Tres Adivinanzas
Tres Adivinanzas
Tres Adivinanzas
SONIDOS SIMPLES CH , K , P, Q, T
SONIDOS ASPIRADAS CHH, KH, PH,QH,TH
SONIDOS REFORZADAS, CH’ K’ ,P’ ,T’
EXPLOSIVAS
SONIDO GLOTALIZADA Q’
4 CONJUGAR EL VERBO TENER EN
FUTURO
• Noqa wallpayuq kasaq yo tendré gallina
• Qan wallpàyuq kanki tu tendrás gallina
• Pay wallpayuq kanqa el tendrá gallina
• Noqanchis wallpayuq kasunchis Nosotros tendremos gallina
• Noqayku wallpayuq kasaqku nosotros tendremos gallina
• Qankuna wallpayuq kankichis Uds. Tendrán gallina
• Paykuna wallpayuq kanqaku ellos tendrán gallina
UN CUENTO
5 ATOQ WALLATAWAN
Hoq pachas atoqwan wallatawan ñanpi tuparusqaku, hinaspas
paykunaqa askhataña rimanakuspanku, atoqqa tapuykusqa
wallatata: ¡yau panay wallata! ¿Imaraykutaq wawachaykiq
chakinkunari pukay pukaychallaña?
Wallatataqsi kutichin: ay! Yachallawaq noqaqa wawachaykunata
rupha q’onchamanmi winarqoni chakinpanmanta; hinaspataq
atoq kaq wallataq nisqanta wawankunata yauraq q’onchaman
churarqosqa chaysi atoq wawankunata rupharparisqa.
6 DOS ORACIONES EN EL MODO POTENCIAL
Yachachiq Amaut’a
Amachaq Hampikamayuq
hanpiq qorimanya
8 SIETE NOMBRES DE AVES
Wallpa Waswa
q’enti Kuntur
Urpi Anka
ch’ayña k’anka
Pariwuana chiwchi
DOS ORACIONES DE MODO
9 INDICATIVO
YARAYMA
Qosqo, Qosqo willkasqan Wiñay Qosqo, Inti
sutiyki qorimanyankunan
inkapachaq Tayta Intin hina, Illaykikunata llank’arqan.
teqsimuyun qhasqonpi Haylliykikunatan pacha
apasunki llaqllarqan
haylli taki unanchanta hina. Wankikitataq Kusi Pacha.
Mana llalliy sanaykiq Llapan suyukuna sayarichun,
pukaran, Ch’aska takinkuta wach’ichispa
Llaqtakunan much’aykusunki, lliu pachataq yupaychasunkiku
Suyutaqmi aylluykiwan unanchanta k’umuykachispa.
samisqa
mat’iykiman pilluta churan
11 DOS PENSAMIENTOS
• Chakikunawan allpapi
phawaytusuy Wañuy
machaypuñuy
chinkay piruy
DOS ORACIONES USANDO LOS
23 ENFATIZADORES
1. taytayraqmi paqarin hamunqa
mi padre todavía vendrá mañana
T’ika Siwar
Qori Ollanta
Inti Ch’aska
Urpi, Kusiqoylor
30 CINCO NOMBRES DE RÍOS
Qorimach’aqwayniyoq Kachimayu
Palqaro Watanay
Saphy Ch’unchulmayu
Rimac Cocalmayo
CONJUGAR UN VERBO EN EL MODO
31 IMPERATIVO (orden)
puñusaq Noqa
puñuy Qan
puñuchun Pay
puñusunchis Noqanchis
puñusaqku Noqayku
puñuychis Qankuna
puñuchunku Paykuna
32 SIETE NOMBRES DE ALIMENTOS
Qhepapi
FITONIMIA.-pantipata, kiskapata
ZOONIMIA.-pumaqchupan, kunturkunka,
ANTROPONIMIA.- uturunku, ,umanchata,
SINONIMIA.-upa wanq’o roqt’o =sordo ,Waqay,anchiy,suyuy =llorar
ONOMATOPIYICO.-
• q’ess,q’ess.. sonido que produce al volar la cigarra,
• This,this, .. sonido al desinflar el globo.
• Leq,leq.. al hervir la mazamorra
40 NUMERACIÓN
•101 Pachaq hoqniyoy
•220 iskay pachaq iskay chunkayuq
•8 Pusaq
•2360 iskay waranq’a kinsa pachaq
soxta chunkayuq
CONJUGAR UN VERBO EN MODO
41 INDICATIVO CON SU PROGRESIVO
Noqa Tusushani
Qan Tusushanki
Pay Tusushan
Noqanchis Tusushanchis
Noqayku Tusushayku
Qankuna Tusushankichis
Paykuna tusushanku
LOS PRONOMBRES
42 INTERROGATIVOS
• Ima? = que
• Pin ? = ¿Quién
• May? = cual
• Imayna? = Como
• Hayqaq?= cuando
• Haykan?= cuanto
• Mayqen? = cual de ellos
DOS ORACIONES CON EL
43 VERBO TRANSITIVO TA
Punku Kero
Manka pichana
k’analla llant’a
q’oncha Sawna
Puñuna phukuna
DOS ORACIONES EN EL CASO
47 GRAMATICAL GENITIVO
Phalika Ushuta
Ch’ullu Puka punchu
Chunpi Pollera
Wara kusma
DOS ORACIONES EN EL CASO
49 GRAMATICAL DATIVO