Ero sivun ”Gazan sota 2023–” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][odottaa arviointia]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Coen (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
42 218 muokkausta
p kh
p Viitteitä siirretty viitteet-mallineen sisään, toistuvia viitteitä yhdistetty, viitteiden tietoja täydennetty
 
(43 välissä olevaa versiota 21 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 2: Rivi 2:
{{Taistelu
{{Taistelu
| nimi = Gazan sota 2023
| nimi = Gazan sota 2023
| osa_sotaa = [[Israelin–Palestiinan konflikti]]a
| osa_sotaa = [[Israel ja hamas konflikti]]a
| kuva = October 2023 Gaza−Israel conflict.svg
| kuva = October 2023 Gaza−Israel conflict.svg
| kuvateksti = Konfliktin tilanne. Punaisella Gazan kaista ja keltaisella Israelissa evakuoidut alueet. Punaisella katkoviivalla palestiinalaishyökkääjän hallitsemat alueet laajimmillaan ja sinisellä katkoviivalla Israelin evakuoitavaksi määrämä alue Gazan kaistalla.
| kuvateksti = Konfliktin tilanne. Punaisella Gazan kaista ja keltaisella Israelissa evakuoidut alueet. Punaisella katkoviivalla hamas hyökääjän hallitsemat alueet laajimmillaan ja sinisellä katkoviivalla Israelin evakuoitavaksi määrämä alue Gazan kaistalla.
| päivämäärä = 7. lokakuuta 2023 –<ref name =aamulehti/>
| päivämäärä = 7. lokakuuta 2023 –<ref name =aamulehti>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/art-2000009907202.html|nimeke=Hamas hyökkäsi tuhansin raketein Israeliin – Israelin ilmavoimat vastasi iskemällä useisiin kohteisiin Gazassa, jo yli 230 saanut surmansa: ”Olemme sodassa”|tekijä=Pekka Mykkänen|julkaisu=Aamulehti|ajankohta=2023-10-07|viitattu=2023-11-09}}</ref>
| paikka = [[Israel]]<br>[[Gazan kaista]]<br>'''Muut alueet'''<br>[[Länsiranta]]<ref name="aljazeera1"/><br>Israelin ja Libanonin raja<ref name ="aljazeera2"/><br>[[Syyria]]<ref name ="aljazeera3"/><br>[[Irak]]<br>[[Punainenmeri]]<ref name ="aljazeera4"/>
| paikka = [[Israel]]<br>[[Gazan kaista]]<br>'''Muut alueet'''<br>[[Länsiranta]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aljazeera.com/features/2024/3/22/israel-arrested-over-7350-west-bank-palestinians-since-war-on-gaza-began | Nimeke = More than 7,350 West Bank Palestinians arrested by Israel during Gaza war | Tekijä = Nashed, Mat | Julkaisu = Aljazeera | Ajankohta = 22.3.2024 | Viitattu = 24.4.2024 | Kieli = {{en}}}}</ref><br>Israelin ja Libanonin raja<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aljazeera.com/news/longform/2024/4/15/mapping-israel-lebanon-cross-border-attacks | Nimeke = Mapping Israel-Lebanon cross-border attacks | Julkaisu = Aljazeera | Ajankohta = 15.4.2024 | Viitattu = 24.4.2024 | Kieli = {{en}}}}</ref><br>[[Syyria]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aljazeera.com/news/2024/4/4/why-does-israel-keep-launching-attacks-in-syria | Nimeke = Why does Israel keep launching attacks in Syria? | Tekijä = Motamedi, Maziar | Julkaisu = Aljazeera | Ajankohta = 4.4.2024 | Viitattu = 24.4.2024 | Kieli = {{en}}}}</ref><br>[[Irak]]<br>[[Punainenmeri]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aljazeera.com/news/2024/2/25/us-uk-bomb-houthi-sites-in-yemen-amid-surge-in-red-sea-ship-attacks|nimeke=US, UK bomb Houthi sites in Yemen amid surge in Red Sea ship attacks|julkaisu=Al Jazeera|ajankohta=25.2.2024|viitattu=4.3.2024|kieli={{en}}}}</ref>
| casus =
| casus =
| aluemuutokset =
| aluemuutokset =
Rivi 14: Rivi 14:
* '''Palestiinalaiset joukot:'''
* '''Palestiinalaiset joukot:'''
* {{Minilippu|Hamas}}
* {{Minilippu|Hamas}}
* {{Minilippu|the Islamic Jihad Movement in Palestine|Islamilainen jihad}}
* [[Islamilainen jihad]]
* [[Palestiinan vapautuksen kansanrintama]]<ref name="nationalnews"/>
* [[Palestiinan vapautuksen kansanrintama]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.thenationalnews.com/mena/palestine-israel/2023/11/15/hamas-gaza-pij-islamic-jihad-plfp-brigades/|nimeke=Who are Hamas's allies in Gaza? From Islamic Jihad to Marxist militants|tekijä=Tollast, Robert|julkaisu=thenationalnews.com|ajankohta=15.11.2023|viitattu=26.2.2024|kieli={{en}}}}</ref>
* [[Tiedosto:Flag of the Democratic Front for the Liberation of Palestine.svg|15px|link=Palestiinan vapautuksen demokraattinen rintama]] [[Palestiinan vapautuksen demokraattinen rintama]]
* [[Tiedosto:Flag of the Democratic Front for the Liberation of Palestine.svg|15px|link=Palestiinan vapautuksen demokraattinen rintama]] [[Palestiinan vapautuksen demokraattinen rintama]]
*<ref name ="osapuolet"/>
* <ref name ="osapuolet">{{Verkkoviite|osoite=https://home.treasury.gov/news/press-releases/jy1816|nimeke=Following Terrorist Attack on Israel, Treasury Sanctions Hamas Operatives and Financial Facilitators|julkaisu=U.S. Department of the Treasury|ajankohta=2023-10-26|viitattu=2023-11-07|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
* '''Muut:'''
* '''Muut:'''
* [[Hizbollah]]<ref name="HS207"/>
* [[Hizbollah]]<ref name="HS207"/>
* [[Huthit]]<ref name="yle1"/>
* [[Huthit]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/74-20063756 | Nimeke = Punaisestamerestä uhkaa tulla Gazan sodan uusi rintama | Julkaisu=Yle Uutiset| Ajankohta=11.12.2023| Tekijä=Erja Tuomaala| Viitattu=14.1.2024}}</ref>
}}
}}
| taistelija2 = {{Lippu|Israel}}<br>[[Mossad]]<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ynetnews.com/article/bj0119lpz6|nimeke=Abducted soldier freed by IDF troops in Gaza|tekijä=Tzuri, Matan|julkaisu=ynetnews.com|ajankohta=30.10.2023|viitattu=5.3.2024|kieli={{en}}}}</ref>
| taistelija2 = {{Lippu|Israel}}<br>[[Mossad]]<ref name="ynet"/>
| komentaja1 = {{Minilippukuvake|Hamas}} [[Isma’il Haniyya]]<br>{{Minilippukuvake|Hamas}} [[Muhammad Deif]]<br>{{Minilippukuvake|Hamas}} [[Yahya Sinwar]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/world-middle-east-67473719 | Nimike = Yahya Sinwar: Who is the Hamas leader in Gaza? | Tekijä = Gardner, Frank | BBC | Ajankohta = 21.11.2023 | Viitattu = 4.3.2024 | Kieli = {{en}}}}</ref>
| komentaja1 = {{Minilippukuvake|Hamas}} [[Isma’il Haniyya]]<br>{{Minilippukuvake|Hamas}} [[Muhammad Deif]]<br>{{Minilippukuvake|Hamas}} [[Yahya Sinwar]]<ref name="bbc1"/>
| komentaja2 = {{Lippukuvake|Israel}} [[Benjamin Netanjahu]]<br>{{Lippukuvake|Israel}} [[Yoav Gallant]]<br>{{Lippukuvake|Israel}} [[Herzi Halevi]]
| komentaja2 = {{Lippukuvake|Israel}} [[Benjamin Netanjahu]]<br>{{Lippukuvake|Israel}} [[Yoav Gallant]]<br>{{Lippukuvake|Israel}} [[Herzi Halevi]]
| vahvuus1 = noin 30&nbsp;000<ref name="Nimetön-20240110212302">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009920778.html | Nimeke = Israelilla on maailman edistyneimpiin kuuluva sotavoima – mutta Gazassa sekin on ongelmissa}}</ref>–40&nbsp;000<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.reuters.com/world/middle-east/how-hamas-secretly-built-mini-army-fight-israel-2023-10-13/ | Nimeke = How Hamas secretly built a 'mini-army' to fight Israel}}</ref> Hamasin ja sen liitolaisten taistelijoita Gazan alueella.<br>
| vahvuus1 = noin 30&nbsp;000<ref name="Nimetön-20240110212302"/>–40&nbsp;000<ref name="reuters1"/> Hamasin ja sen liitolaisten taistelijoita Gazan alueella.<br>
*20&nbsp;000–25&nbsp;000 Hamasin Qassamin prikaatit<ref name="Nimetön_2-20240110212302">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009954119.html|nimeke=Gazan sota {{!}} Israelilla on vastassaan Hamasin armeija – Tämä Qassamin prikaateista tiedetään|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-10-28|viitattu=2023-11-08|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
*20&nbsp;000–25&nbsp;000 Hamasin Qassamin prikaatit<ref name="Nimetön_2-20240110212302"/>
*Hamasin hyökkäys Israeliin: 1&nbsp;000<ref name="npr"/>– 3&nbsp;000<ref name="timesIsrael"/>
*Hamasin hyökkäys Israeliin: 1&nbsp;000<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.npr.org/2023/10/09/1204577965/israel-intelligence-security-hamas-gaza | Nimeke = Hamas' attack is a staggering failure for Israel's intelligence and security forces}}</ref>– 3&nbsp;000<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://www.timesofisrael.com/idf-estimates-3000-hamas-terrorists-invaded-israel-in-oct-7-onslaught/ | Nimeke =IDF estimates 3,000 Hamas terrorists invaded Israel in Oct. 7 onslaught }}</ref>


| vahvuus2 = [[Israelin puolustusvoimat]] <br>
| vahvuus2 = [[Israelin puolustusvoimat]] <br>
Rivi 35: Rivi 35:
*Gazan ympärillä:
*Gazan ympärillä:
**31 jo olevaa pataljoonaa
**31 jo olevaa pataljoonaa
**4 mobilisoitavaa divisioonaa<ref name="yle2"/>
**4 mobilisoitavaa divisioonaa<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-183425 |nimeke=Israel julisti virallisesti sotatilan |tekijä=Eromäki, Veikko |julkaisu=Yle Uutiset |ajankohta=2022-12-15 |viitattu=2023-10-09 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
***Yhden Israelilaisen divisioonan koko 10&nbsp;000–20&nbsp;000 sotilasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =https://yle.fi/a/74-20054495 | Nimeke = Asiantuntija: Hamasilla on nyt kaikki pelissä – näin Israelin maahyökkäys etenisi}}</ref>
***Yhden Israelilaisen divisioonan koko 10&nbsp;000–20&nbsp;000 sotilasta.<ref name="yle3"/>
| tappiot1 = '''Muut kuin sotilaat'''<br><small>'''Gaza'''</small><br>34&nbsp;626 kuollut<ref name ="kuolleet"/>{{efn|Sisältää<br>* 13&nbsp;320 lapsia<ref name="lapsia"/><br>* 8&nbsp;860 naisia<ref name ="naisia"/><br>* Toimittajia lähteestä riippuen vaihtelevasti {{efn|94 <small>(Committee to Protect Journalists -järjestön mukaan 1.3.2024)</small><ref name ="toimittajat2"/>{{efn|Sisältää<br>* 89 palestiinalaista<br>* 2 israelilaista<br>* 3 libanonilaista}}<br>Ainakin 126 <small>(Gazan terveysministeriön mukaan 15.2.2024)</small><ref name ="toimittajat"/>}}<br>* Ainakin 152 [[UNRWA]]:n avustustyöntekijää <small>(UNRWA:n mukaan 4.2.2024)</small><ref name ="avustustyöntekijät"/>}}<br>70&nbsp;457 haavoittunut<ref name ="kuolleet"/><br><small>'''Länsiranta'''</small><br>Ainakin 300 kuollut<ref name ="länsiranta"/>{{efn|Sisältää ainakin 79 lasta<ref name ="länsiranta"/>}}<br>'''Sotilaat'''<br><small>'''Hamasin sotilaita Israelin mukaan'''</small><br>12&nbsp;000 taistelijaa kuollut<ref name ="hamassotilat"/><br><small>'''Muut joukot'''</small><br>4 kuollut (Hizbollah)<ref>{{Verkkoviite | osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009907199.html?post=269970 | nimeke = Hizbollah ampui rakettien sarjan rajan yli Pohjois-Israeliin | julkaisu=Ilta-Sanomat | ajankohta=2023-10-09 | viitattu=2023-10-09 }}</ref>
| tappiot1 = '''Yhteensä'''<br><small>'''Gaza'''</small><br>yli 40&nbsp;000 kuollut<ref name="kuolleet"/>{{efn|Sisältää<br>* yli 16&nbsp;500 lasta<br>* Toimittajia lähteestä riippuen 108–158 <ref name ="toimittajat2"/><ref name ="aljazeera5"/><ref name="ifj"/> {{efn|113 <small>(Committee to Protect Journalists -järjestön mukaan 1.3.2024)</small><ref name ="toimittajat2"/>{{efn|Sisältää<br>*108 palestiinalaista<br>* 2 israelilaista<br>* 3 libanonilaista}}<br>Ainakin 126 <small>(Gazan terveysministeriön mukaan 15.2.2024)</small><ref name ="toimittajat"/>}}<br>* ainakin 152 UNRWA:n avustustyöntekijää <small>(UNRWA:n mukaan 4.2.2024)</small><ref name ="avustustyöntekijät"/>}}<br>yli 92&nbsp;000 loukkaantunut<ref name ="kuolleet"/><br>kateissa yli 10&nbsp;000<ref name ="kuolleet"/><br><small>'''Länsiranta'''</small><br>ainakin 632 kuollut<br>yli 5&nbsp;400 loukkaantunut<ref name ="kuolleet"/>{{efn|Sisältää ainakin 147 lasta<ref name ="kuolleet"/>}}<br>'''Taistelijat'''<br><small>'''Hamas (Israelin mukaan)'''</small><br>17&nbsp;000 taistelijaa kuollut<ref name ="hamastaistelijat"/><br><small>'''Muut joukot'''</small><br>4 kuollut (Hizbollah)<ref name="is1"/>
| tappiot2 = '''Siviilit'''<br>Ainakin 1&nbsp;300 kuollutta siviiliä<sup>1</sup><ref>{{Verkkoviite |osoite=https://yle.fi/a/74-20054074 |nimeke=Israelin puolustusministeri näytti Naton puolustusministereille ”järkyttävän videon” Hamasin teoista |julkaisu=Yle Uutiset |ajankohta=2023-10-12 |viitattu=2023-10-12 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref><br>'''Taistelijat'''<br>Ainakin 582 kuollutta sotilasta ja 58 Israelin poliisivoimien poliisia<ref name ="israelintaistelijat"/>
| tappiot2 = '''Yhteensä'''<br>1&nbsp;139 kuollut<ref name ="kuolleet"/><br>ainakin 8&nbsp;730 loukkaantunut<ref name ="kuolleet"/><sup>1</sup><br>'''Taistelijat'''<br>ainakin 582 kuollutta sotilasta ja 58 Israelin poliisivoimien poliisia<ref name ="israelintaistelijat"/>
| tappiot3 =
| tappiot3 =
| huomautus = <sup>1</sup> Koska palestiinalaisjoukot hyökkäsivät pitkälti valikoimatta uhrejaan, siviiliuhrien joukossa on paljon muita kuin israelilaisia.
| huomautus = <sup>1</sup>Uhrien joukossa on paljon muita kansallisuuksia kuin israelilaisia.
}}
}}


'''Gazan sota''' on [[Israel]]in ja [[Terroristijärjestö|terroristiseksi luokitellun]] [[Islamismi|islamistisen]] [[Hamas|palestiinalaisjärjestö Hamasin]] välinen aseellinen konflikti, joka alkoi Hamasin tunkeuduttua [[Gazan kaista]]lta Israelin puolelle [[7. lokakuuta]] [[2023]]. Seuraavana päivänä Israel julisti [[sotatila]]n<ref name="sotatila" />. Sota on osa laajempaa [[Israelin–Palestiinan konflikti|Israelin ja Palestiinan välistä konfliktia]].
[[Arabien–Israelin konflikti]]n tuorein sotilasoperaatio alkoi [[palestiinalaiset|palestiinalaisen]] terroristijärjestö [[Hamas]]in tehtyä [[Re’imin musiikkifestivaalin joukkosurma|terrori-iskun]] [[Gazan kaista]]lta Israelin puolelle [[7. lokakuuta]] [[2023]]. Hyökkäyksessä sai surmansa 1&nbsp;139 ihmistä ja 240 otettiin panttivangeiksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.france24.com/en/live-news/20231215-israel-social-security-data-reveals-true-picture-of-oct-7-deaths|nimeke=Israel social security data reveals true picture of Oct 7 deaths|julkaisu=France 24|ajankohta=2023-12-15|viitattu=2024-01-03|ietf-kielikoodi=en}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.timesofisrael.com/idf-soldier-rescued-from-gaza-in-first-public-message-happy-i-got-my-life-back/|nimeke=IDF soldier rescued from Gaza in first public message: ‘Happy I got my life back’|tekijä=Toi Staff|julkaisu=The Times of Israel|ajankohta=27.11.2023 | Kieli = {{en}}}}</ref> Seuraavana päivänä Israeliin julistettiin [[sotatila]].<ref name="sotatila" /> [[Israel]] aloitti vuorokauden sisällä vastaiskut [[Israelin ilmavoimat|ilmavoimillaan]]<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.bbc.com/news/world-middle-east-67045138|Nimeke=Israeli forces fight to drive out Hamas militants as death toll passes 600|Tekijä=Yolande Knell, Rushi Abu Alouf ja David Gritten|Ajankohta=8.10.2023|Julkaisija=BBC News|Viitattu=7.11.2023|Kieli=}}</ref> ja eteni 27. lokakuuta maavoimillaan Gazaan.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.axios.com/2023/10/27/israel-hamas-ground-invasion-gaza|Nimeke=Israel moves to "new phase" of war with Hamas in major incursion in Gaza|Tekijä=Barak Ravid|Ajankohta=28.10.2023|Julkaisija=Axios.com|Viitattu=7.11.2023}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/art-2000009907202.html|nimeke=Hamas hyökkäsi tuhansin raketein Israeliin – Israelin ilmavoimat vastasi iskemällä useisiin kohteisiin Gazassa, jo yli 230 saanut surmansa: ”Olemme sodassa”|tekijä=Pekka Mykkänen|julkaisu=Aamulehti|ajankohta=2023-10-07|viitattu=2023-11-09}}</ref>


Lokakuun 7. päivän aikana kuoli eri syistä arvioiden mukaan yhteensä 1&nbsp;139 ihmistä, joista 764 oli siviilejä ja 373 israelilaisiin turvallisuusjoukkoihin kuuluvia henkilöitä. Lisäksi Hamas otti mukaansa noin 250 [[panttivanki]]a.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.france24.com/en/live-news/20231215-israel-social-security-data-reveals-true-picture-of-oct-7-deaths | nimeke = Israel social security data reveals true picture of Oct 7 deaths | julkaisu = France 24 | ajankohta = 15.12.2023 | viitattu = 24.5.2024 | kieli = {{en}} }}</ref><ref name=":9">{{Verkkoviite | osoite = https://www.aljazeera.com/news/longform/2023/10/9/israel-hamas-war-in-maps-and-charts-live-tracker | nimeke = Israel-Gaza war in maps and charts: Live tracker | tekijä = AJLabs | julkaisu = Al Jazeera | viitattu = 24.5.2024 | kieli = {{en}} }}</ref> Vuorokauden sisällä Hamasin iskuista [[Israelin puolustusvoimat|Israelin asevoimat]] aloitti viikkoja kestäneet ilmaiskut Gazaan<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/world-middle-east-67045138 | Nimeke = Israeli forces fight to drive out Hamas militants as death toll passes 600 | Tekijä = Yolande Knell, Rushi Abu Alouf ja David Gritten | Ajankohta = 8.10.2023 | Julkaisija = BBC News | Viitattu = 7.11.2023 | Kieli = {{en}} }}</ref> ja laajensi operaation myöhemmin maahyökkäykseksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.axios.com/2023/10/27/israel-hamas-ground-invasion-gaza | Nimeke = Israel moves to "new phase" of war with Hamas in major incursion in Gaza | Tekijä = Barak Ravid | Ajankohta = 28.10.2023 | Julkaisija = Axios.com | Viitattu = 7.11.2023}}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/art-2000009907202.html | nimeke = Hamas hyökkäsi tuhansin raketein Israeliin – Israelin ilmavoimat vastasi iskemällä useisiin kohteisiin Gazassa, jo yli 230 saanut surmansa: ”Olemme sodassa” | tekijä = Mykkänen, Pekka | julkaisu = Aamulehti | ajankohta = 7.10.2023 | viitattu = 9.11.2023}}</ref>
7. marraskuuta mennessä Israelin viranomaisten mukaan Hamasin tekemissä iskuissa oli kuollut yli 1&nbsp;400 israelilaista.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://edition.cnn.com/2023/11/07/middleeast/palestinian-israeli-deaths-gaza-dg/index.html|Nimeke=These charts show the scale of loss in the Israel-Hamas war|Viitattu=7.11.2023|Kieli={{en}}}}</ref> Hamasin kontrolloiman Gazan terveysministeriön mukaan kuolleiden gazalaisten määrä oli 24. huhtikuuta 2024 mennessä 34&nbsp;626.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20069359|nimeke=Gazan sotaa jatkunut 100 päivää – rauhaa vaativia mielenosoituksia eri puolilla maailmaa|tekijä=Blom, Johannes|julkaisu=yle.fi|ajankohta=14.1.2024|viitattu=21.1.2024}}</ref>{{efn|Hamasin kontrolloiman terveysministeriön luvut eivät ole täysin luotettavia. Luotettavuuden puolesta puhuvat kuitenkin muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien alainen Maailman terveysjärjestö ja monet muut konfliktin uhreja seuraavat järjestöt.<ref name="yle-epävarmuus-tappioista"/>}}{{efn|Reilusti yli puolet kuolleista on naisia ja lapsia.<ref name="eniten-naisia-ja-lapsia"/>}} Lähes koko Gazan infrastruktuuri on romahtanut hyökkäyksessä, eikä alueella ei ole ruokaa ja puhdasta vettä eikä toimivaa jäte- tai terveydenhuoltoa. Lähes koko Gazan 2,3-miljoonaisen väestön on arvioitu olevan alueen sisäisinä pakolaisina.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.voanews.com/a/palestinians-pour-into-southern-gaza-israel-widens-attacks-on-hamas-/7417882.html|nimeke=Israel Widens Attack on Hamas; Palestinians Pour Into Southern Gaza|julkaisu=Voice of America|ajankohta=2023-12-29|viitattu=2024-01-03|ietf-kielikoodi=en}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.nytimes.com/2024/01/01/world/middleeast/gaza-israel-hunger.html|nimeke=Half of Gazans Are at Risk of Starving, U.N. Warns|tekijä=Liam Stack, Gaya Gupta, Abu Bakr Bashir|julkaisu=The New York Times|ajankohta=2024-01-01|viitattu=2024-01-03|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>


Israelin sotatoimet Gazan kaistalla ovat alueen terveysministeriön mukaan tappaneet jo yli 40&nbsp;000 ihmistä. Yli 90&nbsp;000 ihmistä on loukkaantunut.<ref name=":9" /><ref name=":11">{{Verkkoviite | osoite = https://www.france24.com/en/live-news/20240815-40-000-and-counting-the-struggle-to-keep-track-of-gaza-deaths | nimeke = 40,000 and counting: the struggle to keep track of Gaza deaths | julkaisu = France 24 | ajankohta = 15.8.2024 | viitattu = 16.8.2024 | kieli = {{en}} }}</ref>Vaikka Gazan terveysviranomaisten julkaisemia lukuja pidetään laajalti luotettavina{{efn|Israel on jatkuvasti kritisoinut terveysministeriötä ja sen julkaisemia lukuja, mutta lukujen luotettavuuden puolesta puhuvat kuitenkin muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien alainen Maailman terveysjärjestö ja monet muut konfliktin uhreja seuraavat järjestöt.<ref name="yle-epävarmuus-tappioista"/>}}, niiden on arvioitu sodan jatkuessa olevan yhä epätarkempia tilastoinnin vaikeutuessa.<ref name=":11" /><ref name=":14">{{Verkkoviite | osoite = https://www.bbc.com/news/articles/cn49v0nzv3ko | nimeke = Israel-Gaza war: More than 40,000 killed in Gaza, Hamas-run health ministry says | julkaisu = www.bbc.com | viitattu = 16.8.2024 | ietf-kielikoodi = en-GB}}</ref> Lääketieteellisen julkaisun ''[[The Lancet]]in'' mukaan uhriluku Gazan kaistalla oli noussut kesäkuussa 2024 jopa 186&nbsp;000:een.<ref name=":15">{{Lehtiviite | Tekijä = Rasha Khatib, Martin McKee, Salim Yusuf | Otsikko = Counting the dead in Gaza: difficult but essential | Julkaisu = The Lancet | Ajankohta = 20.7.2024 | Vuosikerta = 404 | Numero = 10449 | Sivut = 237–238 | Doi = 10.1016/s0140-6736(24)01169-3 | Issn = 0140-6736 | www = https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(24)01169-3/fulltext}}</ref> Yli 600 ihmistä on tapettu myös Israelin miehittämällä [[Länsiranta|Länsirannalla]].<ref name=":9" /> Ihmisiä on kuollut myös muualla Israelissa sekä Etelä-[[Libanon]]issa ja [[Syyria]]ssa. Israelin asevoimat sanoo tappaneensa noin 17&nbsp;000 Hamasin taistelijaa sodan alkamisen jälkeen.<ref name=":16">{{Verkkoviite | osoite = https://www.bbc.com/news/articles/cjw32jj4973o | nimeke = Gaza war: High-stakes ceasefire and hostage talks resume in Doha | Gritten, David | julkaisu = www.bbc.com | Ajankohta = 15.8.2024 | viitattu = 16.8.2024 | ietf-kielikoodi = en-GB}}</ref>
29. joulukuuta [[Etelä-Afrikka]] nosti [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]] [[Kansainvälinen tuomioistuin|kansainvälisessä tuomioistuimessa]] kanteen Israelin toiminnasta Gazassa. Etelä-Afrikan mukaan Israelin toimet palestiinalaisia vastaan ovat luonteeltaan [[kansanmurha]]nomaisia<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kansanmurha-gazassa-martti-koskenniemi-perustelee-mtv-lle-miten-israelin-tekoja-arvioidaan-oikeudessa/8848884|nimeke=Kansanmurha Gazassa? Martti Koskenniemi perustelee MTV:lle, miten Israelin tekoja arvioidaan oikeudessa|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2023-12-31|viitattu=2024-01-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> ja YK:n [[Yhdistyneiden kansakuntien kansanmurhan kieltävä yleissopimus|kansanmurhan kieltävän yleissopimuksen]] vastaisia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ohchr.org/en/press-releases/2024/01/un-human-rights-experts-welcome-start-icj-genocide-hearings-hague-reiterate|nimeke=UN human rights experts welcome start of ICJ genocide hearings in The Hague, reiterate call for ceasefire|julkaisu=ohchr.org|ajankohta=2024-01-11|viitattu=2024-01-12|ietf-kielikoodi=en}}</ref> 26. tammikuuta Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälinen tuomioistuin määräsi Israelin ryhtymään toimenpiteisiin estääkseen kansanmurhaan rinnastuvat teot, kun se sotii Hamasin taistelijoita vastaan Gazan kaistalla. Tuomioistuin määräsi Israelin pidättäytymään kaikista toimista, jotka voisivat kuulua kansanmurhakonvention piiriin, varmistamaan, etteivät sen joukot syyllisty kansanmurhaan rinnastettaviin tekoihin Gazassa ja estämään ja rankaisemaan julkisia kehotuksia kansanmurhaan palestiinalaisia vastaan. Lisäksi Israelin tulee parantaa humanitaarista tilannetta Gazan siviiliväestön keskuudessa. Tuomioistuin ei kuitenkaan vaatinut välitöntä tulitaukoa Gazassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/middle-east/key-takeaways-world-court-decision-israei-genocide-case-2024-01-26/|nimeke=ICJ ruling: Key takeaways from the court decision in Israel genocide case |julkaisu=reuters.com|ajankohta=2024-02-26|viitattu=2024-02-04|ietf-kielikoodi=en}}</ref>

Sota on ollut myös Gazan kaistan humanitaarisen tilanteen kannalta tuhoisa. Lähes koko Gazan infrastruktuuri on romahtanut Israelin iskujen myötä, eikä alueella ei ole ruokaa tai puhdasta vettä eikä toimivaa jäte- tai terveydenhuoltoa. Lähes koko Gazan 2,3-miljoonaisen väestön on arvioitu olevan alueen sisäisinä pakolaisina.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.voanews.com/a/palestinians-pour-into-southern-gaza-israel-widens-attacks-on-hamas-/7417882.html | nimeke = Israel Widens Attack on Hamas; Palestinians Pour Into Southern Gaza | julkaisu = Voice of America | ajankohta = 29.12.2023 | viitattu = 3.1.2024 | kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.nytimes.com/2024/01/01/world/middleeast/gaza-israel-hunger.html | nimeke = Half of Gazans Are at Risk of Starving, U.N. Warns | tekijä = Liam Stack, Gaya Gupta, Abu Bakr Bashir | julkaisu = The New York Times | ajankohta = 1.1.2024 | viitattu = 3.1.2024 | ietf-kielikoodi = en-US}}</ref>

Gazan sodalla on ollut merkittäviä kansainvälisiä vaikutuksia. Israel on saanut sodan aikana merkittävää poliittista ja sotilaallista tukea perinteisiltä läntisiltä liittolaisiltaan, erityisesti [[Yhdysvallat|Yhdysvalloilta]] ja [[Saksa]]lta.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.hs.fi/maailma/art-2000010328268.html | nimeke = Gazan sota {{!}} Yhdysvallat antaa miljardeilla dollareilla hävittäjiä ja pommeja Israelille | tekijä = Korte, Henriikka | julkaisu = Helsingin Sanomat | ajankohta = 30.3.2024 | viitattu = 24.6.2024}}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = https://lahi-itanyt.fi/nyt/miten-gazan-sota-muuttaa-lahi-itaa/ | nimeke = Miten Gazan sota muuttaa Lähi-itää? | julkaisu = Lähi-itä NYT | viitattu = 24.6.2024}}</ref> Joulukuussa 2023 [[Etelä-Afrikka]] nosti [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]] [[kansainvälinen tuomioistuin|kansainvälisessä tuomioistuimessa]] kanteen, joka syyttää Israelia [[kansanmurha]]sta Gazan kaistalla. Tammikuussa 2024 tuomioistuin määräsi välipäätöksessään, että Israelin on tehtävä kaikki voitava estääkseen kansanmurhaan johtavat toimet Gazassa.<ref name=":10">{{Verkkoviite | osoite = https://www.reuters.com/world/middle-east/key-takeaways-world-court-decision-israei-genocide-case-2024-01-26/ | nimeke = ICJ ruling: Key takeaways from the court decision in Israel genocide case | julkaisu = reuters.com | ajankohta = 26.2.2024 | viitattu = 4.2.2024 | kieli = {{en}} }}</ref>

Sota on lietsonut myös rinnakkaiskonflikteja. [[Jemen]]in [[huthit]] alkoivat marraskuussa kohdistaa [[Punainenmeri|Punaisellamerellä]] kauppa-aluksiin iskuja, joiden tarkoitus on ryhmän mukaan tukea Palestiinaa.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://yle.fi/a/74-20066314 | nimeke = Punaisenmeren laivahyökkäykset ovat iso uhka maailman merenkululle – mihin huthit iskuillaan pyrkivät? | julkaisu = Yle Uutiset | ajankohta = 23.12.2023 | viitattu = 24.6.2024}}</ref> Israel on tehnyt iskuja myös Gazan kaistan ja Länsirannan ulkopuolelle. Israelin tekemä isku Iranin suurlähetystöön Syyriassa johti [[Iranin ilmaiskut Israeliin 2024|Iranin ilmaiskuihin Israelissa]].<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/efbe6776-5597-41c1-bd28-b03f9be36b7b | nimeke = Nämä ovat todennäköisimmät skenaariot Iranin iskun seurauksista – Asiantuntija arvioi | tekijä = Shepelenko, Mikael | julkaisu = www.iltalehti.fi | ajankohta = 14.4.2024 | viitattu = 24.6.2024}}</ref> Kesällä 2024 tilanne on kiristynyt myös Israelin pohjoisrajalla Libanonin kanssa, jossa Israel ja Iranin tukema [[Hizbollah]] ovat tulittaneet toisiaan raja-alueella lähes päivittäin Gazan sodan alkamisen jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://yle.fi/a/74-20095266 | nimeke = Hizbollahin johtaja: yksikään paikka Israelissa ei olisi sodassa turvassa | julkaisu = Yle Uutiset | ajankohta = 19.6.2024 | viitattu = 24.6.2024}}</ref>


== Tausta ==
== Tausta ==
Rivi 53: Rivi 59:
{{Pääartikkelit|[[Israelin itsenäisyyssota]], [[Palestiinan pakolaisuus]]}}
{{Pääartikkelit|[[Israelin itsenäisyyssota]], [[Palestiinan pakolaisuus]]}}


