattomassa paljoudessa äkisti
maahan putoavat, niin kutsutaan sadetta rankkasateeksi.
Semmoisesti sataa toisinaan kesällä, erittäinki ukonilmalla
lieke'pilvien purkautessa. Jos tämä liekkeen purku niin kiukalta eli
rutosti tapahtuu, että pisarat kun jokena juolavissa maahan
juoksevat, niin sanotaan sadetta pilvisateeksi tahi pilviputoamaksi.
 Kylmissä tienuissa sitä ei sada niin määräajalla, kun lämpimissä ja
kuumissa. Kylmissä tienuissa on myös vuosia myöten sateentulo
epätasasempi, toisinaan runsaampi, toisinaan harvaksempi,
lämpimillä ja kuumilla mailla sitä vaston on sateella tarkempi
järjestys, jos kohta ei niissäkän vuodet aina ole toinen toisensa
mukasia. Ilman vedentulo näillä seuduin on paljoa runsaampi, kun
kylmillä maanperillä. Pisarat ovat toisinaan variksenmunan kokosin
ja laskeuvat alas enemmin virtomalla, kun satamalla. Afrikassa
muutamin paikon on vuotinen vedentulo yhteen paikkaan laskettu
tekemän 120 tuumaa, Franskan maalla sitä vaston, ehkä lumi,
härmä ja yökaste on laskuun otettu, ei nouse vuotinen vesi 19
tuumaa korkiammaksi.

On maita, joiss' ei sada ollenkan, taikka vaan aikaharvasti,

esimerkiksi Aigypton maa. Melkein yhtä harvias on sade monessa
paikoin Arabiassa ja Persiassa. Säilyvätki niissä maissa kaikki
eräsemmät laitokset vuosituhansia halki, jos vaan ihmisiltä saavat
säilyä taikka maajäristykset niitä eivät kukista. Mikä suuri
arvaamaton hyöty meillä sateesta on, siitä ymmärtäväisille ei ni
tarvinne erittäin lausua.

Ilman tarvallisia sateita tutaan vielä oudompiaki, joita ihmiset usein

kummana, jotai erinomaista aavistavana, pitävät, vaikka kyllä ovat
luonnollisia, jos harviaampiaki. Semmoisia ovat punasade, jonka
äsken kotiloistaan lähteneet perhot punastuttavat; rikkisade, joka
muuttuu rikin eli tulikiven karvaseksi erästen puiden keltasesta
siemen-jauhosta; sammakkosade, jollan tuulispäältä ilmaan
temmatuita pieniä sammakoita tosiaanki sieltä jällen maahan putoaa,
eli, kuten usiammin sattuu, sammakoita kätköstään sateen jälkeen
suuremmissa joukoissa ulos lähtee, jotta on kun olisivat sadetuita;
matosade eli kärpäissade, joka tulee samalla tavalla, kun
vastamainittu sammakkosade; jyväsade, koska tuulispäiltä eli muilta
myrskyiltä ilmaan temmatuita jyväsiemeniä sataa. Kivisateestä
tulemma vasta jälkeenpäin lausumaan.

Lumesta.

Koska ilma jähtyy siksi, että edellämainitut vesikellot jäätymät, niin

muuttumat nämät hyvin hienoiksi jääneulasiksi, jotka toven aikaa
vielä semmoisinaki voivat pilvissä häälyä. Waan jos sama pilvi
menettää liikkeensä, alkavat jääneulaset alasvaipua ja pudotessaan
toinen toisiinsa tarkoilla rajoilla yhdistyen muodostuvat
lumihöyhelöiksi. Näillä onki siis, ellei tuuli eli muu kohdelma heitä
särje, aina hyvin tarkat muodot, useimmitenki erinäisiä pieniä
tähtilöitä kuvaellen.

