pakopiste

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

pako +‎ piste

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈpɑkoˌpisteˣ/, [ˈpɑ̝ko̞ˌpis̠te̞(ʔ)]
  • Rhymes: -iste
  • Syllabification(key): pa‧ko‧pis‧te

Noun

[edit]

pakopiste

  1. A vanishing point (point in a perspective drawing).

Declension

[edit]
Inflection of pakopiste (Kotus type 48/hame, no gradation)
nominative pakopiste pakopisteet
genitive pakopisteen pakopisteiden
pakopisteitten
partitive pakopistettä pakopisteitä
illative pakopisteeseen pakopisteisiin
pakopisteihin
singular plural
nominative pakopiste pakopisteet
accusative nom. pakopiste pakopisteet
gen. pakopisteen
genitive pakopisteen pakopisteiden
pakopisteitten
partitive pakopistettä pakopisteitä
inessive pakopisteessä pakopisteissä
elative pakopisteestä pakopisteistä
illative pakopisteeseen pakopisteisiin
pakopisteihin
adessive pakopisteellä pakopisteillä
ablative pakopisteeltä pakopisteiltä
allative pakopisteelle pakopisteille
essive pakopisteenä pakopisteinä
translative pakopisteeksi pakopisteiksi
abessive pakopisteettä pakopisteittä
instructive pakopistein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of pakopiste (Kotus type 48/hame, no gradation)

See also

[edit]

Further reading

[edit]