Vuonna 1917 [[Yhdistynyt kuningaskunta]] antoi tukensa [[juutalaiset|juutalaisen]] valtion perustamiselle [[Palestiina (alue)|Palestiinaan]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/event/Balfour-Declaration|nimeke=Balfour Declaration|julkaisu=britannica.com|ajankohta=2023-10-26|viitattu=2023-11-08|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
Vuonna 1917 [[Yhdistynyt kuningaskunta]] antoi tukensa [[juutalaiset|juutalaisen]] valtion perustamiselle [[Palestiina (alue)|Palestiinaan]].<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.britannica.com/event/Balfour-Declaration | nimeke = Balfour Declaration | julkaisu = britannica.com | ajankohta = 26.10.2023 | viitattu = 8.11.2023 | kieli = {{en}} }}</ref>
Ensimmäisen maailmansodan päätteeksi Gaza siirrettiin [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnalta]] Brittien hallitsemaksi [[Palestiinan mandaattialue]]eksi. Ennen mandaatin loppua YK:n yleiskokous hyväksyi marraskuussa 1947 suunnitelman Palestiinan jakamisesta arabien ja juutalaisten kesken. Brittien mandaatti alueella päättyi 15. toukokuuta 1948 ja samana päivänä alkoi arabien ja Israelin sota. Egyptin armeija siirtyi Gazaan ja syksyn 1948 taisteluiden jälkeen vain nykyinen noin 40 km pitkä ja 6–8 km leveä Gazan alue jäi Egyptin armeijan haltuun. Sen rajat määrättiin Egyptin ja Israelin aselepo&shy;sopimuksessa 24. helmikuuta 1949. Gazan kaista oli Egyptin sotilashallinnossa 1949–1956 ja 1957–1967. Alueella asui suuri määrä Palestiinan pakolaisia äärimmäisessä köyhyydessä leireillä. Israel ei antanut heidän palata koteihinsa tai antanut korvausta menetetystä omaisuudesta. Pakolaiset elivät pääasiassa UNRWA:n avulla. Monet nuoremmista pakolaisista ryhtyivät ''fedayeen''-sisseiksi, jotka toimivat Israelia vastaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/place/Gaza-Strip|nimeke=Gaza Strip|julkaisu=www.britannica.com|ajankohta=2024-02-03|viitattu=2024-02-04|ietf-kielikoodi=en}} </ref>
Ensimmäisen maailmansodan päätteeksi Gaza siirrettiin [[Osmanien valtakunta|Osmanien valtakunnalta]] Brittien hallitsemaksi [[Palestiinan mandaattialue]]eksi. Ennen mandaatin loppua YK:n yleiskokous hyväksyi marraskuussa 1947 suunnitelman Palestiinan jakamisesta arabien ja juutalaisten kesken. Brittien mandaatti alueella päättyi 15. toukokuuta 1948 ja samana päivänä alkoi arabien ja Israelin sota. Egyptin armeija siirtyi Gazaan ja syksyn 1948 taisteluiden jälkeen vain nykyinen noin 40&nbsp;km pitkä ja 6–8&nbsp;km leveä Gazan alue jäi Egyptin armeijan haltuun. Sen rajat määrättiin Egyptin ja Israelin aselepo&shy;sopimuksessa 24. helmikuuta 1949. Gazan kaista oli Egyptin sotilashallinnossa 1949–1956 ja 1957–1967. Alueella asui suuri määrä Palestiinan pakolaisia äärimmäisessä köyhyydessä leireillä. Israel ei antanut heidän palata koteihinsa tai antanut korvausta menetetystä omaisuudesta. Pakolaiset elivät pääasiassa UNRWA:n avulla. Monet nuoremmista pakolaisista ryhtyivät ''fedayeen''-sisseiksi, jotka toimivat Israelia vastaan.<ref name="britannica1">{{Verkkoviite | osoite = https://www.britannica.com/place/Gaza-Strip | nimeke = Gaza Strip | julkaisu = www.britannica.com | ajankohta = 3.2.2024 | viitattu = 4.2.2024 | kieli = {{en}} }} </ref>


Hyökkäykset olivat suuri syy [[Suezin kriisi]]in 1956, kun Israel miehitti Gazan. Israeli miehitti alueen uudelleen [[kuuden päivän sota|kuuden päivän sodassa]] kesäkuussa 1967 ja jäi miehittämään aluetta. Vuonna 1987 syntyi [[intifada]]-liike vastustamaan Israelin miehitystä. Vuonna 1994 Israel alkoi vetäytyi Gazasta luovuttaen sen [[Palestiinalaishallinto|Palestiinalaishallinnolle]] Oslon sopimusten mukaisesti.<ref>https://www.britannica.com/place/Gaza-Strip </ref>
Hyökkäykset olivat suuri syy [[Suezin kriisi]]in 1956, kun Israel miehitti Gazan. Israeli miehitti alueen uudelleen [[kuuden päivän sota|kuuden päivän sodassa]] kesäkuussa 1967 ja jäi miehittämään aluetta. Vuonna 1987 syntyi [[intifada]]-liike vastustamaan Israelin miehitystä. Vuonna 1994 Israel vetäytyi Gazasta luovuttaen sen [[Palestiinalaishallinto|Palestiinalaishallinnolle]] Oslon sopimusten mukaisesti.<ref name="britannica1"/> Vuonna 2003 Israelin pääministeri [[Ariel Sharon]] ilmoitti Israelin joukkojen ja kolonialistien vetäytyvän Gazan alueelta ja syyskuuta 2005 Israel luovutti alueen kokonaisuudessaan Palestiinalaishallinnolle.<ref name="britannica1"/>
Vuonna 2003 Israelin pääministeri [[Ariel Sharon]] ilmoitti Israelin joukkojen ja kolonialistien vetäytyvän Gazan alueelta ja syyskuuta 2005 Israel luovutti alueen kokonaisuudessaan Palestiinalaishallinnolle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/place/Gaza-Strip|nimeke=Gaza Strip {{!}} Definition, History, Facts, & Map {{!}} Britannica|julkaisu=www.britannica.com|ajankohta=2024-02-03|viitattu=2024-02-04|ietf-kielikoodi=en}} </ref>


=== Hamasin nousu valtaan ===
=== Hamasin nousu valtaan ===
Hamas perustettiin vuonna 1987 [[Ensimmäinen intifada|ensimmäisen intifadan]] myötä. Hamasin juuret ovat muslimiveljeskunnan palestiinalaishaarassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.dni.gov/nctc/groups/hamas.html|nimeke=National Counterterrorism Center {{!}} Groups|julkaisu=www.dni.gov|viitattu=2023-11-08}}</ref> Hamas on hallinnut Gazan kaistaa vuoden [[Palestiinalaishallinnon vaalit|2006 vaalien]] jälkeen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.cfr.org/backgrounder/what-hamas|nimeke=What Is Hamas?|julkaisu=Council on Foreign Relations|viitattu=2023-11-08|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Hamas aloitti hyökkäykset siviili- ja sotilaskohteisiin vuonna 1989, mikä sai Israelin pidättämään useita Hamasin johtajia mukaan lukien sen perustajan Ahmed Yassinin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.britannica.com/topic/Hamas|nimeke=Hamas {{!}} Definition, History, Ideology, & Facts {{!}} Britannica|julkaisu=www.britannica.com|ajankohta=2023-11-08|viitattu=2023-11-08|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Yhdysvallat ja [[Euroopan unioni]] ovat nimenneet Hamasin [[terroristijärjestö]]ksi sen aseellisen siiven tekemien iskujen vuoksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20054084|nimeke=Tästä on kyse Hamasin ja Israelin välisessä konfliktissa|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-10-07|viitattu=2023-11-08}}</ref>
Hamas perustettiin vuonna 1987 [[Ensimmäinen intifada|ensimmäisen intifadan]] myötä. Hamasin juuret ovat muslimiveljeskunnan palestiinalaishaarassa.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.dni.gov/nctc/groups/hamas.html | nimeke = National Counterterrorism Center {{!}} Groups | julkaisu = www.dni.gov | viitattu = 8.11.2023}}</ref> Hamas on hallinnut Gazan kaistaa vuoden [[Palestiinalaishallinnon vaalit|2006 vaalien]] jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.cfr.org/backgrounder/what-hamas | nimeke = What Is Hamas? | julkaisu = Council on Foreign Relations | viitattu = 8.11.2023 | kieli = {{en}} }}</ref> Hamas aloitti hyökkäykset siviili- ja sotilaskohteisiin vuonna 1989, mikä sai Israelin pidättämään useita Hamasin johtajia, mukaan lukien sen perustajan [[Ahmad Yasin]]in.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.britannica.com/topic/Hamas | nimeke = Hamas {{!}} Definition, History, Ideology, & Facts {{!}} Britannica | julkaisu = www.britannica.com | ajankohta = 8.11.2023 | viitattu = 8.11.2023 | kieli = {{en}} }}</ref> Yhdysvallat ja [[Euroopan unioni]] ovat nimenneet Hamasin [[terroristijärjestö]]ksi sen aseellisen siiven tekemien iskujen vuoksi.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://yle.fi/a/74-20054084 | nimeke = Tästä on kyse Hamasin ja Israelin välisessä konfliktissa | tekijä = Nuuttila, Sakari | julkaisu = Yle Uutiset | ajankohta = 7.10.2023 | viitattu = 8.11.2023}}</ref> [[Iran]] näkee Israelin keskeisenä uhkana alueelle ja tukee sekä Hamasia että [[Hizbollah]]ia.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/art-2000009930489.html | nimeke = Lähi-idän kriisissä alkaa olla kaikki ainekset sodan laajenemiseen – Tämä yksi teko voisi auttaa jännitteiden lieventämisessä | tekijä = Vanhalakka, Vesa | julkaisu = Aamulehti | ajankohta = 18.10.2023 | viitattu = 9.11.2023}}</ref> Iranin ja [[Libanon]]in rajalla on nähty paljon yhteydenottoja Hizbollahin ja Israelin välillä kauan ennen vuoden 2023 sotaa.

Iranin ja [[Libanon]]in rajalla on käyty paljon yhteydenottoja [[Hizbollah]]in ja Israelin välillä kauan ennen vuoden 2023 sotaa. Sodan näkemyksiin vaikuttaa myös paljon [[Iran]], joka tukee sekä Hamasia että Hizbollahia. Heidän yhteisenä tavoitteenaan on tuhota Israel.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/art-2000009930489.html|nimeke=Lähi-idän kriisissä alkaa olla kaikki ainekset sodan laajenemiseen – Tämä yksi teko voisi auttaa jännitteiden lieventämisessä|julkaisu=Aamulehti|ajankohta=2023-10-18|viitattu=2023-11-09}}</ref> Hizbollahin johtajan mukaan kaikenlaiset toimenpiteet olisivat mahdollisia, jos Israelin toimet sodassa tai Libanonia vastaan näin edellyttävät.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/art-2000009968704.html|nimeke=Hizbollah-johtaja uhkasi ”kaiken olevan mahdollista”, jos Israelin toimet Gazassa tai Libanonia vastaan sitä vaativat|tekijä=Ayla Albayrak, Hannu Aaltonen|julkaisu=Aamulehti|ajankohta=2023-11-03|viitattu=2023-11-09}}</ref>


== Sodan kulku ==
== Sodan kulku ==
Sota alkoi 7. lokakuuta 2023 Hamasin hyökäyksellä Israeliin.<ref name="Olemme sodassa ja voitamme sen"/> Ajankohta oli [[sapatti|juutalainen lepopäivä]] ja [[Simhat Tora|Simhat Tora -juhla]], ja sitä edeltävänä päivänä tuli täyteen 50 vuotta [[jom kippur -sota|jom kippur -sodan]] alkamisesta.<ref name="BBC 1" /><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/world-middle-east-67041679 | Nimeke = Hamas blindsides Israel with most serious attack in a generation | Tekijä = Bowen, Jeremy | Ajankohta = 7.10.2023 | Julkaisu = BBC News | Viitattu = 8.10.2023 | Kieli = {{en}} }}</ref> Hamas kutsui hyökkäystään ”operaatio [[al-Aqsa]]n tulvaksi” (tai ”al-Aqsan myrskyksi”) ({{k-ar|عملية طوفان الأقصى}}).<ref name="hs">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009907137.html | Nimeke = Israel valmistelee uusia vastatoimia, Hamasilla panttivankeina siviilejä ja sotilaita | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 2023-10-07 | Viitattu = 2023-10-07}}</ref> Israel varoitti sodan alussa ”pitkästä ja vaikeasta sodasta”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.uusisuomi.fi/uutiset/israel-varoittaa-pitkasta-ja-vaikeasta-sodasta-tama-on-libanoniin-jo-levinneen-konfliktin-tilanne-nyt/2198ece3-6309-415e-8a19-aab3570e57c5 | Nimeke = Israel varoittaa ”pitkästä ja vaikeasta sodasta” – Tämä on Libanoniin jo levinneen konfliktin tilanne nyt | Tekijä = Katja Incoronato | Julkaisu = Uusi Suomi | Ajankohta = 2023-10-08 | Viitattu = 2023-11-10}}</ref>
Sota alkoi 7. lokakuuta 2023 Hamasin hyökäyksellä Israeliin.<ref name="Olemme sodassa ja voitamme sen">{{Verkkoviite | osoite = https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009907199.html?post=269076 | nimeke = Netanjahu: Olemme sodassa ja voitamme sen | julkaisu = Ilta-Sanomat | ajankohta = 7.10.2023 (päivitetty 9.11.2023) | viitattu = 7.10.2023}}</ref> Ajankohta oli [[sapatti|juutalainen lepopäivä]] ja [[Simhat Tora|Simhat Tora -juhla]], ja sitä edeltävänä päivänä tuli täyteen 50 vuotta [[jom kippur -sota|jom kippur -sodan]] alkamisesta.<ref name="BBC 1" /><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/world-middle-east-67041679 | Nimeke = Hamas blindsides Israel with most serious attack in a generation | Tekijä = Bowen, Jeremy | Ajankohta = 7.10.2023 | Julkaisu = BBC News | Viitattu = 8.10.2023 | Kieli = {{en}} }}</ref> Hamas kutsui hyökkäystään ”operaatio [[al-Aqsa]]n tulvaksi” (tai ”al-Aqsan myrskyksi”) ({{k-ar|عملية طوفان الأقصى}}).<ref name="hs">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009907137.html | Nimeke = Israel valmistelee uusia vastatoimia, Hamasilla panttivankeina siviilejä ja sotilaita | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 7.10.2023 | Viitattu = 7.10.2023}}</ref> Israel varoitti sodan alussa ”pitkästä ja vaikeasta sodasta”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.uusisuomi.fi/uutiset/israel-varoittaa-pitkasta-ja-vaikeasta-sodasta-tama-on-libanoniin-jo-levinneen-konfliktin-tilanne-nyt/2198ece3-6309-415e-8a19-aab3570e57c5 | Nimeke = Israel varoittaa ”pitkästä ja vaikeasta sodasta” – Tämä on Libanoniin jo levinneen konfliktin tilanne nyt | Tekijä = Incoronato, Katja | Julkaisu = Uusi Suomi | Ajankohta = 8.10.2023 | Viitattu = 10.11.2023}}</ref>


Israel hyökkäsi Gazaan vaivihkaa eikä voimakkaalla ja laajalla ensi-iskulla. Everstiluutnantti Juha Mäkelän ja Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori Juha Kukkolan mukaan syy on Gazan suuri koko, joten sinne ei voi hyökätä saavuttamalla tuloksia Hamasia vastaan pitkien matkojen päästä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/74-20057625 | Nimeke = Israel aloitti maahyökkäyksen Gazaan viikonloppuna – sotilasasiantuntija selittää, miksi hyökkäys alkoi vaivihkaa | Tekijä = Leppänen, Mikko & Joukanen, Toni| Julkaisu = Yle.fi | Ajankohta = 30.10.2023 | Viitattu = 16.12.2023}}</ref>
Israel hyökkäsi Gazaan vaivihkaa eikä voimakkaalla ja laajalla ensi-iskulla. Everstiluutnantti Juha Mäkelän ja Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori Juha Kukkolan mukaan syy on Gazan suuri koko, joten sinne ei voi hyökätä saavuttamalla tuloksia Hamasia vastaan pitkien matkojen päästä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/74-20057625 | Nimeke = Israel aloitti maahyökkäyksen Gazaan viikonloppuna – sotilasasiantuntija selittää, miksi hyökkäys alkoi vaivihkaa | Tekijä = Leppänen, Mikko & Joukanen, Toni | Julkaisu = Yle.fi | Ajankohta = 30.10.2023 | Viitattu = 16.12.2023}}</ref>


=== Ensimmäiset viikot ===
=== Lokakuun 7. päivä ===
[[Tiedosto:October 2023 Gaza−Israel conflict (7– 8 October).svg|pienoiskuva|oikea|Palestiinalaishyökkääjien hallitsemat alueet laajimmillaan.]]
[[Tiedosto:October 2023 Gaza−Israel conflict (7– 8 October).svg|pienoiskuva|Alueet, joille Israeliin hyökänneet palestiinalaisryhmät etenivät 7.-8. lokakuuta.]]
[[Tiedosto:Aftermath of Al-Ahli Arab Hospital explosion (3).png|pienoiskuva|Autoja Al-Ahli Arab -sairaalan iskun jälkeen, joka tappoi yli 500 ihmistä. Sairaala oli iskun aikaan täynnä haavoittuneita suojaa etsiviä palestiinalaisia.<ref name ="sairaalaisku">{{Verkkoviite | Osoite = https://apnews.com/article/israel-palestinians-gaza-hamas-war-biden-rafah-e062825a375d9eb62e95509cab95b80c | Nimeke = After blast kills hundreds at Gaza hospital, Hamas and Israel trade blame as rage spreads in region | Julkaisu = AP News | Ajankohta = 2023-10-17 | Viitattu = 2023-11-10 | Kieli = {{en}}}}</ref>]]
[[Tiedosto:Aftermath of Al-Ahli Arab Hospital explosion (3).png|pienoiskuva|Autoja Al-Ahli Arab -sairaalan iskun jälkeen, joka tappoi yli 500 ihmistä. Sairaala oli iskun aikaan täynnä haavoittuneita suojaa etsiviä palestiinalaisia.<ref name ="sairaalaisku">{{Verkkoviite | Osoite = https://apnews.com/article/israel-palestinians-gaza-hamas-war-biden-rafah-e062825a375d9eb62e95509cab95b80c | Nimeke = After blast kills hundreds at Gaza hospital, Hamas and Israel trade blame as rage spreads in region | Julkaisu = AP News | Ajankohta = 17.10.2023 | Viitattu = 10.11.2023 | Kieli = {{en}} }}</ref>]]
Hamasin lokakuun 7. päivän hyökkäys alkoi noin kello 6.30 aamulla<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.reuters.com/world/middle-east/how-hamas-attack-israel-unfolded-2023-10-07/ | nimeke = How the Hamas attack on Israel unfolded | tekijä = Williams, Dan | julkaisu = Reuters |ajankohta = 7.10.2023 | viitattu = 7.10.2023 | kieli = {{en}} }}</ref> Hamasin taistelijat hyökkäsivät Gazan kaistan rajan yli. Järjestö ampui tuhansia ohjuksia Israeliin.<ref name="is710">{{Verkkoviite | osoite = https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009907444.html | nimeke = Näin ulkoministeri Valtonen kommentoi yllätyshyökkäystä Israeliin | tekijä = Lapinkangas, Pasi | julkaisu = Ilta-Sanomat | ajankohta = 7.10.2023 | viitattu = 7.10.2023}}</ref> Hamas teki tarkoituksella terrori-iskun israelilaissiviilejä vastaan, joka oli pahin vuosikymmeniin. Hamasin terroristien siviileille tekemä väkivalta oli suunnitelemallista ja erittäin raakaa. Hamasin militantit murhasivat, silpoivat ja kiduttivat joukoittain israelilaissiviilejä.{{Lähde}}
[[File:A rocket hit a vehicle in Rishon Lezion.jpg|thumb|Hamasin rakettihyökkäyksen tuhoja [[Rishon LeZion]]issa 7. lokakuuta.]]

Sota alkoi noin kello 6.30 aamulla<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://www.reuters.com/world/middle-east/how-hamas-attack-israel-unfolded-2023-10-07/ |nimeke=How the Hamas attack on Israel unfolded |tekijä=Williams, Dan |julkaisu=Reuters |ajankohta=2023-10-07 |viitattu=2023-10-07 |ietf-kielikoodi=en}}</ref> Hamasin taistelijat hyökkäsivät Gazan kaistan rajan yli. Järjestö ampui tuhansia ohjuksia Israeliin.<ref name="is710">{{Verkkoviite |osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009907444.html |nimeke=Näin ulkoministeri Valtonen kommentoi yllätyshyökkäystä Israeliin |tekijä=Lapinkangas, Pasi |julkaisu=Ilta-Sanomat |ajankohta=2023-10-07 |viitattu=7.10.2023}}</ref> Hamas teki tarkoituksella terrori-iskun israelilaissiviilejä vastaan. Se oli pahin vuosikymmeniin. Hamasin terroristien siviileille tekemä väkivalta oli suunnitelemallista ja erittäin raakaa. Hamasin militantit murhasivat, silpoivat ja kiduttivat joukoittain israelilaissiviilejä. Terroristit tekivät kaiken ikäisille naisille seksuaalista väkivaltaa ennen kuolemaa. Yli tuhat israelilaista kuoli iskussa, joiden lisäksi joitakin muiden maiden kansalaisia.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.britannica.com/event/Israel-Hamas-War | nimeke = Israel-Hamas War | viitattu = 11.4.2024 | kieli = {{en}} }}</ref><ref name="Nimetön_3-20240110212302">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009909723.html|nimeke=Hamasin hyökkäys {{!}} Tällainen on musiikkifestivaali, jolle äärijärjestö Hamas hyökkäsi|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-10-10|viitattu=2023-12-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20054200|nimeke=Hamas tappoi satoja nuoria festivaaleilla viikonloppuna – kooste näyttää, kuinka tapahtumat etenivät|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-10-10|viitattu=2023-12-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010018745.html|nimeke=Gazan sota {{!}} Vankienvaihto on osa koston kierrettä Gazan sodassa|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-11-27|viitattu=2023-12-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.verkkouutiset.fi/a/hamasin-terroristeja-kehotettiin-raiskaamaan-seksuaalinen-vakivalta-oli-osa-suunnitelmaa/|nimeke=Hamasin terroristeja kehotettiin raiskaamaan – "seksuaalinen väkivalta oli osa suunnitelmaa"|tekijä=Arttu Rintanen|julkaisu=Verkkouutiset|ajankohta=2023-12-03|viitattu=2023-12-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.verkkouutiset.fi/a/ainakin-260-ruumista-loytynyt-israelin-festivaalialueelta-auton-lavalla-nahdyn-naisen-kohtalo-epaselva/|nimeke=Ainakin 260 ruumista löytynyt Israelin festivaalialueelta - auton lavalla nähdyn naisen kohtalo epäselvä|tekijä=Kaisa Paastela|julkaisu=Verkkouutiset|ajankohta=2023-10-09|viitattu=2023-12-06}}</ref> <ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20063754|nimeke=Hamasin hyökkäyksestä selvinneet israelilaiset kertovat poikkeuksellisen raa'asta seksuaalisesta väkivallasta|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-12-06|viitattu=2023-12-06|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010042597.html|nimeke=Gazan sota {{!}} Silminnäkijät: Hamas teki karmivaa seksuaalista väkivaltaa lokakuun hyökkäyksessä|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-12-08|viitattu=2023-12-08|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Hamas myös otti lukuisia panttivankeja.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009907199.html?post=269318 |nimeke=Palestiinalaiset käyttävät panttivankeja vapauttaakseen omiaan vankiloista |tekijä=Nuutinen, Anna |julkaisu=Ilta-Sanomat |ajankohta=2023-10-07 |viitattu=2023-10-07 }}</ref> Israel vastasi tähän katkaisemalla Gazasta sähköt,<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://yle.fi/a/74-20054074/64-3-183228 |nimeke=Israel keskeyttää sähkönsiirron Gazaan |tekijä=Eromäki, Veikko |julkaisu=Yle Uutiset |ajankohta=2023-10-07 |viitattu=2023-10-07 }}</ref> aloittamalla taistelut Hamasia vastaan ja pommittamalla Gazaa.<ref name="Israel kostaa">{{Verkkoviite |osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009907199.html?post=269485 |nimeke=Netanjahu: Israel kostaa "tämän mustan päivän" |tekijä=Vanhala, Akseli |julkaisu=Ilta-Sanomat |ajankohta=2023-10-07 |viitattu=2023-10-07 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite |osoite=https://yle.fi/a/74-20054074/64-3-183205 |nimeke=Israel pommittaa Gazaa |tekijä=Kokkonen, Yrjö |julkaisu=Yle Uutiset |ajankohta=2023-10-07 |viitattu=2023-10-07}}</ref> Israel totesi olevansa sodassa.<ref name="Olemme sodassa ja voitamme sen">{{Verkkoviite |osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009907199.html?post=269076 |nimeke=Netanjahu: Olemme sodassa ja voitamme sen |julkaisu=Ilta-Sanomat |ajankohta=2023-10-07 |viitattu=2023-10-07 }}</ref> Hamas yritti iskeä myös mereltä Israelin rannikolle.<ref name="Israel kostaa"/> Israel aloitti siviilien evakuoinnit Gazan raja-alueelta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009907199.html?post=269544| Nimeke = Israelin armeija yrittää evakuoida kansalaisensa Gazan läheltä | Julkaisu = Ilta-Sanomat }}</ref>
Noin puoli tuntia hyökkäyksen alkamisen jälkeen palestiinalaishyökkääjät [[Re'imin musiikkifestivaalin joukkomurha|iskivät]] [[elektroninen tanssimusiikki|elektronisen tanssimusiikin]] Supernova Sukkot Gathering -festivaaliin, johon osallistui 3&nbsp;000 ihmistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.billboard.com/music/music-news/israel-festival-attack-hamas-deaths-1235436712/ | Nimeke = At Least 260 People Dead After Attack At Israeli Electronic Music Festival | Tekijä = Bain, Katle | Julkaisu = Billboard | Ajankohta = 8.10.2023 | Viitattu = 9.10.2023 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="BBC 2">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/world-middle-east-67047034 | Nimeke = 'Like a horror movie' - Israel music festival-goers fled in hail of bullets | Tekijä = Gillett, Francesca | Julkaisu = BBC News | Ajankohta = 9.10.2023 | Viitattu = 9.10.2023 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009909723.html | nimeke = Tällainen on musiikkifestivaali, jolle äärijärjestö Hamas hyökkäsi | tekijä = Körkkö, Hilla | julkaisu = Helsingin Sanomat | ajankohta = 10.10.2023 | viitattu = 10.10.2023}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/74-20054200 | Nimeke = Hamas tappoi satoja nuoria festivaaleilla viikonloppuna – kooste näyttää, kuinka tapahtumat etenivät | tekijä = Osipova, Elsa & Väänänen, Marja & Sarlin, Eeva | Ajankohta = 10.10.2023 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 10.10.2023}}</ref> Festivaalialue sijaitsi maaseudulla lähellä [[kibbutsi]] [[Re’im]]iä Gazan kaistan rajan lähistöllä.<ref name="BBC 2" /><ref name="CNN">{{Verkkoviite | Osoite = https://edition.cnn.com/2023/10/07/middleeast/israel-gaza-fighting-hamas-attack-music-festival-intl-hnk/index.html | Nimeke = Desert horror: Music festival goers heard rockets, then Gaza militants fired on them and took hostages | Tekijä = Murphy, Paul. P ym. | Julkaisu = CNN | Ajankohta = 7.10.2023 | Viitattu = 9.10.2023 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Palestiinalaisia hyökkääjiä tuli Gazan kaistan rajan yli [[moottoroitu varjoliito|moottoroiduilla varjoliitimillä]].<ref name="New York Post">{{Verkkoviite|Osoite=https://nypost.com/2023/10/08/horrifying-images-show-victims-of-hamas-attack-at-nova-music-festival/|Nimeke=Horrifying images reveal Hamas massacre at rave, where Israeli officers acted as human shields to protect civilians|Tekijä=Reyes, Ronny|Julkaisu=New York Post|Ajankohta=8.10.2023|Viitattu=9.10.2023 | Kieli = {{en}} }}</ref> Israelilaisen Channel 12 -kanavan haastatteleman silminnäkijän mukaan raketti-iskusta varoittavat sireenit alkoivat soida ja festivaalialueelle hyökkäsi pakettiautoissa 50 sotilasunivormuun pukeutunutta terroristia.<ref name="BBC 2" /><ref name="New York Post" /> Hyökkääjät ampuivat väkijoukkoon ja heittivät [[kranaatti|kranaatteja]] sekä [[tainnutuskranaatti|tainnutuskranaatteja]] ihmisiä kohti. Israelin yleisradion haastattelema lääkäri kertoi, että terroristit odottivat pakenevia ihmisiä [[hätäuloskäynti|hätäuloskäynneillä]] tappaakseen heidät. Hänen mukaansa hyökkääjät myös ampuivat koko hänen lääkintäryhmänsä, ambulanssista poistuneen ensihoitajan ja heidän hoitamansa haavoittuneet.<ref name="New York Post" /> Tappamisen lisäksi hyökkääjät ottivat ihmisiä panttivangeiksi ja veivät heitä Gazaan.<ref name="New York Post" /><ref name="CNN" />

Myöhemmin on tullut ilmi, että Israelin joukot ampuivat [[Apache-helikopteri|Apache-helikoptereilla]] Gazaan pakenevia autoja ja otti käyttöön [[Hannibal-direktiivi|Hannibal-direktiivin]], jolla pyritään estämään panttivankien ottaminen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.haaretz.com/israel-news/2024-07-07/ty-article-magazine/.premium/idf-ordered-hannibal-directive-on-october-7-to-prevent-hamas-taking-soldiers-captive/00000190-89a2-d776-a3b1-fdbe45520000|nimeke=IDF Ordered Hannibal Directive on October 7 to Prevent Hamas Taking Soldiers Captive|tekijä=Kubovich, Yaniv|julkaisu=Haaretz|ajankohta=7.7.2024|julkaisija=Haaretz|viitattu=11.9.2024}}</ref>

Kuolleita oli ainakin 260. Festivaaliin osallistuneiden lisäksi kuolleiden joukossa on israelilaisia sotilaita, jotka pyrkivät suojelemaan siviileitä toimimalla ihmiskilpinä.<ref name="New York Post" /> Tapettujen, panttivangiksi kaapattujen ja kadonneiden joukossa on israelilaisten lisäksi ainakin britti, saksalainen ja amerikkalais-israelilainen.<ref name="BBC 2" />


[[Sderot]]in kaupungissa käytiin katutaisteluita. Israelin armeija kutsui myös [[sotilasreservi|reserviläisiä]] palvelukseen. Israelin tiedustelupalvelut saivat kritiikkiä epäonnistumisestaan sodan ennustamisessa.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://yle.fi/a/74-20054100 |nimeke=Hamasin hyökkäys Israeliin: Tämä tapahtui lauantaina |tekijä=Kokkonen, Yrjö |julkaisu=Yle Uutiset |ajankohta=2023-10-07 |viitattu=2023-10-07}}</ref> Sodan ensimmäinen päivä oli verisin Israelissa sitten vuoden 1973 jom kippur -sodan.<ref name="BBC 1">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/world-middle-east-67045138 | Nimeke = Israeli forces fight to drive out Hamas militants as death toll passes 600 | Tekijä = Knell, Yolande & Alouf, Rushi Abu & Gritten, David | Ajankohta = 7.10.2023 | Julkaisu = BBC News | Viitattu = 8.10.2023 | Kieli = {{en}} }}</ref>
[[Sderot]]in kaupungissa käytiin katutaisteluita. Israelin armeija kutsui myös [[sotilasreservi|reserviläisiä]] palvelukseen. Israelin tiedustelupalvelut saivat kritiikkiä epäonnistumisestaan sodan ennustamisessa.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://yle.fi/a/74-20054100 |nimeke=Hamasin hyökkäys Israeliin: Tämä tapahtui lauantaina |tekijä=Kokkonen, Yrjö |julkaisu=Yle Uutiset |ajankohta=2023-10-07 |viitattu=2023-10-07}}</ref> Sodan ensimmäinen päivä oli verisin Israelissa sitten vuoden 1973 jom kippur -sodan.<ref name="BBC 1">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/world-middle-east-67045138 | Nimeke = Israeli forces fight to drive out Hamas militants as death toll passes 600 | Tekijä = Knell, Yolande & Alouf, Rushi Abu & Gritten, David | Ajankohta = 7.10.2023 | Julkaisu = BBC News | Viitattu = 8.10.2023 | Kieli = {{en}} }}</ref>


=== Sodan alkupäivät ===
Toinen päivä alkoi uutisilla Hizbollahin tulituksesta Pohjois-Israeliin.<ref name="HS207">{{Verkkoviite |osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009908207.html?post=269533 |nimeke=Israel ampui tykeillä Etelä-Libanoniin vastaiskuna Hizbollahille |tekijä=Freyborg, Hanna |julkaisu=Helsingin Sanomat |ajankohta=2023-10-08 |viitattu=2023-10-09 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Yle kertoi 8. lokakuuta, että Israel suunnittelee maahyökkäystä Gazaan. Samana päivänä raportoitiin taisteluita Hamasin ja Israelin välillä [[Ofakim]]issa, Sderotissa, [[Yad Mordechai]]ssa, [[Kfar Aza]]ssa, [[Be’eri]]ssä, Yatedissa ja [[Kissufim]]issa.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009907199.html?post=269534 |nimeke=Israelin armeija ja Hamas taistelevat useilla alueilla |tekijä=Silvander, Lauri |julkaisu=Ilta-Sanomat |ajankohta=2023-10-08 |viitattu=2023-10-09 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Israelin hallituksen turvallisuuskabinetti julisti virallisen sotatilan 8. lokakuuta.<ref name="sotatila">{{Verkkoviite |osoite=https://yle.fi/a/74-20054074/64-3-183412 |nimeke=Israel julisti virallisesti sotatilan |tekijä=Kokkonen, Yrjö |julkaisu=Yle Uutiset |ajankohta=2023-10-08 |viitattu=2023-10-08}}</ref>
Toinen päivä alkoi uutisilla Hizbollahin tulituksesta Pohjois-Israeliin.<ref name="HS207">{{Verkkoviite | osoite = https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009908207.html?post=269533 | nimeke = Israel ampui tykeillä Etelä-Libanoniin vastaiskuna Hizbollahille | tekijä = Freyborg, Hanna | julkaisu = Helsingin Sanomat | ajankohta = 8.10.2023 | viitattu = 9.10.2023}}</ref> Yle kertoi 8. lokakuuta, että Israel suunnittelee maahyökkäystä Gazaan. Samana päivänä raportoitiin taisteluita Hamasin ja Israelin välillä [[Ofakim]]issa, Sderotissa, [[Yad Mordechai]]ssa, [[Kfar Aza]]ssa, [[Be’eri]]ssä, Yatedissa ja [[Kissufim]]issa.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009907199.html?post=269534 | nimeke = Israelin armeija ja Hamas taistelevat useilla alueilla | tekijä = Silvander, Lauri | julkaisu = Ilta-Sanomat | ajankohta = 8.10.2023 | viitattu = 9.10.2023}}</ref> Israelin hallituksen turvallisuuskabinetti julisti virallisen sotatilan 8. lokakuuta.<ref name="sotatila">{{Verkkoviite | osoite = https://yle.fi/a/74-20054074/64-3-183412 | nimeke = Israel julisti virallisesti sotatilan | tekijä = Kokkonen, Yrjö | julkaisu = Yle Uutiset | ajankohta = 8.10.2023 | viitattu = 8.10.2023}}</ref>

