Tres Adivinanzas

Download as pptx, pdf, or txt
Download as pptx, pdf, or txt
You are on page 1of 52

1 TRES ADIVINANZAS

IMAS MARI IMAS MARI – IMATAQ KANMAN

• Sikichallaymanta tankariway, maykamapis chiyasaqmi

• Tuta Chichuyan p’unchaytaq wachakun

• Chuchullañan haykun, lloqsintaq llauthallaña

• Chonqaway chonqaway, suphuytaray orqowanki


2 MESES DEL AÑO

Kamay Raymi = Enero Antasituwa = Julio


Hatun Poqoy = Febrero Qapaq Situwa = Agosto
Paucar Waray = Marzo Unu Raymi = Setiembre
Ayriway = Abril Qolla Raymi = Octubre
Aymuray = Mayo Aya Marka = Noviembre
Inti Raymi = Junio K’apaq Raymi= Diciembre
3 CONSONANTES TRIVALENTES O VARIABLES
T’ijrakuq kunkawakikuna

SONIDOS SIMPLES CH , K , P, Q, T
SONIDOS ASPIRADAS CHH, KH, PH,QH,TH
SONIDOS REFORZADAS, CH’ K’ ,P’ ,T’
EXPLOSIVAS
SONIDO GLOTALIZADA Q’
4 CONJUGAR EL VERBO TENER EN
FUTURO
• Noqa wallpayuq kasaq yo tendré gallina
• Qan wallpàyuq kanki tu tendrás gallina
• Pay wallpayuq kanqa el tendrá gallina
• Noqanchis wallpayuq kasunchis Nosotros tendremos gallina
• Noqayku wallpayuq kasaqku nosotros tendremos gallina
• Qankuna wallpayuq kankichis Uds. Tendrán gallina
• Paykuna wallpayuq kanqaku ellos tendrán gallina
UN CUENTO
5 ATOQ WALLATAWAN
Hoq pachas atoqwan wallatawan ñanpi tuparusqaku, hinaspas
paykunaqa askhataña rimanakuspanku, atoqqa tapuykusqa
wallatata: ¡yau panay wallata! ¿Imaraykutaq wawachaykiq
chakinkunari pukay pukaychallaña?
Wallatataqsi kutichin: ay! Yachallawaq noqaqa wawachaykunata
rupha q’onchamanmi winarqoni chakinpanmanta; hinaspataq
atoq kaq wallataq nisqanta wawankunata yauraq q’onchaman
churarqosqa chaysi atoq wawankunata rupharparisqa.
6 DOS ORACIONES EN EL MODO POTENCIAL

Sichus Llapanchis noqanchis pacha waqasunman allinmi kanman

1. Davidcha takinman, noqataq tusuyman

2. Qolqeta tarikuyman chayqa wasita rantiyman


7
CINCO NOMBRES DE OFICIOS O
PROFESIONES

Yachachiq Amaut’a

Amachaq Hampikamayuq

hanpiq qorimanya
8 SIETE NOMBRES DE AVES
Wallpa Waswa
q’enti Kuntur
Urpi Anka
ch’ayña k’anka
Pariwuana chiwchi
DOS ORACIONES DE MODO
9 INDICATIVO

1. Kunan p’unchay noqa waykusani

2. Paqarin yachachiq yachachiwasun runa


simita
HIMNO AL CUSCO
10 QHOCHUNTIN
QOSQO YUPAYCHANA TAKI

YARAYMA
Qosqo, Qosqo willkasqan Wiñay Qosqo, Inti
sutiyki qorimanyankunan
inkapachaq Tayta Intin hina, Illaykikunata llank’arqan.
teqsimuyun qhasqonpi Haylliykikunatan pacha
apasunki llaqllarqan
haylli taki unanchanta hina. Wankikitataq Kusi Pacha.
Mana llalliy sanaykiq Llapan suyukuna sayarichun,
pukaran, Ch’aska takinkuta wach’ichispa
Llaqtakunan much’aykusunki, lliu pachataq yupaychasunkiku
Suyutaqmi aylluykiwan unanchanta k’umuykachispa.
samisqa
mat’iykiman pilluta churan
11 DOS PENSAMIENTOS
• Chakikunawan allpapi