Että lumi, niin kylmiä, kun lämpimiä ja kuumiaki maatienuita

kohden syntyy ilmassa, on siitäi nähtävä, että kuumillaki mailla
korkeinten vuorten kukkulat ovat lumipeitteessä. Onki tämä lumen
synty hyvin luonnollinen asia, sillä ylempänä ilmassa on alituinen
vilu. Ei kuumilla mailla kuitenkan lunta sada, paitsi korkeimmilla
vuorilla, joka tulee siitä, että lumi sulaa ennenkun alasemmilla
paikoilla maahan ennättäisi. Niin oli usein seki vesi, joka meidän
mailla sataa, lunta pilvistä lähtiessään, vaan suli pudotessaan, kun
tuli maata lähemmäksi ja lämmin alko vastata. Lumen ja jäiten
omituisissa oikioissä asuntosioissa, maan Pohjasella ja eteläisellä
perällä, lumi ei ni konsa putoa höyhelöissä, vaan pieninä
jääneulasina, jotka alastultuansa makaavat, kun hiekka löysällä. Jo
Suomenki eteläisemmillä äärillä lumi usiasti sillä muodon sataa,
liiatenki pakkastalvina. Waan kuta lämpimämpi ilma on lumen
sataessa, kun vaan ei ole siksi lämmin, että lumi kokonansa sulaisi,
sitä paremmin puuttuvat mainitut jääneulaset toisiinsa ja sitä
suuremmiksi paisuvat lumihöyhelöt. Suurimmia kooltansa ovat
keväilla ja syksyllä ta suojasäällä talvisaikanaki. Että Jumala on
lumenki meille suureksi hyväksi luonut, se on hyvin tiettävä asia.
Suuri etu on meillä siitä yksin matkojenki ja ajojen vuoksi, myös
suojelee se laihon ja muut kasvut kylmältä pilaumasta ja
mättänemästä.

Rakeista.

Raketten erityistä syntyä ei vielä tarkon tuta. Arvelua myöten ne

ilmassa esinnä olivat lunta, joka siellä vaikuttavan liekkeen voimalla
liittyi kiintiämpiin palliloihin, niin rakehina alasputoava. Waikka rakeet
päältänähden ovatki jääpalasia, niin niillä kuitenki on sisusta
luminen. Merkillinen asia on, ettei talvisaikana ja keväillä ni konsa
raehdi, eikä myös öilläkän. Usiammasti on raketten sataessa
myrskytuuli ja ukonilma. Oppineet ovat koetelleet liekkeen voimalla
tavallisista vesipisaroista rakeita kuvailla ja ovat saaneetki. Rakeita
ilmasta toisinaan putoaa tuuman paksusta ja vielä sitäi suurempia.
On niitä jollonkullon satanut naulanki painosta rakeita. Semmoisia ei
kyllä touvot ja hedelmät kiitä, jopa pienemmistäki saadaan usein isot
vahingot. Siitä meidän ei kuitenkan tule epäillä, ettei olisi luoja jotai
hyvää meille rakehillaki tarkottanut, maik'emme niin sitä vielä
käsitä'känä.

Kasteesta ja Härmästä.