Raporttien mukaan Hamasin taistelijat tekivät kaiken ikäisille naisille seksuaalista väkivaltaa ennen kuolemaa. Yli tuhat israelilaista kuoli iskussa, joiden lisäksi joitakin muiden maiden kansalaisia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20054200|nimeke=Hamas tappoi satoja nuoria festivaaleilla viikonloppuna – kooste näyttää, kuinka tapahtumat etenivät|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-10-10|viitattu=2023-12-06}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.verkkouutiset.fi/a/hamasin-terroristeja-kehotettiin-raiskaamaan-seksuaalinen-vakivalta-oli-osa-suunnitelmaa/|nimeke=Hamasin terroristeja kehotettiin raiskaamaan – "seksuaalinen väkivalta oli osa suunnitelmaa"|tekijä=Arttu Rintanen|julkaisu=Verkkouutiset|ajankohta=2023-12-03|viitattu=2023-12-06}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.verkkouutiset.fi/a/ainakin-260-ruumista-loytynyt-israelin-festivaalialueelta-auton-lavalla-nahdyn-naisen-kohtalo-epaselva/|nimeke=Ainakin 260 ruumista löytynyt Israelin festivaalialueelta - auton lavalla nähdyn naisen kohtalo epäselvä|tekijä=Kaisa Paastela|julkaisu=Verkkouutiset|ajankohta=2023-10-09|viitattu=2023-12-06}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20063754|nimeke=Hamasin hyökkäyksestä selvinneet israelilaiset kertovat poikkeuksellisen raa'asta seksuaalisesta väkivallasta|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-12-06|viitattu=2023-12-06}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010042597.html|nimeke=Gazan sota {{!}} Silminnäkijät: Hamas teki karmivaa seksuaalista väkivaltaa lokakuun hyökkäyksessä|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-12-08|viitattu=2023-12-08}}</ref> Hamas myös otti lukuisia panttivankeja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009907199.html?post=269318|nimeke=Palestiinalaiset käyttävät panttivankeja vapauttaakseen omiaan vankiloista|tekijä=Nuutinen, Anna|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2023-10-07|viitattu=2023-10-07}}</ref>


Taisteluiden kolmantena päivänä Israel ilmoitti saartavansa Gazan täysin, ettei sinne saada sähköä, polttoainetta tai ruokaa. Israel katkaisi myös veden viennin. YK vaati Israelia avaamaan humanitaarisia käytäviä saarretulle alueelle.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009911221.html |nimeke=Israel julisti Gazan täyden saarron – ”Ei sähköä, ei ruokaa, ei vettä, ei polttoainetta” |tekijä=Hakala, Pekka |julkaisu=Helsingin Sanomat |ajankohta=2023-10-09 |viitattu=2023-10-10}}</ref>
Taisteluiden kolmantena päivänä Israel ilmoitti saartavansa Gazan täysin, ettei sinne saada sähköä, polttoainetta tai ruokaa. Israel katkaisi myös veden viennin. YK vaati Israelia avaamaan humanitaarisia käytäviä saarretulle alueelle.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009911221.html |nimeke=Israel julisti Gazan täyden saarron – ”Ei sähköä, ei ruokaa, ei vettä, ei polttoainetta” |tekijä=Hakala, Pekka |julkaisu=Helsingin Sanomat |ajankohta=2023-10-09 |viitattu=2023-10-10}}</ref>


[[File:A rocket hit a vehicle in Rishon Lezion.jpg|pienois|Hamasin rakettihyökkäyksen tuhoja [[Rishon LeZion]]issa 7. lokakuuta.]]
Aamulla 13. lokakuuta Israel käski noin 1,1 miljoonaa ihmistä siirtymään pois pohjois-Gazasta, sillä Israel aikoo tehdä siellä suuria sotilasoperaatioita. YK vaati Israelia perumaan käskynsä, ja Hamas kehotti palestiinalaisia kapinoimaan käskyä vastaan jäämällä alueelle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009908207.html|nimeke= YK vaatii Israelia perumaan yli miljoonalle gazalaiselle annetun evakuointikehotuksen|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-10-08|viitattu=2023-10-13}}</ref> Shayetet 13 -erikoisjoukkojen yksikkö valtasi takaisin Hamasin miehittämän Suban tukikohdan ja vapautti 250 panttivankia. Tulitaistelussa kuoli yli 60 Hamasin taistelijaa ja 26 otettiin vangeiksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009922062.html|nimeke=Israelin salainen erikoisjoukko vapautti 250 panttivankia|tekijä= Myllyniemi, Timo |julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2023-10-13|viitattu=2023-10-13}}</ref>

Aamulla 13. lokakuuta Israel käski noin 1,1 miljoonaa ihmistä siirtymään pois pohjois-Gazasta, sillä Israel aikoo tehdä siellä suuria sotilasoperaatioita. YK vaati Israelia perumaan käskynsä, ja Hamas kehotti palestiinalaisia kapinoimaan käskyä vastaan jäämällä alueelle.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009908207.html | nimeke = YK vaatii Israelia perumaan yli miljoonalle gazalaiselle annetun evakuointikehotuksen | julkaisu = Helsingin Sanomat | ajankohta = 8.10.2023 | viitattu = 13.10.2023}}</ref> Shayetet 13 -erikoisjoukkojen yksikkö valtasi takaisin Hamasin miehittämän Suban tukikohdan ja vapautti 250 panttivankia. Tulitaistelussa kuoli yli 60 Hamasin taistelijaa ja 26 otettiin vangeiksi.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009922062.html | nimeke = Israelin salainen erikoisjoukko vapautti 250 panttivankia | tekijä = Myllyniemi, Timo | julkaisu = Ilta-Sanomat | ajankohta = 13.10.2023 | viitattu = 13.10.2023}}</ref>


17. lokakuuta Ahli Arab -sairaalassa tapahtui satoja ihmisiä tappanut räjähdys, josta israelilaiset ja palestiinalaiset syyttivät toisiaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.nytimes.com/live/2023/10/17/world/gaza-news-israel-hamas-war|nimeke=Israelis and Palestinians Blame Each Other for Blast at Gaza Hospital That Killed Hundreds|tekijä=Abed Khaled|viitattu=18.10.2023|kieli={{en}}}}</ref> Yhdistyneet kansakunnat tuomitsi laajasti sairaalaiskun ja ihmisoikeusvaltuutettu [[Volker Türk]] vaati tekijöitä vastuuseen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kaleva.fi/yk-tuomitsee-gazalaissairaalaan-kohdistuneen-iskun/5968375|nimeke=YK tuomitsee gazalaissairaalaan kohdistuneen iskun, jossa kuoli ainakin 500 ihmistä – Pääsihteeri: "Olen kauhistunut"|julkaisu=Kaleva|viitattu=2023-11-09}}</ref> Palestiinalaishallinnon puheenjohtaja [[Mahmud Abbas]] julisti kolmen päivän suruajan sairaalaiskun takia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kaleva.fi/isku-gazassa-sijaitsevaan-sairaalaan-on-surmannut/5967629|nimeke=Isku Gazassa sijaitsevaan sairaalaan on surmannut ainakin 500 ihmistä – Israel ja Gazan hallinto syyttelevät toisiaan, Yhdysvaltojen mukaan Israel ei ole syyllinen|julkaisu=Kaleva|viitattu=2023-11-09}}</ref> Myöhemmin sanottiin, että iskun olisi aiheuttanut väärin laukaistu raketti.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.france24.com/en/middle-east/20231020-gaza-hospital-blast-was-caused-by-misfired-rocket-says-european-military-source|nimeke=Gaza hospital blast was caused by misfired rocket, says European military source|julkaisu=France 24|ajankohta=2023-10-20|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Raketti hajosi ilmassa, ja osa siitä putosi sairaalan päälle aiheuttaen räjähdyksen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.cnn.com/2023/10/21/middleeast/cnn-investigates-forensic-analysis-gaza-hospital-blast/index.html|nimeke=CNN Investigates: Forensic analysis of images and videos suggests rocket caused Gaza hospital blast, not Israeli airstrike|tekijä=Paul P. Murphy,Katie Polglase,Benjamin Brown,Gianluca Mezzofiore,Eliza Mackintosh|julkaisu=CNN|ajankohta=2023-10-21|viitattu=2023-11-12|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
17. lokakuuta Ahli Arab -sairaalassa tapahtui satoja ihmisiä tappanut räjähdys, josta israelilaiset ja palestiinalaiset syyttivät toisiaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.nytimes.com/live/2023/10/17/world/gaza-news-israel-hamas-war|nimeke=Israelis and Palestinians Blame Each Other for Blast at Gaza Hospital That Killed Hundreds|tekijä=Abed Khaled|viitattu=18.10.2023|kieli={{en}}}}</ref> Yhdistyneet kansakunnat tuomitsi laajasti sairaalaiskun ja ihmisoikeusvaltuutettu [[Volker Türk]] vaati tekijöitä vastuuseen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kaleva.fi/yk-tuomitsee-gazalaissairaalaan-kohdistuneen-iskun/5968375|nimeke=YK tuomitsee gazalaissairaalaan kohdistuneen iskun, jossa kuoli ainakin 500 ihmistä – Pääsihteeri: "Olen kauhistunut"|julkaisu=Kaleva| viitattu = 9.11.2023}}</ref> Palestiinalaishallinnon puheenjohtaja [[Mahmud Abbas]] julisti kolmen päivän suruajan sairaalaiskun takia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kaleva.fi/isku-gazassa-sijaitsevaan-sairaalaan-on-surmannut/5967629|nimeke=Isku Gazassa sijaitsevaan sairaalaan on surmannut ainakin 500 ihmistä – Israel ja Gazan hallinto syyttelevät toisiaan, Yhdysvaltojen mukaan Israel ei ole syyllinen|julkaisu=Kaleva| viitattu = 9.11.2023}}</ref> Myöhemmin sanottiin, että iskun olisi aiheuttanut väärin laukaistu raketti.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.france24.com/en/middle-east/20231020-gaza-hospital-blast-was-caused-by-misfired-rocket-says-european-military-source|nimeke=Gaza hospital blast was caused by misfired rocket, says European military source|julkaisu=France 24|ajankohta=2023-10-20|viitattu=2023-11-10| kieli = {{en}} }}</ref> Raketti hajosi ilmassa, ja osa siitä putosi sairaalan päälle aiheuttaen räjähdyksen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.cnn.com/2023/10/21/middleeast/cnn-investigates-forensic-analysis-gaza-hospital-blast/index.html|nimeke=CNN Investigates: Forensic analysis of images and videos suggests rocket caused Gaza hospital blast, not Israeli airstrike|tekijä=Paul P. Murphy,Katie Polglase,Benjamin Brown,Gianluca Mezzofiore,Eliza Mackintosh|julkaisu=CNN|ajankohta=2023-10-21|viitattu=2023-11-12| kieli = {{en}} }}</ref>


Israel teki iskuja Hamasille tärkeisiin kohteisiin Gazassa ja Syyriassa ennen sen maahyökkäyksen aloittamista. Iskujen kohteita olivat muun muassa asevarastot ja laukaisualustat.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20056408|nimeke=Israel pyrkii tuhoamaan johtopaikkoja ja asevarastoja, sanoo sotilasasiantuntija|tekijä=Uusitalo, Kaisa|julkaisu=yle.fi|ajankohta=22.10.2023|viitattu=2.3.2024}}</ref>
Israel teki iskuja Hamasille tärkeisiin kohteisiin Gazassa ja Syyriassa ennen sen maahyökkäyksen aloittamista. Iskujen kohteita olivat muun muassa asevarastot ja laukaisualustat.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20056408|nimeke=Israel pyrkii tuhoamaan johtopaikkoja ja asevarastoja, sanoo sotilasasiantuntija|tekijä=Uusitalo, Kaisa|julkaisu=yle.fi|ajankohta=22.10.2023|viitattu=2.3.2024}}</ref>


25. lokakuuta sota oli vaatinut enemmän kuolonuhreja kuin [[Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–|Ukrainan sota]] sen ensi viikkoina.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20056936|nimeke=Gazassa on käynnissä jo täysi sota: uhrimäärä on suurempi kuin Ukrainan sodan ensi viikkoina|julkaisu=Yle.fi|ajankohta=2023-10-25|viitattu=2023-11-08|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Kolme päivää myöhemmin Israelin armeija kertoi tappaneensa Hamasin ilma- ja lennokki-iskujen komentajan Asem Abu Rakabaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20057490|nimeke=Viime yö koetteli Gazaa – tuhoisimmat iskut kolmeen viikkoon|tekijä=Kajander, Riikka|julkaisu=Yle.fi|ajankohta=28.10.2023|viitattu=16.12.2023}}</ref>
25. lokakuuta sota oli vaatinut enemmän kuolonuhreja kuin [[Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–|Ukrainan sota]] sen ensi viikkoina.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20056936|nimeke=Gazassa on käynnissä jo täysi sota: uhrimäärä on suurempi kuin Ukrainan sodan ensi viikkoina|julkaisu=Yle.fi|ajankohta=2023-10-25| viitattu = 8.11.2023}}</ref> Kolme päivää myöhemmin Israelin armeija kertoi tappaneensa Hamasin ilma- ja lennokki-iskujen komentajan Asem Abu Rakabaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20057490|nimeke=Viime yö koetteli Gazaa – tuhoisimmat iskut kolmeen viikkoon|tekijä=Kajander, Riikka|julkaisu=Yle.fi|ajankohta=28.10.2023|viitattu=16.12.2023}}</ref>


Israel saartoi Gazan kaupungin ja katkaisi Gazan kaistan marraskuussa. Laajan sulun vuoksi esimerkiksi journalistit eivät päässeet alueelle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/ce4947a0-4d5d-4c4d-8f60-3788c332960e|nimeke=Ennennäkemättömät satelliittikuvat paljastavat: Israel katkaisi Gazan|julkaisu=iltalehti.fi|viitattu=2023-11-11}}</ref> Samoihin aikoihin viranomaiset kertoivat Israelin harkitsevan sopimusta Hamasin kanssa kaikkien siviilipanttivankien vapauttamisesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.nytimes.com/live/2023/11/10/world/israel-hamas-war-gaza-news|nimeke=Israel-Hamas War: Israel Lowers Oct. 7 Death Toll Estimate to 1,200|tekijä=Aaron Boxerman|julkaisu=The New York Times|ajankohta=2023-11-10|viitattu=2023-11-11|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> 16. marraskuuta [[Human Rights Watch]] kertoi Gazan menettävän netti- ja puhelinyhteydet pian, mikäli alueelle ei saada lisää polttoainetta nopeasti.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009995028.html|nimeke=Ihmisoikeusjärjestö varoittaa Gazaa uhkaavasta uudesta vaarasta: ”Voivat olla tappavia”|tekijä=Sanna Raita-aho STT|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2023-11-16|viitattu=2023-11-16}}</ref>
Israel saartoi Gazan kaupungin ja katkaisi Gazan kaistan marraskuussa. Laajan sulun vuoksi esimerkiksi journalistit eivät päässeet alueelle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/ce4947a0-4d5d-4c4d-8f60-3788c332960e|nimeke=Ennennäkemättömät satelliittikuvat paljastavat: Israel katkaisi Gazan|julkaisu=iltalehti.fi| viitattu = 11.11.2023}}</ref> Samoihin aikoihin viranomaiset kertoivat Israelin harkitsevan sopimusta Hamasin kanssa kaikkien siviilipanttivankien vapauttamisesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.nytimes.com/live/2023/11/10/world/israel-hamas-war-gaza-news|nimeke=Israel-Hamas War: Israel Lowers Oct. 7 Death Toll Estimate to 1,200|tekijä=Aaron Boxerman|julkaisu=The New York Times|ajankohta=2023-11-10| viitattu = 11.11.2023| kieli = {{en}}}}</ref> 16. marraskuuta [[Human Rights Watch]] kertoi Gazan menettävän netti- ja puhelinyhteydet pian, mikäli alueelle ei saada lisää polttoainetta nopeasti.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009995028.html|nimeke=Ihmisoikeusjärjestö varoittaa Gazaa uhkaavasta uudesta vaarasta: ”Voivat olla tappavia”|tekijä=Sanna Raita-aho STT|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2023-11-16|viitattu=2023-11-16}}</ref>


Marraskuussa ''[[Haaretz]]''-lehden mukaan Israel pommitti tai raivasi maan tasalle Gazassa jokaista rakennusta, mitä se epäili räjähdevarastoksi tai tunnelin sisäänkäynniksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009996651.html|nimeke=Israelilaislehti: Maailman seuratessa sairaalataistelua Israelin sotilaat tuhoavat koko Gazan kaupunkia asuinkelvottomaksi|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-11-17|viitattu=2023-11-17}}</ref>
Marraskuussa ''[[Haaretz]]''-lehden mukaan Israel pommitti tai raivasi maan tasalle Gazassa jokaista rakennusta, mitä se epäili räjähdevarastoksi tai tunnelin sisäänkäynniksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009996651.html|nimeke=Israelilaislehti: Maailman seuratessa sairaalataistelua Israelin sotilaat tuhoavat koko Gazan kaupunkia asuinkelvottomaksi|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-11-17|viitattu=2023-11-17}}</ref>
Rivi 98: Rivi 113:
Yhteydet Gazaan katkesivat lähes kokonaan 27. lokakuuta. Seuraavana päivänä Israel kertoi siirtyneensä yöllä operaation toiseen vaiheeseen. Ilmaiskut ja tykistötuli Gazaan jatkuivat rajuina, ja Israel aloitti Pohjois-Gazaan suuntautuvan maahyökkäyksen panssariajoneuvoilla ja jalkaväellä. Israel ei kuitenkaan täsmentänyt, oliko kyseessä täysimittaisen maahyökkäyksen aloitus. Jo edellisinä öinä Israel oli siirtynyt maata pitkin Gazaan, mutta vetäytynyt lopulta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/israel-maahyokkayksemme-laajenee-tana-yona/8808154|nimeke=Vahvistamattomien tietojen mukaan Israelin maahyökkäys Gazaan on alkanut|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2023-10-27|viitattu=2023-10-28}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20057522|nimeke=Israel hyökkää rajusti Pohjois-Gazassa – tämän tiedämme nyt|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-10-28|viitattu=2023-10-28}}</ref> Selvä merkki maahyökkäyksestä oli se, että Israelin joukot eivät enää myöhemmin vetäytyneet Gazan alueelta ja heidän tavoitteenaan oli laajentaa hyökkäystä asteittain.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20057625|nimeke=Israel aloitti maahyökkäyksen Gazaan viikonloppuna – sotilasasiantuntija selittää, miksi hyökkäys alkoi vaivihkaa|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-10-30|viitattu=2023-11-10}}</ref> Maahyökkäyksen piti alkaa alun perin jo lokakuun puolenvälin tienoilla, mutta ''[[New York Times]]in'' mukaan se viivästyi ainakin osittain sääolosuhteiden vuoksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ny-times-israelin-maahyokkays-on-viivastynyt-tama-on-syy/8799392|nimeke=NY Times: Israelin maahyökkäys on viivästynyt – tämä on syy|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2023-10-15|viitattu=2023-11-10}}</ref> Palestiinalaismedioiden mukaan yhteydet Gazaan olivat palautuneet asteittain parin päivän jälkeen hyökkäyksen alkamisesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20057558|nimeke=Gazassa oleviin suomalaisiin ei ole saatu yhteyttä – Suomen Ramallahin-toimiston päällikkö: ”Pommituksilta turvallisia paikkoja ei ole”|tekijä=Toivonen, Terhi|julkaisu=Yle.fi|ajankohta=29.10.2023|viitattu=16.12.2023}}</ref>
Yhteydet Gazaan katkesivat lähes kokonaan 27. lokakuuta. Seuraavana päivänä Israel kertoi siirtyneensä yöllä operaation toiseen vaiheeseen. Ilmaiskut ja tykistötuli Gazaan jatkuivat rajuina, ja Israel aloitti Pohjois-Gazaan suuntautuvan maahyökkäyksen panssariajoneuvoilla ja jalkaväellä. Israel ei kuitenkaan täsmentänyt, oliko kyseessä täysimittaisen maahyökkäyksen aloitus. Jo edellisinä öinä Israel oli siirtynyt maata pitkin Gazaan, mutta vetäytynyt lopulta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/israel-maahyokkayksemme-laajenee-tana-yona/8808154|nimeke=Vahvistamattomien tietojen mukaan Israelin maahyökkäys Gazaan on alkanut|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2023-10-27|viitattu=2023-10-28}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20057522|nimeke=Israel hyökkää rajusti Pohjois-Gazassa – tämän tiedämme nyt|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-10-28|viitattu=2023-10-28}}</ref> Selvä merkki maahyökkäyksestä oli se, että Israelin joukot eivät enää myöhemmin vetäytyneet Gazan alueelta ja heidän tavoitteenaan oli laajentaa hyökkäystä asteittain.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20057625|nimeke=Israel aloitti maahyökkäyksen Gazaan viikonloppuna – sotilasasiantuntija selittää, miksi hyökkäys alkoi vaivihkaa|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-10-30|viitattu=2023-11-10}}</ref> Maahyökkäyksen piti alkaa alun perin jo lokakuun puolenvälin tienoilla, mutta ''[[New York Times]]in'' mukaan se viivästyi ainakin osittain sääolosuhteiden vuoksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ny-times-israelin-maahyokkays-on-viivastynyt-tama-on-syy/8799392|nimeke=NY Times: Israelin maahyökkäys on viivästynyt – tämä on syy|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2023-10-15|viitattu=2023-11-10}}</ref> Palestiinalaismedioiden mukaan yhteydet Gazaan olivat palautuneet asteittain parin päivän jälkeen hyökkäyksen alkamisesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20057558|nimeke=Gazassa oleviin suomalaisiin ei ole saatu yhteyttä – Suomen Ramallahin-toimiston päällikkö: ”Pommituksilta turvallisia paikkoja ei ole”|tekijä=Toivonen, Terhi|julkaisu=Yle.fi|ajankohta=29.10.2023|viitattu=16.12.2023}}</ref>


Marraskuun 2023 puolivälissä Israelin armeija piiritti Gazan suurimman Al-Shifa-sairaalan väittäen sen olevan Hamasin komentokeskus.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aljazeera.com/news/2023/11/16/what-has-israel-found-in-gazas-al-shifa-hospital|nimeke=What has Israel ‘found’ in Gaza’s al-Shifa Hospital?|julkaisu=Al Jazeera|viitattu=2024-02-04|ietf-kielikoodi=en}} </ref> Viikon päästä tästä Israelin armeija piiritti Indonesia-sairaalan. Shifan valtauksen jälkeen sairaala oli viimeinen, joka hoiti potilaita pohjois-Gazassa. Potilaita evakuoitiin busseilla Nasser-sairaalaan Khan Younisiin Gazan kaistan eteläosassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2023/nov/21/what-is-gaza-indonesian-hospital-why-israel-targeting-it|nimeke=What is Gaza’s Indonesian hospital and why is Israel targeting it?|tekijä=Helen Livingstone|julkaisu=The Guardian|ajankohta=2023-11-21|viitattu=2024-02-04|ietf-kielikoodi=en-GB}} </ref>
Marraskuun 2023 puolivälissä Israelin armeija piiritti Gazan suurimman Al-Shifa-sairaalan väittäen sen olevan Hamasin komentokeskus.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aljazeera.com/news/2023/11/16/what-has-israel-found-in-gazas-al-shifa-hospital|nimeke=What has Israel ‘found’ in Gaza’s al-Shifa Hospital?|julkaisu=Al Jazeera|viitattu=2024-02-04| kieli = {{en}} }} </ref> Viikon päästä tästä Israelin armeija piiritti Indonesia-sairaalan. Shifan valtauksen jälkeen sairaala oli viimeinen, joka hoiti potilaita pohjois-Gazassa. Potilaita evakuoitiin busseilla Nasser-sairaalaan Khan Younisiin Gazan kaistan eteläosassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2023/nov/21/what-is-gaza-indonesian-hospital-why-israel-targeting-it|nimeke=What is Gaza’s Indonesian hospital and why is Israel targeting it?|tekijä=Helen Livingstone|julkaisu=The Guardian|ajankohta=2023-11-21|viitattu=2024-02-04| kieli = {{en}} }} </ref>


Israel tuhosi systemaattisesti Gazan korkeammat oppilaitokset ja yliopistot. Ensimmäisenä tuhottiin [[Gazan islamilainen yliopisto]] ja [[Al-Azhar-yliopisto]]. [[Israa-yliopisto]] Gazan kaupungin etelälaidalla räjäytettiin 17. tammikuuta 2024. Seuraavana päivänä räjäytettiin [[Palestiinan yliopisto]]. Euro-Med Human Rights Monitorin mukana myös 94 yliopistojen professoria oli tapettu.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aljazeera.com/news/2024/1/24/how-israel-has-destroyed-gazas-schools-and-universities|nimeke=How Israel has destroyed Gaza’s schools and universities|julkaisu=Al Jazeera|viitattu=2024-02-04|ietf-kielikoodi=en}} </ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.thenational.scot/news/24059315.israel-destroys-last-university-gaza-strikes-continue/|nimeke=Israel destroys last university in Gaza as strikes continue on civilian shelters|julkaisu=The National|ajankohta=2024-01-18|viitattu=2024-02-04|ietf-kielikoodi=en}} </ref>
Israel tuhosi systemaattisesti Gazan korkeammat oppilaitokset ja yliopistot. Ensimmäisenä tuhottiin [[Gazan islamilainen yliopisto]] ja [[Al-Azhar-yliopisto]]. [[Israa-yliopisto]] Gazan kaupungin etelälaidalla räjäytettiin 17. tammikuuta 2024. Seuraavana päivänä räjäytettiin [[Palestiinan yliopisto]]. Euro-Med Human Rights Monitorin mukana myös 94 yliopistojen professoria oli tapettu.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aljazeera.com/news/2024/1/24/how-israel-has-destroyed-gazas-schools-and-universities|nimeke=How Israel has destroyed Gaza’s schools and universities|julkaisu=Al Jazeera|viitattu=2024-02-04| kieli = {{en}} }} </ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.thenational.scot/news/24059315.israel-destroys-last-university-gaza-strikes-continue/|nimeke=Israel destroys last university in Gaza as strikes continue on civilian shelters|julkaisu=The National|ajankohta=2024-01-18|viitattu=2024-02-04| kieli = {{en}} }} </ref>


=== Aselepo ===
=== Tulitauko ===
Gazassa alkoi perjantaina 24. marraskuuta neljän päivän pituiseksi tarkoitettu [[tulitauko]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20061792|nimeke=Helsingin kokoisessa Gazan kaupungissa on tuhoutunut tai vaurioitunut joka toinen talo – katso grafiikka|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-11-24|viitattu=2023-11-25}}</ref> Osana tulitaukosopimusta molempien osapuolten pitää palauttaa useita kymmeniä panttivankeja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20062044|nimeke=Hamas vapautti 24 ihmistä, Israel 39 – vankienvaihto Israelin ja äärijärjestö Hamasin välillä alkoi|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-11-24|viitattu=2023-11-25}}</ref> Israelin hallitukselle oli hyvin vaikeaa myöntyä tulitaukoon, sillä hallituksessa istuvat äärioikeistolaiset puolueet olivat aiemmin vastustaneet kaikki sopimuksia Israelin ja Hamasin välillä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ts.fi/puheenvuorot/6168245|nimeke=Gazaan saatiin odotettu tulitauko ja sopimus panttivankien vapauttamisesta|julkaisu=Turun Sanomat|ajankohta=22.11.2023|viitattu=16.12.2023}}</ref> Molemmat osapuolet palauttivat panttivangit muutamaa ongelmaa lukuun ottamatta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.itahame.fi/uutissuomalainen/6378316|nimeke=Israel sanoi vapauttaneensa sovitut 39 palestiinalaisvankia – aselepo on jatkunut jo kaksi päivää|julkaisu=Itä-Häme|ajankohta=26.11.2023|viitattu=16.12.2023}}</ref> Aselevoksi edenneen tulitauon myötä Gazaan pääsivät avustusrekat vielä samana päivänä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20061925|nimeke=Aselepo alkoi Gazassa, ensimmäiset avustusrekat pääsivät alueelle|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-11-24|viitattu=2023-11-25}}</ref> Rekoissa kuljetettiin välttämättömiä elintarvikkeita, lääkkeitä sekä polttoainetta Gazaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ts.fi/uutiset/6170294|nimeke=Israel on päästänyt kymmeniä avustusrekkoja Gazan kaistalle aselevon alettua|tekijä=Hannu Aaltonen, Ayla Albayrak|julkaisu=ts.fi|ajankohta=2023-11-24|viitattu=2023-11-25}}</ref> Israelin mukaan Hamasin ampuma raketti rikkoi aselevon joulukuun alussa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.uusisuomi.fi/uutiset/aselepo-paattyi-gazassa-israel-jatkaa-pommituksia-syyttaa-hamasia/b169e0d7-d341-4ec7-b94d-ec9f48e93ec4|nimeke=Aselepo päättyi Gazassa: Israel jatkaa pommituksia – syyttää Hamasia|julkaisu=Uusi Suomi|ajankohta=1.12.2023|viitattu=16.12.2023}}</ref> Suomen Lähi-idän instituutin säätiön tutkija Antti Tarvinaisen mukaan aselevon aikana ei saavutettu läheskään kaikkia tarvittavia toimenpiteitä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010029380.html|nimeke=”Se, mitä ehdittiin tehdä, on täysin puutteellista”, tutkijan mukaan Gazan tilanne tuli­tauon jälkeen on katastrofaalinen|tekijä=Körkkö, Hilla|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2.12.2023|viitattu=16.12.2023}}</ref> Pari päivää aselevon loppumisen jälkeen Israel oli tehnyt Gazaan yli 400 iskua, joista yksi tehtiin [[Nuseiratin pakolaisleiri]]lle. Iskussa kuoli ainakin 13 ihmistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/6394510|nimeke=Aselevon päätyttyä Israel on tehnyt jo satoja iskuja Gazan kaistalle – yli 400 iskua viikonlopun aikana|julkaisu=Keskisuomalainen|ajankohta=3.12.2023|viitattu=16.12.2023}}</ref>
Gazassa alkoi perjantaina 24. marraskuuta neljän päivän pituiseksi tarkoitettu [[tulitauko]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20061792|nimeke=Helsingin kokoisessa Gazan kaupungissa on tuhoutunut tai vaurioitunut joka toinen talo – katso grafiikka|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-11-24|viitattu=2023-11-25}}</ref> Osana tulitaukosopimusta molempien osapuolten pitää palauttaa useita kymmeniä panttivankeja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20062044|nimeke=Hamas vapautti 24 ihmistä, Israel 39 – vankienvaihto Israelin ja äärijärjestö Hamasin välillä alkoi|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-11-24|viitattu=2023-11-25}}</ref> Israelin hallitukselle oli hyvin vaikeaa myöntyä tulitaukoon, sillä hallituksessa istuvat äärioikeistolaiset puolueet olivat aiemmin vastustaneet kaikkia sopimuksia Israelin ja Hamasin välillä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ts.fi/puheenvuorot/6168245|nimeke=Gazaan saatiin odotettu tulitauko ja sopimus panttivankien vapauttamisesta|julkaisu=Turun Sanomat|ajankohta=22.11.2023|viitattu=16.12.2023}}</ref> Molemmat osapuolet palauttivat panttivangit muutamaa ongelmaa lukuun ottamatta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.itahame.fi/uutissuomalainen/6378316|nimeke=Israel sanoi vapauttaneensa sovitut 39 palestiinalaisvankia – aselepo on jatkunut jo kaksi päivää|julkaisu=Itä-Häme|ajankohta=26.11.2023|viitattu=16.12.2023}}</ref> Aselevoksi edenneen tulitauon myötä Gazaan pääsivät avustusrekat vielä samana päivänä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20061925|nimeke=Aselepo alkoi Gazassa, ensimmäiset avustusrekat pääsivät alueelle|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-11-24|viitattu=2023-11-25}}</ref> Rekoissa kuljetettiin välttämättömiä elintarvikkeita, lääkkeitä sekä polttoainetta Gazaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ts.fi/uutiset/6170294|nimeke=Israel on päästänyt kymmeniä avustusrekkoja Gazan kaistalle aselevon alettua|tekijä=Hannu Aaltonen, Ayla Albayrak|julkaisu=ts.fi|ajankohta=2023-11-24|viitattu=2023-11-25}}</ref> Israelin mukaan Hamasin ampuma raketti rikkoi aselevon joulukuun alussa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.uusisuomi.fi/uutiset/aselepo-paattyi-gazassa-israel-jatkaa-pommituksia-syyttaa-hamasia/b169e0d7-d341-4ec7-b94d-ec9f48e93ec4|nimeke=Aselepo päättyi Gazassa: Israel jatkaa pommituksia – syyttää Hamasia|julkaisu=Uusi Suomi|ajankohta=1.12.2023|viitattu=16.12.2023}}</ref> Suomen Lähi-idän instituutin säätiön tutkija [[Antti Tarvainen (tutkija)|Antti Tarvaisen]] mukaan aselevon aikana ei saavutettu läheskään kaikkia tarvittavia toimenpiteitä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010029380.html|nimeke=”Se, mitä ehdittiin tehdä, on täysin puutteellista”, tutkijan mukaan Gazan tilanne tuli­tauon jälkeen on katastrofaalinen|tekijä=Körkkö, Hilla|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2.12.2023|viitattu=16.12.2023}}</ref> Pari päivää aselevon loppumisen jälkeen Israel oli tehnyt Gazaan yli 400 iskua, joista yksi tehtiin [[Nuseiratin pakolaisleiri]]lle. Iskussa kuoli ainakin 13 ihmistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/6394510|nimeke=Aselevon päätyttyä Israel on tehnyt jo satoja iskuja Gazan kaistalle – yli 400 iskua viikonlopun aikana|julkaisu=Keskisuomalainen|ajankohta=3.12.2023|viitattu=16.12.2023}}</ref>


Toisesta tulitauosta äänestettiin YK:n yleiskokouksessa myöhemmin joulukuussa. Ylivoimaisesti suurin osa maista kannatti päätöslauselmaa, jossa vaadittiin välitöntä tulitaukoa Gazaan. Israelin ulkoministeri Eli Cohen ei anna tämän vaikuttaa sodan kulkuun, vaan Israel jatkaa sotaa kaikesta huolimatta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ess.fi/uutissuomalainen/6416156|nimeke=Israelin ulkoministeri: Gazan sota jatkuu kansainvälisen yhteisön mielipiteistä huolimatta|julkaisu=Etelä-Suomen Sanomat|ajankohta=13.12.2023|viitattu=16.12.2023}}</ref>
Toisesta tulitauosta äänestettiin YK:n yleiskokouksessa myöhemmin joulukuussa. Ylivoimaisesti suurin osa maista kannatti päätöslauselmaa, jossa vaadittiin välitöntä tulitaukoa Gazaan. Israelin ulkoministeri Eli Cohen ei anna tämän vaikuttaa sodan kulkuun, vaan Israel jatkaa sotaa kaikesta huolimatta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ess.fi/uutissuomalainen/6416156|nimeke=Israelin ulkoministeri: Gazan sota jatkuu kansainvälisen yhteisön mielipiteistä huolimatta|julkaisu=Etelä-Suomen Sanomat|ajankohta=13.12.2023|viitattu=16.12.2023}}</ref>


=== Hyökkäys etelä-Gazaan ===
=== Hyökkäys Etelä-Gazaan ===


Israel aloitti uudelleen intensiivisen Gazan pommituksen joulukuun alussa tulitauon umpeuduttua.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aljazeera.com/news/2023/12/1/fighting-resumes-in-israel-gaza-war|nimeke=Israeli air strikes pound Gaza as truce ends|julkaisu=Al Jazeera|viitattu=2024-02-04|ietf-kielikoodi=en}} </ref>
Israel aloitti uudelleen intensiivisen Gazan pommituksen joulukuun alussa tulitauon umpeuduttua.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aljazeera.com/news/2023/12/1/fighting-resumes-in-israel-gaza-war|nimeke=Israeli air strikes pound Gaza as truce ends|julkaisu=Al Jazeera|viitattu=2024-02-04| kieli = {{en}} }} </ref>