• Pichaa suwata suwan, pachak watakuna


panpachaynioqmi

• Tutallamanta hatariqtaqa, taytacha yanapan

• Piwan purinki, noqa nisqayki pin kanki


12 CINCO ADVERBIOS DE TIEMPO
Kunan Mincha
Qaynunchay Tutamante
Tuta Kunallan
Paqarin Qayna
chaymanta
DOS ORACIONES EN EL MODO
13 SUBJUNTIVO

1. Noqa takini pay tusun

2. Qan llank’aqtiyki, qollqeyoq kanki


14 CUATRO INSULTOS

1.Yau mana k’uyayana pasña,


2.Yark’aypa k’atirisqan pasña
3.Warmiykiwan waqrachikuj maqta
4.Yau loqlo runtu maqta
TRES ORACIONES CON EL VERBO
15 REFLEXIVO
1. Danielcha umaykita maqchikuy
Danielcito lávate tu cabello

2. Mariacha osqhaylla armakun


María se baña muy rápido

3. Puruñapi uyayta uphakuni


En el lavador me lavo mi cara
ADVERBIOS QUE EXPRESAN
16 AFIRMACIÓN Y NEGACIÓN
AFRIMACIÓN NEGACIÓN PROHIBICIÓN
Ari Mana Ama
Riki Manan Aman
Hina Mana puní Amaya
Auriki Amapuni
Hinapuni
17CINCO ADJETIVOS AUMENTATIVOS
Umasapa Usasapa Ninrisapa

Ñuñusapa Makisapa Nausasapa

Chakisapa Qolqesapa Wawasapa


SIETE NOMBRES DE PUEBLOS O
18 LUGARES
Ayacucho Rincón de la muerte
AnkawasiMucho anka
Areqhepa Detrás del volcán
Antapanpa Lugar de cobre
Apurimac Rio que habla
Pukallpa Puka Allpa
Pisaq Perdiz
Paruro Cocido por el sol
CONJUGAR UN VERBO EN EL
19 MODO SUBJUNTIVO
Arequipaman ch’usaqtiyqa, qowi kankata mijusaq
Cuando viaje a Arequipa, comeré asado de cuy

Qheswa simita yachaqtinchis yachay tupuyta qosunchis


Cuando aprendamos quechua, daremos examen
20 UNA POESIA
PUMA Apukunaq sumaq uywan
Phuyuq wawan oqe michi Inkakunaq yupaychanan
phiña uywa rumi maki Yarqasqachu purishanki
orqollantas purishanki Aychatachu maskhashanki.
rit´illantas k´umu k´umu

Hamuy, noqa qarasqayki


Phiña phiña qhawayniykiwan
phuyutaraq picharinki
Kay sonqoyta qharispa
chupaykita maywirispa Qhasqoypatapi thallaykuy
orqotaraq mayt´urinki Llalliykunata ñit´iykuy
Qaqa hasp´iq silluykiwan
Hank´uykunata watariy
Ch´awar kiska sunkhaykiwan Hinaspataq puñuchiway
Intitaraq, llaqllachinki
Qalluykitaq sansaq puka
Ama llaki muchunaypaq.
CONJUGA EL VERBO PRONOMINAL
21 EN SINGULAR
(VERBO QUE EXPRESA AMOR PROPIO) CUANDO LA PRIMERA PERSONA RECIBE LA
Noqa munakuni yo me quiero ACCIÓN DEL VERBO
Qan munakunki tu te quieres
pay munakun el se quiere Tú me quieres qan munawanki
Noqanchis munakunchis nosotros nos queremos El me quiere pay munawan
Noqayku munakuyku nosotros nos queremos Ustedes me quieren qankuna munawankichis
Qankuna munakunkichis ustedes se quieren Ellos me quieren paykuna munawanku
Paykuna munakunku ellos se quieren
DIEZ VERBOS EN INFINITIVO
22
Llankay hapiy onqoy

phawaytusuy Wañuy

machaypuñuy

chinkay piruy
DOS ORACIONES USANDO LOS
23 ENFATIZADORES
1. taytayraqmi paqarin hamunqa
mi padre todavía vendrá mañana