Tavallisesti luullaan yökasteen ilmasta lankeaman ja miksi kyllä ei

voisiki ilmassa häälyviä vesihöyryjä kasvannoille maassa laskeuta.
Epailemätön asia on kuitenki enimmän kasteen maasta ja juuri itsistä
kasvannoista lähtevän. Se tapahtuu seuraavalla tavalla: yöllä
haalistu eli valjustuu ilma ylempätä, vaan itsessä maapinnassa ja
sen kasvannoista säilyy lämme kauemmin. Ne niistä lähtevät höyryt
kyllä luontoansa seuraten kohoaisivat ilmaan, vaan tuskin erittyänsä
maasta muuttuvat vilulta kohdattuna vedeksi ja pysähtyvät eli jo
vähä ylemmäksiki nostua jälle laskeutuvat kasvantojen lehdille,
joissa se ei ainoasti päällyspuolella, vaan maahuolellaki tavataan
kasteena. Jos kumoat ammeen eli muun semmoisen astian jollekulle
paikalle yöksi, ettei ilmasta ni mitä sen alle pääse, niin aamulla
jälkeen kuitenki tapaat sen alaset ruohot eli muut kasvannot
tavallisessa yökasteessa. Usein tulee kasteelle hajunsa, makunsa ja
näkönsäki erityisistä vieraista aineista, jotka höyryn kera maasta
nousivat. Niin esimerk. on kaste paikon suolalle maistuva,
semmoisissa paikoissa nimittäin, joissa itte maaki on
suolansekanen. Sateen jälkeen on kastetta aina runsaammalta,
olkoon muuten, jos kuinka poutasää. Sitä vaston on pitkällisten
poutain perästä, kaikkein kasvantojen maassa kuivettua, kasteki
vähempi. Kuivissa erämaissa, joissa harvon sataa, kastetta ei ni
nähdä luonenkan, jos ei mitä mereltä sattuisi ajaumaan. Ne
moninaiset, ihanankoriat haamut, jotka aamuisilla, päivän yletessä,
kastepisaroita kaunistelevat, tulevat päivänkajeesta kastepisaran
ymmyrkäistä pintaa vasten. Kuinka viisaasti kuitenki eikö ole
kastettaki luoja maansa kasvantojen virvotteeksi ja menestymiseksi
asettanut.

Härmä eli kuura, joka kasteen siasta vilusäällä maan ja kasvannot

peittää, ei ole kun hyytynyt kaste. Maasta ja kasvannoista lähtevä
höyry, ennen pisaroiksi juostuahan, kylmäntyy hienoiksi
jääneulasiksi, jotka toisihinsa määrätyillä kulmilla ja rajoilla
yhdistyen, kuvaavat monituisia, somanäkösiä muodostumisia.
Huude, joka muutamina talvina puut paksummaltaki metsissä
peittää, on samaa laatua, kun härmäki, sillä vaan erotettu, että
nousee korkiammalle ja asettuu puihin.

Ukkosesta.

Ukkonen eli toisella nimellä Pitkänen on kieltämättäki komeimpain,

ehkä keralla hirvittävienki luonnon vaikutusten sekaan luettava.
Leimaus, jyrinä, myrsky ja rankkasade kaimaavat sitä tavallisesti ja
täyttävät mielemme hämmästyksellä sekä nöyryydellä suuren
luonnon Herran edessä. Kera monituisten muiden
luonnonvaikutusten oli ukkosenki syy ja laatu esiläisillemme outo,
tuntematon. Luultiin erinäisen haltian eli jumalan pilvissä asuvan,
jonka hirviä ääni eli muu ryske ukkonen olisi ja niin luulevat vieläki
pimiämieliset kansat jummaliensa vihoissa sillä tavoin pilvissä
tölmäelevän. Kuni monesta muusta ennen käsittämättömästä
luonnon ihmeestä, on jo ukkosenki syystä, laadusta ja olennosta
tarkempi tieto keksitty. Lieke eli se ilmassa sikiävä liekitsemä on
pääasia ukkosen ilmautumisessa. Tämän asian esinnä sekä keksi,
että oikein selitti mainio Frankliini[8] Pohjasamerikassa samoina
aikoina, kun Saksalainen oppinut Winkleeri myös sitä asiata tutki.
Monella rohkeimmalla, erittäinki Franskan maan Oppineilta tehdyllä
kokeella näiden miesten keksinnöt paremmin vahvistettiin, jottei
jäänyt asiasta pienintäkän epäillyksen siaa. Osaavasti laitetuilla
lieke'tahvoilla pian jälkeen kuvaeltiin kaikki ukonilman tavalliset
kummat, niin jyrinä, kun leimaus, joka vielä saatiin niinki
voimalliseksi, että varsinaisen ukkosen tavalla sytytti kohtaavia,
palavia aineita ja kerrassaan kuoletti eläviäki. Kuki tieto on
itsestänsäki hyvä ja Jumalan ylistystä ihmisissä vaikuttava, mutta
keksimä ukonilman laadusta tuli vielä senki kautta hyödyttäväksi,
kukali opittiin lieke'voimaa pilvistä maahan johdattamaan, ettei
tiellänsä enää saanutkan vahinkoja tehdä, huoneita ja muita
rakennuksia särkeä ja ihmisiä kuoliaksi lyödä.