Tammikuun lopussa 2024 Israelin asevoimat piiritti [[Khan Yunis]]in.<ref>https://twitter.com/AJEnglish/status/1750179217990406370 </ref>
Tammikuun lopussa 2024 Israelin asevoimat piiritti [[Khan Yunis]]in.<ref>https://twitter.com/AJEnglish/status/1750179217990406370 </ref>
Rivi 126: Rivi 141:


=== Israelin ja Libanonin raja ===
=== Israelin ja Libanonin raja ===
Israelin tankit alkoivat liikkua Libanonin rajalla varsinaisen sodan seuraavana päivänä. Tällöin spekuloitiin sodan laajenemisesta myös sieltä kautta Hizbollahin ja Israelin ottaessa yhteen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20054114|nimeke=Israelin tankit liikkuvat Libanonin rajalla – konflikti voi nyt kiihtyä kolmella eri rintamalla|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-10-08|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Sodan alussa Libanonin rajalta ammuttiin miehitetylle Kfar Shubanin aluelle joitain kymmeniä raketteja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009911000.html|nimeke=Näin asiantuntijat arvioivat tulenarkaa Pohjois-Israelin tilannetta – ”Paineet liittyä mukaan Hamasin tueksi ovat kasvamassa”|tekijä=Emmi Julkunen|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2023-10-09|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Israel vastasi raketteihin tykistötulella.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/israel-lahetti-tankit-libanonin-rajalle/8794746|nimeke=Israel lähetti tankit Libanonin rajalle|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2023-10-08|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.lapinkansa.fi/israelin-armeija-iskenyt-tykistolla-libanoniin-vas/5942243|nimeke=Israelin armeija iskenyt tykistöllä Libanoniin vastauksena Hizbollahin iskuihin|julkaisu=Lapin Kansa|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Libanonin valtion tiedotusvälineiden mukaan Israelin tykistötulen seurauksena kolme ihmistä loukkaantui.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-middle-east-67077736|nimeke=Lebanon: Israel shells militant targets across border|julkaisu=BBC News|ajankohta=2023-10-11|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> Täten yhteenotot alkoivat, mutta 23. lokakuuta tutkija Susanne Dahlgrenin mukaan sekä Israel että Hizbollah haluavat välttää täysimittaista sotaa, jolla voisi olla massiiviset seuraukset Lähi-idälle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009940571.html|nimeke=Gazan sota {{!}} Jos Israel hyökkäisi Libanoniin, se tarkoittaisi koko Lähi-idän ruutitynnyrin räjähtämistä, katsoo tutkija|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-10-23|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Israelin puolustusministeri on vakuuttanut tuhoavansa myös Libanonin, jos heidän välilleen syttyy sota.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aljazeera.com/news/2023/8/9/israel-threatens-to-return-lebanon-to-stone-age-in-any-war-with-hezbollah|nimeke=Israel ‘will return Lebanon to the Stone Age’ if Hezbollah starts a war|julkaisu=Al Jazeera|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
Israelin tankit alkoivat liikkua Libanonin rajalla varsinaisen sodan seuraavana päivänä. Tällöin spekuloitiin sodan laajenemisesta myös sieltä kautta Hizbollahin ja Israelin ottaessa yhteen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20054114|nimeke=Israelin tankit liikkuvat Libanonin rajalla – konflikti voi nyt kiihtyä kolmella eri rintamalla|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-10-08|viitattu=2023-11-10}}</ref> Sodan alussa Libanonin rajalta ammuttiin miehitetylle Kfar Shubanin aluelle joitain kymmeniä raketteja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009911000.html|nimeke=Näin asiantuntijat arvioivat tulenarkaa Pohjois-Israelin tilannetta – ”Paineet liittyä mukaan Hamasin tueksi ovat kasvamassa”|tekijä=Emmi Julkunen|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2023-10-09|viitattu=2023-11-10}}</ref> Israel vastasi raketteihin tykistötulella.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/israel-lahetti-tankit-libanonin-rajalle/8794746|nimeke=Israel lähetti tankit Libanonin rajalle|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2023-10-08|viitattu=2023-11-10}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.lapinkansa.fi/israelin-armeija-iskenyt-tykistolla-libanoniin-vas/5942243|nimeke=Israelin armeija iskenyt tykistöllä Libanoniin vastauksena Hizbollahin iskuihin|julkaisu=Lapin Kansa|viitattu=2023-11-10}}</ref> Libanonin valtion tiedotusvälineiden mukaan Israelin tykistötulen seurauksena kolme ihmistä loukkaantui.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-middle-east-67077736|nimeke=Lebanon: Israel shells militant targets across border|julkaisu=BBC News|ajankohta=2023-10-11|viitattu=2023-11-10| kieli = {{en}} }}</ref> Täten yhteenotot alkoivat, mutta 23. lokakuuta tutkija Susanne Dahlgrenin mukaan sekä Israel että Hizbollah haluavat välttää täysimittaista sotaa, jolla voisi olla massiiviset seuraukset Lähi-idälle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009940571.html|nimeke=Gazan sota {{!}} Jos Israel hyökkäisi Libanoniin, se tarkoittaisi koko Lähi-idän ruutitynnyrin räjähtämistä, katsoo tutkija|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-10-23|viitattu=2023-11-10}}</ref> Israelin puolustusministeri on vakuuttanut tuhoavansa myös Libanonin, jos heidän välilleen syttyy sota.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aljazeera.com/news/2023/8/9/israel-threatens-to-return-lebanon-to-stone-age-in-any-war-with-hezbollah|nimeke=Israel ‘will return Lebanon to the Stone Age’ if Hezbollah starts a war|julkaisu=Al Jazeera|viitattu=2023-11-10| kieli = {{en}} }}</ref>

Israelin ja Libanonin välinen tulitus oli jatkunut kesäkuuhun mennessä lähes päivittäin. Israel ilmoitti hyväksyneensä operatiiviset suunnitelmat hyökkäyksestä Libanoniin. Israelin ulkoministeri [[Israel Katz]] uhkasi Hizbollahia ”totaalisella sodalla”.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20095266|nimeke=Hizbollahin johtaja: yksikään paikka Israelissa ei olisi sodassa turvassa|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2024-06-19|viitattu=2024-06-24}}</ref>


=== Syyria ===
=== Syyria ===
Israel ja Syyria ampuivat toisiaan sodan alkuaikoina sen jälkeen, kun Israel oli ilmoittanut Syyrian tulittaneen Israelin pohjoisosia kranaatinheittimillä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.uusimaa.fi/uutissuomalainen/6276610|nimeke=Israel iski kahdelle lentokentälle Syyriassa|tekijä=Jaakko Vilmusenaho|julkaisu=Uusimaa|ajankohta=2023-10-12|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> [[Syrian Observatory for Human Rights]] -järjestön perustaja Rami Adbel Rahman kertoi Israelin hyökänneen ilmasta [[Aleppo]]n lentokentälle 15. lokakuuta. Hyökkäyksessä haavoittui viisi ihmistä, mutta Rahman ei kommentoinut olivatko he kaikki siviilejä. Syyrian puolustusministerin mukaan lentokenttä jouduttiin poistamaan käytöstä iskun jälkeen sen kokemien vauroiden vuoksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009924179.html|nimeke=Syyria {{!}} Israel teki ilmaiskun Aleppon lentokentälle, viisi haavoittui|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-10-15|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Israel oli iskenyt lentokentälle myös muutamaa päivää aiemmin, jolloin se poistettiin käytöstä. Uusi isku tapahtui hetki kentän uudelleen avaamisen jälkeen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009924173.html|nimeke=Israel iski Syyrian lentokentälle|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2023-10-15|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Viikko lentokenttäiskun jälkeen Israel kertoi kiihdyttävänsä Gazan iskujen ohessa myös Syyriaan kohdistuvia iskujaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20056408|nimeke=Israel pyrkii tuhoamaan johtopaikkoja ja asevarastoja, sanoo sotilasasiantuntija|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-10-22|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Israelin omia yhteisöjä Libanonin lähellä evakuoitiin nopeasti Israelin iskujen seurauksena.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.voanews.com/a/israel-hits-mosque-where-militants-were-planning-imminent-attack-/7321243.html|nimeke=Israeli Airstrikes Damage Syrian Airports|julkaisu=Voice of America|ajankohta=2023-10-22|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Hetki tämän jälkeen Israel iski Aleppon lentokentälle kaksi kertaa. Iskuissa kuoli yhteensä kahdeksan ihmistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.france24.com/en/live-news/20231025-israel-strikes-kill-8-syria-troops-hit-aleppo-airport-defence-ministry|nimeke=Israel strikes kill 8 Syria troops, hit Aleppo airport: defence ministry|julkaisu=France 24|ajankohta=2023-10-25|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Israelin iskut aiheuttivat toistuvasti lentojen keskeytymisiä sekä [[Damaskos|Damaskoksen]] että Aleppon lentokentillä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.lemonde.fr/en/international/article/2023/10/15/five-injured-in-israeli-strikes-on-syria-airport_6175010_4.html|nimeke=Five injured in Israeli strikes on Syria airport|julkaisu=Le Monde.fr|ajankohta=2023-10-15|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
Israel ja Syyria ampuivat toisiaan sodan alkuaikoina sen jälkeen, kun Israel oli ilmoittanut Syyrian tulittaneen Israelin pohjoisosia kranaatinheittimillä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.uusimaa.fi/uutissuomalainen/6276610|nimeke=Israel iski kahdelle lentokentälle Syyriassa|tekijä=Jaakko Vilmusenaho|julkaisu=Uusimaa|ajankohta=2023-10-12|viitattu=2023-11-10}}</ref> [[Syrian Observatory for Human Rights]] -järjestön perustaja Rami Adbel Rahman kertoi Israelin hyökänneen ilmasta [[Aleppo]]n lentokentälle 15. lokakuuta. Hyökkäyksessä haavoittui viisi ihmistä, mutta Rahman ei kommentoinut olivatko he kaikki siviilejä. Syyrian puolustusministerin mukaan lentokenttä jouduttiin poistamaan käytöstä iskun jälkeen sen kokemien vauroiden vuoksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009924179.html|nimeke=Syyria {{!}} Israel teki ilmaiskun Aleppon lentokentälle, viisi haavoittui|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-10-15|viitattu=2023-11-10}}</ref> Israel oli iskenyt lentokentälle myös muutamaa päivää aiemmin, jolloin se poistettiin käytöstä. Uusi isku tapahtui hetki kentän uudelleen avaamisen jälkeen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009924173.html|nimeke=Israel iski Syyrian lentokentälle|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2023-10-15|viitattu=2023-11-10}}</ref> Viikko lentokenttäiskun jälkeen Israel kertoi kiihdyttävänsä Gazan iskujen ohessa myös Syyriaan kohdistuvia iskujaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20056408|nimeke=Israel pyrkii tuhoamaan johtopaikkoja ja asevarastoja, sanoo sotilasasiantuntija|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-10-22|viitattu=2023-11-10}}</ref> Israelin omia yhteisöjä Libanonin lähellä evakuoitiin nopeasti Israelin iskujen seurauksena.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.voanews.com/a/israel-hits-mosque-where-militants-were-planning-imminent-attack-/7321243.html|nimeke=Israeli Airstrikes Damage Syrian Airports|julkaisu=Voice of America|ajankohta=2023-10-22|viitattu=2023-11-10| kieli = {{en}} }}</ref> Hetki tämän jälkeen Israel iski Aleppon lentokentälle kaksi kertaa. Iskuissa kuoli yhteensä kahdeksan ihmistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.france24.com/en/live-news/20231025-israel-strikes-kill-8-syria-troops-hit-aleppo-airport-defence-ministry|nimeke=Israel strikes kill 8 Syria troops, hit Aleppo airport: defence ministry|julkaisu=France 24|ajankohta=2023-10-25|viitattu=2023-11-10| kieli = {{en}} }}</ref> Israelin iskut aiheuttivat toistuvasti lentojen keskeytymisiä sekä [[Damaskos|Damaskoksen]] että Aleppon lentokentillä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.lemonde.fr/en/international/article/2023/10/15/five-injured-in-israeli-strikes-on-syria-airport_6175010_4.html|nimeke=Five injured in Israeli strikes on Syria airport|julkaisu=Le Monde.fr|ajankohta=2023-10-15|viitattu=2023-11-10| kieli = {{en}} }}</ref>


Marraskuun alkupuolella Yhdysvallat iski pelottelumielessä ilmaiskun Syyriassa sijainneeseen asevarastoon.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bloomberg.com/news/articles/2023-11-09/israel-latest-us-carries-out-strike-on-weapons-depot-in-syria|nimeke=Israel Latest: US Says Forces Attacked Again After Syria Strike|julkaisu=Bloomberg.com|ajankohta=2023-11-09|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=en}}</ref> 9. marraskuuta Israel ja Yhdysvallat ilmoittivat tappaneensa erillisiskuissa 12 Iranin tukemaa taistelijaa Syyriassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.timesofisrael.com/israel-us-said-to-kill-12-iran-backed-fighters-in-separate-strikes-in-syria/|nimeke=Israel, US said to kill 12 Iran-backed fighters in separate strikes in Syria|tekijä=Magid, Agencies ja Magic, Jacob|julkaisu=The Times of Israel|ajankohta=9.11.2023|viitattu=10.11.2023}}</ref>
Marraskuun alkupuolella Yhdysvallat iski pelottelumielessä ilmaiskun Syyriassa sijainneeseen asevarastoon.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bloomberg.com/news/articles/2023-11-09/israel-latest-us-carries-out-strike-on-weapons-depot-in-syria|nimeke=Israel Latest: US Says Forces Attacked Again After Syria Strike|julkaisu=Bloomberg.com| ajankohta = 9.11.2023|viitattu=2023-11-10| kieli = {{en}} }}</ref> 9. marraskuuta Israel ja Yhdysvallat ilmoittivat tappaneensa erillisiskuissa 12 Iranin tukemaa taistelijaa Syyriassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.timesofisrael.com/israel-us-said-to-kill-12-iran-backed-fighters-in-separate-strikes-in-syria/|nimeke=Israel, US said to kill 12 Iran-backed fighters in separate strikes in Syria|tekijä=Magid, Agencies ja Magic, Jacob|julkaisu=The Times of Israel|ajankohta=9.11.2023|viitattu=10.11.2023}}</ref>
=== Iran ===

[[Tiedosto:2024 Iranian consulate airstrike in Damascus.jpg|thumb|Iranin konsulaatti Damaskoksessa Syyriassa ilmaiskun jälkeen.]]

=== Iranin osuus sotaan ===
{{Pääartikkeli|[[Iranin ilmaiskut Israeliin 2024]]}}
{{Pääartikkeli|[[Iranin ilmaiskut Israeliin 2024]]}}
[[Tiedosto:Gaza envelope after coordinated surprise offensive on Israel, October 2023 (KBG GPO02).jpg|pienoiskuva|Hamasin terroristien tuhoama rakennus Be’erin kibbutsissa.]]
[[Tiedosto:Gaza envelope after coordinated surprise offensive on Israel, October 2023 (KBG GPO02).jpg|pienoiskuva|Hamasin terroristien tuhoama rakennus Be’erin kibbutsissa.]]
Rivi 141: Rivi 155:


Iran iski Israeliin 13.–14. huhtikuuta risteilyohjuksilla ja lennokeilla sekä ballistisilla ohjuksilla.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kaisa Rautaheimo | Otsikko = Iranilla on valtavat asevoimat: Tämä sen vahvuuksista ja heikkouksista tiedetään| Julkaisu = HS Ulkomaat| Ajankohta = 14.4.2024| Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = | www = https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010359144.html | Viitattu = 14.4.2024}}</ref> Suurin osa ammuttiin Iranista, ja osa Irakista ja Jemenistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/74-20083574 | Nimeke = Iran hyökkäsi Israeliin samanlaisilla drooneilla, jollaisia se toimittaa Venäjälle sodassa Ukrainaa vastaan | Tekijä = Sulasma, Olli-Pekka | Julkaisu = yle.fi | Ajankohta = 14.4.2024 | Viitattu = 15.4.2024}}</ref> Hyökkäyksen uskottiin olevan ensimmäinen suora hyökkäys Israelia kohtaan omilta alueiltaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.npr.org/2024/04/14/1244693369/iran-israel-middle-east-what-to-know | Nimeke = Iran attacked Israel, escalating an already volatile conflict. Here's what to know | Tekijä = Kim, Juliana & Diaz, Jaclyn & Hernandez, Joe | Julkaisu = npr.org | Ajankohta = 14.4.2024 | Viitattu = 15.4.2024 | Kieli = {{en}}}}</ref> Iranin mukaan iskut olivat vastaus Israelin 1. huhtikuuta Syysian pääkaupunkiin [[Damaskos|Damaskokseen]] tehdyille iskulle, jossa kuoli korkeita iranilaisia komentajia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/world-middle-east-68811276 | Nimeke = Why has Iran attacked Israel? | Tekijä = Berg, Raffi & Spender, Tom & Beale, Jonathan | Julkaisu = BBC | Ajankohta = 14.4.2024 | Viitattu = 15.4.2024 | Kieli = {{en}}}}</ref> Israel väitti ampuneensa suuren osan ohjuksista alas ennen niiden saapumista maan rajojen sisäpuolelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010358949.html | Nimeke = Ennen­näkemätön hyökkäys selitettynä: Miksi ja miten Iran iski Israeliin? | Tekijä = Jokinen, Kalle & Hannula, Tommi & Pölkki, Minna & Rosi, Clarissa & Korte, Henriikka | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 14.4.2024 | Viitattu = 15.4.2024}}</ref> Israelin puolustusministeriöllä ei ollut tiedossa yhtään haavoittunutta seuraavana päivänä iskusta. Kuitenkin [[Magen David Adom]] eli Punainen Daavidintähti kertoi hoitaneensa 31:tä ihmistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/f6d69b5c-0752-4424-9f81-76d855a07822 | Nimeke = Tämä kaikki tiedetään Iranin hyökkäyksestä Israeliin – ”Vakava uhka maailmanlaajuiselle rauhalle” | Tekijä = Lehtonen, Atte | Julkaisu = Iltalehti | Ajankohta = 14.4.2024 | Viitattu = 15.4.2024}}</ref> Israel sulki ilmatilansa, ja lisäksi Flightradar24-palvelun mukaan samoin toimivat Jordania, Irak ja Libanon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/miksi-iran-hyokkasi-israeliin-tasta-kostohyokkayksessa-on-kyse/8917464#gs.7fu2qr | Nimeke = Miksi Iran hyökkäsi Israeliin? Tästä kostohyökkäyksessä on kyse | Julkaisu = MTV Uutiset | Ajankohta = 14.4.2024 | Viitattu = 15.4.2024}}</ref>
Iran iski Israeliin 13.–14. huhtikuuta risteilyohjuksilla ja lennokeilla sekä ballistisilla ohjuksilla.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Kaisa Rautaheimo | Otsikko = Iranilla on valtavat asevoimat: Tämä sen vahvuuksista ja heikkouksista tiedetään| Julkaisu = HS Ulkomaat| Ajankohta = 14.4.2024| Vuosikerta = | Numero = | Sivut = | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = | www = https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010359144.html | Viitattu = 14.4.2024}}</ref> Suurin osa ammuttiin Iranista, ja osa Irakista ja Jemenistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/74-20083574 | Nimeke = Iran hyökkäsi Israeliin samanlaisilla drooneilla, jollaisia se toimittaa Venäjälle sodassa Ukrainaa vastaan | Tekijä = Sulasma, Olli-Pekka | Julkaisu = yle.fi | Ajankohta = 14.4.2024 | Viitattu = 15.4.2024}}</ref> Hyökkäyksen uskottiin olevan ensimmäinen suora hyökkäys Israelia kohtaan omilta alueiltaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.npr.org/2024/04/14/1244693369/iran-israel-middle-east-what-to-know | Nimeke = Iran attacked Israel, escalating an already volatile conflict. Here's what to know | Tekijä = Kim, Juliana & Diaz, Jaclyn & Hernandez, Joe | Julkaisu = npr.org | Ajankohta = 14.4.2024 | Viitattu = 15.4.2024 | Kieli = {{en}}}}</ref> Iranin mukaan iskut olivat vastaus Israelin 1. huhtikuuta Syysian pääkaupunkiin [[Damaskos|Damaskokseen]] tehdyille iskulle, jossa kuoli korkeita iranilaisia komentajia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/world-middle-east-68811276 | Nimeke = Why has Iran attacked Israel? | Tekijä = Berg, Raffi & Spender, Tom & Beale, Jonathan | Julkaisu = BBC | Ajankohta = 14.4.2024 | Viitattu = 15.4.2024 | Kieli = {{en}}}}</ref> Israel väitti ampuneensa suuren osan ohjuksista alas ennen niiden saapumista maan rajojen sisäpuolelle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010358949.html | Nimeke = Ennen­näkemätön hyökkäys selitettynä: Miksi ja miten Iran iski Israeliin? | Tekijä = Jokinen, Kalle & Hannula, Tommi & Pölkki, Minna & Rosi, Clarissa & Korte, Henriikka | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 14.4.2024 | Viitattu = 15.4.2024}}</ref> Israelin puolustusministeriöllä ei ollut tiedossa yhtään haavoittunutta seuraavana päivänä iskusta. Kuitenkin [[Magen David Adom]] eli Punainen Daavidintähti kertoi hoitaneensa 31:tä ihmistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/f6d69b5c-0752-4424-9f81-76d855a07822 | Nimeke = Tämä kaikki tiedetään Iranin hyökkäyksestä Israeliin – ”Vakava uhka maailmanlaajuiselle rauhalle” | Tekijä = Lehtonen, Atte | Julkaisu = Iltalehti | Ajankohta = 14.4.2024 | Viitattu = 15.4.2024}}</ref> Israel sulki ilmatilansa, ja lisäksi Flightradar24-palvelun mukaan samoin toimivat Jordania, Irak ja Libanon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/miksi-iran-hyokkasi-israeliin-tasta-kostohyokkayksessa-on-kyse/8917464#gs.7fu2qr | Nimeke = Miksi Iran hyökkäsi Israeliin? Tästä kostohyökkäyksessä on kyse | Julkaisu = MTV Uutiset | Ajankohta = 14.4.2024 | Viitattu = 15.4.2024}}</ref>

=== Irak ja Syyria ===

Iranin tukemat ryhmittymät alkoivat 17. tai 18. lokakuuta 2023 lähtien pommittaa Yhdysvaltain tukikohtia ja miehitysjoukkoja Irakissa ja Syyriassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.longwarjournal.org/archives/2024/01/u-s-kills-commander-in-iranian-backed-militia-in-baghdad-strike.php|nimeke=U.S. kills commander in Iranian-backed militia in Baghdad strike {{!}} FDD's Long War Journal|julkaisu=www.longwarjournal.org|ajankohta=2024-01-04|viitattu=2024-02-04|ietf-kielikoodi=en-US}} </ref>

18. lokakuuta 2023 drooni-isku Yhdysvaltain miehitysjoukkojen Al-Tanfin tukikohtaan [[Homsin maakunta|Homsissa]] haavoitti pariakymmentä sotilasta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.nbcnews.com/politics/national-security/drone-attacks-american-bases-injured-two-dozen-us-military-personnel-rcna121961|nimeke=Drone attacks on American bases injured two dozen U.S. military personnel|julkaisu=NBC News|ajankohta=2023-10-25|viitattu=2024-02-04|ietf-kielikoodi=en}} </ref>


=== Jemen ===
=== Jemen ===
Rivi 163: Rivi 171:
==== Puolustusvoimat ====
==== Puolustusvoimat ====
{{Pääartikkeli|[[Israelin puolustusvoimat]]}}
{{Pääartikkeli|[[Israelin puolustusvoimat]]}}
Israelin puolustusvoimat perustettiin vuonna 1948 kaksi viikkoa Israelin valtion perustamisen jälkeen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://economictimes.indiatimes.com/news/international/us/what-is-israels-military-strength-heres-everything-you-need-to-know/articleshow/104615713.cms|nimeke=What is Israel's military strength? Here’s everything you need to know|julkaisu=The Economic Times|ajankohta=2023-10-22|viitattu=2023-11-08}}</ref> Israel on joutunut historiansa aikana panostamaan suuria summia puolustusvoimiinsa sen sotaisan historian myötä.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009920778.html|nimeke=Israelilla on maailman edistyneimpiin kuuluva sotavoima – mutta Gazassa sekin on ongelmissa|tekijä=Jari Alenius|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2023-10-14|viitattu=2023-11-08|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Israelin puolustusvoimat saa vuosittain noin 3,8 miljardia dollaria sotilaallista tukea Yhdysvalloilta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aljazeera.com/news/2023/10/11/how-big-is-israels-military-and-how-much-funding-does-it-get-from-the-us|nimeke=How big is Israel’s military and how much funding does it get from the US?|tekijä=AJLabs|julkaisu=Al Jazeera|viitattu=2023-11-08|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Israelin vuosittainen puolustusbudjetti onkin yli 20 miljardia euroa.<ref name=":1" /> Yhdysvalloilta saamillaan tuilla Israel on hankkinut muun muuassa [[Hävittäjä (lentokone)|hävittäjiä]], joista jokainen maksaa noin 100 miljoonaa dollaria.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/57170576|nimeke=Israel-Gaza: How much money does Israel get from the US?|julkaisu=BBC News|ajankohta=2021-05-24|viitattu=2023-11-08|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> Lokakuussa Israel otti käyttöön uuden tarkkuusasejärjestelmän "Iron Sting" Gazan sodassa. Järjestelmän valmistajan mukaan uusi ase vähentää siviiliuhreja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000009944220.html|nimeke=Israel otti Gazassa käyttöön uuden tarkkuusaseen – Valmistaja väittää aseen vähentävän siviiliuhreja|julkaisu=Aamulehti|ajankohta=2023-10-25|viitattu=2023-11-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Israelin puolustusvoimat perustettiin vuonna 1948 kaksi viikkoa Israelin valtion perustamisen jälkeen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://economictimes.indiatimes.com/news/international/us/what-is-israels-military-strength-heres-everything-you-need-to-know/articleshow/104615713.cms|nimeke=What is Israel's military strength? Here’s everything you need to know|julkaisu=The Economic Times|ajankohta=2023-10-22| viitattu = 8.11.2023}}</ref> Israel on joutunut historiansa aikana panostamaan suuria summia puolustusvoimiinsa sen sotaisan historian myötä.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009920778.html|nimeke=Israelilla on maailman edistyneimpiin kuuluva sotavoima – mutta Gazassa sekin on ongelmissa|tekijä=Jari Alenius|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2023-10-14| viitattu = 8.11.2023}}</ref> Israelin puolustusvoimat saa vuosittain noin 3,8 miljardia dollaria sotilaallista tukea Yhdysvalloilta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aljazeera.com/news/2023/10/11/how-big-is-israels-military-and-how-much-funding-does-it-get-from-the-us|nimeke=How big is Israel’s military and how much funding does it get from the US?|tekijä=AJLabs|julkaisu=Al Jazeera| viitattu = 8.11.2023| kieli = {{en}} }}</ref> Israelin vuosittainen puolustusbudjetti onkin yli 20 miljardia euroa.<ref name=":1" /> Yhdysvalloilta saamillaan tuilla Israel on hankkinut muun muuassa [[Hävittäjä (lentokone)|hävittäjiä]], joista jokainen maksaa noin 100 miljoonaa dollaria.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/57170576|nimeke=Israel-Gaza: How much money does Israel get from the US?|julkaisu=BBC News|ajankohta=2021-05-24| viitattu = 8.11.2023| kieli = {{en}} }}</ref> Lokakuussa Israel otti käyttöön uuden tarkkuusasejärjestelmän "Iron Sting" Gazan sodassa. Järjestelmän valmistajan mukaan uusi ase vähentää siviiliuhreja.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.aamulehti.fi/uutiset/art-2000009944220.html | nimeke = Israel otti Gazassa käyttöön uuden tarkkuusaseen – Valmistaja väittää aseen vähentävän siviiliuhreja | julkaisu = Aamulehti | ajankohta = 15.10.2023 | viitattu = 9.11.2023}}</ref>


Yhdysvallat siirsi suuren määrän aseistusta Israelille. Wall Street Journalin mukaan Yhdysvallat oli joulukuun alkuun 2023 mennessä rahdannut Israeliin 15 000 lentopommia, mihin kuului 900 kg:n bunkkeripommeja ja 57 000 tykistön 155 mm:n kranaattia.<ref>https://www.aljazeera.com/news/2023/12/2/us-gives-bunker-buster-bombs-to-israel-for-war-on-gaza-report </Ref>
Yhdysvallat siirsi suuren määrän aseistusta Israelille. ''Wall Street Journalin'' mukaan Yhdysvallat oli joulukuun alkuun 2023 mennessä rahdannut Israeliin 15&nbsp;000 lentopommia, mihin kuului 900&nbsp;kg:n bunkkeripommeja ja 57&nbsp;000 tykistön 155&nbsp;mm:n kranaattia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aljazeera.com/news/2023/12/2/us-gives-bunker-buster-bombs-to-israel-for-war-on-gaza-report | Nimeke = US sends ‘bunker buster’ bombs to Israel for war on Gaza, report says | Ajankohta = 2.12.2023 | Julkaisu = Al Jazeera}}</ref>
Lisäksi ulkoministeri [[Antony Blinken]] lähetti Israelille hätävaltuuksiin 14 000 panssarivaunun tykin kranaattia.<ref>https://www.theguardian.com/world/2023/dec/10/biden-under-scrutiny-bypassing-congress-supply-tank-shells-israel-gaza </ref>
Lisäksi ulkoministeri [[Antony Blinken]] lähetti Israelille hätävaltuuksiin 14&nbsp;000 panssarivaunun tykin kranaattia.<ref name="guardian1"/>


Joulukuun alussa Israel oli pudottanut Gazaan yli 22 000 yhdysvaltalaista lentopommia.<ref>https://www.theguardian.com/world/2023/dec/10/biden-under-scrutiny-bypassing-congress-supply-tank-shells-israel-gaza </ref>
Joulukuun alussa Israel oli pudottanut Gazaan yli 22&nbsp;000 yhdysvaltalaista lentopommia.<ref name="guardian1">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.theguardian.com/world/2023/dec/10/biden-under-scrutiny-bypassing-congress-supply-tank-shells-israel-gaza | Nimeke = Biden under scrutiny after bypassing Congress to supply tank shells to Israel | Tekijä = Borger, Julian | Ajankohta = 10.12.2023 | Julkaisu = The Guardian}}</ref>


==== Tavoitteet ====
==== Tavoitteet ====
Päätavoitteenaan Israel yrittää kaataa Hamasin vallasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.npr.org/2023/11/05/1210734100/israel-says-its-goal-is-to-remove-hamas-from-power-what-comes-next-is-unclear | Nimeke = Israel says its goal is to remove Hamas from power. What comes next is unclear | Tekijä = Rascoe, Ayesha ja Inskeep, Steve | Julkaisu = npr | Ajankohta = 5.11.2023 | Viitattu = 7.11.2023 | Kieli = {{en}}}}</ref> Lisäksi Israel yrittää tuhota Hamasin sotilaalliset valmiudet toteuttaa tulevaisuudessa muita sotilaallisia toimia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aljazeera.com/news/2023/10/14/we-will-come-from-the-ground-israels-goals-in-a-ground-invasion-of-gaza | Nimeke = ‘We will come from the ground’: Israel’s goals in a ground invasion of Gaza | Tekijä = Urooba, Jamal | Julkaisu = Al Jazeera | Viitattu = 2023-11-07 | Kieli = {{en}}}}</ref> Israel haluaa saada myös kaikki panttivangit tuotua Gazan alueelta turvaan kotimaahansa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.axios.com/2023/11/03/israel-hamas-war-gaza-news-ground-invasion | Nimeke = Israel's goal in Gaza — and what it means for Palestinians | Tekijä = Ravid, Barak ja Gottbrath, Laurin-Whitney | Julkaisu = AXIOS | Ajankohta = 3.11.2023 | Viitattu = 7.11.2023 | Kieli = {{en}}}}</ref> Israelin sotilastiedustelun entisen johtajan [[Amos Yadl]]in mukaan Israelin päämäärä sodassa ei ole tappaa jokaista Hamasin taistelijaa, ja se olisi käytännössä mahdotonta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/74-20081072 | Nimeke = Tutkijan mukaan Israel ei pyri tappamaan jokaista Hamas-taistelijaa – päämäärä on tuhota järjestön kyky uusiin iskuihin | Tekijä = Parkkari, Jani | Julkaisu = yle.fi | Ajankohta = 2.4.2024 | Viitattu = 4.4.2024}}</ref>
Päätavoitteenaan Israel yrittää kaataa Hamasin vallasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.npr.org/2023/11/05/1210734100/israel-says-its-goal-is-to-remove-hamas-from-power-what-comes-next-is-unclear | Nimeke = Israel says its goal is to remove Hamas from power. What comes next is unclear | Tekijä = Rascoe, Ayesha ja Inskeep, Steve | Julkaisu = npr | Ajankohta = 5.11.2023 | Viitattu = 7.11.2023 | Kieli = {{en}} }}</ref> Lisäksi Israel yrittää tuhota Hamasin sotilaalliset valmiudet toteuttaa tulevaisuudessa muita sotilaallisia toimia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aljazeera.com/news/2023/10/14/we-will-come-from-the-ground-israels-goals-in-a-ground-invasion-of-gaza | Nimeke = ‘We will come from the ground’: Israel’s goals in a ground invasion of Gaza | Tekijä = Urooba, Jamal | Julkaisu = Al Jazeera | Viitattu = 7.11.2023 | Kieli = {{en}} }}</ref> Israel haluaa saada myös kaikki panttivangit tuotua Gazan alueelta turvaan kotimaahansa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.axios.com/2023/11/03/israel-hamas-war-gaza-news-ground-invasion | Nimeke = Israel's goal in Gaza — and what it means for Palestinians | Tekijä = Ravid, Barak ja Gottbrath, Laurin-Whitney | Julkaisu = AXIOS | Ajankohta = 3.11.2023 | Viitattu = 7.11.2023 | Kieli = {{en}}}}</ref> Israelin sotilastiedustelun entisen johtajan [[Amos Yadl]]in mukaan Israelin päämäärä sodassa ei ole tappaa jokaista Hamasin taistelijaa, ja se olisi käytännössä mahdotonta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/74-20081072 | Nimeke = Tutkijan mukaan Israel ei pyri tappamaan jokaista Hamas-taistelijaa – päämäärä on tuhota järjestön kyky uusiin iskuihin | Tekijä = Parkkari, Jani | Julkaisu = yle.fi | Ajankohta = 2.4.2024 | Viitattu = 4.4.2024}}</ref>


