Jump to content

tikkaat

From Wiktionary, the free dictionary

Finnish

[edit]

Pronunciation

[edit]

Etymology 1

[edit]

Plural of tikas, see it for more.

Noun

[edit]

tikkaat pl

  1. ladder
Declension
[edit]
Inflection of tikkaat (Kotus type 41*A/vieras, kk-k gradation)
nominative tikkaat
genitive tikkaiden
tikkaitten
partitive tikkaita
illative tikkaisiin
singular plural
nominative tikkaat
accusative nom. tikkaat
gen.
genitive tikkaiden
tikkaitten
tikasten rare
partitive tikkaita
inessive tikkaissa
elative tikkaista
illative tikkaisiin
tikkaihin rare
adessive tikkailla
ablative tikkailta
allative tikkaille
essive tikkaina
translative tikkaiksi
abessive tikkaitta
instructive tikkain
comitative See the possessive forms below.
Possessive forms of tikkaat (Kotus type 41*A/vieras, kk-k gradation)
first-person singular possessor
singular plural
nominative tikkaani
accusative nom. tikkaani
gen.
genitive tikkaideni
tikkaitteni
tikasteni rare
partitive tikkaitani
inessive tikkaissani
elative tikkaistani
illative tikkaisiini
tikkaihini rare
adessive tikkaillani
ablative tikkailtani
allative tikkailleni
essive tikkainani
translative tikkaikseni
abessive tikkaittani
instructive
comitative tikkaineni
second-person singular possessor
singular plural
nominative tikkaasi
accusative nom. tikkaasi
gen.
genitive tikkaidesi
tikkaittesi
tikastesi rare
partitive tikkaitasi
inessive tikkaissasi
elative tikkaistasi
illative tikkaisiisi
tikkaihisi rare
adessive tikkaillasi
ablative tikkailtasi
allative tikkaillesi
essive tikkainasi
translative tikkaiksesi
abessive tikkaittasi
instructive
comitative tikkainesi
first-person plural possessor
singular plural
nominative tikkaamme
accusative nom. tikkaamme
gen.
genitive tikkaidemme
tikkaittemme
tikastemme rare
partitive tikkaitamme
inessive tikkaissamme
elative tikkaistamme
illative tikkaisiimme
tikkaihimme rare
adessive tikkaillamme
ablative tikkailtamme
allative tikkaillemme
essive tikkainamme
translative tikkaiksemme
abessive tikkaittamme
instructive
comitative tikkainemme
second-person plural possessor
singular plural
nominative tikkaanne
accusative nom. tikkaanne
gen.
genitive tikkaidenne
tikkaittenne
tikastenne rare
partitive tikkaitanne
inessive tikkaissanne
elative tikkaistanne
illative tikkaisiinne
tikkaihinne rare
adessive tikkaillanne
ablative tikkailtanne
allative tikkaillenne
essive tikkainanne
translative tikkaiksenne
abessive tikkaittanne
instructive
comitative tikkainenne
third-person possessor
singular plural
nominative tikkaansa
accusative nom. tikkaansa
gen.
genitive tikkaidensa
tikkaittensa
tikastensa rare
partitive tikkaitaan
tikkaitansa
inessive tikkaissaan
tikkaissansa
elative tikkaistaan
tikkaistansa
illative tikkaisiinsa
tikkaihinsa rare
adessive tikkaillaan
tikkaillansa
ablative tikkailtaan
tikkailtansa
allative tikkailleen
tikkaillensa
essive tikkainaan
tikkainansa
translative tikkaikseen
tikkaiksensa
abessive tikkaittaan
tikkaittansa
instructive
comitative tikkaineen
tikkainensa
Synonyms
[edit]
Derived terms
[edit]
compounds

Further reading

[edit]

Etymology 2

[edit]

Verb

[edit]

tikkaat

  1. second-person singular present indicative of tikata

Anagrams

[edit]