murtua

Finnish

Etymology

murtaa (“to break”) +‎ -ua (intransitive/passive verb)

Pronunciation

• IPA^(key): /ˈmurtuɑˣ/, [ˈmurt̪uɑ̝(ʔ)]
• Rhymes: -urtuɑ
• Syllabification^(key): mur‧tu‧a

Verb

murtua

1. to break, break down, fracture, fall to pieces
2. (figuratively) to break down, fall to pieces (to be emotionally devastated)

   Murruin, kun sain tietää äitini kuolleen tuona iltana.

   When I found out my mother had passed away that night, I fell to pieces.

Conjugation

Inflection of murtua (Kotus type 52*K/sanoa, rt-rr gradation)
indicative mood
present tense				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		murrun	en murru	1st sing.	olen murtunut	en ole murtunut
2nd sing.		murrut	et murru	2nd sing.	olet murtunut	et ole murtunut
3rd sing.		murtuu	ei murru	3rd sing.	on murtunut	ei ole murtunut
1st plur.		murrumme	emme murru	1st plur.	olemme murtuneet	emme ole murtuneet
2nd plur.		murrutte	ette murru	2nd plur.	olette murtuneet	ette ole murtuneet
3rd plur.		murtuvat	eivät murru	3rd plur.	ovat murtuneet	eivät ole murtuneet
passive		murrutaan	ei murruta	passive	on murruttu	ei ole murruttu
past tense				pluperfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		murruin	en murtunut	1st sing.	olin murtunut	en ollut murtunut
2nd sing.		murruit	et murtunut	2nd sing.	olit murtunut	et ollut murtunut
3rd sing.		murtui	ei murtunut	3rd sing.	oli murtunut	ei ollut murtunut
1st plur.		murruimme	emme murtuneet	1st plur.	olimme murtuneet	emme olleet murtuneet
2nd plur.		murruitte	ette murtuneet	2nd plur.	olitte murtuneet	ette olleet murtuneet
3rd plur.		murtuivat	eivät murtuneet	3rd plur.	olivat murtuneet	eivät olleet murtuneet
passive		murruttiin	ei murruttu	passive	oli murruttu	ei ollut murruttu
conditional mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		murtuisin	en murtuisi	1st sing.	olisin murtunut	en olisi murtunut
2nd sing.		murtuisit	et murtuisi	2nd sing.	olisit murtunut	et olisi murtunut
3rd sing.		murtuisi	ei murtuisi	3rd sing.	olisi murtunut	ei olisi murtunut
1st plur.		murtuisimme	emme murtuisi	1st plur.	olisimme murtuneet	emme olisi murtuneet
2nd plur.		murtuisitte	ette murtuisi	2nd plur.	olisitte murtuneet	ette olisi murtuneet
3rd plur.		murtuisivat	eivät murtuisi	3rd plur.	olisivat murtuneet	eivät olisi murtuneet
passive		murruttaisiin	ei murruttaisi	passive	olisi murruttu	ei olisi murruttu
imperative mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		—	—	1st sing.	—	—
2nd sing.		murru	älä murru	2nd sing.	—	—
3rd sing.		murtukoon	älköön murtuko	3rd sing.	olkoon murtunut	älköön olko murtunut
1st plur.		murtukaamme	älkäämme murtuko	1st plur.	—	—
2nd plur.		murtukaa	älkää murtuko	2nd plur.	—	—
3rd plur.		murtukoot	älkööt murtuko	3rd plur.	olkoot murtuneet	älkööt olko murtuneet
passive		murruttakoon	älköön murruttako	passive	olkoon murruttu	älköön olko murruttu
potential mood
present				perfect
person		positive	negative	person	positive	negative
1st sing.		murtunen	en murtune	1st sing.	lienen murtunut	en liene murtunut
2nd sing.		murtunet	et murtune	2nd sing.	lienet murtunut	et liene murtunut
3rd sing.		murtunee	ei murtune	3rd sing.	lienee murtunut	ei liene murtunut
1st plur.		murtunemme	emme murtune	1st plur.	lienemme murtuneet	emme liene murtuneet
2nd plur.		murtunette	ette murtune	2nd plur.	lienette murtuneet	ette liene murtuneet
3rd plur.		murtunevat	eivät murtune	3rd plur.	lienevät murtuneet	eivät liene murtuneet
passive		murruttaneen	ei murruttane	passive	lienee murruttu	ei liene murruttu
Nominal forms
infinitives				participles
		active	passive		active	passive
1st		murtua		present	murtuva	murruttava
long 1st1		Possessive forms Person sing. plur. 1st murtuakseni murtuaksemme 2nd murtuaksesi murtuaksenne 3rd murtuakseen murtuaksensa		past	murtunut	murruttu
2nd	inessive2	murtuessa	murruttaessa	agent4	murtuma
		Possessive forms Person sing. plur. 1st murtuessani murtuessamme 2nd murtuessasi murtuessanne 3rd murtuessaan murtuessansa		negative	murtumaton
	instructive	murtuen	—	1) Used only with a possessive suffix. 2) Usually with a possessive suffix (active only). 3) Some uses of the verbal noun are called the 'fourth infinitive' by certain sources (more details). 4) Usually with a possessive suffix. May not be used with all verbs, especially intransitive ones (more details). Distinct from nouns with the -ma suffix and third infinitive forms.
3rd	inessive	murtumassa	—
	elative	murtumasta	—
	illative	murtumaan	—
	adessive	murtumalla	—
	abessive	murtumatta	—
	instructive	murtuman	murruttaman
4th3	verbal noun	murtuminen
5th1		Possessive forms Person sing. plur. 1st murtumaisillani murtumaisillamme 2nd murtumaisillasi murtumaisillanne 3rd murtumaisillaan murtumaisillansa