Pääministeri Netanyahu on ilmoittanut että Israel pitää Gazan hallussaan senkin jälkeen kun Hamas on tuhottu.<ref>https://www.huffpost.com/entry/rebuffing-biden-netanyahu-rejects-any-palestinian-sovereignty-in-post-war-gaza_n_65ac03f0e4b041f1ce662ad0?ncid=engmodushpmg00000003 </ref>
Pääministeri Netanyahu on ilmoittanut että Israel pitää Gazan hallussaan senkin jälkeen kun Hamas on tuhottu.<ref>https://www.huffpost.com/entry/rebuffing-biden-netanyahu-rejects-any-palestinian-sovereignty-in-post-war-gaza_n_65ac03f0e4b041f1ce662ad0?ncid=engmodushpmg00000003 </ref>
Israelin valtiovarainministeri [[Bezalel Smotrich]]in mukaan Gaza miehitetään uudelleen ja sotilasmiehityksen lisäksi sinne pitäisi asuttaa israelilaisia kolonialisteja. Smotrichin mukaan Gazan kaistan yli kahta miljoonaa asukasta tulisi rohkaista muuttamaan toisiin maihin ja tavoitteena on pienentää alueen väestö alle kymmenesosaan nykyisestä, eli 100&nbsp;000–200&nbsp;000 ihmiseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010091113.html | Nimeke = Israelin valtiovarain­ministeri: Gazaan rakennettava siirtokuntia | Tekijä = STT-AFP | Julkaisu = www.is.fi | Ajankohta = 1.1.2024 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Ilta-Sanomat }}</ref>
Israelin valtiovarainministeri [[Bezalel Smotrich]]in mukaan Gaza miehitetään uudelleen ja sotilasmiehityksen lisäksi sinne pitäisi asuttaa israelilaisia kolonialisteja. Smotrichin mukaan Gazan kaistan yli kahta miljoonaa asukasta tulisi rohkaista muuttamaan toisiin maihin ja tavoitteena on pienentää alueen väestö alle kymmenesosaan nykyisestä, eli 100&nbsp;000–200&nbsp;000 ihmiseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010091113.html | Nimeke = Israelin valtiovarain­ministeri: Gazaan rakennettava siirtokuntia | Tekijä = STT-AFP | Julkaisu = www.is.fi | Ajankohta = 1.1.2024 | Julkaisija = Ilta-Sanomat}}</ref>
Likud ja opposition Yesh Atid -puolueiden kansanedustajat ovat ehdottaneet, että Gazan 1,2 miljoonaa pakolaista siirrettäisiin Euroopan maihin.<ref>https://www.timesofisrael.com/two-israeli-lawmakers-call-on-european-countries-to-take-in-gaza-refugees/ </ref>
Likud ja opposition Yesh Atid -puolueiden kansanedustajat ovat ehdottaneet, että Gazan 1,2 miljoonaa pakolaista siirrettäisiin Euroopan maihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.timesofisrael.com/two-israeli-lawmakers-call-on-european-countries-to-take-in-gaza-refugees/ | Nimeke = Two Israeli lawmakers call on European countries to take in Gaza refugees | Ajankohta = 14.11.2023 | Julkaisu = The Times Of Israel}}</ref>


Jerusalemin asioiden ministeri [[Amichai Eliyahu]]n mukaan ydinpommin pudottaminen Gazaan on yksi vaihtoehto ja asukkaat siirtää "Irlantiin tai ajaa aavikolle."<ref>https://www.irishtimes.com/world/middle-east/2023/11/05/palestinians-should-go-to-ireland-or-deserts-and-using-nuclear-bomb-on-gaza-an-option-says-israeli-minister/ </ref>
Jerusalemin asioiden ministeri [[Amichai Eliyahu]]n mukaan ydinpommin pudottaminen Gazaan on yksi vaihtoehto ja asukkaat siirtää ”Irlantiin tai ajaa aavikolle”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.irishtimes.com/world/middle-east/2023/11/05/palestinians-should-go-to-ireland-or-deserts-and-using-nuclear-bomb-on-gaza-an-option-says-israeli-minister/ | Nimeke = Palestinians should ‘go to Ireland or deserts’ and using nuclear bomb on Gaza an option, says Israeli minister | Tekijä = Belam, Martin & Fulton, Adam | Ajankohta = 5.11.2023 | Julkaisu = The Irish Times}}</ref> Pääministeri [[Benjamin Netanyahu]] erotti Eliyahun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.timesofisrael.com/liveblog_entry/netanyahu-suspends-from-cabinet-meetings-minister-who-touted-option-of-nuking-gaza/ | Nimeke = Netanyahu suspends from cabinet meetings minister who touted option of nuking Gaza | Tekijä = Berman, Lazar | Ajankohta = 5.11.2023 | Julkaisu = The Times Of Israel}}</ref>
Pääministeri [[Benjamin Netanyahu]] erotti Eliyahun.<ref>https://www.timesofisrael.com/liveblog_entry/netanyahu-suspends-from-cabinet-meetings-minister-who-touted-option-of-nuking-gaza/ </ref>


=== Hamas ===
=== Hamas ===
Hamas on rakentanut laadukkaan ja monipuolisen armeijan sen vuosien aikana. Se on hankkinut aseita erityisesti Lähi-idästä, mutta myös esimerkiksi Kiinasta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.france24.com/en/live-news/20231016-the-israel-hamas-military-balance|nimeke=The Israel-Hamas military balance|julkaisu=France 24|ajankohta=2023-10-16|viitattu=2023-11-08|ietf-kielikoodi=en}}</ref> [[Iran]]in johto on yli neljän vuosikymmenen ajan sitoutunut Israelin tuhoamiseen, ja siksi Iran ei peittele vahvaa tukeaan Hamasia kohtaan ja tarjoaa sille aseita, rahoitusta ja koulutusta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nytimes.com/2023/11/01/world/middleeast/iran-israel-hamas.html | Nimeke = After Years of Vowing to Destroy Israel, Iran Faces a Dilemma | Tekijä = Fassihi, Farnaz | Viitattu = 9.11.2023 | Kieli= {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.foreignaffairs.com/israel/why-iran-gambling-hamas | Nimeke = Why Iran Is Gambling on Hamas | Tekijä = Tabaar, Mohammad Ayatollahi | Viitattu = 8.11.2023 | Kieli= {{en}} }}</ref><ref name="ira9">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/world-middle-east-67039975 | Nimeke = What is happening in Israel and Gaza, and what is Hamas? | Viitattu = 8.11.2023 | Kieli= {{en}} }}</ref> Hamasin armeijalla on noin 20&nbsp;000 taistelijaa, omaa asetuotantoa, ulkomaista rahoitusta sekä kattava tunneliverkosto.<ref name="Nimetön_2-20240110212302"/>
Hamas on vahvistanut aseistettuja joukkojaan vuosien varrella. Se on hankkinut aseita erityisesti Lähi-idästä, mutta myös esimerkiksi Kiinasta. Pääosa sen raketeista on paikallisesti valmistettuja ja alkeellisia.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.france24.com/en/live-news/20231016-the-israel-hamas-military-balance | nimeke = The Israel-Hamas military balance | julkaisu = France 24 | ajankohta = 16.10.2023 | viitattu = 8.11.2023 | kieli = {{en}} }}</ref> [[Iran]]in johto on yli neljän vuosikymmenen ajan sitoutunut Israelin tuhoamiseen, ja siksi Iran ei peittele vahvaa tukeaan Hamasia kohtaan ja tarjoaa sille aseita, rahoitusta ja koulutusta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nytimes.com/2023/11/01/world/middleeast/iran-israel-hamas.html | Nimeke = After Years of Vowing to Destroy Israel, Iran Faces a Dilemma | Tekijä = Fassihi, Farnaz | Viitattu = 9.11.2023 | Kieli= {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.foreignaffairs.com/israel/why-iran-gambling-hamas | Nimeke = Why Iran Is Gambling on Hamas | Tekijä = Tabaar, Mohammad Ayatollahi | Viitattu = 8.11.2023 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="ira9">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/world-middle-east-67039975 | Nimeke = What is happening in Israel and Gaza, and what is Hamas? | Viitattu = 8.11.2023 | Kieli = {{en}} }}</ref> Hamasin joukoissa on noin 20&nbsp;000 taistelijaa, omaa asetuotantoa, ulkomaista rahoitusta sekä kattava tunneliverkosto.<ref name="Nimetön_2-20240110212302"/>


Hamas on vannonut tuhoavansa Israelin ja korvaavan sen islamilaisella valtiolla.<ref name="ira9"/> Hamasin Gazan-johtaja [[Yahya Sinwar]] halusi Israelin yhä pysyvän Gazassa kesäkuussa 2024, koska siviilikuolemat ovat "tarpeellinen uhraus", joka muuttaa yleistä mielipidettä. Sinwar rinnasti sodan Algerian itsenäisyyssotaan, jossa sadattuhannet kuolivat.<ref name=HS-Sinwar>{{verkkoviite |osoite=https://www.hs.fi/kirjeenvaihtajat/art-2000010507594.html |nimeke=Hamas-terroristin viestit paljastavat harhaisen miehen, jolle kymmenien tuhansien kuolema on ”välttämätön uhraus” |ajankohta=20.6.2024 |julkaisu=Helsingin Sanomat}}</ref><ref>{{verkkoviite |osoite=https://edition.cnn.com/2024/06/11/middleeast/sinwar-hamas-israel-ceasefire-hostage-talks-intl/index.html |nimeke=Hamas leader said civilian death toll could benefit militant group in Gaza war, WSJ reports |tekijä=Mostafa Salem ja Kylie Atwood |ajankohta=11.6.2024 |julkaisu=CNN}}</ref>
Hamas on vannonut tuhoavansa Israelin ja korvaavan sen islamilaisella valtiolla.<ref name="ira9"/>

== Sodan aiheuttamat tuhot ja uhrit ==

=== Uhrit ja panttivangit ===
[[Tiedosto:Gaza envelope after coordinated surprise offensive on Israel, October 2023 (KBG GPO06).jpg|pienoiskuva|oikea|Hyökkäyksen tuhoja ja surmattuja ihmisiä [[Be’eri]]n kibbutsissa.]]
Gazan sota on ollut poikkeuksellisen tappava.<ref name=":12">{{Verkkoviite | osoite = https://yle.fi/a/74-20077040 | nimeke = Tilastot osoittavat: Gazan sota on poikkeuksellisen raaka | tekijä = Helin, Satu & Kemppinen, Ilkka | julkaisu = yle.fi | ajankohta = 7.3.2024 | viitattu = 7.3.2024}}</ref> Hyväntekeväisyysjärjestö [[Oxfam]]in mukaan tammikuuhun 2024 mennessä Israelin armeija oli tappanut konfliktin aikana keskimäärin 250 palestiinalaista päivässä, mikä on enemmän päiväkohtaisia kuolemia kuin missään muussa 2000-luvun merkittävässä konfliktissa.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.oxfam.org/en/press-releases/daily-death-rate-gaza-higher-any-other-major-21st-century-conflict-oxfam | nimeke = Daily death rate in Gaza higher than any other major 21st Century conflict - Oxfam | julkaisu = Oxfam International | ajankohta = 21.2.2024 | viitattu = 24.5.2024 | kieli = {{en}} }}</ref> On arvioitu, että sodan uhriluku on todennäköisesti luultua suurempi.<ref name=":12" /> Lääketieteellisen julkaisun ''[[The Lancet]]in'' mukaan sodan uhriluku voi nousta jopa 186&nbsp;000:een.<ref name=":15" />

Israelin sotatoimet Gazan kaistalla ovat tappaneet alueen terveysministeriön mukaan jo yli 40&nbsp;000 ihmistä ja yli 90&nbsp;000 ihmistä on loukkaantunut.<ref name=":9" /><ref name=":11" /> Gazan terveysviranomaisten julkaisemia lukujen on arvioitu sodan jatkuessa olevan yhä epätarkempia tilastoinnin vaikeutuessa.<ref name=":11" /><ref name=":14" /> Sodan alettua yli 600 ihmistä on tapettu myös Israelin miehittämällä [[Länsiranta|Länsirannalla]].<ref name=":9" /> Ihmisiä on kuollut myös muualla Israelissa sekä Etelä-[[Libanon]]issa ja [[Syyria]]ssa. Israelin asevoimat sanoo tappaneensa noin 17&nbsp;000 Hamasin taistelijaa sodan alkamisen jälkeen.<ref name=":16" />

Lukuiset israelilaiset silminnäkijät ovat kertoneet Hamasin taistelijoiden raiskanneen ja silvonneen israelilaisia naisia. Viranomaiset ovat yrittäneet etsiä väitteille perusteita, mutta löytämistä vaikeuttaa muun muuassa se, että suuri osa uhreista tapettiin tekojen jälkeen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010042597.html|nimeke=Silminnäkijät: Hamas teki karmivaa seksuaalista väki­valtaa loka­kuun hyökkäyksessä|tekijä=Rulamo, Anssi|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=8.12.2023|viitattu=16.12.2023}}</ref>

==== Lapset ====
Gazan kaistalla kuolleista liki 16&nbsp;500 on alueen terveysministeriön mukaan lapsia.<ref name=":9" /> Tuhansia lapsia kuoli jo ensimmäisten kahden viikon aikana.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.unicef.org/press-releases/gaza-has-become-graveyard-thousands-children|nimeke=Gaza has become a graveyard for thousands of children|julkaisu=unicef|ajankohta=31.10.2023|viitattu=17.12.2023|kieli={{en}}}}</ref> Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri [[António Guterres]] kuvaili Gazaa jo marraskuussa 2023 ”lasten hautausmaaksi”.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20059206|nimeke=Miljoonat seuraavat, kun tämä 22-vuotias gazalainen julkaisee videoita sodasta – Instagramin supersuosio tuli parissa viikossa|julkaisu=Yle Uutiset| ajankohta = 9.11.2023| viitattu = 9.11.2023}}</ref> Tuolloin arvioitiin, että alueella kuolee yksi lapsi kymmenen minuutin välein.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://www.voanews.com/a/save-the-children-tells-voa-one-child-is-killed-every-10-minutes-in-gaza/7347135.html|nimeke=Save the Children Tells VOA: One Child Is Killed Every 10 Minutes in Gaza|julkaisu=Voice of America| ajankohta = 8.11.2023| viitattu = 9.11.2023| kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/middle-east/child-killed-average-every-10-minutes-gaza-says-who-chief-2023-11-10/|nimeke=A child killed on average every 10 minutes in Gaza|tekijä=Nichols, Michelle|julkaisu=Reuters|ajankohta=11.11.2023|viitattu=16.12.2023}}</ref> Joulukuussa [[Unicef]]in johtajan mukaan Gaza on maailman vaarallisin paikka olla lapsi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010050375.html|nimeke=Gaza on nyt maailman vaarallisin paikka olla lapsi|tekijä=Raita-aho, Sanna|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=11.12.2023|viitattu=13.12.2023}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010070135.html|nimeke=Unicef vetoaa sairaaloista turvaa hakevien lasten puolesta, YK:n turvallisuus­neuvoston määrä äänestää Gazasta|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=19.12.2023|viitattu=22.12.2023}}</ref>

Maaliskuussa 2024 Unicef arvioi yli miljoonan lapsen tarvitsevan mielenterveys- ja psykososiaalista tukea Gazan alueella.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20077187|nimeke=Gazassa lapset ovat menettäneet koko tukiverkkonsa, ja se tekee sodasta heille erityisen traumaattisen|tekijä=Happo, Pauliina|julkaisu=yle.fi|ajankohta=3.3.2023|viitattu=3.3.2023}}</ref> [[Yhdistyneet kansakunnat|YK:n]] mukaan ainakin kymmenen lasta oli kuollut aliravitsemukseen ja nestehukkaan maaliskuun ensimmäisen viikkoon mennessä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20078105|nimeke=YK varoittaa vakavasta nälänhädästä Gazassa – lapsia kuolee jo aliravitsemukseen ja nestehukkaan|tekijä=Kankkonen, Tom|julkaisu=yle.fi|ajankohta=7.3.2024|viitattu=7.3.2024}}</ref> Unicefin mukaan joka kuudes alle kaksivuotias lapsi kärsii vakavasta aliravitsemuksesta Gazan alueella.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010273162.html|nimeke=WHO pääsi Gazan sairaaloihin ensimmäistä kertaa kuukausiin – useita lapsia kuollut nälkään|tekijä=Huttunen, Anni|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=5.3.2024|viitattu=7.3.2024}}</ref>

==== Panttivangit ====
Lokakuussa Hamasin arvioitiin ottaneen yli 200 panttivankia.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.bbc.com/news/world-middle-east-67053011|Nimeke=Hamas hostages: Who are the people taken from Israel?|Julkaisu=BBC News|Julkaisupaikka=|Ajankohta=19.10.2023|Julkaisija=BBC|Selite=|Viitattu=19.10.2023|Kieli={{en}}}}</ref> Muun muassa Yhdysvallat, [[Ranska]], [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]], [[Ukraina]], [[Nepal]] ja [[Thaimaa]] ovat vahvistaneet maiden kansalaisten saaneen surmansa lokakuun 7. päivän iskussa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/useiden-maiden-kansalaisia-kuollut-israelin-ja-hamasin-valisissa-taisteluissa-evakuoinnit-kaynnissa/8795268|nimeke=Useiden maiden kansalaisia kuollut Israelin ja Hamasin välisissä taisteluissa – evakuoinnit käynnissä|julkaisu=MTV Uutiset|ajankohta=2023-10-09|viitattu=2023-10-10}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.nepallivetoday.com/2023/10/08/10-nepalis-killed-one-still-missing-as-hamas-terrorist-group-attacks-israel/|Nimeke=10 Nepalis killed, one still missing as Hamas terrorist group attacks Israel|Tekijä=|Julkaisu=Nepal Live Today|Ajankohta=8.10.2023|Viitattu=8.10.2023|Kieli={{en}}}}</ref>

Syyskuuhun 2024 mennessä yhteensä 97 lokakuussa panttivangiksi otettua henkilöä oli yhä kateissa. Israelin virallisten lukujen mukaan Gazan kaistalla yhä pidettäviä panttivankeja on yhteensä 101, mutta maa laskee mukaan neljä vuosina 2014 ja 2015 otettua panttivankia, joiden uskotaan kuolleen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-middle-east-67053011|nimeke=Hamas hostages: Stories of the people taken from Israel|ajankohta=2023-10-09|viitattu=2024-09-24| kieli = {{en}} }}</ref>
=== Gazan humanitaarinen tilanne ===
[[Tiedosto:Population pyramid of Gaza Strip 2013.png|pienoiskuva|Gazan väestötiedot vuonna 2013.]]

==== Tilanne ennen sotaa ====
[[Gazan kaista|Gazan kaistan]] elintaso on ollut jo vuosikymmeniä hyvin heikko. Suurinta osaa alueen hieman yli kahden miljoonan asukkaan väestöstä on vaivannut köyhyys. Alue on myös äärimmäisen tiheään asuttua.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009912722.html|nimeke=Tällainen on ”maailman suurin avovankila”, jossa valtaosa ihmisistä elää köyhyydessä|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-10-10| viitattu = 8.11.2023}}</ref> Gazan kaista on noin kymmenen kilometriä leveä ja siitä kaksi kolmasosaa on rakennettua. Väestö on ahtautunut noin 360 neliökilometrin suuruiselle eli noin [[Nurmijärvi|Nurmijärven]] kokoiselle alueelle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/3-10204712|nimeke=Polttopisteessä oleva Gaza on kuin Nurmijärven kokoinen avovankila – "Tulevaisuudessa näkyy vain pimeyttä", väkivaltaa todistanut Muhammed kuvailee|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2018-05-15|viitattu=2024-09-08}}</ref>

Jo vuonna 2021 lähes koko väestöllä ei ollut mahdollisuutta saada puhdasta juomavettä, minkä lisäksi sähköstä oli suuri pula. Monet lapset kärsivät [[aliravitsemus|aliravitsemuksesta]] ja alueen kaikista lapsista noin 60 prosenttia kärsi [[anemia]]sta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://reliefweb.int/report/occupied-palestinian-territory/grave-reality-life-gaza|nimeke=The grave reality of life in Gaza - occupied Palestinian territory|julkaisu=reliefweb.int|ajankohta=2021-08-29| viitattu = 8.11.2023| kieli = {{en}} }}</ref> Suurin osa väestöstä on [[Muslimi|muslimeita]].<ref name=":4">{{Verkkoviite|osoite=https://www.npr.org/2023/10/19/1206479861/israel-gaza-hamas-children-population-war-palestinians|nimeke=Children make up nearly half of Gaza's population. Here's what it means for the war|julkaisu=npr|ajankohta=19.10.2023|viitattu=9.11.2023|kieli={{en}}}}</ref>

==== Sodan alettua ====
[[Tiedosto:Fars Photo of Destruction in Gaza Strip during 2023 War 02.jpg|pienoiskuva|Rakennuksien kärsimiä vaurioita Gazassa.]]
Sodan alkuvaiheilla Israel keskeytti ruoan, veden sekä sähkön viennin Gazaan. Israelin piirityksen vuoksi välttämättömien elintarvikkeiden vienti aluelle on käytännössä mahdotonta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20054490|nimeke=Tänne ihmiset nyt hakeutuvat suojaan Gazassa – katso kartat|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-10-12| viitattu = 8.11.2023}}</ref> Gazan viranomaisten mukaan yli puolet alueen asunnoista on tuhoutunut asumiskelvottomiksi tai vahingoittunut vakavasti konfliktin alkamisen jälkeen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-middle-east-20415675|nimeke=Gaza Strip in maps: Life in Gaza under siege|julkaisu=BBC News|ajankohta=2012-11-22| viitattu = 8.11.2023| kieli = {{en}} }}</ref> Sähkön loppumisen myötä gazalaiset eivät voi ladata puhelimiaan eivätkä täten tiedä miten maailmalla uutisoidaan sodasta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/middle-east/gazans-say-nowhere-go-they-prepare-israeli-assault-after-hamas-raid-2023-10-09/|nimeke=Gazans say nowhere to go as they prepare for Israeli assault after Hamas raid|tekijä=Nidal Al-Mughrabi, Nidal Al-Mughrabi|julkaisu=Reuters|ajankohta=2023-10-10| viitattu = 9.11.2023| kieli = {{en}} }}</ref>

Vain viikkoja sodan alkamisen jälkeen ainakin 16 sairaalaa ja 32 terveyskeskusta oli poissa käytöstä. Yhteensä 113 terveyskeskukseen oli hyökätty sekä kolme kirkkoa ja 56 moskeijaa oli vaurioitunut. Samoihin aikoihin kodeistaan oli paennut noin 1,5 miljoonaa ihmistä, joka on 62 prosenttia Gazan väestöstä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.nrc.no/perspectives/2023/10-things-you-should-know-about-the-humanitarian-situation-in-gaza/|nimeke=10 things you should know about the humanitarian situation in Gaza|julkaisu=NRC| viitattu = 8.11.2023| kieli = {{en}} }}</ref>

Marraskuun puolenvälin jälkeen Israel iski kahteen Gazan pohjoisosassa sijaitsevaan kouluun.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aljazeera.com/news/2023/11/18/israeli-forces-strike-al-fakhoora-school-in-northern-gaza|nimeke=Many killed in Israeli attacks on two schools in northern Gaza|julkaisu=Al Jazeera|viitattu=2023-11-19| kieli = {{en}} }}</ref> Hyökkäyksissä kuoli noin 50 ihmistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.newarab.com/news/dozens-killed-israel-strikes-un-school-northern-gaza|nimeke=Dozens killed as Israel strikes UN school in northern Gaza|tekijä=The New Arab Staff|julkaisu=https://www.newarab.com/|ajankohta=2023-11-18|viitattu=2023-11-19| kieli = {{en}} }}</ref> Marraskuun lopulle mentäessä Israelin kouluiskuissa oli kuollut 183 opettajaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hrw.org/news/2023/11/22/israel/gaza-hostilities-take-horrific-toll-children|nimeke=Israel/Gaza Hostilities Take Horrific Toll on Children|tekijä=Becker, Jo|julkaisu=Human Rights Watch|ajankohta=22.11.2023|viitattu=16.12.2023|kieli={{en}}}}</ref> Tammikuun loppupuolella Israel oli iskenyt yli 390 oppilaitokseen Gazassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.npr.org/2024/01/24/1226534897/israel-has-destroyed-hundreds-of-educational-institutions-in-gaza-since-the-war|nimeke=Israel destroys hundreds of educational institutions in Gaza since the war started|julkaisu=npr.org|ajankohta=24.1.2024|viitattu=5.3.2024|kieli={{en}}}}</ref>
==== Pakolaisuus ====
[[File:Damage in Gaza Strip during the October 2023 - 40.jpg|thumb|Haavoittunutta palestiinalaista lasta viedään sairaalaan [[Gaza (kaupunki)|Gazan kaupungissa]] 11. lokakuuta.]]
Ihmiset pakenevat sotaa jalkasin, sekä erilaisilla kulkuvälineillä, kuten autoilla ja rekoilla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.sss.fi/2023/10/israelissa-uhriluku-on-noussut-yli-1-300n-gazassa-noin-1-800aan/|nimeke=Israelissa uhriluku on noussut yli 1 300:n, Gazassa noin 1 800:aan|tekijä=STT|julkaisu=SSS.fi|ajankohta=2023-10-13| viitattu = 9.11.2023}}</ref> Jo kolmen ensimmäisen päivän aikana kodeistaan paenneita ihmisiä oli yli 187&nbsp;000.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/art-2000009911803.html|nimeke=Israel sanoo saaneensa Gazan rajan ”melko lailla hallintaan” – YK:n mukaan yli 187 000 ihmistä paennut Israelin ilmaiskuja|tekijä=STT–AFP|julkaisu=Aamulehti|ajankohta=2023-10-10| viitattu = 9.11.2023}}</ref>

Lokakuun lopulla 629&nbsp;000 gazalaista pakolaista oli turvassa 150 [[UNRWA|UNRWA:n]] tiloissa.<ref name="voa1">{{Verkkoviite | osoite = https://www.voanews.com/a/is-there-a-path-to-refugee-resettlement-for-palestinians-/7330124.html | nimeke = Is There a Path to Refugee Resettlement for Palestinians? | tekijä = Barros, Aline | julkaisu = Voice of America | ajankohta = 28.10.2023 | viitattu = 16.11.2023 | kieli = {{en}} }}</ref> 15. marraskuuta yli kaksi kolmasosaa Gazan yli kahdesta miljoonasta asukkaasta oli paennut sodan alkamisen jälkeen.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://www.aljazeera.com/gallery/2023/11/15/as-israels-war-on-gaza-rages-humanitarian-crisis-worsens|nimeke=Photos: As Israel’s war on Gaza rages, humanitarian crisis worsens|julkaisu=Al Jazeera|viitattu=2023-11-16| kieli = {{en}} }}</ref> He etsivät suojaa muun muassa sairaaloiden pihoista, autoista, kaduilta ja sukulaisten kodeista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.anera.org/blog/5-facts-about-the-humanitarian-situation-in-gaza/|nimeke=5 Facts About the Humanitarian Situation in Gaza|julkaisu=Anera|ajankohta=6.11.2023|viitattu=4.3.2024|kieli={{en}}}}</ref>

Palestiinalaiset eivät ole paenneet Gazan kaistalta ulkomaille yhä suurissa määrin kuin esimerkiksi ukrainalaiset tekivät Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2022 muun muassa koska rajanylityspaikat ovat suljettuja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20057314|nimeke=Gazassa siviilit eivät pakene pommituksia kuten Ukrainassa – tutkija kertoo syyn|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-10-28| viitattu = 9.11.2023}}</ref> Egypti ja Jordania valtiot ovat kieltäytyneet jyrkästi ottamaan Gazan sodan pakolaisia maahansa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://apnews.com/article/palestinian-jordan-egypt-israel-refugee-502c06d004767d4b64848d878b66bd3d|nimeke=Why Egypt and other Arab countries are unwilling to take in Palestinian refugees from Gaza|julkaisu=AP News|ajankohta=2023-10-18| viitattu = 9.11.2023| kieli = {{en}} }}</ref> [[UNRWA]] tarjoaa pakolaisille sosiaalipalveluja, koulutusta, terveydenhuoltoa ja suojaa muutamissa valtioissa ja myös sota-alueilla.<ref name="voa1"/>

==== Sairaalat ====
Lokakuun 2023 loppupuolella Gazan kaistalla oli jäljellä enää pari toimivaa, joista nekin toimivat puutteellisesti.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/art-2000009954661.html|nimeke=Avustusjärjestöiltä katkesivat kaikki yhteydet Gazaan: ”Täysi hiljaisuus”|tekijä=Lassi Lapintie|julkaisu=Aamulehti|ajankohta=2023-10-28| viitattu = 9.11.2023}}</ref> Marraskuussa kerrottiin Gazassa sijatitsevan sairaalan Al-Shifan joutuneen hyökkäyksen kohteeksi viisi kertaa alle vuorokaudessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aljazeera.com/news/liveblog/2023/11/10/israel-hamas-war-live-fears-grow-for-palestinians-at-gaza-hospitals|nimeke=As Israeli tanks surround hospitals, UN calls northern Gaza ‘hell on Earth’|tekijä=Mersiha Gadzo,Virginia Pietromarchi,Edna Mohamed|julkaisu=Al Jazeera|viitattu=2023-11-10| kieli = {{en}} }}</ref> Marraskuussa [[Maailman terveysjärjestö]] kertoi Gazan ja Länsirannan sairaaloiden tai muiden terveydenhuollosta vastaavien palveluiden saaneen yli 250 iskua.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009985101.html|nimeke=Gazan suurin sairaala on jäänyt täysin saarroksiin: ”Emme voi evakuoitua”|tekijä=STT, Minja Viitanen, Ayla Albayrak|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2023-11-11| viitattu = 11.11.2023}}</ref> Israelin armeijan mukaan Hamas on käyttänyt sairaaloita operatiivisena tukikohtana ja olisi piillottanut aseita niiden alla kulkeviin tunneleihin. Hamas on kiistänyt kaikki syytteet.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.cnbc.com/2023/11/11/israel-hamas-war-live-updates-latest-news-on-gaza-conflict.html|nimeke=Israel-Hamas war live updates: 'Catastrophic' situation at Gaza hospital as attacks ramp up; Pro-Palestinian march due in London|tekijä=Rebecca Picciotto,Katrina Bishop|julkaisu=CNBC| viitattu = 11.11.2023| kieli = {{en}} }}</ref> Marraskuussa iskujen seurauksena sairaalassa olleet haavoittuneet gazalaiset pakotettiin etsimään turvapaikkaa muualta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.nbcnews.com/news/world/gaza-israel-al-shifa-hospitals-under-fire-palestinian-rcna124587|nimeke=Heavy fighting around Gaza’s largest hospital forces many to flee|julkaisu=NBC News|ajankohta=2023-11-10|viitattu=2023-11-12| kieli = {{en}} }}</ref>

On arvioitu, että noin 180 naista synnyttää joka päivä Gazan kaistalla. Syntyvät vauvat ovat usein hyvin pienikokoisia tai sairaita, he syntyvät kuolleina tai kuolevat nopeasti synntyksen jälkeen. Synnyttävien äitien ja lasten on kerrottu kärsivän aliravitsemuksesta, nestehukasta, ja keisarileikkaukset toteutetaan hyvin rajatulla puudutuksella.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://yle.fi/a/74-20079480|Nimike=Lääkärit eivät enää näe Gazassa normaalikokoisia vauvoja – ”Tämä on ihmisyyden kriisi”|Julkaisu=yle.fi|Ajankohta=16.3.2024|Viitattu=17.3.2024}}</ref>Alueen sairaaloihin on tuotu useita lapsia, jotka ovat menettäneet perheensä sodassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20064703|nimeke=Useat lapset menettäneet perheensä Gazan sodassa – Unicefin mukaan orpojen määrä Gazassa on räjähtänyt|tekijä=Osiopva, Elsa|julkaisu=YLE|ajankohta=12.12.2023|viitattu=13.12.2023}}</ref> Sodassa kuoleekin kokonaisia perheitä yksittäisissä ilmaiskuissa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-67273969|nimeke=Gaza casualties: 'Most of the children in my family photo are dead'|tekijä=Hegarty, Stephanie|julkaisu=BBC|ajankohta=11.11.2023|viitattu=16.12.2023|kieli={{en}}}}</ref>

Marraskuussa 2023 Israelin ilmaiskun raportoitiin tuhonneen Al-Shifan sairaalan sydänosaston.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://english.alarabiya.net/News/middle-east/2023/11/12/Israeli-airstrike-destroys-Al-Shifa-hospital-s-cardiac-ward|nimeke=Israeli airstrike destroys Al Shifa hospital’s cardiac ward|julkaisu=alarabiya|ajankohta=9.11.2023|viitattu=12.11.2023}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.barrons.com/news/hamas-health-official-says-israel-strike-destroys-al-shifa-hospital-cardiac-ward-e09e1246|nimeke=Hamas Health Official Says Israel Strike Destroys Al-Shifa Hospital Cardiac Ward|tekijä=AFP-Agence France Presse|julkaisu=www.barrons.com|viitattu=2023-11-12| kieli = {{en}}}}</ref> Kolme päivää myöhemmin tehohoidossa olevien vauvojen evakuointia suunniteltiin Israelin armeijan toimesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/middle-east/fighting-rages-israel-says-ready-evacuate-babies-gazas-main-hospital-2023-11-11/|nimeke=Israel offers Gaza hospital evacuation for babies but fighting rages on|tekijä=Nidal Al-Mughrabi, Emily Rose, Maayan Lubell, Nidal Al-Mughrabi|julkaisu=Reuters|ajankohta=2023-11-12|viitattu=2023-11-12| kieli = {{en}} }}</ref> Palestiinalaisviranomaisten mukaan sairaalassa oli kuollut ennen suunnitelmaa kaksi vastasyntynyttä ja kymmenien olleen vaarassa sairaalaan kohdistuvien iskujen keskellä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hindustantimes.com/world-news/israel-offers-to-evacuate-babies-from-main-gaza-hospital-amid-war-101699770550552.html|nimeke=Israel offers to evacuate babies from main Gaza hospital amid war|julkaisu=Hindustan Times|ajankohta=2023-11-12|viitattu=2023-11-12| kieli = {{en}} }}</ref>[[Tiedosto:Fars Photo of Refugees in Gaza Strip during 2023 War 03.jpg|pienoiskuva|Haavoittunut lapsi Gazan kaistalla. ]]Marraskuun puolivälissä Israel julkaisi videon, jonka mukaan Hamas olisi ollut piilossa sairaalan alla. Videossa Israel väitti Hamasin rakentaneen erilaisia tiloja sairaalan alle. ''Helsingin sanomien'' faktantarkastaja [[John Helin|John Helinin]] mielestä video oli erittäin vaikeasti todistettavissa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009990764.html|nimeke=Gazan sota {{!}} Israel julkaisi videon, jonka mukaan Hamas piileskelee sairaalan alla – ”Todistusvoima näyttää heikolta”, sanoo faktantarkastaja|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-11-14|viitattu=2023-11-16}}</ref> Samoihin aikoihin Israelin asevoimat teki rynnäkön al-Shifan sairaalaan. Israelin ja Yhdysvaltaiset lähteet kertoivat löytäneensä sieltä Hamasin tukikohdan ja aseita.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009991936.html|nimike=Valkoinen talo: Hamasilla komento­keskus sairaalan alla}} </ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-middle-east-67436154|nimike=BBC goes inside Al-Shifa hospital with the Israeli army}}</ref> Hamas kiisti kaikki väitteet tukikohdista ja aseista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ts.fi/uutiset/6161441|nimeke=Israelin asevoimat sanoo löytäneensä al-Shifan sairaalasta aseita, Hamas kiistää|tekijä=Arttu Mäkelä, Henrietta Nyberg, Sanna Raita-aho|julkaisu=ts.fi|ajankohta=2023-11-15|viitattu=2023-11-19}}</ref> Sairaala oli ollut viime päivinä ennen iskua laajojen sotilaallisten toimien kohteena.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009992055.html|nimeke=Gazan sota {{!}} Näin israelilaissotilaiden rynnäkkö Gazan suurimpaan sairaalaan eteni keskiviikkona|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-11-15|viitattu=2023-11-16}}</ref> YK:n mukaan sairaalassa oli iskujen aikaan yli 2 300 ihmistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ts.fi/uutiset/6161225|nimeke=Israel sanoo aloittaneensa sotilaallisen operaation al-Shifan sairaalassa Gazassa|tekijä=STT TT-AFP|julkaisu=ts.fi|ajankohta=2023-11-15|viitattu=2023-11-19}}</ref>