2. T’ikachaqa khuchiytas wañuchin


dice Lisbet ha matado a mi chancho
24 UNA CANCIÓN
QANTA MUNAKUSPA.
Yau sipascha, ama hina kaychu
Qanta munakuspa, qanta wayllukuspa munaykullaway waylluykullaway
T’ikachakuna pallachipusayki Sonqoyraqmi sinchita thimpushan
Rakichakunata ruwachipusayki Qepapayaqtiy qawapayaqtiy
Yau sipascha, ama hina kaychu Yau sipascha ama hina kaychu
munaykullaway waylluykullaway hispaykamuway
Sonqoyraqmi sinchita thimpushan Asiykamuway lulukusayki,
Qepapayaqtiy qawapayaqtiy uywakusayki
Yau sipascha ama hina kaychu Sumaqchallata munaychallata.
hispaykamuway Cachiri chapchiriy: munaychallata
Asiykamuway lulukusayki, uywakusayki Lulukuaspa
Sumaqchallata munaychallata Uywakuwaspa
DOS ORACIONES CON ADJETIVOS
25 SUPERLATIVOS

1. Kay waynaqa llapan waynakunamantaqa aswan


yuyayniyuqmi
Este joven es más inteligente de todos los jóvenes

2. Davidchaqa manchay munakuqmi


Davidcito es muy querendon
26 CINCO NOMBRES DE INSECTOS
Akatanqa (Escarabajo)
Shishi-pia. (Hormiga brava)
Ch’uspi
Chirrirringa
Pillpintu
Piki
Thuta
CINCO NOMBRES DE SUSTANTIVOS
27 ABSTRACTOS

Kusi Nuna Llaki


Pachakamaq Muki
supay chullanchaki
soqa
CONJUGAR UN VERBO EN EL
28 MODO POTENCIAL
1. Sichus limaman ch’usayman chayqa Gamarramanta
p’achata apamuyman.
Si yo viajara a Lima, traería ropa de Gamarra.

2. Sichus qan llank’awaq qolqeyuq kawaq


Si tu trabajaras tendrías dinero
SIETE NOMBRES PROPIOS DE
29 PERSONAS

T’ika Siwar
Qori Ollanta
Inti Ch’aska
Urpi, Kusiqoylor
30 CINCO NOMBRES DE RÍOS
Qorimach’aqwayniyoq Kachimayu

Palqaro Watanay

Saphy Ch’unchulmayu

Rimac Cocalmayo
CONJUGAR UN VERBO EN EL MODO
31 IMPERATIVO (orden)
puñusaq Noqa
puñuy Qan
puñuchun Pay
puñusunchis Noqanchis
puñusaqku Noqayku
puñuychis Qankuna
puñuchunku Paykuna
32 SIETE NOMBRES DE ALIMENTOS

Aqha T’anta Kachi

Unu Aycha Runtu

Maíz Hank'a ñujñu ch’uño


SIETE PALABRAS CON ADJETIVOS
33 GENTILICIOS

Qosqo runa = cusqueño areqhepa runa = arquipeño

khallka runa = calqueño urupanpa runa = urubambin

anta runa = anteño Paruru runa = parureño

Ch’unpiwillkas runa= chumbibilcano


CONJUGAR EL VERBO SER EN
34 TIEMPO PRESENTE
Noqa Kani
Qan Kanki
Pay Kan
Noqanchis Kanchis
Noqayku Kayku
Qankuna Kankichis
Paykuna kanku
35 CONJUGAR LOS POSESIVOS
wasiy Mi casa
wasiyki Tu casa
wasin Su cas
wasinchis Nuestra casa
wasiyku Nuestra casa
wasiykichis Casa de uds.
wasinku Casa de ellos
DOS ORACIONES EN EL CASO
36 GRAMATICAL ACUSATIVO TA

1.Panay michita apamusqa


mi hermana había traído el gato

2.Qosay aychata rantimunqa


mi esposo comprará carne
37 CINCO ADVERBIOS DE LUGAR

Kaypi Hawapi Patapi

Ukkupi Uraypi Chaypi

Qhepapi

Temporalidad - locativo de lugar


38 CINCO GERUNDIOS

-Pujllaspa - waqaspa - Asispa


-llankaspa - Pallaspa -q’hawaspa
-qelqaspa - suwaspa -maqchispa
- tarpuspa
39 CARACTERÍSTICAS DEL QUECHUA