Jo monestiki mainitun liekkeen eräsin laatu on, luoksensa vetää

muutamia aineita, toisia pois luotansa työnneksellä, leimahdella, ilmi
saada tuli eli valkia, sulata ja tuhata mitaleja. Helposti lentää se läpi
muutamien ainetten, vaan läpi erästen toisten, kulkee se työläästi
tahi ei ollenkan. Edellisiä siitä syystä sanotaan lieke'johdattajiiksi,
jälkimmäisiä lieketukkioiksi. Johdattajia ovat muita aineita
nimittämättä, vesi, maa, vaski, ja kaikki muut mitalit; tukkioita ilma,
lasi, pihka ynnä muita. Ylhällä ilmassa alinomaa itsestään syntyy ja
löytyy väkipaljolta liekettä, vaikkemme vielä tiedä'kän, millä lailla se
varsin tapahtuu. Ylhäsemmissä ilman äärissä sitä aina asuu paljo
runsaammalta, kun alhasemmissa, joista maa ja muut maassa
löytyvät johdattajat sen jälle pian luoksensa vetävät, hävittävät.
Ukkosenki käymättä on lieke ilmassa vaikuttava pilvien sekä
kuvaannan, että yllä pidännän, kuin myöski lumen, rakehien, ja
muiden sade'ainetten siitännän.

Ukkosen leimaus ei ole muu, kun väkevä liekkeen sakene, jonka

synnynnästä meillä ei kuitenkan vielä ole varmaa tietoa. Arvellaan
sitä kyllä siitä tulevan, että olisivat erähät pilvet täytetyt liekkeellä,
toiset tyhjiä. Niin toisten toisiansa lähestyessä purkaisivat edelliset
ainettansa näihin jälkimmäisiin ja siitä liekesäkenen yhdestä pilvestä
toiseen välähteessä tulisi leimaus. Waan kun ei taitaisikan kaikkea
ylellistä' liekettänsä yhdellä kerralla pilvi purkaa, niin täytyisi sen
monella uudistamisella tapahtua, siksi että lieke joutuisi tasajakoon
niin yhdistyvien pilvien välillä taikka sattuva sade sen pilvistä alas
maahan johdattaisi. Kuitenki kohtaavat erinäiset vasteet tätäki
selityslaatua ja eräs mainio luonnontutkia päättääki koko leimauksen
ei muusta tulevan, kun siitä, että joku runsaampi liekkeen paljous
äkisti purkauu ja katoo.

[8] Sama mies, jonka käsialaa meillä on jo suomeksiki kauniisti

käätty, monta hyvää neuoa käsittämä kirjanen: Rikkauden Avain
ja Onnen Ohjat.

(Lisää toiste).

Lyhyt kertomus Suomenkielisistä sanomalehista.

Wuosina 1776 toimitettiin ensikerran Suomenkielisiä tietosanomia,

niin että puoli arkkia kahesti kuukauessa ilmistyi; siis kaikkiaan
vuoessa 24 lähteä. Ken sitä lie toimittanut emme varmmaan tiiä, taisi
moan olla Gabr. Porthan. Täyellinen vuosikerta löytyy Aleksanderin
Opiston (Universitet) Kirjastossa; sinne lahjotettu Turun tulipalon
jälkeen. Sen vuoen kerällä herkesi lehtikin ilmauntumasta.