Israel ilmoitti lopettaneensa sotilaalliset toimet 17. joulukuuta Gazan kaistalla sijaitsevassa sairaalassa. Palestiinalaisten mukaan Israel tulitti potilashuoneita ja pidätti henkilökuntaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010063821.html|nimeke=Israelin operaatio sairaalalla päättynyt: palestiinalaisten mukaan Israel tulitti potilas­huoneita ja otti kiinni henkilö­kuntaa|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=17.12.2023|viitattu=17.12.2023}}</ref> Israelin joukot hyökkäsivät Nasserin sairaalaan helmikuussa 2024. WHO kertoi olleensa järkyttynyt sairaalan kokemista tuhoista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20075415|nimeke=Maailman terveysjärjestö sanoo järkyttyneensä Nasserin sairaalan tuhosta Gazassa|tekijä=Juonala, Marja|julkaisu=yle.fi|ajankohta=20.2.2024|viitattu=26.2.2024}}</ref>


== Reaktiot ja kilpailu narratiiveista ==
== Reaktiot ja kilpailu narratiiveista ==
=== Israelin sisällä ===
=== Israelin sisällä ===
Israelin vanhin päivälehti ''Haaretz'' kirjoitti pääkirjoituksessaan sunnuntaina 8. lokakuuta, sodan toisena päivänä, että maan pääministeri [[Benjamin Netanjahu]] on vastuussa iskusta. Samalla se syytti Netanjahua palestiinalaisten olemassaolon ja oikeuksien täydellisestä sivuuttamisesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kauppalehti.fi/uutiset/israelilaiselta-lehdelta-taysin-poikkeuksellinen-syytos-benjamin-netanjahulle-sodan-syttymisesta/8b416fdb-e868-4eb4-bf2c-0d6a1e1c47ac | Nimeke = Israelilaiselta lehdeltä täysin poikkeuksellinen syytös Benjamin Netanjahulle sodan syttymisestä | Tekijä = Incoronato, Katja | Ajankohta = 8.10.2023 | Julkaisu = Kauppalehti | Viitattu = 8.10.2023 }}</ref> Kun Hamas hyökkäsi Israeliin, protestiryhmä Kaplan Force -ryhmä keskeytti heidän mielenosoituksensa ja keskittyivät tukemaan Israelin puolustusvoimia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.jpost.com/israel-news/article-762050|nimeke=Judicial reform protests cancelled amid security situation|julkaisu=The Jerusalem Post {{!}} JPost.com|ajankohta=2023-10-07|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> Jotkin rakennustyömaat Israelissa karkottivat arabialaiset työntekijät ja suostuivat ottamaan töihin vain juutalaisia ja ulkomaalaisia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://nadlan.walla.co.il/item/3616757|nimeke="אין כניסה לערבים ישראלים, רק יהודים ועובדים זרים" - וואלה! נדל״ן|julkaisu=וואלה!|ajankohta=2023-10-17|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=he}}</ref> Israelin puolustusministerin mukaan sota tulee kestämään kauemmin kuin useita kuukausia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kymensanomat.fi/uutissuomalainen/6421090|nimeke=Israelin puolustusministeri: Gazan sota kestää pidempään kuin useita kuukausia|julkaisu=Kymen Sanomat|ajankohta=14.12.2023|viitattu=17.12.2023}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/israelin-puolustusministeri-gazan-sota-kestaa-pidempaan-kuin-useita-kuukausia/8840156#gs.1prnv2|nimeke=Israelin puolustusministeri: Gazan sota kestää pidempään kuin useita kuukausia|julkaisu=MTV Uutiset|ajankohta=14.12.2023|viitattu=17.12.2023}}</ref>
Israelin vanhin päivälehti ''Haaretz'' kirjoitti pääkirjoituksessaan sodan toisena päivänä 8. lokakuuta, että maan pääministeri [[Benjamin Netanjahu]] on vastuussa iskusta. Samalla se syytti Netanjahua palestiinalaisten olemassaolon ja oikeuksien täydellisestä sivuuttamisesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kauppalehti.fi/uutiset/israelilaiselta-lehdelta-taysin-poikkeuksellinen-syytos-benjamin-netanjahulle-sodan-syttymisesta/8b416fdb-e868-4eb4-bf2c-0d6a1e1c47ac | Nimeke = Israelilaiselta lehdeltä täysin poikkeuksellinen syytös Benjamin Netanjahulle sodan syttymisestä | Tekijä = Incoronato, Katja | Ajankohta = 8.10.2023 | Julkaisu = Kauppalehti | Viitattu = 8.10.2023 }}</ref> Kun Hamas hyökkäsi Israeliin, protestiryhmä Kaplan Force keskeytti mielenosoituksensa ja siirtyi tukemaan Israelin puolustusvoimia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.jpost.com/israel-news/article-762050|nimeke=Judicial reform protests cancelled amid security situation|julkaisu=The Jerusalem Post {{!}} JPost.com|ajankohta=2023-10-07|viitattu=2023-11-10| kieli = {{en}}}}</ref> Jotkin rakennustyömaat Israelissa karkottivat arabityöntekijät ja suostuivat ottamaan töihin vain juutalaisia ja ulkomaalaisia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://nadlan.walla.co.il/item/3616757|nimeke="אין כניסה לערבים ישראלים, רק יהודים ועובדים זרים" - וואלה! נדל״ן|julkaisu=וואלה!|ajankohta=2023-10-17|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=he}}</ref> Israelin puolustusministeri sanoi, että sota tulee kestämään kauemmin kuin useita kuukausia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kymensanomat.fi/uutissuomalainen/6421090|nimeke=Israelin puolustusministeri: Gazan sota kestää pidempään kuin useita kuukausia|julkaisu=Kymen Sanomat|ajankohta=14.12.2023|viitattu=17.12.2023}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/israelin-puolustusministeri-gazan-sota-kestaa-pidempaan-kuin-useita-kuukausia/8840156#gs.1prnv2|nimeke=Israelin puolustusministeri: Gazan sota kestää pidempään kuin useita kuukausia|julkaisu=MTV Uutiset|ajankohta=14.12.2023|viitattu=17.12.2023}}</ref>


=== Suomessa ===
=== Suomessa ===
[[Suomen ulkoministeriö|Ulkoministeriö]] suositteli välttämään tarpeetonta matkustamista Israeliin ja kaikkea matkustamista joillekin alueille sekä ilmoitti päivittävänsä virallisen [[matkustustiedote|matkustustiedotteen]] pian.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009907359.html | Nimeke = Ulko­ministeriö muuttaa matkustus­tiedotetta Israeliin | Tekijä = Freyborg, Hanna & Tyystjärvi, Ilona | Ajankohta = 7.10.2023 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 7.10.2023 }}</ref> Ulkoministeri [[Elina Valtonen]], presidentti [[Sauli Niinistö]] ja monet muut tuomitsivat Hamasin hyökkäyksen.<ref name="is710"/><ref>{{Verkkoviite |osoite=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009907441.html |nimeke=Niinistö kommentoi iskuja Israeliin |tekijä=Blomqvist, Julia |julkaisu=Ilta-Sanomat |ajankohta=2023-10-07 |viitattu=2023-10-07 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite |osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009907569.html |nimeke=Timo Soini Israelin tilanteesta: ”Iskut on kohdistettu aivan selvästi viattomiin siviileihin” |tekijä=Kononen, Mari |julkaisu=Ilta-Sanomat |ajankohta=2023-10-07 |viitattu=2023-10-07 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Suomen ulkopoliittisen johdon mukaan Israelilla on oikeus puolustaa itseään sotalakien sallimissa rajoissa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009987530.html|nimeke=Gazan sota {{!}} Pitäisikö Suomen tuomita tiukemmin siviileihin kohdistuvat iskut Gazassa? Näin poliitikot vastaavat|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-11-15|viitattu=2023-11-16}}</ref>
[[Suomen ulkoministeriö|Ulkoministeriö]] suositteli välttämään tarpeetonta matkustamista Israeliin ja kaikkea matkustamista joillekin alueille sekä ilmoitti päivittävänsä virallisen [[matkustustiedote|matkustustiedotteen]] pian.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009907359.html | Nimeke = Ulko­ministeriö muuttaa matkustus­tiedotetta Israeliin | Tekijä = Freyborg, Hanna & Tyystjärvi, Ilona | Ajankohta = 7.10.2023 | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Viitattu = 7.10.2023 }}</ref> Ulkoministeri [[Elina Valtonen]], presidentti [[Sauli Niinistö]] ja monet muut tuomitsivat Hamasin hyökkäyksen.<ref name="is710" /><ref>{{Verkkoviite |osoite=https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009907441.html |nimeke=Niinistö kommentoi iskuja Israeliin |tekijä=Blomqvist, Julia |julkaisu=Ilta-Sanomat |ajankohta=2023-10-07 |viitattu=2023-10-07 }}</ref><ref>{{Verkkoviite |osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009907569.html |nimeke=Timo Soini Israelin tilanteesta: ”Iskut on kohdistettu aivan selvästi viattomiin siviileihin” |tekijä=Kononen, Mari |julkaisu=Ilta-Sanomat |ajankohta=2023-10-07 |viitattu=2023-10-07 }}</ref> Suomen ulkopoliittisen johdon mukaan Israelilla on oikeus puolustaa itseään sotalakien sallimissa rajoissa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000009987530.html|nimeke=Gazan sota {{!}} Pitäisikö Suomen tuomita tiukemmin siviileihin kohdistuvat iskut Gazassa? Näin poliitikot vastaavat|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-11-15|viitattu=2023-11-16}}</ref>


8. lokakuuta Elina Valtonen kommentoi, että [[Venäjä]] voisi hyötyä Hamasin hyökkäyksestä Israeliin. ”Maailmassa on osapuolia, jotka hyötyvät tällaisesta sekasorrosta ja tästä tilanteesta, ehkä myös siitä, että katse kohdistuu nyt taas myös Lähi-itään. Seuraamme tilannetta ja arvioimme asioita vasta, kun on konkreettista näyttöä”, Valtonen kommentoi spekulaatioita Venäjän roolista.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://www.is.fi/politiikka/art-2000009908443.html |nimeke=Ulkoministeri Valtonen: Israelilla oikeus puolustaa itseään |tekijä=Waris, Olli |julkaisu=Ilta-Sanomat |ajankohta=2023-10-08 |viitattu=2023-10-09}}</ref>
8. lokakuuta Elina Valtonen kommentoi, että [[Venäjä]] voisi hyötyä Hamasin hyökkäyksestä Israeliin. ”Maailmassa on osapuolia, jotka hyötyvät tällaisesta sekasorrosta ja tästä tilanteesta, ehkä myös siitä, että katse kohdistuu nyt taas myös Lähi-itään. Seuraamme tilannetta ja arvioimme asioita vasta, kun on konkreettista näyttöä”, Valtonen kommentoi spekulaatioita Venäjän roolista.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://www.is.fi/politiikka/art-2000009908443.html |nimeke=Ulkoministeri Valtonen: Israelilla oikeus puolustaa itseään |tekijä=Waris, Olli |julkaisu=Ilta-Sanomat |ajankohta=2023-10-08 |viitattu=2023-10-09}}</ref>


Kymmenet taidealan naiset kirjoittivat kirjeen Sauli Niinistölle, Petteri Orpolle, Elina Valtoselle ja Antti Häkkäselle, jossa he ottavat kantaa varsinkin Israelissa kuolleiden lasten määrään. Kirjeessä vaaditaan välittömästi tulitaukoa ja humanitaarista apua Gazan alueelle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/fc5d43c9-c50d-4981-b340-752a65bf65d7|nimeke=Suomalaisjulkkiksilta väkevä vetoomus päättäjille sodan uhrien puolesta: ”Nyt ei ole aika olla hiljaa”|julkaisu=Iltalehti.fi|viitattu=2023-11-09|}}</ref> 17. marraskuuta yli 1&nbsp;800 Suomessa asuvaa taiteilijaa oli allekirjoittanut lausunnon, jossa Suomen valtiota vaadittiin tuomitsemaan Israelin valtio sen toteuttamista sotatoimista Gazassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009985113.html|nimeke=Yli 1 800 taiteilijaa vaatii Suomen valtiota tuomitsemaan sotatoimet Gazassa: ”Osa valtavaa kansainvälistä liikehdintää”|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-11-17|viitattu=2023-11-19}}</ref> Myös joukko suomalaisdiplomaatteja ilmaisi marraskuussa ulkoministeri Elina Valtoselle tyytymättömyyttään Suomen Lähi-idän politiikkaan. Tuolloin 79 ulkoministeriön työntekijää esitti Valtoselle kirjeitse, että Suomen tulisi vaatia Gazaan humanitaarista tulitaukoa ja tuomita Israelin suhteeton voimankäyttö sekä todennäköiset kansainvälisen oikeuden loukkaukset Gazan alueella. Virkakunnasta ministerille joukolla toimitettu kirje oli suomalaisittain äärimmäisen poikkeuksellinen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010109558.html|nimeke=Lähes 80 ulkoministeriön työntekijää kirjelmöi Elina Valtoselle tyytymättömyydestä Suomen Israel-politiikkaan|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2024-01-10|viitattu=2024-01-13}}</ref>
Kymmenet taidealan naiset kirjoittivat kirjeen Sauli Niinistölle, Petteri Orpolle, Elina Valtoselle ja Antti Häkkäselle, jossa he ottavat kantaa varsinkin Israelissa kuolleiden lasten määrään. Kirjeessä vaaditaan välittömästi tulitaukoa ja humanitaarista apua Gazan alueelle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/fc5d43c9-c50d-4981-b340-752a65bf65d7|nimeke=Suomalaisjulkkiksilta väkevä vetoomus päättäjille sodan uhrien puolesta: ”Nyt ei ole aika olla hiljaa”|julkaisu=Iltalehti.fi| viitattu = 9.11.2023|}}</ref> 17. marraskuuta yli 1&nbsp;800 Suomessa asuvaa taiteilijaa oli allekirjoittanut lausunnon, jossa Suomen valtiota vaadittiin tuomitsemaan Israelin valtio sen toteuttamista sotatoimista Gazassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009985113.html|nimeke=Yli 1 800 taiteilijaa vaatii Suomen valtiota tuomitsemaan sotatoimet Gazassa: ”Osa valtavaa kansainvälistä liikehdintää”|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-11-17|viitattu=2023-11-19}}</ref> Myös joukko suomalaisdiplomaatteja ilmaisi marraskuussa ulkoministeri Elina Valtoselle tyytymättömyyttään Suomen Lähi-idän politiikkaan. Tuolloin 79 ulkoministeriön työntekijää esitti Valtoselle kirjeitse, että Suomen tulisi vaatia Gazaan humanitaarista tulitaukoa ja tuomita Israelin suhteeton voimankäyttö sekä todennäköiset kansainvälisen oikeuden loukkaukset Gazan alueella. Virkakunnasta ministerille joukolla toimitettu kirje oli suomalaisittain äärimmäisen poikkeuksellinen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010109558.html|nimeke=Lähes 80 ulkoministeriön työntekijää kirjelmöi Elina Valtoselle tyytymättömyydestä Suomen Israel-politiikkaan|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2024-01-10|viitattu=2024-01-13}}</ref>


Presidenttiehdokas [[Sari Essayah]] aloitti Helsingissä presidentinvaalikampanjansa lokakuussa, jossa se ilmoitti laajasti tukensa Israelin sotatoimille Hamasia vastaan. Hänen mukaansa molempien osapuolten siviileille tulee saada humanitaarista apua.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7d71b711-2f52-46ec-bdcb-c03a85ae4eb3|nimeke=Presidenttiehdokas Essayahilta järkähtämätön tuki Israelille: ”Tällaisessa tilanteessa Israel vastaa voimalla”|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2023-11-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Myöhemmin joulukuussa hän kertoi, että Israelilla on oikeus puolustaa itseään ja kansalaistensa turvallisuutta. Hänen mielestään Hamas on gazalaisten suurin uhka.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20064787|nimeke=Sari Essayah rinnasti Gazan tilanteen Lontoon ja Madridin terrori-iskuihin – ”Emme voi kohdella Israelia kaksoisstandardeilla”|tekijä=Lakka, Päivi|julkaisu=yle.fi|ajankohta=13.12.2023|viitattu=5.3.2024}}</ref>
Presidenttiehdokas [[Sari Essayah]] aloitti Helsingissä presidentinvaalikampanjansa lokakuussa, jossa se ilmoitti laajasti tukensa Israelin sotatoimille Hamasia vastaan. Hänen mukaansa molempien osapuolten siviileille tulee saada humanitaarista apua.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/7d71b711-2f52-46ec-bdcb-c03a85ae4eb3|nimeke=Presidenttiehdokas Essayahilta järkähtämätön tuki Israelille: ”Tällaisessa tilanteessa Israel vastaa voimalla”|julkaisu=www.iltalehti.fi| viitattu = 9.11.2023}}</ref> Myöhemmin joulukuussa hän kertoi, että Israelilla on oikeus puolustaa itseään ja kansalaistensa turvallisuutta. Hänen mielestään Hamas on gazalaisten suurin uhka.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20064787|nimeke=Sari Essayah rinnasti Gazan tilanteen Lontoon ja Madridin terrori-iskuihin – ”Emme voi kohdella Israelia kaksoisstandardeilla”|tekijä=Lakka, Päivi|julkaisu=yle.fi|ajankohta=13.12.2023|viitattu=5.3.2024}}</ref>


Suomen ulkoministeriön tiedossa oli alun perin 12 suomalaista, jotka olivat jumissa Gazan alueella. Marraskuun alussa kuusi heistä pääsi Egyptin puolelle turvaan. Ulkoministeriön mukaan kaikkien suomalaisten saamisella pois Gazan alueelta on hyvin korkeat velvoitteet pienten lapsien takia. Gazassa voi olla enemmän suomalaisia, jotka eivät ole ulkoministeriön tiedossa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/art-2000009963502.html|nimeke=Ensimmäiset suomalaiset päässeet Gazasta Egyptiin – Konsulipäällikkö: ainakin kuusi suomalaista yhä Gazassa|julkaisu=Aamulehti|ajankohta=2023-11-01|viitattu=2023-11-09}}</ref>
Suomen ulkoministeriön tiedossa oli alun perin 12 suomalaista, jotka olivat jumissa Gazan alueella. Marraskuun alussa kuusi heistä pääsi Egyptin puolelle turvaan. Ulkoministeriön mukaan kaikkien suomalaisten saamisella pois Gazan alueelta on hyvin korkeat velvoitteet pienten lapsien takia. Gazassa voi olla enemmän suomalaisia, jotka eivät ole ulkoministeriön tiedossa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/art-2000009963502.html|nimeke=Ensimmäiset suomalaiset päässeet Gazasta Egyptiin – Konsulipäällikkö: ainakin kuusi suomalaista yhä Gazassa|julkaisu=Aamulehti|ajankohta=2023-11-01| viitattu = 9.11.2023}}</ref>


Sotaa kommentoineet tutkijat kertovat joutuneensa verkossa systemaattisen häirinnän kohteeksi ja [[Helsingin yliopisto]]n johdolle ja sen tutkijoille saapui vaatimuksia julkisiin kannanottoihin jomman kumman sodan osapuolen toimien tuomitsemiseksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009974427.html|nimeke=Tutkijat kertovat poikkeuksellisesta häirinnästä Gaza-aiheissa – ”Eivät välttämättä halua enää osallistua keskusteluun”|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-11-08|viitattu=2023-11-09}}</ref>
Sotaa kommentoineet tutkijat kertovat joutuneensa verkossa systemaattisen häirinnän kohteeksi ja [[Helsingin yliopisto]]n johdolle ja sen tutkijoille saapui vaatimuksia julkisiin kannanottoihin jomman kumman sodan osapuolen toimien tuomitsemiseksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/helsinki/art-2000009974427.html|nimeke=Tutkijat kertovat poikkeuksellisesta häirinnästä Gaza-aiheissa – ”Eivät välttämättä halua enää osallistua keskusteluun”|julkaisu=Helsingin Sanomat| ajankohta = 8.11.2023| viitattu = 9.11.2023}}</ref>


Presidenttiehdokas [[Li Andersson]] vetosi länsimaihin presidentinvaalikampanjassa [[Helsinki|Helsingissä]]. Hänen mukaansa länsimaat eivät ole tehneet tarpeeksi toimenpiteitä Gazan suhteen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://vasemmisto.fi/li-andersson-kaynnisti-presidentinvaalikampanjansa-vaati-tulitaukoa-gazaan/|nimeke=Li Andersson käynnisti presidentinvaalikampanjansa – vaati tulitaukoa Gazaan|tekijä=johannajussila|julkaisu=Vasemmistoliitto|ajankohta=2023-11-07|viitattu=2023-11-10}}</ref>
Presidenttiehdokas [[Li Andersson]] vetosi länsimaihin presidentinvaalikampanjassa [[Helsinki|Helsingissä]]. Hänen mukaansa länsimaat eivät ole tehneet tarpeeksi toimenpiteitä Gazan suhteen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://vasemmisto.fi/li-andersson-kaynnisti-presidentinvaalikampanjansa-vaati-tulitaukoa-gazaan/|nimeke=Li Andersson käynnisti presidentinvaalikampanjansa – vaati tulitaukoa Gazaan|tekijä=johannajussila|julkaisu=Vasemmistoliitto|ajankohta=2023-11-07|viitattu=2023-11-10}}</ref>
Rivi 207: Rivi 265:


==== Aasia ====
==== Aasia ====
[[Iranin hengellinen johtaja|Iranin hengellisen johtajan]] [[Ali Khamenei]]n neuvonantaja Yahya Rahim onnitteli palestiinalaistaistelijoita. Iranin valtiontelevisiossa näytettiin, kun parlamentin jäsenet nousivat seisomaan ja huusivat: ”Kuolema Israelille!”<ref name="World reacts to Hamas attack on Israel">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.reuters.com/world/middle-east/world-reacts-surprise-attack-by-hamas-israel-2023-10-07/|Nimeke=World reacts to Hamas attack on Israel|Ajankohta=8.10.2023|Julkaisija=Reuters|Viitattu=8.10.2023|Kieli={{en}}}}</ref> Presidentti [[Ebrahim Raisi]] puolestaan sanoi Iranin kannattavan palestiinalaisten ”oikeutta itsepuolustukseen”, kutsui Israelia vaaraksi koko alueelle ja totesi, että ”Israelin sionistihallinto ja sen tukijat ovat vastuussa alueen valtioiden turvallisuuden vaarantamisesta”.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/varmistamme-etta-israelilla-on-kaikki-mita-se-tarvitsee-vastatessaan-hamasin-hyokkayksiin-yhdysvalloilta-uutta-aseapua-israelille/8794866 |nimeke="Varmistamme, että Israelilla on kaikki, mitä se tarvitsee vastatessaan Hamasin hyökkäyksiin" |julkaisu=MTV Uutiset |ajankohta=8.10.2023 |viitattu=8.10.2023}}</ref> Iran tuomitsi Israelin toteuttamat Gazan vastapommitukset.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-middle-east-67093081|nimeke=Syria says Damascus and Aleppo airports hit by Israeli missiles|julkaisu=BBC News|ajankohta=2023-10-12|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> Iran varoitti Israelia "pitkäkantavilla seurauksilla", mikäli tämä ei lopeta taisteluita.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/middle-east/iran-warns-far-reaching-consequences-if-israel-not-stopped-2023-10-14/|nimeke=Iran warns of 'far-reaching consequences' if Israel not stopped|tekijä=Michelle Nichols|julkaisu=Reuters|ajankohta=2023-10-14|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=en}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.talouselama.fi/uutiset/bloomberg-iran-varoittaa-israelia-konfliktin-eskaloitumisesta/2aeab4b2-9f24-4102-a7e4-6cca58ab721d|nimeke=Bloomberg: Iran varoittaa Israelia konfliktin eskaloitumisesta|tekijä=Katja Incoronato|julkaisu=Talouselämä|ajankohta=2023-10-14|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Monien tutkijoiden mukaan eskaloitumisriski on todellinen ja Israel otti suuren riskin maahyökkäyksellään Gazaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.uusisuomi.fi/uutiset/tutkijat-varoittavat-tallainen-eskalaation-ketju-vaijyy-nyt-israelin-ylla-iranilta-selva-uhkaus/c8407d7d-128d-4e3e-a79e-6f5c787929bd|nimeke=Tutkijat varoittavat: Tällainen eskalaation ketju väijyy nyt Israelin yllä – Iranilta selvä uhkaus|tekijä=Teppo Ovaskainen|julkaisu=Uusi Suomi|ajankohta=2023-10-31|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Marraskuussa Iran vaati tulitaukoa Gazaan [[Saudi-Arabia]]n kanssa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.nytimes.com/2023/11/11/world/middleeast/iran-saudi-arabia-gaza-cease-fire.html|nimeke=Iran and Saudi Arabia, Regional Rivals, Call for Gaza Cease-Fire|tekijä=Ahmed Al Omran, Yara Bayoumy|julkaisu=The New York Times|ajankohta=2023-11-11|viitattu=2023-11-11|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> Lisäksi he tuomitsivat Israelin pommitukset, mutta kieltäytyivät antamasta Israelille taloudellisia tai poliittisia ongelmia rangaistukseksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.lemonde.fr/en/international/article/2023/11/11/at-riyadh-summit-arab-and-muslim-leaders-slam-israel-but-can-t-agree-on-response_6247317_4.html|nimeke=At Riyadh summit, Arab and Muslim leaders slam Israel, but can't agree on response|julkaisu=Le Monde.fr|ajankohta=2023-11-11|viitattu=2023-11-12|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
[[Iranin hengellinen johtaja|Iranin hengellisen johtajan]] [[Ali Khamenei]]n neuvonantaja Yahya Rahim onnitteli palestiinalaistaistelijoita. Iranin valtiontelevisiossa näytettiin, kun parlamentin jäsenet nousivat seisomaan ja huusivat: ”Kuolema Israelille!”<ref name="World reacts to Hamas attack on Israel">{{Verkkoviite|Osoite=https://www.reuters.com/world/middle-east/world-reacts-surprise-attack-by-hamas-israel-2023-10-07/|Nimeke=World reacts to Hamas attack on Israel|Ajankohta=8.10.2023|Julkaisija=Reuters|Viitattu=8.10.2023|Kieli={{en}}}}</ref> Presidentti [[Ebrahim Raisi]] puolestaan sanoi Iranin kannattavan palestiinalaisten ”oikeutta itsepuolustukseen”, kutsui Israelia vaaraksi koko alueelle ja totesi, että ”Israelin sionistihallinto ja sen tukijat ovat vastuussa alueen valtioiden turvallisuuden vaarantamisesta”.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/varmistamme-etta-israelilla-on-kaikki-mita-se-tarvitsee-vastatessaan-hamasin-hyokkayksiin-yhdysvalloilta-uutta-aseapua-israelille/8794866 |nimeke="Varmistamme, että Israelilla on kaikki, mitä se tarvitsee vastatessaan Hamasin hyökkäyksiin" |julkaisu=MTV Uutiset |ajankohta=8.10.2023 |viitattu=8.10.2023}}</ref> Iran tuomitsi Israelin toteuttamat Gazan vastapommitukset.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-middle-east-67093081|nimeke=Syria says Damascus and Aleppo airports hit by Israeli missiles|julkaisu=BBC News|ajankohta=2023-10-12|viitattu=2023-11-10| kieli = {{en}} }}</ref> Iran varoitti Israelia "pitkäkantavilla seurauksilla", mikäli tämä ei lopeta taisteluita.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/middle-east/iran-warns-far-reaching-consequences-if-israel-not-stopped-2023-10-14/|nimeke=Iran warns of 'far-reaching consequences' if Israel not stopped|tekijä=Michelle Nichols|julkaisu=Reuters|ajankohta=2023-10-14|viitattu=2023-11-10| kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.talouselama.fi/uutiset/bloomberg-iran-varoittaa-israelia-konfliktin-eskaloitumisesta/2aeab4b2-9f24-4102-a7e4-6cca58ab721d|nimeke=Bloomberg: Iran varoittaa Israelia konfliktin eskaloitumisesta|tekijä=Katja Incoronato|julkaisu=Talouselämä|ajankohta=2023-10-14|viitattu=2023-11-10}}</ref> Monien tutkijoiden mukaan eskaloitumisriski on todellinen ja Israel otti suuren riskin maahyökkäyksellään Gazaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.uusisuomi.fi/uutiset/tutkijat-varoittavat-tallainen-eskalaation-ketju-vaijyy-nyt-israelin-ylla-iranilta-selva-uhkaus/c8407d7d-128d-4e3e-a79e-6f5c787929bd|nimeke=Tutkijat varoittavat: Tällainen eskalaation ketju väijyy nyt Israelin yllä – Iranilta selvä uhkaus|tekijä=Teppo Ovaskainen|julkaisu=Uusi Suomi|ajankohta=2023-10-31|viitattu=2023-11-10}}</ref> Marraskuussa Iran vaati tulitaukoa Gazaan [[Saudi-Arabia]]n kanssa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.nytimes.com/2023/11/11/world/middleeast/iran-saudi-arabia-gaza-cease-fire.html|nimeke=Iran and Saudi Arabia, Regional Rivals, Call for Gaza Cease-Fire|tekijä=Ahmed Al Omran, Yara Bayoumy|julkaisu=The New York Times|ajankohta=2023-11-11| viitattu = 11.11.2023| kieli = {{en}}}}</ref> Lisäksi he tuomitsivat Israelin pommitukset, mutta kieltäytyivät antamasta Israelille taloudellisia tai poliittisia ongelmia rangaistukseksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.lemonde.fr/en/international/article/2023/11/11/at-riyadh-summit-arab-and-muslim-leaders-slam-israel-but-can-t-agree-on-response_6247317_4.html|nimeke=At Riyadh summit, Arab and Muslim leaders slam Israel, but can't agree on response|julkaisu=Le Monde.fr|ajankohta=2023-11-11|viitattu=2023-11-12| kieli = {{en}} }}</ref>


[[Irak]] varoitti Yhdysvaltoja puuttumasta Gazan sotaan tai Yhdysvalloista tulisi sodan seuraava kohde.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/varoitus-usa-lle-irakista-jos-puututte-gazan-tapahtumiin-teista-tulee-kohde-myoskaan-iran-ei-kiista-tukeaan-hamasille/8795236|nimeke=Varoitus USA:lle Irakista: Jos puututte Gazan tapahtumiin, teistä tulee kohde – myöskään Iran ei kiistä tukeaan Hamasille|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2023-10-09|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
[[Irak]] varoitti Yhdysvaltoja puuttumasta Gazan sotaan tai Yhdysvalloista tulisi sodan seuraava kohde.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/varoitus-usa-lle-irakista-jos-puututte-gazan-tapahtumiin-teista-tulee-kohde-myoskaan-iran-ei-kiista-tukeaan-hamasille/8795236|nimeke=Varoitus USA:lle Irakista: Jos puututte Gazan tapahtumiin, teistä tulee kohde – myöskään Iran ei kiistä tukeaan Hamasille|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2023-10-09|viitattu=2023-11-10}}</ref>


[[Nepal]]in pääministeri [[Pushpa Kamal Dahal]] tuomitsi Hamasin hyökkäyksen.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.nepallivetoday.com/2023/10/08/nepal-pm-condemns-terrorist-attacks-in-israel/|Nimeke=Nepal PM condemns terrorist attacks in Israel|Tekijä=|Julkaisu=Nepal Live Today|Ajankohta=8.10.2023|Viitattu=8.10.2023|Kieli={{en}}}}</ref> [[Yhdistyneet arabiemiirikunnat]], [[Bahrain]] ja [[Kiina]] tuomitsivat Hamasin kohdistamat iskut ja sieppaukset israelilaisiin siviileihin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.washingtoninstitute.org/policy-analysis/international-reactions-hamas-attack-israel|nimeke=International Reactions to the Hamas Attack on Israel|julkaisu=The Washington Institute|viitattu=2023-11-07|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Kiinan johtaja [[Xi Jinping]] vaati lokakuussa välittömästi tulitaukoa Gazan sotaan. Kiinan ulkoministeri [[Wang Yi]] taas on vaatinut nopeasti kansainvälisesti järjestettävää rauhankonferenssia sodan ratkaisemiseksi ja Kiina lähetti Lähi-itään diplomaatti [[Zhai Jun]]in sovittelemaan sotaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.washingtonpost.com/world/2023/10/22/china-israel-gaza-hamas/|nimeke=Where China stands on the Israel-Gaza war and what it stands to gain|tekijä=Christian Shepherd, Lyric Li|julkaisu=Washington Post|ajankohta=2023-11-03|viitattu=2023-11-12|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>
[[Nepal]]in pääministeri [[Pushpa Kamal Dahal]] tuomitsi Hamasin hyökkäyksen.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.nepallivetoday.com/2023/10/08/nepal-pm-condemns-terrorist-attacks-in-israel/|Nimeke=Nepal PM condemns terrorist attacks in Israel|Tekijä=|Julkaisu=Nepal Live Today|Ajankohta=8.10.2023|Viitattu=8.10.2023|Kieli={{en}}}}</ref> [[Yhdistyneet arabiemiirikunnat]], [[Bahrain]] ja [[Kiina]] tuomitsivat Hamasin kohdistamat iskut ja sieppaukset israelilaisiin siviileihin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.washingtoninstitute.org/policy-analysis/international-reactions-hamas-attack-israel|nimeke=International Reactions to the Hamas Attack on Israel|julkaisu=The Washington Institute|viitattu=2023-11-07| kieli = {{en}} }}</ref> Kiinan johtaja [[Xi Jinping]] vaati lokakuussa välittömästi tulitaukoa Gazan sotaan. Kiinan ulkoministeri [[Wang Yi]] taas on vaatinut nopeasti kansainvälisesti järjestettävää rauhankonferenssia sodan ratkaisemiseksi ja Kiina lähetti Lähi-itään diplomaatti [[Zhai Jun]]in sovittelemaan sotaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.washingtonpost.com/world/2023/10/22/china-israel-gaza-hamas/|nimeke=Where China stands on the Israel-Gaza war and what it stands to gain|tekijä=Christian Shepherd, Lyric Li|julkaisu=Washington Post|ajankohta=2023-11-03|viitattu=2023-11-12| kieli = {{en}}}}</ref>


[[Qatar]]in pääministeri [[Abdul Aziz Al Thani]] oli järkyttynyt siiviileihin kohdistuvista surmaamisista, jonka lisäksi hän kritisoi muiden valtioiden reaktioita ”häpeällisiksi”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aa.com.tr/en/middle-east/shameful-qatar-regrets-global-reactions-to-israels-bombings-in-gaza/3044537 | Nimeke
[[Qatar]]in pääministeri [[Abdul Aziz Al Thani]] oli järkyttynyt siiviileihin kohdistuvista surmaamisista, jonka lisäksi hän kritisoi muiden valtioiden reaktioita ”häpeällisiksi”.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aa.com.tr/en/middle-east/shameful-qatar-regrets-global-reactions-to-israels-bombings-in-gaza/3044537 | Nimeke
Rivi 217: Rivi 275:


