spiikki

From Wiktionary, the free dictionary
Jump to navigation Jump to search

Finnish

[edit]

Etymology

[edit]

From English speak.

Pronunciation

[edit]
  • IPA(key): /ˈspiːkːi/, [ˈs̠piːkːi]
  • Rhymes: -iːkːi
  • Syllabification(key): spiik‧ki

Noun

[edit]

spiikki (informal)

  1. Synonym of juonto

Declension

[edit]
Inflection of spiikki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)
nominative spiikki spiikit
genitive spiikin spiikkien
partitive spiikkiä spiikkejä
illative spiikkiin spiikkeihin
singular plural
nominative spiikki spiikit
accusative nom. spiikki spiikit
gen. spiikin
genitive spiikin spiikkien
partitive spiikkiä spiikkejä
inessive spiikissä spiikeissä
elative spiikistä spiikeistä
illative spiikkiin spiikkeihin
adessive spiikillä spiikeillä
ablative spiikiltä spiikeiltä
allative spiikille spiikeille
essive spiikkinä spiikkeinä
translative spiikiksi spiikeiksi
abessive spiikittä spiikeittä
instructive spiikein
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of spiikki (Kotus type 5*A/risti, kk-k gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative spiikkini spiikkini
accusative nom. spiikkini spiikkini
gen. spiikkini
genitive spiikkini spiikkieni
partitive spiikkiäni spiikkejäni
inessive spiikissäni spiikeissäni
elative spiikistäni spiikeistäni
illative spiikkiini spiikkeihini
adessive spiikilläni spiikeilläni
ablative spiikiltäni spiikeiltäni
allative spiikilleni spiikeilleni
essive spiikkinäni spiikkeinäni
translative spiikikseni spiikeikseni
abessive spiikittäni spiikeittäni
instructive
comitative spiikkeineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative spiikkisi spiikkisi
accusative nom. spiikkisi spiikkisi
gen. spiikkisi
genitive spiikkisi spiikkiesi
partitive spiikkiäsi spiikkejäsi
inessive spiikissäsi spiikeissäsi
elative spiikistäsi spiikeistäsi
illative spiikkiisi spiikkeihisi
adessive spiikilläsi spiikeilläsi
ablative spiikiltäsi spiikeiltäsi
allative spiikillesi spiikeillesi
essive spiikkinäsi spiikkeinäsi
translative spiikiksesi spiikeiksesi
abessive spiikittäsi spiikeittäsi
instructive
comitative spiikkeinesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative spiikkimme spiikkimme
accusative nom. spiikkimme spiikkimme
gen. spiikkimme
genitive spiikkimme spiikkiemme
partitive spiikkiämme spiikkejämme
inessive spiikissämme spiikeissämme
elative spiikistämme spiikeistämme
illative spiikkiimme spiikkeihimme
adessive spiikillämme spiikeillämme
ablative spiikiltämme spiikeiltämme
allative spiikillemme spiikeillemme
essive spiikkinämme spiikkeinämme
translative spiikiksemme spiikeiksemme
abessive spiikittämme spiikeittämme
instructive
comitative spiikkeinemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative spiikkinne spiikkinne
accusative nom. spiikkinne spiikkinne
gen. spiikkinne
genitive spiikkinne spiikkienne
partitive spiikkiänne spiikkejänne
inessive spiikissänne spiikeissänne
elative spiikistänne spiikeistänne
illative spiikkiinne spiikkeihinne
adessive spiikillänne spiikeillänne
ablative spiikiltänne spiikeiltänne
allative spiikillenne spiikeillenne
essive spiikkinänne spiikkeinänne
translative spiikiksenne spiikeiksenne
abessive spiikittänne spiikeittänne
instructive
comitative spiikkeinenne

Derived terms

[edit]
compounds

Further reading

[edit]