Wasta muoen 1820 tienoilla heräsi uusi elämä Suomessa omaa

kieltä harjottamaan ja puhistamaan. Sinä vuonna Turun Opiston
Apulainen Yleisessä kansoin Tarussa (Allm. Werldshist.), Reinhold v.
Becker alko antoa Turun Wiikkosanomia. Koko kansakunta kohtasi
tätä ilmettä suurella riemulla ja mielisuosiolla. Mutta Herra v. B.
nouatti näissä Sanomissa enimmiten Ylimoan kieltä, jota siihen
aikaan tuskin kirjoissa oli tavattu, ja jossa siis suuri osa kansaa oli
äkkinäinen. "Tuostapa kapinat kauhiat karttui". Nyt sekä suusanalla
että kirjallisesti ja julkisesti viha- nuolia ammuttiin Toimittajaan, millon
sieltä millon teältä. Mut tämä jalo mies astui meärätyn tiensä
vapisemata, poikkeamata; ja ne vanhat jäykistyneet kirjakielen
kahleet, jotka pitivät Ylimoan puheenpartta orjuuessa, taittuivat. Sitä
ennen oli tosin jo muutama kirjanen yläkielellä painettuna, e.m.
Gottlundin toimella; voan hyö eivät vaikuttaneet niin väkevästi kun
nämät Sanomat, jotka yhtäkkiä levesivät moahan. — Puolen arkin
lehti tuli viikossa. Ensimmäistä lehteä seurasi Suomenkielinen
moankartta Euroopan yli puulle piirretty. Kahen vuoen peästä heitti
Herra Opiston Apulainen Sanomien toimituksen toisille. Tästä ajasta
hyö huononivat huononemistaan, siksikun niien v. 1831 täytyi tauota
ottajien puutteessa. Wiimmeset kuusi ajastajat oli Pappi Boijer
Toimittajana (Lue, Turun Wiikkosanomien viimenen lehti v. 1831).

Wuosina 1829 läksi Suomen pohjasimmasta kirjapajasta Oulun

viikkosanomia, joita Oulun Koulunopettaja S.W. Appelgren lateli,
esinnä Koulunopettajan P. Ticklénin avulla. Aivan puhtaat, etenni
kielestään. Puolen arkin lehti annettiin viikossa. Tultuansa kuusi
vuosikertaa sanomat vaikenivat vuoen 1834 kanssa. Toas 1836
peäsivät eloon Appelgrenin toimella, ja vielä se niitä tänäki vuonna
toimitteloo.

Wuonna 1833 tuli Wiipurissa ilmiin Sanan Saattaja Wiipurista,

toimitettu enimmiten Wiisausopin Tohtorilta (Filos. Dokt.), nimi-
kirkkoherra Wireniukselta. Tämä Sanan Saattaja, jolla oli melkee
arvo, kesti vuoteen 1836, jonka keralla se loppui. Syy taukoomiseen
oli että Peätoimittaja sai Kirkkoherran viran Uuessa kirkossa, ja toisia
toimittajia ei astunut esiin. Puolen arkin lehti painettiin viikottain.

Hengellisiä Sanomia ruvettiin toimittamaan v. 1836 Helsingin

kaupunnissa. Peätoimittaja on nimi-kirkkoherra, Nurmijärven
Kappalainen Bergh. Lehti, puolen arkin kokoinen, annetaan viikossa,
Wielä tänäki vuonna.
 Tämän Mehiläisen toimitus alotettiin ikiin v. 1836 Medicinan
Tohtorilta, Moakunnan Leäkäriltä, Elias Lönnrootilta. Tosiaan sangen
syvä ja rikas lentolehti. Toinen arkki tarjoo yläkansansan omasta
mielestä lähteneitä mielen-ilmeitä, toinen toas toimittaa yleisen
moaliman Tarun (Allm. Werlds-Hist.) tahi Historian lyhyellä, terävällä
kielellä. Tänä vuonna Lönnrot, matkaeleva itäpuolella rajaa, on
autettu, semminki tarullisessa osassa, Kirkkoherralta, Petter
Tickléniltä.