==== Yhdysvallat ====
==== Yhdysvallat ====
Yhdysvaltain presidentti [[Joe Biden]] lupasi Israelille kaiken mahdollisen avun ja korosti, että Israelilla on oikeus puolustaa itseään ja kansaansa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kauppalehti.fi/uutiset/israel-varoittaa-pitkasta-ja-vaikeasta-sodasta-biden-lupaa-kaiken-mahdollisen-avun-tama-on-konfliktin-tilanne-nyt/0bad620c-fbf1-4544-804f-1aa6e37f6c72 | Nimeke = Israel varoittaa ”pitkästä ja vaikeasta sodasta”, Biden lupaa kaiken mahdollisen avun | Tekijä = Incoronato, Katja | Ajankohta = 8.10.2023 | Julkaisu = Kauppalehti | Viitattu = 8.10.2023 }}</ref> Yhdysvallat on kertonut estävänsä Gazan sodan laajenemisen alueelliseksi konfliktiksi kaikin mahdollisin keinoin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.talouselama.fi/uutiset/yhdysvallat-varoittaa-nyt-sodan-laajenemisesta-pentagonilta-poikkeuksellinen-paatos-blinken-yrittaa-samaa-kuin-kissinger-tasan-50-vuotta-sitten/844b05da-31b3-4254-a854-993d37e431b4|nimeke=Yhdysvallat varoittaa nyt sodan laajenemisesta, Pentagonilta poikkeuksellinen päätös – Blinken yrittää samaa kuin Kissinger tasan 50 vuotta sitten|tekijä=Janne Soisalon-Soininen|julkaisu=Talouselämä|ajankohta=2023-10-16|viitattu=2023-11-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Yhdysvallat lähetti Israelin tueksi itäiselle [[Välimeri|Välimerelle]] lentotukialus [[USS Gerald R. Ford (CVN-78)|''USS Gerald R. Fordin'']] johtaman laivaston, johon kuuluu lentotukialuksen lisäksi risteilijöitä ja hävittäjiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/74-20054074/64-3-183454 | Nimeke = Yhdysvallat lähettää lentotukialuksen Israelin tueksi | Tekijä = Kokkonen, Yrjö | Ajankohta = 8.10.2023 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 8.10.2023 }}</ref> Yhdysvallat tuomitsi hyökkäyksen ja Biden vertasi iskua [[Syyskuun 11. päivän terroriteot|Syyskuun 11. päivän terroritekoihin]]. Biden vieraili myöhemmin Lähi-idässä Gazan sairaalan pommitusten jälkeen. Hän oli suunnitellut tapaavansa Israelin pääministeri [[Benjamin Netanjahu]]n [[Tel Aviv]]issa ja myöhemmin arabijohtajia [[Jordania]]ssa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-us-canada-67142001|nimeke=Israel Gaza: Biden's visit is a high-stakes gamble|julkaisu=BBC News|ajankohta=2023-10-18|viitattu=2023-11-07|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> Biden muuttui nopeasti ensimmäistä puhettaan kriittisemmäksi Israelia kohtaan loka-marraskuun vaihteessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009959709.html|nimeke=Gazan sota {{!}} NY Times: Biden on muuttunut aiempaa kriittisemmäksi Israelia kohtaan|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-10-31|viitattu=2023-11-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Yhdysvaltain ulkoministeri [[Antony Blinken]] kritisoi laajalti siviileihin kohdistuvia iskuja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.wilsoncenter.org/article/us-outrage-over-hamas-attack-israel|nimeke=US Outrage Over Hamas Attack on Israel {{!}} Wilson Center|julkaisu=www.wilsoncenter.org|viitattu=2023-11-07|ietf-kielikoodi=en}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.uusisuomi.fi/uutiset/yhdysvaltain-ulkoministerilta-suorat-sanat-gazan-sodasta-liikaa-palestiinalaisia-on-tapettu/653f253a-f924-454b-a652-25414613e4de|nimeke=Yhdysvaltain ulkoministeriltä suorat sanat Gazan sodasta: ”Liikaa palestiinalaisia on tapettu”|tekijä=Joakim Kullas|julkaisu=Uusi Suomi|ajankohta=2023-11-10|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Blinken matkusti marraskuun alussa [[Amman]]issa Jordaniassa, jossa hän tapasi Qatarin pääministeri Mohammed bin Abdulrahman bin Jessim Al-Thanin. Blinken tapasi Ammanissa myös Jordanian viranomaisia ja ulkoministereitä monistä Lähi-idän maista sekä [[Egypti]]stä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.voanews.com/a/blinken-seeks-humanitarian-pause-netanyahu-says-only-if-hostages-freed-/7341384.html|nimeke=Blinken in Jordan for Talks on Israel-Hamas War, Gaza Humanitarian Crisis|julkaisu=Voice of America|ajankohta=2023-11-03|viitattu=2023-11-07|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Yhdysvallat ilmoitti vastustavansa ajatusta Gazan pitkäaikaisesta miehittämisestä marraskuussa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ita-savo.fi/uutissuomalainen/6335103|nimeke=USA vastustaa Gazan pitkäaikaista miehitystä|julkaisu=Itä-Savo|ajankohta=2023-11-07|viitattu=2023-11-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Israel suostui Yhdysvaltain pyytämiin päivittäisiin tulitaukoihin 9. marraskuuta, eli se pitää päivittäin neljän tunnin pituisen tulitauon mahdollistaakseen siviilien pakenemisen alueelta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009981356.html|nimeke=Valkoinen talo: Israel suostuu päivittäisiin tulitaukoihin|tekijä=STT–AFP|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2023-11-09|viitattu=2023-11-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Eläköitynyt [[Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–|Ukrainan sotaa]] laajasti kommentoinut yhdysvaltalainen kenraaliluutnantti Ben Hodgesin mukaan [[Venäjä]] ja Iran olivat syylliset Hamasin hyökkäykseen Israeliin lokakuussa 2023.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.uusisuomi.fi/uutiset/amerikkalaiskenraali-vaittaa-venaja-iran-avasi-toisen-sotarintaman/86b1bfc7-cc12-4647-b541-40047a813bbe|nimeke=Amerikkalaiskenraali väittää: Venäjä-Iran ”avasi toisen sotarintaman”|tekijä=Jenni Tamminen|julkaisu=Uusi Suomi|ajankohta=2023-10-09|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Marraskuussa muun muassa Biden kyseenalaisti palestiinalaisten kertomat uhriluvut.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009986310.html|nimeke=Gazan sota {{!}} Gazan terveysministeriön ilmoittamia uhrilukuja on kyseenalaistettu – Näin ne lasketaan|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-11-12|viitattu=2023-11-16|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Biden on kehottanut Israelia olemaan varovaisempi siviilejä kohtaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.france24.com/en/middle-east/20231214-%F0%9F%94%B4-live-ground-offensive-continues-in-gaza-despite-us-criticism|nimeke=Biden urges Israel to 'be more careful' to protect civilians in Gaza|julkaisu=France 24|ajankohta=14.12.2023|viitattu=17.12.2023|kieli={{en}}}}</ref> Biden kommentoi joulukuussa Israelin umpimähkäisiä pommituksia Gazassa. Israelin pommituksista lähes puolet onkin ohjaamattomia, joka aiheuttaa suuremman uhan siviileille.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://edition.cnn.com/2023/12/13/politics/intelligence-assessment-dumb-bombs-israel-gaza/index.html|nimeke=Exclusive: Nearly half of the Israeli munitions dropped on Gaza are imprecise ‘dumb bombs,’ US intelligence assessment finds|tekijä=Bertrand, Natasha & Bo Lillis, Katie|julkaisu=CNN|ajankohta=14.12.2023|viitattu=17.12.2023|kieli={{en}}}}</ref>
Yhdysvaltain presidentti [[Joe Biden]] lupasi Israelille kaiken mahdollisen avun ja korosti, että Israelilla on oikeus puolustaa itseään ja kansaansa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kauppalehti.fi/uutiset/israel-varoittaa-pitkasta-ja-vaikeasta-sodasta-biden-lupaa-kaiken-mahdollisen-avun-tama-on-konfliktin-tilanne-nyt/0bad620c-fbf1-4544-804f-1aa6e37f6c72 | Nimeke = Israel varoittaa ”pitkästä ja vaikeasta sodasta”, Biden lupaa kaiken mahdollisen avun | Tekijä = Incoronato, Katja | Ajankohta = 8.10.2023 | Julkaisu = Kauppalehti | Viitattu = 8.10.2023 }}</ref> Yhdysvallat on kertonut estävänsä Gazan sodan laajenemisen alueelliseksi konfliktiksi kaikin mahdollisin keinoin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.talouselama.fi/uutiset/yhdysvallat-varoittaa-nyt-sodan-laajenemisesta-pentagonilta-poikkeuksellinen-paatos-blinken-yrittaa-samaa-kuin-kissinger-tasan-50-vuotta-sitten/844b05da-31b3-4254-a854-993d37e431b4|nimeke=Yhdysvallat varoittaa nyt sodan laajenemisesta, Pentagonilta poikkeuksellinen päätös – Blinken yrittää samaa kuin Kissinger tasan 50 vuotta sitten|tekijä=Janne Soisalon-Soininen|julkaisu=Talouselämä|ajankohta=2023-10-16| viitattu = 9.11.2023}}</ref> Yhdysvallat lähetti Israelin tueksi itäiselle [[Välimeri|Välimerelle]] lentotukialus [[USS Gerald R. Ford (CVN-78)|''USS Gerald R. Fordin'']] johtaman laivaston, johon kuuluu lentotukialuksen lisäksi risteilijöitä ja hävittäjiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/74-20054074/64-3-183454 | Nimeke = Yhdysvallat lähettää lentotukialuksen Israelin tueksi | Tekijä = Kokkonen, Yrjö | Ajankohta = 8.10.2023 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 8.10.2023 }}</ref> Yhdysvallat tuomitsi hyökkäyksen ja Biden vertasi iskua [[Syyskuun 11. päivän terroriteot|syyskuun 11. päivän terroritekoihin]]. Biden vieraili myöhemmin Lähi-idässä Gazan sairaalan pommitusten jälkeen. Hän oli suunnitellut tapaavansa Israelin pääministeri [[Benjamin Netanjahu]]n [[Tel Aviv]]issa ja myöhemmin arabijohtajia [[Jordania]]ssa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-us-canada-67142001|nimeke=Israel Gaza: Biden's visit is a high-stakes gamble|julkaisu=BBC News|ajankohta=2023-10-18|viitattu=2023-11-07| kieli = {{en}} }}</ref> Biden muuttui nopeasti ensimmäistä puhettaan kriittisemmäksi Israelia kohtaan loka-marraskuun vaihteessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009959709.html|nimeke=Gazan sota {{!}} NY Times: Biden on muuttunut aiempaa kriittisemmäksi Israelia kohtaan|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-10-31| viitattu = 9.11.2023}}</ref> Yhdysvaltain ulkoministeri [[Antony Blinken]] kritisoi julkisesti siviileihin kohdistuvia iskuja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.wilsoncenter.org/article/us-outrage-over-hamas-attack-israel|nimeke=US Outrage Over Hamas Attack on Israel {{!}} Wilson Center|julkaisu=www.wilsoncenter.org|viitattu=2023-11-07| kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.uusisuomi.fi/uutiset/yhdysvaltain-ulkoministerilta-suorat-sanat-gazan-sodasta-liikaa-palestiinalaisia-on-tapettu/653f253a-f924-454b-a652-25414613e4de|nimeke=Yhdysvaltain ulkoministeriltä suorat sanat Gazan sodasta: ”Liikaa palestiinalaisia on tapettu”|tekijä=Joakim Kullas|julkaisu=Uusi Suomi|ajankohta=2023-11-10|viitattu=2023-11-10}}</ref> Blinken matkusti marraskuun alussa Jordanian pääkaupunkiin [[Amman]]iin, jossa hän tapasi Qatarin pääministerin.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.voanews.com/a/blinken-seeks-humanitarian-pause-netanyahu-says-only-if-hostages-freed-/7341384.html | nimeke = Blinken in Jordan for Talks on Israel-Hamas War, Gaza Humanitarian Crisis | julkaisu = Voice of America | ajankohta = 3.11.2023 | viitattu = 7.11.2023 | kieli = {{en}} }}</ref> Yhdysvallat ilmoitti vastustavansa ajatusta Gazan pitkäaikaisesta miehittämisestä marraskuussa.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.ita-savo.fi/uutissuomalainen/6335103 | nimeke = USA vastustaa Gazan pitkäaikaista miehitystä | julkaisu = Itä-Savo | ajankohta = 7.11.2023 | viitattu = 9.11.2023}}</ref>
Israel suostui Yhdysvaltain pyytämiin päivittäisiin tulitaukoihin 9. marraskuuta, eli se pitää päivittäin neljän tunnin pituisen tulitauon mahdollistaakseen siviilien pakenemisen alueelta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009981356.html|nimeke=Valkoinen talo: Israel suostuu päivittäisiin tulitaukoihin|tekijä=STT–AFP|julkaisu=Ilta-Sanomat| ajankohta = 9.11.2023| viitattu = 9.11.2023}}</ref> Marraskuussa muun muassa Biden kyseenalaisti palestiinalaisten kertomat uhriluvut.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009986310.html|nimeke=Gazan sota {{!}} Gazan terveysministeriön ilmoittamia uhrilukuja on kyseenalaistettu – Näin ne lasketaan|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-11-12|viitattu=2023-11-16}}</ref> Biden on kehottanut Israelia olemaan varovaisempi siviilejä kohtaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.france24.com/en/middle-east/20231214-%F0%9F%94%B4-live-ground-offensive-continues-in-gaza-despite-us-criticism|nimeke=Biden urges Israel to 'be more careful' to protect civilians in Gaza|julkaisu=France 24|ajankohta=14.12.2023|viitattu=17.12.2023|kieli={{en}}}}</ref> Biden kommentoi joulukuussa Israelin umpimähkäisiä pommituksia Gazassa. Israelin pommituksista lähes puolet onkin ohjaamattomia, joka aiheuttaa suuremman uhan siviileille.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://edition.cnn.com/2023/12/13/politics/intelligence-assessment-dumb-bombs-israel-gaza/index.html|nimeke=Exclusive: Nearly half of the Israeli munitions dropped on Gaza are imprecise ‘dumb bombs,’ US intelligence assessment finds|tekijä=Bertrand, Natasha & Bo Lillis, Katie|julkaisu=CNN|ajankohta=14.12.2023|viitattu=17.12.2023|kieli={{en}}}}</ref>


[[Yhdysvaltain presidentinvaalit 2024|Yhdysvaltain presidentinvaaleissa 2024]] ehdokkaana oleva [[Donald Trump]] ilmaisi tukensa Israelin sotatoimille Gazassa maaliskuussa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.france24.com/en/live-news/20240306-trump-backs-israel-s-war-in-gaza|nimeke=Trump backs Israel's war in Gaza|julkaisu=France 24|ajankohta=6.3.2024|viitattu=8.3.2024|kieli={{en}}}}</ref>
[[Yhdysvaltain presidentinvaalit 2024|Yhdysvaltain presidentinvaaleissa 2024]] ehdokkaana oleva [[Donald Trump]] ilmaisi tukensa Israelin sotatoimille Gazassa maaliskuussa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.france24.com/en/live-news/20240306-trump-backs-israel-s-war-in-gaza|nimeke=Trump backs Israel's war in Gaza|julkaisu=France 24|ajankohta=6.3.2024|viitattu=8.3.2024|kieli={{en}}}}</ref>


==== Eurooppa ====
==== Eurooppa ====
[[Ranska]]n presidentti [[Emmanuel Macron]] toivoi Gazan humanitaarisen avun konferenssissa marraskuussa suojelua Israelilta siviilejä kohtaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://apnews.com/article/israel-palestinians-gaza-aid-conference-paris-ce36fc88cf99e69fc7d80ab421c44682|nimeke=French President Macron hosts Gaza aid conference and appeals to Israel to protect civilians|julkaisu=AP News|ajankohta=2023-11-09|viitattu=2023-11-09|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Juutalaisvastaiset teot yleistyivät Ranskassa muutama viikko sodan jälkeen. [[Kansallinen liittouma]] -puolueen jäsen [[Marine Le Pen]] sai paljon arvostelua kertoesssaan aikeistaan osallistua juutalaisia puolustavaan mielenosoitukseen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20059661|nimeke=Laitaoikeiston Marine Le Pen aikoo marssia Ranskan juutalaisten puolesta – Ei kiitos, sanovat juutalaisjärjestöt|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-11-10|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
[[Ranska]]n presidentti [[Emmanuel Macron]] vaati marraskuussa 2023 Israelilta suojelua Gazan siviilejä kohtaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://apnews.com/article/israel-palestinians-gaza-aid-conference-paris-ce36fc88cf99e69fc7d80ab421c44682|nimeke=French President Macron hosts Gaza aid conference and appeals to Israel to protect civilians|julkaisu=AP News| ajankohta = 9.11.2023| viitattu = 9.11.2023| kieli = {{en}} }}</ref> Juutalaisvastaiset teot yleistyivät Ranskassa muutama viikko sodan jälkeen. [[Kansallinen liittouma]] -puolueen jäsen [[Marine Le Pen]] sai paljon arvostelua kertoessaan aikeistaan osallistua juutalaisia puolustavaan mielenosoitukseen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20059661|nimeke=Laitaoikeiston Marine Le Pen aikoo marssia Ranskan juutalaisten puolesta – Ei kiitos, sanovat juutalaisjärjestöt|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-11-10|viitattu=2023-11-10}}</ref>


[[Wales]]in prinssi [[William (Walesin prinssi)|William]] julkaisi helmikuussa kuninkaallisille poikkeuksellisen kannanoton, jossa hän toivoi sodan loppuvan mahdollisimman pian. Hän korosti humanitaarisen tuen ja panttivankien vapauttamisen tärkeyttä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/kuninkaalliset/a/f428d3e0-d37d-40db-84fe-b08395246b21|nimeke=Prinssi Williamilta voimakas kannanotto Gazan kriisiin|tekijä=Saarinen, Sonja|julkaisu=Iltalehti|ajankohta=20.2.2024|viitattu=2.3.2024}}</ref>
Prinssi [[William (Walesin prinssi)|William]] julkaisi helmikuussa kuninkaallisille poikkeuksellisen kannanoton, jossa hän toivoi sodan loppuvan mahdollisimman pian. Hän korosti humanitaarisen tuen ja panttivankien vapauttamisen tärkeyttä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/kuninkaalliset/a/f428d3e0-d37d-40db-84fe-b08395246b21|nimeke=Prinssi Williamilta voimakas kannanotto Gazan kriisiin|tekijä=Saarinen, Sonja|julkaisu=Iltalehti|ajankohta=20.2.2024|viitattu=2.3.2024}}</ref>


[[Paavi Franciscus]] puhui joulukuussa 2023 voimakkaasti sotaa ja aseita vastaan. Hän otti esille myös Gazan tilanteen, ja hän vetosi erityisesti siviiliuhreihin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010080722.html|nimeke=Paavi Franciscus puhui voimakkaasti ase­varustelua ja aseisiin käytettyjä varoja vastaan|tekijä=Raita-aho, Sanna|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=25.12.2023|viitattu=5.3.2024}}</ref>
[[Paavi Franciscus]] puhui joulukuussa 2023 voimakkaasti sotaa ja aseita vastaan. Hän otti esille myös Gazan tilanteen, ja hän vetosi erityisesti siviiliuhreihin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010080722.html|nimeke=Paavi Franciscus puhui voimakkaasti ase­varustelua ja aseisiin käytettyjä varoja vastaan|tekijä=Raita-aho, Sanna|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=25.12.2023|viitattu=5.3.2024}}</ref>
Rivi 231: Rivi 291:


==== Yhdistyneet kansakunnat ====
==== Yhdistyneet kansakunnat ====
[[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]] ihmisoikeusvaltuutettu [[Volker Türk]] totesi, että hyökkäyksellä on hirvittävä vaikutus israelilaisiin siviileihin eivätkä siviilit saisi koskaan olla hyökkäyksen kohteena. YK:n Lähi-idän rauhanprosessin erityiskoordinaattori [[Tor Wennesland]] piti tilannetta vaarallisena ja vetosi kaikkiin osapuoliin.<ref name="World reacts to Hamas attack on Israel"/> Ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa New Yorkissa johtanut Craig Mokhiber jätti tehtävänsä ja syytti YK:ta kyvyttömyydestä estää kansanmurha Gazassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.reuters.com/world/middle-east/un-experts-say-ceasefire-needed-palestinians-grave-risk-genocide-2023-11-02/| Nimeke = UN experts say ceasefire needed as Palestinians at 'grave risk of genocide | Ajankohta = 3.11.2023 | Julkaisija = Reuters | Viitattu = 3.11.2023 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aljazeera.com/news/2023/11/2/qa-former-un-official-craig-mokhiber-on-gaza-and-genocide| Nimeke = Q&A: Former UN official Craig Mokhiber on Gaza, Israel and genocide | Ajankohta = 2.11.2023 | Julkaisija = Al Jazeera | Viitattu = 3.11.2023 | Kieli = {{en}} }}</ref> [[UNRWA|UNRWA:n]] johtaja [[Philippe Lazzarini]] kuvaili Gazan tilannetta ”ennennäkemättömäksi katastrofiksi”.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/c94328dc-2cb5-4a79-b80f-73fda5584d4c|nimeke=Kuukausi kauhua eikä loppua näy – Asiantuntijat huolissaan tulevasta: ”Samat ongelmat nousevat esiin”|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2023-11-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Yhdistyneet kansakunnat kertoi marraskuussa yli sadan palestiinalaispakolaisten järjestön työntekijän kuolleen sodan alusta lähtien.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009984274.html|nimeke=YK: Yli sata palestiinalaispakolaisten järjestön työntekijää on saanut surmansa Gazassa sodan aikana|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2023-11-10|viitattu=2023-11-16|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
[[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]] ihmisoikeusvaltuutettu [[Volker Türk]] totesi, että hyökkäyksellä on hirvittävä vaikutus israelilaisiin siviileihin eivätkä siviilit saisi koskaan olla hyökkäyksen kohteena. YK:n Lähi-idän rauhanprosessin erityiskoordinaattori [[Tor Wennesland]] piti tilannetta vaarallisena ja vetosi kaikkiin osapuoliin.<ref name="World reacts to Hamas attack on Israel" /> Ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa New Yorkissa johtanut Craig Mokhiber jätti tehtävänsä ja syytti YK:ta kyvyttömyydestä estää kansanmurha Gazassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.reuters.com/world/middle-east/un-experts-say-ceasefire-needed-palestinians-grave-risk-genocide-2023-11-02/| Nimeke = UN experts say ceasefire needed as Palestinians at 'grave risk of genocide | Ajankohta = 3.11.2023 | Julkaisija = Reuters | Viitattu = 3.11.2023 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aljazeera.com/news/2023/11/2/qa-former-un-official-craig-mokhiber-on-gaza-and-genocide| Nimeke = Q&A: Former UN official Craig Mokhiber on Gaza, Israel and genocide | Ajankohta = 2.11.2023 | Julkaisija = Al Jazeera | Viitattu = 3.11.2023 | Kieli = {{en}} }}</ref> [[UNRWA|UNRWA:n]] johtaja [[Philippe Lazzarini]] kuvaili Gazan tilannetta ”ennennäkemättömäksi katastrofiksi”.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/c94328dc-2cb5-4a79-b80f-73fda5584d4c|nimeke=Kuukausi kauhua eikä loppua näy – Asiantuntijat huolissaan tulevasta: ”Samat ongelmat nousevat esiin”|julkaisu=www.iltalehti.fi| viitattu = 9.11.2023}}</ref> Yhdistyneet kansakunnat kertoi marraskuussa yli sadan palestiinalaispakolaisten järjestön työntekijän kuolleen sodan alusta lähtien.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009984274.html|nimeke=YK: Yli sata palestiinalaispakolaisten järjestön työntekijää on saanut surmansa Gazassa sodan aikana|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2023-11-10|viitattu=2023-11-16}}</ref>


Suomi pidättäytyi äänestämästä, kun YK äänesti lokakuun lopulla tulitaukoa vaativasta päätöslauselmasta. Ulkoministeri [[Elina Valtonen]] ja pääministeri [[Petteri Orpo]] puolustivat Suomen näkemystä sillä, että päätöslauselmassa ei tuomittu Hamasia ja sen tekemiä tekoja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20057573|nimeke=Vasemmistoliiton Andersson arvostelee Suomen äänestyspäätöstä YK:ssa: ”Perustelut eivät vakuuta”|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-10-29| viitattu = 9.11.2023}}</ref> Suomen lisäksi esimerkiksi Yhdysvallat ei äänestänyt tulitauon puolesta, jonka mukaan tulitauko vain hyödyttäisi Hamasia valmistautumaan uuteen, tehokkaampaan hyökkäykseen Israelia vastaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.voanews.com/a/us-viewed-as-isolated-in-diplomatic-fallout-of-gaza-war-/7345721.html|nimeke=US Viewed as Isolated in Diplomatic Fallout of Gaza War|julkaisu=Voice of America|ajankohta=2023-11-07| viitattu = 9.11.2023| kieli = {{en}} }}</ref> Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori [[Teivo Teivainen|Teivo Teivaisen]] mukaan monien valtioiden päätökseen vaikuttivat riittämättömät sanamuodot ymmärryksestä Israelia kohtaan päätöslauselmassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/f657eca7-f67a-4534-b611-c2f7b5357dcd|nimeke=Suomi äänesti tyhjää Gazan tulitaukoa koskien, mutta asiantuntija pitää yhden maan äänestyspäätöstä kiinnostavampana|julkaisu=www.iltalehti.fi| viitattu = 9.11.2023}}</ref> Lopulta tulitauon puolesta äänesti 120 maata.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/3e28b1c7-0d10-4cf2-b1d2-ada9e8a64d77|nimeke=Järkyttävä tieto Gazan lapsiuhreista julki|julkaisu=www.iltalehti.fi| viitattu = 9.11.2023}}</ref>
===== Tulitauon päätöslauselma =====

Yhdistyneet kansakunnat järjesti lokakuun lopulla tulitaukoa vaativat päätöslauselman, jossa muun muuassa Suomi ei äänestänyt. Ulkoministeri [[Elina Valtonen]] ja pääministeri [[Petteri Orpo]] puolustivat Suomen näkemystä epäselvillä perusteilla ja sillä, että päätöslauselmassa ei tuomittu Hamasia ja sen tekemiä tekoja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20057573|nimeke=Vasemmistoliiton Andersson arvostelee Suomen äänestyspäätöstä YK:ssa: ”Perustelut eivät vakuuta”|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-10-29|viitattu=2023-11-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Suomen lisäksi esimerkiksi Yhdysvallat ei äänestänyt tulitauon puolesta, sillä sen mukaan tulitauko vain hyödyttäisi Hamasia valmistautumaan uuteen, tehokkaampaan hyökkäykseen Israelia vastaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.voanews.com/a/us-viewed-as-isolated-in-diplomatic-fallout-of-gaza-war-/7345721.html|nimeke=US Viewed as Isolated in Diplomatic Fallout of Gaza War|julkaisu=Voice of America|ajankohta=2023-11-07|viitattu=2023-11-09|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori [[Teivo Teivainen|Teivo Teivaisen]] mukaan monien valtioiden päätökseen vaikutti riittämättömät sanamuodot ymmärryksestä Israelia kohtaan päätöslauselmassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/f657eca7-f67a-4534-b611-c2f7b5357dcd|nimeke=Suomi äänesti tyhjää Gazan tulitaukoa koskien, mutta asiantuntija pitää yhden maan äänestyspäätöstä kiinnostavampana|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2023-11-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Lopulta tulitauon puolesta äänesti 120 maata.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/3e28b1c7-0d10-4cf2-b1d2-ada9e8a64d77|nimeke=Järkyttävä tieto Gazan lapsiuhreista julki|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2023-11-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
===== Etelä-Afrikan kansanmurhakanne Israelia vastaan =====
Joulukuussa 2023 [[Etelä-Afrikka]] nosti [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]] [[Kansainvälinen tuomioistuin|kansainvälisessä tuomioistuimessa]] (ICJ) kanteen Israelin toiminnasta Gazassa. Etelä-Afrikan mukaan Israelin toimet palestiinalaisia vastaan ovat luonteeltaan [[kansanmurha]]nomaisia<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kansanmurha-gazassa-martti-koskenniemi-perustelee-mtv-lle-miten-israelin-tekoja-arvioidaan-oikeudessa/8848884|nimeke=Kansanmurha Gazassa? Martti Koskenniemi perustelee MTV:lle, miten Israelin tekoja arvioidaan oikeudessa|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2023-12-31|viitattu=2024-01-03}}</ref> ja YK:n [[Yhdistyneiden kansakuntien kansanmurhan kieltävä yleissopimus|kansanmurhan kieltävän yleissopimuksen]] vastaisia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ohchr.org/en/press-releases/2024/01/un-human-rights-experts-welcome-start-icj-genocide-hearings-hague-reiterate|nimeke=UN human rights experts welcome start of ICJ genocide hearings in The Hague, reiterate call for ceasefire|julkaisu=ohchr.org|ajankohta=2024-01-11|viitattu=2024-01-12| kieli = {{en}} }}</ref> 26. tammikuuta 2024 ICJ määräsi Israelin ryhtymään toimenpiteisiin estääkseen kansanmurhaan rinnastuvat teot sotatoimissaan Gazan kaistalla.

ICJ määräsi Israelin pidättäytymään kaikista toimista, jotka voisivat kuulua kansanmurhakonvention piiriin, varmistamaan, etteivät sen joukot syyllisty kansanmurhaan rinnastettaviin tekoihin Gazassa ja estämään ja rankaisemaan julkisia kehotuksia kansanmurhaan palestiinalaisia vastaan. Lisäksi Israelin tulee parantaa humanitaarista tilannetta Gazan siviiliväestön keskuudessa. Tuomioistuin ei kuitenkaan vaatinut välitöntä tulitaukoa Gazassa. Varsinaisen päätöksen, jossa oikeus ottaa kantaa siihen syyllistyykö Israel Gazassa kansanmurhaan, tekeminen voi kestää vuosia.<ref name=":10" />

Etelä-Afrikan kanteeseen Israelia vastaan on liittynyt useita kolmansia maita, muun muassa [[Espanja]] ja [[Irlanti]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/espanja-liittyy-etela-afrikan-kansanmurhakanteeseen-israelia-vastaan/8953068|nimeke=Espanja liittyy Etelä-Afrikan kansanmurhakanteeseen Israelia vastaan|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2024-06-06|viitattu=2024-06-24}}</ref>


==== Euroopan unioni ====
==== Euroopan unioni ====
[[Euroopan komissio]]n puheenjohtaja [[Ursula von der Leyen]] tuomitsi Hamasin toimet ja kutsui niitä terrorismiksi sen halveksittavimmassa muodossaan. [[Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja|Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana]] toimiva [[Josep Borrell]] ilmoitti siviilien käyttämisen panttivankeina olevan kaikkien lakien räikeä rikkomus ja tekevänsä kaikkensa edistääkseen heidän vapauttamistaan.<ref name="World reacts to Hamas attack on Israel" /> Euroopan unioni kieltäytyi antamasta uusia pakotteita Hamasille marraskuussa, vaikka Yhdysvallat ja Israel ovat näin painostaneet. Samoihin aikoihin monet Euroopan maat ilmaisivat kritiikkinsä Israelia kohtaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.uusisuomi.fi/uutiset/israel-kritiikki-yltyy-eu-maissa-nyt-vaaditaan-jo-sanktioita-lehti-eu-kieltaytyi-uusista-hamas-pakotteista/b6c20e62-cb13-4f08-b0d6-31afcc7127e4|nimeke=Israel-kritiikki yltyy EU-maissa, nyt vaaditaan jo sanktioita – Lehti: EU kieltäytyi uusista Hamas-pakotteista|tekijä=Teppo Ovaskainen|julkaisu=Uusi Suomi|ajankohta=2023-11-09|viitattu=2023-11-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
[[Euroopan komissio]]n puheenjohtaja [[Ursula von der Leyen]] tuomitsi Hamasin toimet ja kutsui niitä terrorismiksi sen halveksittavimmassa muodossaan. [[Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja|Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana]] toimiva [[Josep Borrell]] ilmoitti siviilien käyttämisen panttivankeina olevan kaikkien lakien räikeä rikkomus ja tekevänsä kaikkensa edistääkseen heidän vapauttamistaan.<ref name="World reacts to Hamas attack on Israel" /> Marraskuussa 2023 Euroopan unioni kieltäytyi asettamasta uusia pakotteita Hamasia vastaan, vaikka Yhdysvallat ja Israel ovat näin painostaneet. Samoihin aikoihin monet Euroopan maat ilmaisivat kritiikkinsä Israelia kohtaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.uusisuomi.fi/uutiset/israel-kritiikki-yltyy-eu-maissa-nyt-vaaditaan-jo-sanktioita-lehti-eu-kieltaytyi-uusista-hamas-pakotteista/b6c20e62-cb13-4f08-b0d6-31afcc7127e4|nimeke=Israel-kritiikki yltyy EU-maissa, nyt vaaditaan jo sanktioita – Lehti: EU kieltäytyi uusista Hamas-pakotteista|tekijä=Teppo Ovaskainen|julkaisu=Uusi Suomi| ajankohta = 9.11.2023| viitattu = 9.11.2023}}</ref>


==== Muut ====
==== Muut ====
[[Afrikan unioni]]n komission johtaja [[Moussa Faki]] kommentoi, että Israelin ja Palestiinan välisen jatkuvan jännitteen pääsyy on palestiinalaisten perusoikeuksien kieltäminen. Hän vetosi molempia osapuolia lopettamaan sotilastoimet ja palaamaan ehdoitta neuvottelupöytään.<ref name="World reacts to Hamas attack on Israel" />
[[Afrikan unioni]]n komission johtaja [[Moussa Faki]] kommentoi, että Israelin ja Palestiinan välisen jatkuvan jännitteen pääsyy on palestiinalaisten perusoikeuksien kieltäminen. Hän vetosi molempia osapuolia lopettamaan sotilastoimet ja palaamaan ehdoitta neuvottelupöytään.<ref name="World reacts to Hamas attack on Israel" />

[[Naisasialiitto Unioni]]n mukaan Suomen tulee vaatia välitöntä tulitaukoa Gazaan. Lisäksi muut järjestöt, kuten [[UN Women]] ja [[Unicef]] vetosivat tulitauon puolesta vahvasti.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://naisunioni.fi/naisasialiitto-unioni-suomen-tulee-vaatia-valitonta-tulitaukoa-gazaan-naisten-rooli-konfliktin-ratkaisussa-tulee-taata/|nimeke=Naisasialiitto Unioni: Suomen tulee vaatia välitöntä tulitaukoa Gazaan, naisten rooli konfliktin ratkaisussa tulee taata|tekijä=Aiski Ryökäs|julkaisu=Naisasialiitto Unioni|ajankohta=2023-10-20|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>