FITONIMIA.-pantipata, kiskapata
ZOONIMIA.-pumaqchupan, kunturkunka,
ANTROPONIMIA.- uturunku, ,umanchata,
SINONIMIA.-upa wanq’o roqt’o =sordo ,Waqay,anchiy,suyuy =llorar
ONOMATOPIYICO.-
• q’ess,q’ess.. sonido que produce al volar la cigarra,
• This,this, .. sonido al desinflar el globo.
• Leq,leq.. al hervir la mazamorra
40 NUMERACIÓN
•101 Pachaq hoqniyoy
•220 iskay pachaq iskay chunkayuq
•8 Pusaq
•2360 iskay waranq’a kinsa pachaq
soxta chunkayuq
CONJUGAR UN VERBO EN MODO
41 INDICATIVO CON SU PROGRESIVO
Noqa Tusushani
Qan Tusushanki
Pay Tusushan
Noqanchis Tusushanchis
Noqayku Tusushayku
Qankuna Tusushankichis
Paykuna tusushanku
LOS PRONOMBRES
42 INTERROGATIVOS
• Ima? = que
• Pin ? = ¿Quién
• May? = cual
• Imayna? = Como
• Hayqaq?= cuando
• Haykan?= cuanto
• Mayqen? = cual de ellos
DOS ORACIONES CON EL
43 VERBO TRANSITIVO TA

•Mariucha khuchita apamusqa

•Mamay t’antata mijun


44 CINCO CONJUNCIONES

Icha = pero – quizás Utaq = O Ima = que


puwan - wan

-Paychu paychu icha qanchu= tu quizás o ella


-Alqowan, michiwan = el perro y el gato
-Antoniachawan, bertachawan, juliachapawan
ch’usasun
DOS ORACIONES EN MODO
45 IMPERATIVO
Ama yachaywasiq perqankunata qhellichasunchu
Que ellos no ensucien las paredes del Colegio.

Panadolta kinsa kutita p’unchaypi ujyachunku


Que ellos tomen panadol tres veces al día.

Martacha punkuta wesq’amuy


46 SIETE ENSERES DE CASA

Punku Kero
Manka pichana
k’analla llant’a
q’oncha Sawna
Puñuna phukuna
DOS ORACIONES EN EL CASO
47 GRAMATICAL GENITIVO

•Alqoq mijunanta michi mijurapusqa

•Atoqpa chupan hatun kasqa


48 CINCO PRENDAS DE VESTIR

Phalika Ushuta
Ch’ullu Puka punchu
Chunpi Pollera
Wara kusma
DOS ORACIONES EN EL CASO
49 GRAMATICAL DATIVO

•Wakapaq q’achuta apamuy

•Mamaypaq t’antata rantimuy


TRES ORACIONES CON EL VERBO
50 RECIPROCO

• Zenonwan, Julianawan Muchanakunku

• Noqa yanaywan sinchita muchanakuni

• Pañay khumpaywan qhawanakunku


TOK – TOK- TOK
Wasimasillay
TOK- TOK - TOK
Wasimasillay
PIN KANKI
Wasimasillay rikch'ariy
Wasimasillay sayariy
Ama hina kaychu waqaysiway
Sapan, mamaysi wañuyta tukurushan
Wasimasillay rikch'ariy
Wasimasillay rikch'ariy Wasimasillay sayariy (2V)
Wasimasillay sayariy (2V)
Sapan, mamaysi wañurushan
Sapan, mamaysi wañurusqan
Ama hina kaychu waqaysiway Ama hina kaychu waqaysiway
Sapan, mamaysi wañurushan Sapan, mamaysi wañurusqan
Ama hina kaychu  llakiysiway Ama hina kaychu  llakiysiway

Ch'isi tuta mosqoyllaypis Huk tuta mana pinsay


Sapan mamaywan asisqani (2V) Noqapas ch'usaq tukuyusaq
imaynallaraq viday kanqa Sichus runa tapusunki
hayk'aynallaraq suertey kanqa Mayukunallan yachan ninki
Imapitaq rikukuni
May ñantataq puririsaq Sichus runa tapusunki
Qaqakunallan yachan ninki

You might also like