Kolme meiänkielistä Sanomalehteä siis tänä vuonna leviävät:

Oulun Wiikko-Sanomia, Hengellisiä Sanomia ja tämä Mehiläinen.
Höystykööt ja sytyttäkööt rakkautta kaikkeen toteen ja
Syntymoahamme!

R. Tiilonen.

Mielen muutos.

Yheksänvuotinen Liisa iloihti syänriemussa sisarensa häissä; sillä

se sai tanhuta eli hypätä, sai myöski kaikellasia makeita syyäkseen.
Se juosta lipotti isänsä luokse häntä puhutellen. "Isä kulta enkö
minäki soa kohta piteä häitä, kun näin ilonen on häissä?" "Jakka
kasvat isoksi ensin, lapsukaiseni". "Kunpa pian tulisin isoksi" sanoi
Liisa, ja käyä lyllytti tyttöjen luokse. Heät loppuivat. Liisan sisaren piti
nyt lähtemän kotoa miehensä keralla: jopa itkahtelemaan. Liisa
kysäsi: "Mitä itket sisäryeni"? "Kohta lähen koistani, vanhempieni ja
sinun luota." — Liisa lausui: "Elä lähe, ole voan teällä meiän
kanssa". "Niin kun mieheni minua viepi mennessään." Liisa heti
riensi isänsä luokse ja tarttui hänen käteen sanoen: "tule isä kulta
auttamaan, kun paha ukko vie Riikan". Isä totteli Liisan mieliksi.
Tuvan peräsuojassa Riikka kyynel silmässä tointa piti matkastaan.
Annettuansa monta isällistä neuvoa Riikalle, hän viimeksi lausui:
"niin lapsi polonen, nyt heität meitä — mutta tapahtukoon Jumalan
tahto"! — Liisa heti: "Isä kulta, ei vainenkaan anneta ukolle Riikkaa".
Isä vastasi: "kun sinua, Liisa riepu, kerran vihitään, niin sinäki heität
isä-parkaa". "En minä millonkaan ukosta huoli, en millonkaan sinua
heitä", sanoi Liisa, ja likisti samassa isänsä käsivartta innollisesti.

Tulipa Liisa kuuentoista vuoen iälle, tuli sulonen sulhanen —

tahtoipa Liisa mennä tuolle vaimoksi… Isä suostui siihen hyvyten, ja
muistutti entisistä. Liisa voan suuteli isänsä kättä, ilokyynelissä.

R. Tiilonen.

Elias ja Anna.

(Suunnitelma).

Ilmapa jähtyi taas; laskein muka aurinko armas

Alko jo kullallaan peittää kuhilaat sekä laihon,
Wirvoittain sitojoita ja leikkaajoitaki varsin,
Kun Elias, elomies, sitomasta jo Annia huusi,
Mennäkseen lopetettua työn pois lehdikon syrjään,
Luoks' lähteen ihanan. Tähän tultua istuvat kohta
Ruohollen; ilosestipa sirkat laulelivatten.
Tässä he nyt, he jo kihloja toisilleen olivatki
Lahjanneet, tuumaa pitivät miten vietteä häitä.
Niinpähän Annalleen Elias Pyhän Raamatun kalliin
Antanut ol' sekä myös uuden Wirs'kirjanki vielä,
Annapa hällen taas komian hatun ynnä ja paidan.
Onnellisna he näin istuivat suojassa puitten;
Mutta jo poiat muut sekä tyttäret alkovat ottaa
Waatteitaan, toiset ilotellen leikkiä löivät,
Muut taas lauloivat, eli juoksit sänkiä pitkin.