Derived terms

adjectives

• murtumaton
• murtunut

 

nouns

• murtuma
• murtuminen

 

verbs

• murtuilla

 

compounds

• murtumakohta
• murtumapinta

 

Further reading

• “murtua”, in Kielitoimiston sanakirja‎^[1] (in Finnish) (online dictionary, continuously updated), Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 35, Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (Institute for the Languages of Finland), 2004–, retrieved 2023-07-03

Votic

Etymology

murta +‎ -ua

Pronunciation

• (Luutsa, Liivtšülä) IPA^(key): /ˈmurtuɑ̯/, [ˈmurtuɑ̯]
• Rhymes: -urtuɑ̯
• Hyphenation: mur‧tua

Verb

murtua

1. (intransitive) to break (into pieces)
2. (intransitive) to dislocate (of a limb)

Inflection

Conjugation of murtua (type II-1/kuttsua, rt-rr gradation)
Indicative
Present			Perfect
	positive	negative		positive	negative
1st singular	murrun	en murru	1st singular	õõn murtunnu	en õõ murtunnu
2nd singular	murrud	ed murru	2nd singular	õõd murtunnu	ed õõ murtunnu
3rd singular	murrub	eb murru	3rd singular	on murtunnu	eb õõ murtunnu
1st plural	murrummõ	emmä murru	1st plural	õõmmõ murtunnu	emmä õõ murtunnu
2nd plural	murruttõ	että murru	2nd plural	õõttõ murtunnu	että õõ murtunnu
3rd plural	murruta	eväd murru	3rd plural	õlla murruttu	eväd õõ murruttu
impersonal	murruta	eväd murru	impersonal	õlla murruttu	eväd õõ murruttu
Imperfect			Pluperfect
	positive	negative		positive	negative
1st singular	murtuzin	en murtunnu	1st singular	õlin murtunnu	—
2nd singular	murtuzid	ed murtunnu	2nd singular	õlid murtunnu	—
3rd singular	murtu	eb murtunnu	3rd singular	õli murtunnu	—
1st plural	murtuzimmõ	emmä murtunnu	1st plural	õlimmõ murtunnu	—
2nd plural	murtuzittõ	että murtunnu	2nd plural	õlittõ murtunnu	—
3rd plural	murrutti	eväd murruttu	3rd plural	õlti murruttu	—
impersonal	murrutti	eväd murruttu	impersonal	õlti murruttu	—
Conditional
Present			Perfect
	positive	negative		positive	negative
1st singular	murtuizin	en murtuizʹ	1st singular	õllõizin murtunnu	en õllõizʹ murtunnu
2nd singular	murtuizid	ed murtuizʹ	2nd singular	õllõizid murtunnu	ed õllõizʹ murtunnu
3rd singular	murtuizʹ	eb murtuizʹ	3rd singular	õllõizʹ murtunnu	eb õllõizʹ murtunnu
1st plural	murtuizimmõ	emmä murtuizʹ	1st plural	õllõizimmõ murtunnu	emmä õllõizʹ murtunnu
2nd plural	murtuizittõ	että murtuizʹ	2nd plural	õllõizittõ murtunnu	että õllõizʹ murtunnu
3rd plural	murruttaizʹ	eväd murruttaizʹ	3rd plural	õltaizʹ murruttu	eväd õltaizʹ murruttu
impersonal	murruttaizʹ	eväd murruttaizʹ	impersonal	õltaizʹ murruttu	eväd õltaizʹ murruttu
Imperative
Present
	positive	negative
1st singular	—	—
2nd singular	murru	elä murru
3rd singular	murtugo	elko murtugo
1st plural	—	—
2nd plural	murtuga	elka murtuga
3rd plural	murtugod	—
impersonal	—	—
Nominal forms
Infinitives			Participles
				active	passive
1st		murtua	present	murtujõ1)	—
2nd	illative	murtuma	past	murtunnu	murruttu
	inessive	murtumõz	1) also used as the agent noun
	elative	murtumõssõ
	abessive	murtumõttõ

References

• Hallap, V., Adler, E., Grünberg, S., Leppik, M. (2012) “murtua”, in Vadja keele sõnaraamat, 2nd edition, Tallinn