Mut Elias lausui: "kah, kuinka nyt aurinko kirkas

Tuolla jo vaipuu pois, luvaten huomennaki poutaa.
Niin se jo meillenkin pian tuo ihanan ilopäivän,
Ah, jona vaimoni oot! Minä huolet kanssasi sitten
Kannan yhteiset! Kun vaan kumoss' on elo ensin,
Kun myöskin omenat kypsyyvät oksilla puitten,
Silloin, Anni, jo on hääpäivämme outtava meitä!
Aina jo maatessain joka yö mua muotosi kohtaa,
Milloin vilkkuilet komiasti hääpukemissas,
Milloin pellolla taas, päässäs sinikukkia kantain,
Kohtaat naurussa suin mua silmälläs sulosella.
Riemu se vaan heti vie unosen, kuvahas pyrin kiinni,
Yksinp' oon polonen, kuullen vaan laulua sirkan;
Silloin luoksesi, voi, huokaus sydämestäni nousee!"

Annapa nain: "Elias, tosin oot sinä kultani kalliin!"

Lausu ja vaikeni taas, silmässäpä kyynele kirkas
Loisteli vilkkuillen — "niin — ei isäkään sua rakkaamp'
Oo, ei äitinikään. Sinuhun minä luottelen aina.
Kaikkia kalliin myös tuo Raamattu on, jota mullen
Annoit. Siinäpä maar tiedot käsitän parahimmat,
Jotk' iloseks' saavat sydämen sekä toivoa tuovat."
 Mutta jo taivaallen kuu kirkas nousi, ja laihon
Kullan karvaset, päät muuntuit hopion näkösiksi.
Poiat nyt sekä tyttäret myös kukin sirppinsä ottain
Alkovat astua pois; mut mennessänsäpä kuiten
Pois parikuntoakin, joka viipyi, huusivat naurain.
Nää heräten yles hyppäsivät sekä tuuminehensa
Poies riensivät taas toisten parihin ilomielin.

Ign.

Satuja.

1. Kärpänen ja Poikansa.

Kärpänen pienen poikansa kera oli keittohuoneessa ja kun pitiki

äitin vähä ulkona käydä, varotteli hän lähtiessänsä lasta ja sano: "elä
vaan, lapsi rukkaseni, lennä tuonne padan päälle, sillä taitaisit
pataan pudota ja kuolla." Niin itse lähti ulos, vaan poika
itseviisaudessaan ajatteli: "minäkö pataan pudota ja kuolla! — eikö
minulla siipiä olisikan!" — Sillä mielellä lenti vaston äitinsä käskyä
padan päälle, pyörty nousevista kuumista höyryistä, putosi pataan ja
kuoli, kun äiti oli sanonut.

Wanhempain neuoja on hyvä totella, vaikkei aina tietäisikän,

minkä tähden ovat annetut.
 2. Isä ja Poikansa.

Muutamalla isällä oli usiampia poikia, jotka ei aina eläneeet juuri

hyvässä sovussa keskenään. Hän anto heille kerran monisäisen
köyden ja käski kokemaan, ken heistä voisi saman köyden poikki
vetää. Ei voinut yksikän. Niin kehitti hän sen ja anto jokaselle säänsä
uudella käskyllä, koettaa, joko niin voisivat. Säät katkesivat helposti
itse kunki kädessä. Sillon sano isä: "tämä köysi säinensä olkoon
teille esimerkiksi, kuinka vahvat ja lujat ollaan yhteydessä, kuinka
heikot jokanen itsepäällään ja erillä."

Ei kolmisäinen köysi kesken katkea.

3. Yörastas ja Leikko (yölipakko).

Yörastas laulo häkissään seinällä akkunan alla. Leikko kysy, miksi

hän aina öillä lauleli, päivällä oli ääneti. "Kun ennen laulelin päivällä,
vastasi yörastas, niin kuulivat, saivat minun verkkoonsa ja sulkivat
iänpäiväksi tähän ahtaasen häkkiin. Sentähden, vahingosta viisas,
en enä laula'kan päivällä." "Myöhän viisastuit sinä, sano leikko, olisit
ennen verkkoon jouduttuasi vaikennut päivällä, niin saattaisitpa
vieläki olla vapaana."

Wahingosta viisastutaan, vaan myöhän välistä.

Suomen kansan Arvutuksia.

 1. Akka loukossa, sata hammasta suussa.

S, Akka loukossa, sata silmää päässä.

3. Alla panee: sjis, sjis, päällä panee: hoh, hoh.

4. Eelleen jälelleen kävelee.

5. Emo se hyvin menevi, varsa kahta kauhiammin, yhet suitset

kunki suussa.

Osviittoja. 1. Kartta. 2. Seula. 3. Kylpeminen. 4. Jauhinkivi. 5.

Rukki, rulla ja siima.

Suomen kansan Sanalaskuja.

1. Annä Jesus otravuotta, Jumalan jyväkeseä Herra heinän

kuivautta, saisi orjatki olutta, kasakatki kaljavettä, vierettä
kivenvetäjät.

Ainaki, ei yksin näinä viimmisinä vuosina toivottava asia.

2. Arat työttömän kätöset, rakko laiskan kämmenessä.

Tällä vertauksella kuvaillaan laiskojen ja työttömien eloa

usiammissa tiloissa, joissa tavataan kunnottomiksi.

3. Asialle mies kylähän, vaimo varten syömistänsä.

Wertaelee vaimoista ei ulkotoimituksiin olevan.

 4. Auta miestä mäessä, nosta lasta kynnyksessä.

Apu paikassansa on hyvä itsekullenki.

5. Ei lapset laista tieä, vaimot vallan tuomioista.

Harvoinpa heihin laki ja tuomiot koskenevatki.

6. Ei luulo ole tieon vertanen.

Hyvin muistettava asia niiltäki, jotka toisinaan luulevat syypääksi

syytöntäki.

7. Ei ole maata markatonta, ilmoa isännätöntä.

Onki Jumala hyvyydellänsä siunannut kaikki maanpaikat ihmisten

asuttaviksi.
MEHILÄINEN W. 1837.
Syyskuulta.

Kehotus laulamaan

Laula, laula, kieli keito!

Suu kurja sulin pakaja!
Etpä sillon laajon laula,
Etkä äijin äännättele,
Kun viisin vyötettänehe, 5
Kuusin kengiteltänehe,
Surman suitset suun eessä,
Surman päitset päälaella,
Surman ohjat olkapäillä.
Laula, laula, kieli keito! 10
Suu kurja sulin pakaja!
Etpä sillon laajon laula,
Etkä silloin äijin äännä,
Kunsa vieähän viluhun,
 Pakkasehen paiskatahan, 15
Lauta alla, toinen päällä,
Kupehella kummallai.

Laula, laula, kieli keito!

Suu kurja sulin pakaja!
Etpä sillon laajon laula, 20
Et sillon paljon pakaja,
Tuonen tuopin tuomisilta,
Manan kannun kantimilta;
Kehnot siell' on tuopintuojat,
Kannun kantajat katalat.' 25

Jälkimaine. Tämä pienonen runo on Uhtuman kylästä Wenäjän

Karjalasta kirjotettu ja näyttää, ei ollehenkaan esivanhemmillamme
aivan ilosta päiviä Tuonelassaan odotettavia. Wäärässä ainaki
taitavat olla, jotka luulevat heidän Tuonelataan eli Manalataan jona
maanalasena asuntona pitäneen. Sihen uskoon ei juuri näy jälkiä
runoissa, vaan paremmin toiseen, että olisi äärimmäisten ihmisten
asuntopaikasta ollut joltai vedeltä erotettu. Ettei sana manala ole
sanoista maan ala yhteen juoksutettu, todistanevat ilman muuta
sanat mana, manata.

Pieksiäisen Panettelemasta, Hämettä Häpäsemästä.

(Wasten Waaraslahden Kaisan Runoa, Elokuun Mehil. 1836).

Jo tuli juttu julkisesti,

Saatu on laulu laitettuna,