=== Kansainväliset yritykset ===
=== Kansainväliset yritykset ===
Rivi 253: Rivi 317:


=== Yksittäisten ihmisten arvioita ja näkemyksiä sodasta ===
=== Yksittäisten ihmisten arvioita ja näkemyksiä sodasta ===
Lähi-idän tutkimuksen professori [[Hannu Juusola]] varoitti, että ”Maaoperaatio tarkoittaa väistämättä paljonkin israelilaisia uhreja. Taistelu Gazassa on kaupunkisotaa, jossa Israelin aseellisen ylivoiman merkitys heikkenee”. Samalla levottomuudet laajenevat Länsirannalla, jossa asuu palestiinalaisia. Tämän Hizbollahin hyökkäyksen myötä uhkaa nyt monen rintaman sota. Jos Gazan hyökkäys koituu Israelille veriseksi, se voi luoda lisäpainetta Hizbollahille luoda uusi rintama.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://yle.fi/a/74-20054114 |nimeke=Israelin tankit liikkuvat Libanonin rajalla | tekijä=Nuuttila, Sakari |julkaisu=Yle Uutiset |ajankohta=2023-10-08 |viitattu=2023-10-09 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref> [[Suomen Rauhanliitto|Suomen rauhanliiton]] [[Laura Lodenius]] kertoi haastattelussa [[Svenska Yle]]lle, että Hamasin hyökkäys voi koitua kalliiksi palestiinalaisille. Palestiinalaisten alueet ovat riippuvaisia muun muassa sähkön ja ruuan tuonnista Israelista. Moni palestiinalainenkin työskentelee Israelissa, mihin Israel voi vaikuttaa. Kärsimys riippuu siitä, miten hyvin Hamas on valmistautunut tähän.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://yle.fi/a/7-10043099/64-3-183352 |nimeke=Lodenius: ”Gazaborna kan knappast komma ur det här utan hemskt lidande” |tekijä=Bülow, Anneli |julkaisu=Svenska Yle |ajankohta=2023-10-07 |viitattu=2023-10-09 |ietf-kielikoodi=sv}}</ref> Tutkija Timo R. Stewart kertoi ''Helsingin Sanomille'', että Hizbollahin mukaantulo sotaan Israelia vastaan olisi riskialtis päätös, ja että ”Hizbollah näyttää lähettäneen Israelille viestin, että he seuraavat tilannetta ja ovat valmiita toimimaan tilanteen niin vaatiessa. Arvioisin, että Hizbollahin kynnys osallistua konfliktiin on kuitenkin vielä aika korkea.” Täten Hizbollahin tulitus rajan yli voisi olla enemmän varoitus kuin isompi sotaan liittyminen.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009908397.html | nimeke = Hizbollah iski Israelin pohjoisosiin | tekijä=Niinivuo, Samuli |julkaisu=Helsingin Sanomat |ajankohta=2023-10-08 |viitattu=2023-10-09 }}</ref>
Lähi-idän tutkimuksen professori [[Hannu Juusola]] varoitti, että ”Maaoperaatio tarkoittaa väistämättä paljonkin israelilaisia uhreja. Taistelu Gazassa on kaupunkisotaa, jossa Israelin aseellisen ylivoiman merkitys heikkenee”. Samalla levottomuudet laajenevat Länsirannalla, jossa asuu palestiinalaisia. Tämän Hizbollahin hyökkäyksen myötä uhkaa nyt monen rintaman sota. Jos Gazan hyökkäys koituu Israelille veriseksi, se voi luoda lisäpainetta Hizbollahille luoda uusi rintama.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://yle.fi/a/74-20054114 |nimeke=Israelin tankit liikkuvat Libanonin rajalla | tekijä=Nuuttila, Sakari |julkaisu=Yle Uutiset |ajankohta=2023-10-08 |viitattu=2023-10-09 }}</ref> [[Suomen Rauhanliitto|Suomen rauhanliiton]] [[Laura Lodenius]] kertoi haastattelussa [[Svenska Yle]]lle, että Hamasin hyökkäys voi koitua kalliiksi palestiinalaisille.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://yle.fi/a/7-10043099/64-3-183352 |nimeke=Lodenius: ”Gazaborna kan knappast komma ur det här utan hemskt lidande” |tekijä=Bülow, Anneli |julkaisu=Svenska Yle |ajankohta=2023-10-07 |viitattu=2023-10-09 |ietf-kielikoodi=sv}}</ref> Tutkija [[Timo R. Stewart]] kertoi ''Helsingin Sanomille'', että Hizbollahin mukaantulo sotaan Israelia vastaan olisi riskialtis päätös, mutta että Hizbollahin kynnys osallistua konfliktiin on kuitenkin vielä korkea. Täten Hizbollahin tulitus rajan yli voisi olla enemmän varoitus kuin isompi sotaan liittyminen.<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009908397.html | nimeke = Hizbollah iski Israelin pohjoisosiin | tekijä=Niinivuo, Samuli |julkaisu=Helsingin Sanomat |ajankohta=2023-10-08 |viitattu=2023-10-09 }}</ref> Stewart kertoi myös, että Hamasin vuoden 2023 kaltaisen hyökkäyksen ei pitäisi olla mahdollista.<ref name=":0">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009908528.html | Nimeke = Asiantuntija kertoo nyt, miksi hyökkäys Israeliin on täysin ennennäkemätön – ”Tällaisen ei pitäisi olla mahdollista” | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Ajankohta = 8.102023 | Viitattu = 7.11.2023}}</ref>


[[Maanpuolustuskorkeakoulu]]n apulaisprofessori ja majuri [[Juha Kukkola]] pitää mielenkiintoisena erilaisia skenaarioita Gazan kohtalosta sodan jälkeen. Hän näkee, että Israel ei halua jäädä pysyvästi ottamaan valtaa alueesta. Länsirantaa Israel ottaa haltuunsa huomattavasti tehokkaammin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kouvolansanomat.fi/uutissuomalainen/6336389|nimeke=Mitä Gazalle tapahtuu sodan jälkeen? Israel ei halua täyttää valtatyhjiötä, mutta vaihtoehtoja on niukasti|julkaisu=Kouvolan Sanomat| ajankohta = 8.11.2023| viitattu = 8.11.2023}}</ref>
[[Ulkopoliittinen instituutti|Ulkopoliittisen instituutin]] asiantuntija Timo Stewart kertoi, että Hamasin vuoden 2023 kaltaisen hyökkäyksen ei pitäisi olla mahdollista.<ref name=":0">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009908528.html | Nimeke = Asiantuntija kertoo nyt, miksi hyökkäys Israeliin on täysin ennennäkemätön – ”Tällaisen ei pitäisi olla mahdollista” | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Ajankohta = 8.102023 | Viitattu = 7.11.2023}}</ref>
{{Sitaatti|Tämä hyökkäys on ollut niin hyvin suunniteltu ja laaja, ettei sellaista ole ennen nähty. Mikään aiemmista iskuista ei ole ollut lähelläkään tällaista tappavuutta.}}
[[Maanpuolustuskorkeakoulu]]n apulaisprofessori ja majuri Juha Kukkola pitää mielenkiintoisena erilaisia skenaarioita Gazan kohtalosta sodan jälkeen. Hän näkee, että Israel ei halua jäädä pysyvästi ottamaan valtaa alueesta. Länsirantaa Israel ottaa haltuunsa huomattavasti tehokkaammin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kouvolansanomat.fi/uutissuomalainen/6336389|nimeke=Mitä Gazalle tapahtuu sodan jälkeen? Israel ei halua täyttää valtatyhjiötä, mutta vaihtoehtoja on niukasti|julkaisu=Kouvolan Sanomat|ajankohta=2023-11-08|viitattu=2023-11-08|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>


Lähi-idän professori Hannu Juusolan mukaan Israelin mahdollisuudet Hamasin tuhoamiseen ovat rajalliset sen käyttämien rajoitettujen maaoperaatioden taktiikan myötä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/95bbeb01-1f66-4d95-bbf2-bebfc1d569b7|nimeke=Näin vaikeassa paikassa Israel on|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2023-11-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Marraskuussa professori Hannu Juusolan mukaan Israelin mahdollisuudet Hamasin tuhoamiseen ovat rajalliset sen käyttämien rajoitettujen maaoperaatioden taktiikan myötä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/95bbeb01-1f66-4d95-bbf2-bebfc1d569b7|nimeke=Näin vaikeassa paikassa Israel on|julkaisu=www.iltalehti.fi| viitattu = 9.11.2023}}</ref>


Eräs kokenut suomalainen rauhanneuvottelujen ammattilainen kertoi ''Iltalehdelle'', että aselepoon tullaan tuskin pääsemään Gazan alueella. Hänen mukaansa Hamasin hyökkäyksessä on ollut kyse terroriteosta ja jokaisen tahon tulisi tuomita se.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/ed2e2028-a36b-43c8-80b7-3043359c6888|nimeke=Suomalainen rauhanneuvottelija: On vain yksi tapa saada rauha Israeliin ja Palestiinaan – "Vaihtoehtoja ei ole"|julkaisu=www.iltalehti.fi|viitattu=2023-11-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Eräs kokenut suomalainen rauhanneuvottelujen ammattilainen kertoi ''Iltalehdelle'', että aselepoon tullaan tuskin pääsemään Gazan alueella. Hänen mukaansa Hamasin hyökkäyksessä on ollut kyse terroriteosta ja jokaisen tahon tulisi tuomita se.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/ed2e2028-a36b-43c8-80b7-3043359c6888|nimeke=Suomalainen rauhanneuvottelija: On vain yksi tapa saada rauha Israeliin ja Palestiinaan – "Vaihtoehtoja ei ole"|julkaisu=www.iltalehti.fi| viitattu = 9.11.2023}}</ref>


Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen everstiluutnantti Juha Mäkelä kertoi sekä Israelin että Hamasin toimintatavoissa olevan vakavia ongelmia. He käyttävät muu muuassa etelässä sijaitsevia siviilikohteita tukikohtina, jotenka aselepo ei vaikuttanut osapuolten toimintatapoihin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20063715|nimeke=Gazan sodan painopiste muuttui, ja siviilien tilanne pahenee – asiantuntija: ”Jättää Israelille vain huonoja vaihtoehtoja”|tekijä=Kuronen, Roni|julkaisu=Yle.fi|ajankohta=5.12.2023|viitattu=15.12.2023}}</ref>
Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen everstiluutnantti Juha Mäkelä kertoi sekä Israelin että Hamasin toimintatavoissa olevan vakavia ongelmia. He käyttävät muu muuassa etelässä sijaitsevia siviilikohteita tukikohtina, joten aselepo ei vaikuttanut osapuolten toimintatapoihin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20063715|nimeke=Gazan sodan painopiste muuttui, ja siviilien tilanne pahenee – asiantuntija: ”Jättää Israelille vain huonoja vaihtoehtoja”|tekijä=Kuronen, Roni|julkaisu=Yle.fi|ajankohta=5.12.2023|viitattu=15.12.2023}}</ref>


=== Aseapu ===
=== Aseapu ===
[[Alankomaat]] on vienyt Israeliin [[F-35]]-hävittäjien osia. Useat kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat haastaneet Alankomaiden valtion oikeuteen osien viennistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kymensanomat.fi/uutissuomalainen/6424794|nimeke=Etusivu
[[Alankomaat]] on vienyt Israeliin [[F-35]]-hävittäjien osia. Useat kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat haastaneet Alankomaiden valtion oikeuteen osien viennistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kymensanomat.fi/uutissuomalainen/6424794|nimeke=Etusivu
Uutissuomalainen
Uutissuomalainen
Hol­lan­ti­lai­nen tuo­miois­tuin hy­väk­syi hä­vit­tä­jän osien vien­nin jat­kon Is­rae­liin|julkaisu=Kymen Sanomat|ajankohta=15.12.2023|viitattu=17.12.2023}}</ref> Muun muuassa [[Yhdysvallat]] on myöntänyt useiden miljardien arvoista sotilasapupakettia Israelille.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aljazeera.com/news/2023/11/3/us-house-passes-14-5bn-military-aid-package-for-israel|nimeke=US House passes $14.5bn military aid package for Israel|julkaisu=aljazeera|ajankohta=3.11.2023|viitattu=16.12.2023|kieli={{en}}}}</ref> Yhdysvaltain tukipaketit ovat herättäneet kiivasta keskustelua maassa, sillä presidentti [[Joe Biden]] tarvitsee aseapupaketteja allekirjoittakseen hyväkysynnän Yhdysvaltain kongressissa ja edustajainhuoneessa sekä senaatissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010203122.html | Nimeke = Edustajainhuone ehdottaa uutta erillistä Israel-tukipakettia | Tekijä = Haapala, Sonja | Julkaisu = Helsingin sanomat | Ajankohta = 4.2.2024 | Viitattu = 15.4.2024}}</ref>
Hol­lan­ti­lai­nen tuo­miois­tuin hy­väk­syi hä­vit­tä­jän osien vien­nin jat­kon Is­rae­liin|julkaisu=Kymen Sanomat|ajankohta=15.12.2023|viitattu=17.12.2023}}</ref> Muun muuassa [[Yhdysvallat]] on myöntänyt useiden miljardien arvoista sotilasapupakettia Israelille.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aljazeera.com/news/2023/11/3/us-house-passes-14-5bn-military-aid-package-for-israel|nimeke=US House passes $14.5bn military aid package for Israel|julkaisu=aljazeera|ajankohta=3.11.2023|viitattu=16.12.2023|kieli={{en}}}}</ref> Yhdysvaltain tukipaketit ovat herättäneet kiivasta keskustelua maassa, sillä presidentti [[Joe Biden]] tarvitsee aseapupaketteja allekirjoittakseen hyväksynnän Yhdysvaltain kongressissa ja edustajainhuoneessa sekä senaatissa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010203122.html | Nimeke = Edustajainhuone ehdottaa uutta erillistä Israel-tukipakettia | Tekijä = Haapala, Sonja | Julkaisu = Helsingin sanomat | Ajankohta = 4.2.2024 | Viitattu = 15.4.2024}}</ref>


=== Mielenosoitukset ===
=== Mielenosoitukset ===


==== Suomessa ====
==== Suomessa ====
Suomessa järjestettiin lokakuussa 2023 useita mielenosoituksia, joissa tuettiin palestiinalaisia ja vastustettiin Israelin mahdollisia vastatoimia hyökkäykselle.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009937748.html|Nimeke=Palestiinalaisia tukeva satojen ihmisten mielen­osoitus marssi Israelin suur­lähetystön nurkille|Ajankohta=20.10.2023|Julkaisija=Helsingin Sanomat|Viitattu=21.10.2023}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://yle.fi/a/74-20056330|Nimeke=Lähes tuhat osoitti mieltään palestiinalaisten puolesta Helsingissä|Ajankohta=20.10.2023|Julkaisija=Yle.fi|Viitattu=21.10.2023}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-186095|Nimeke=Helsingissä jälleen mielenosoitus Palestiinan puolesta|Ajankohta=21.10.2023|Julkaisija=Yle.fi|Viitattu=21.10.2023}}</ref> Marraskuussa poliisi kertoi ottaneensa kiinni 13 palestiinalaisia tukenutta mielenosoittajaa [[Helsingin yliopisto]]lla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20062701|nimeke=Poliisi otti Helsingin yliopistolla kiinni 13 palestiinalaisia tukenutta mielenosoittajaa|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-11-29|viitattu=2023-12-02}}</ref> Samassa kuussa Palestiinan puolesta osoitti mieltään noin 500 ihmistä [[Tampere]]ella.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20058721|nimeke=Jopa 500 ihmistä marssi Palestiinan puolesta Tampereella|tekijä=Hart, Laura|julkaisu=Yle.fi|ajankohta=5.11.2023|viitattu=16.12.2023}}</ref>
Suomessa järjestettiin lokakuussa 2023 useita palestiinalaisia tukevia mielenosoituksia.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009937748.html|Nimeke=Palestiinalaisia tukeva satojen ihmisten mielen­osoitus marssi Israelin suur­lähetystön nurkille|Ajankohta=20.10.2023|Julkaisija=Helsingin Sanomat|Viitattu=21.10.2023}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://yle.fi/a/74-20056330|Nimeke=Lähes tuhat osoitti mieltään palestiinalaisten puolesta Helsingissä|Ajankohta=20.10.2023|Julkaisija=Yle.fi|Viitattu=21.10.2023}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-186095|Nimeke=Helsingissä jälleen mielenosoitus Palestiinan puolesta|Ajankohta=21.10.2023|Julkaisija=Yle.fi|Viitattu=21.10.2023}}</ref> Marraskuussa poliisi kertoi ottaneensa kiinni 13 palestiinalaisia tukenutta mielenosoittajaa [[Helsingin yliopisto]]lla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20062701|nimeke=Poliisi otti Helsingin yliopistolla kiinni 13 palestiinalaisia tukenutta mielenosoittajaa|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-11-29|viitattu=2023-12-02}}</ref> Samassa kuussa Palestiinan puolesta osoitti mieltään noin 500 ihmistä [[Tampere]]ella.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20058721|nimeke=Jopa 500 ihmistä marssi Palestiinan puolesta Tampereella|tekijä=Hart, Laura|julkaisu=Yle.fi|ajankohta=5.11.2023|viitattu=16.12.2023}}</ref>

[[File:Palestiina-mielenosoitus 2024.jpg|thumb|Palestiina-mielenosoitus Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksen edessä 2024.]]

Toukokuussa 2024 yliopisto-opiskelijat alkoivat osoittaa mieltä Palestiinan puolesta perustamalla solidaarisuusleirejä kampusalueille. Opiskelijat ovat yöpyneet ulkona kampusalueille tuoduissa teltoissa ensin [[Helsingin yliopisto|Helsingin yliopistolla]]<ref name=":5">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000010406678.html|nimeke=Mielenosoitukset {{!}} Joukko opiskelijoita nousi barrikadeille vaatimaan Helsingin yliopistolta Israel-boikottia|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2024-05-06|viitattu=2024-05-23}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/helsingin-yliopistolla-mielenilmaus-palestiinan-puolesta-osa-maailmanlaajuista-protestiaaltoa/8932010|nimeke=Palestiina-protestiaalto levisi maailmalta Helsingin yliopistoon – mielenosoittajat pystyttivät telttaleirin|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2024-05-06|viitattu=2024-05-23}}</ref> ja myöhemmin myös [[Tampereen yliopisto|Tampereen yliopistolla]]<ref name=":6">{{Verkkoviite|osoite=https://www.aamulehti.fi/tampere/art-2000010427764.html|nimeke=Tampereen yliopiston ulkopuolelle leiriytyneet opiskelijat osoittavat mieltään Palestiinan puolesta|tekijä=Heidi Hyttinen|julkaisu=Aamulehti|ajankohta=2024-05-15|viitattu=2024-05-23}}</ref> sekä [[Jyväskylän yliopisto|Jyväskylän yliopistolla]]<ref name=":7">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20088894|nimeke=Opiskelijat perustavat telttakyliä kampuksille – vaativat yhteistyön lopettamista israelilaisyliopistojen kanssa|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2024-05-16|viitattu=2024-05-23}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ksml.fi/paikalliset/6769605|nimeke=Palestiina-mielenosoittajat yöpyvät teltoissa ja vaativat Jyväskylän yliopiston Israel-yhteistyön loppua: "En voinut vain jäädä kotiin"|tekijä=Leo Heinämäki|julkaisu=Keskisuomalainen|ajankohta=2024-05-15|viitattu=2024-05-23}}</ref>. [[Oulun yliopisto|Oulun yliopistolla]] järjestettiin solidaarisuusleirejä tukeva mielenosoitus.<ref name=":7" /> Mielenosoittajat vaativat korkeakouluja ryhtymään [[Israelin akateeminen boikotti|akateemiseen boikottiin]] israelilaisia korkeakouluja vastaan muun muassa lopettamalla tutkimusyhteistyön israelilaisten korkeakoulujen kanssa ja tukemalla sotaa pakenevia palestiinalaisia opiskelijoita.<ref name=":5" /><ref name=":7" /><ref name=":6" />

{{Katso myös|[[Israelin akateeminen boikotti]]}}

Helsingin leirillä [[Porthania|Porthanian]] edessä yöpyjiä oli ensimmäisen viikon aikana noin parikymmentä.<ref name=":8">{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010416196.html|nimeke=Helsingin yliopisto {{!}} Israel-yhteistyötä vastustavilta mielenosoittajilta katkaistiin sähköt yliopistolla|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2024-05-10|viitattu=2024-05-23}}</ref> Noin viikon jatkuneen mielenosoituksen jälkeen mielenosoittajien mukaan Helsingin yliopisto katkaisi telttaleiriltä sähköt.<ref name=":8" /> Seuraavalla viikolla Helsingin yliopisto ilmoitti jäädyttävänsä opiskelijavaihdot israelilaisiin korkeakouluihin, mutta totesi, ettei tutkimusyhteistyötä aiota rajoittaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://studies.helsinki.fi/ohjeet/uutiset/yliopisto-arvioinut-uudelleen-yhteistyon-israelilaisyliopistojen-kanssa|nimeke=Yliopisto arvioinut uudelleen yhteistyön israelilaisyliopistojen kanssa {{!}} Tiedotearkisto {{!}} Opiskelu-palvelu {{!}} Helsingin yliopisto|julkaisu=studies.helsinki.fi|viitattu=2024-05-23}}</ref> Leiri kesti yli kuukauden. Kesäkuun 12. päivänä Helsingin yliopisto pyysi poliisilta virka-apua ja poliisit hajottivat leirin. Paikalta poistettiin noin 30 ihmistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/helsinki/art-2000010495827.html|nimeke=Mielenosoitukset {{!}} Helsingin yliopisto pyysi poliisin apuun mielenosoituksen lopettamiseksi|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2024-06-12|viitattu=2024-06-24}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20093731|nimeke=Poliisi hajotti Palestiinaa tukevan mielenosoituksen Helsingin yliopiston edustalta|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2024-06-13|viitattu=2024-06-24}}</ref>


==== Muualla maailmassa ====
==== Muualla maailmassa ====
Rivi 280: Rivi 350:
Sadattuhannet ihmiset ympäri maailmaa vaativat lokakuun lopulla sotatoimien välitöntä lopettamista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.npr.org/2023/10/30/1209380561/israel-presses-into-gaza-as-pro-palestinian-protests-spread-worldwide | Nimeke = Israel will not agree to a cease-fire, Netanyahu says, as fighting continues in Gaza | Tekijä = Sullivan, Becky ja Estrin, Danie l | Julkaisu = npr | Ajankohta = 30.10.2023 | Viitattu = 10.11.2023 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Sadattuhannet ihmiset ympäri maailmaa vaativat lokakuun lopulla sotatoimien välitöntä lopettamista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.npr.org/2023/10/30/1209380561/israel-presses-into-gaza-as-pro-palestinian-protests-spread-worldwide | Nimeke = Israel will not agree to a cease-fire, Netanyahu says, as fighting continues in Gaza | Tekijä = Sullivan, Becky ja Estrin, Danie l | Julkaisu = npr | Ajankohta = 30.10.2023 | Viitattu = 10.11.2023 | Kieli = {{en}}}}</ref>


Yle uutisoi marraskuun alussa, kuinka kansainväliset suuryritykset [[McDonald’s]] ja [[Starbucks]] joutuivat palestiinalaismyönteisten mielenosoittajien kohteiksi. Mielenosoittajien mukaan McDonald’s jakoi ilmaisia aterioita israelilaissotilaille. Pikaruokayhtiö yritti selittää sekaannusta ravintoloiden toiminnalla [[franchise]]-periaatteella, joten yksittäisten yrittäjien tekemät myyntikampanjat eivät ole osallisena koko ketjuun.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20058891|nimeke=McDonald's, Starbucks ja Britannian kaatuneiden muistopäivä joutuivat Hamasin ja Israelin sodan sijaiskärsijöiksi|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-11-06|viitattu=2023-11-10}}</ref> Lisäksi marraskuun alussa kymmenistä tuhansista ihmisistä koostuva joukko vaati sekä Yhdysvalloissa että Euroopan eri maissa Israelin Gazaan kohdistuvien pommitusten lopettamista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.lemonde.fr/en/international/article/2023/11/05/protests-from-us-to-europe-call-for-halt-to-israeli-bombing-of-gaza_6227878_4.html|nimeke=Protests from US to Europe call for halt to Israeli bombing of Gaza|julkaisu=Le Monde.fr|ajankohta=2023-11-05|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
Yle uutisoi marraskuun alussa, kuinka kansainväliset suuryritykset [[McDonald’s]] ja [[Starbucks]] joutuivat palestiinalaismyönteisten mielenosoittajien kohteiksi. Mielenosoittajien mukaan McDonald’s jakoi ilmaisia aterioita israelilaissotilaille. Pikaruokayhtiö yritti selittää sekaannusta ravintoloiden toiminnalla [[franchise]]-periaatteella, joten yksittäisten yrittäjien tekemät myyntikampanjat eivät ole osallisena koko ketjuun.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20058891|nimeke=McDonald's, Starbucks ja Britannian kaatuneiden muistopäivä joutuivat Hamasin ja Israelin sodan sijaiskärsijöiksi|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-11-06|viitattu=2023-11-10}}</ref> Lisäksi marraskuun alussa kymmenistä tuhansista ihmisistä koostuva joukko vaati sekä Yhdysvalloissa että Euroopan eri maissa Israelin Gazaan kohdistuvien pommitusten lopettamista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.lemonde.fr/en/international/article/2023/11/05/protests-from-us-to-europe-call-for-halt-to-israeli-bombing-of-gaza_6227878_4.html|nimeke=Protests from US to Europe call for halt to Israeli bombing of Gaza|julkaisu=Le Monde.fr|ajankohta=2023-11-05|viitattu=2023-11-10| kieli = {{en}} }}</ref>


Yhdysvaltain yliopistoissa on tapahtunut Gazan sodan alkamisen jälkeen monia yhteenottoja ja mielenosoituksia eri opiskelijoiden välillä. Lisäksi yhteenottoihin on osallistunut satoja tiedekuntien jäseniä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/us-news/2023/nov/09/columbia-university-israel-palestine-gaza-hamas-protest|nimeke=Walkouts, rallies, clashes: Israel-Gaza ‘war of words’ roils Columbia University|tekijä=J. Oliver Conroy|julkaisu=The Guardian|ajankohta=2023-11-09|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref>
Yhdysvaltain yliopistoissa on tapahtunut Gazan sodan alkamisen jälkeen monia yhteenottoja ja mielenosoituksia eri opiskelijoiden välillä. Lisäksi yhteenottoihin on osallistunut satoja tiedekuntien jäseniä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/us-news/2023/nov/09/columbia-university-israel-palestine-gaza-hamas-protest|nimeke=Walkouts, rallies, clashes: Israel-Gaza ‘war of words’ roils Columbia University|tekijä=J. Oliver Conroy|julkaisu=The Guardian| ajankohta = 9.11.2023|viitattu=2023-11-10| kieli = {{en}} }}</ref>


Yhdysvalloissa [[New York]]in [[Manhattan]]illa tapahtui marraskuussa suuria mielenosoituksia sodan laajenemisen pelossa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.nytimes.com/2023/11/09/nyregion/protests-israel-hamas-palestinians-nyc.html|nimeke=Intense Protests Again Shut Down Midtown Manhattan Streets|tekijä=Claire Fahy, Camille Baker|julkaisu=The New York Times|ajankohta=2023-11-10|viitattu=2023-11-11|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>
Yhdysvalloissa [[New York|New Yorkissa]] pidettiin marraskuussa suuria mielenosoituksia sodan laajenemisen pelossa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.nytimes.com/2023/11/09/nyregion/protests-israel-hamas-palestinians-nyc.html|nimeke=Intense Protests Again Shut Down Midtown Manhattan Streets|tekijä=Claire Fahy, Camille Baker|julkaisu=The New York Times|ajankohta=2023-11-10| viitattu = 11.11.2023| kieli = {{en}}}}</ref>


Lontoossa järjestettiin marraskuussa satojen tuhansien ihmisten palestiinalaismyönteisiä mielenosoituksia. Paikallisen poliisin mukaan mielenosoittajia oli noin 300&nbsp;000, mutta järjestäjien mukaan lukumäärä olisi ollut jopa 800&nbsp;000. [[Lontoon poliisi]] kertoi pidättäneensä alueelta 126 protestoijaa, kun poliiseja oli loukkaantunut yhdeksän.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2023/nov/11/hundreds-of-thousands-rally-for-gaza-in-london-as-police-arrest-far-right-protesters|nimeke=Hundreds of thousands rally for Gaza in London as police arrest far-right protesters|tekijä=Mark Townsend, Tobi Thomas, Rajeev Syal, Toby Helm|julkaisu=The Observer|ajankohta=2023-11-11|viitattu=2023-11-12|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref>
Lontoossa järjestettiin marraskuussa satojen tuhansien ihmisten palestiinalaismyönteisiä mielenosoituksia. Paikallisen poliisin mukaan mielenosoittajia oli noin 300&nbsp;000, mutta järjestäjien mukaan lukumäärä olisi ollut jopa 800&nbsp;000. [[Lontoon poliisi]] kertoi pidättäneensä alueelta 126 protestoijaa, kun poliiseja oli loukkaantunut yhdeksän.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.theguardian.com/world/2023/nov/11/hundreds-of-thousands-rally-for-gaza-in-london-as-police-arrest-far-right-protesters|nimeke=Hundreds of thousands rally for Gaza in London as police arrest far-right protesters|tekijä=Mark Townsend, Tobi Thomas, Rajeev Syal, Toby Helm|julkaisu=The Observer|ajankohta=2023-11-11|viitattu=2023-11-12| kieli = {{en}} }}</ref>


Ilmastoaktivisti [[Greta Thunberg]] on osoittanut tukensa palestiinalaisille Amsterdamissa. Thunbergin lausunnot suivaannuttivat saksalaisia ilmastoaktivisteja. Eräs heistä muun muuassa ryntäsi lavalle ja kaappasi Thunbergin mikrofonin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20059961|nimeke=Saksan ilmastoaktivistit pettyivät Greta Thunbergiin – Gazan sota jakaa ilmastoliikettä|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-11-13|viitattu=2023-11-16}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aljazeera.com/program/newsfeed/2023/11/13/man-grabs-mic-from-greta-thunberg-at-climate-rally|nimeke=Man grabs mic from Greta Thunberg at climate rally|julkaisu=Al Jazeera|viitattu=2023-11-16|kieli={{en}}}}</ref>
Ilmastoaktivisti [[Greta Thunberg]] on osoittanut tukensa palestiinalaisille Amsterdamissa. Thunbergin lausunnot suivaannuttivat saksalaisia ilmastoaktivisteja. Eräs heistä muun muuassa ryntäsi lavalle ja kaappasi Thunbergin mikrofonin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20059961|nimeke=Saksan ilmastoaktivistit pettyivät Greta Thunbergiin – Gazan sota jakaa ilmastoliikettä|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-11-13|viitattu=2023-11-16}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aljazeera.com/program/newsfeed/2023/11/13/man-grabs-mic-from-greta-thunberg-at-climate-rally|nimeke=Man grabs mic from Greta Thunberg at climate rally|julkaisu=Al Jazeera|viitattu=2023-11-16|kieli={{en}}}}</ref>
Rivi 293: Rivi 363:
Sadattuhannet ihmiset osoittivat tammikuussa 2024 mieltään sodasta eri puolilla maailmaa, kun sen alkamisesta oli kulunut 100 päivää.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010118468.html|nimeke=Gazan sota jatkunut jo 100 päivää – sadattuhannet ihmiset ryntäsivät kaduille ympäri maailmaa|tekijä=Knapp, Noora|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=14.1.2024|viitattu=3.2.2024|kieli={{en}}}}</ref> Helmikuussa tuhannet ihmiset eri puolilla maailmaa osoittivat mieltään sodasta, kun Israel kertoi jatkavansa hyökkäystä [[Rafah]]in kaupunkiin. Mielenosoituksia järjestettiin muun muassa [[Pariisi]], [[Istanbul]] ja [[Madrid]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aljazeera.com/news/2024/2/17/thousands-take-part-in-pro-palestine-protests-across-the-world|nimeke=Thousands take part in pro-Palestine protests across the world|julkaisu=Al Jazeera|ajankohta=17.2.2024|viitattu=4.3.2024|kieli={{en}}}}</ref>
Sadattuhannet ihmiset osoittivat tammikuussa 2024 mieltään sodasta eri puolilla maailmaa, kun sen alkamisesta oli kulunut 100 päivää.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010118468.html|nimeke=Gazan sota jatkunut jo 100 päivää – sadattuhannet ihmiset ryntäsivät kaduille ympäri maailmaa|tekijä=Knapp, Noora|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=14.1.2024|viitattu=3.2.2024|kieli={{en}}}}</ref> Helmikuussa tuhannet ihmiset eri puolilla maailmaa osoittivat mieltään sodasta, kun Israel kertoi jatkavansa hyökkäystä [[Rafah]]in kaupunkiin. Mielenosoituksia järjestettiin muun muassa [[Pariisi]], [[Istanbul]] ja [[Madrid]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aljazeera.com/news/2024/2/17/thousands-take-part-in-pro-palestine-protests-across-the-world|nimeke=Thousands take part in pro-Palestine protests across the world|julkaisu=Al Jazeera|ajankohta=17.2.2024|viitattu=4.3.2024|kieli={{en}}}}</ref>


=== Antisemitismi ja islam-vastaisuus ===
=== Antisemitismi ja islamofobia ===
Sekä [[antisemitismi]]n että [[islamofobia|islam-vastaisuuden]] on raportoitu lisääntyneen maailmalla.<ref name="mksao">{{Verkkoviite | Osoite = https://apnews.com/article/israel-hamas-antisemitism-europe-massacre-war-protests-1d26266dfd9b2b8dd4c795f420abab47 | Nimeke = With antisemitism rising as the Israel-Hamas war rages, Europe’s Jews worry | Tekijä = Keaten, Jamey ja Kellman, Laurie | Viitattu = 3.1.2024 | Kieli= {{en}} }}</ref><ref name="isamb">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.cbsnews.com/news/anti-arab-and-muslim-bias-incidents-rise-israel-hamas-war/ | Nimeke = "Unprecedented surge" in anti-Arab, anti-Muslim bias incidents reported in U.S. since Israel-Hamas war, advocacy group says | Tekijä = Czachor, Emily Mae | Viitattu = 3.1.2024 | Kieli= {{en}} }}</ref> Euroopassa juutalaiset koululaiset ovat kohdanneet kiusaamista koulussa, Berliinissä pommitettiin synagogaa ja Venäjän lentokentällä mielenosoittajat yrittivät etsiä Israelista matkustavia käsiin. Monet juutalaiset pitävät Palestiinaa tukevissa mielenosoituksissa käytettyä lausetta ”''Joelta merelle, Palestiina tulee olemaan vapaa''” juutalaisvastaisena ja Israelin tuhoamista vaativana.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/74-20058384 | Nimeke = Juutalaisvastaista vai demokratian puolustus? Joelta merelle -slogan on nyt palestiinalaisten tukijoiden huulilla | Tekijä = Pelli, Marleena | Viitattu = 3.1.2024 | Kieli= {{en}} }}</ref><ref name="mksao"/> [[Council on American-Islamic Relations]]in raportin mukaan islamofobinen ja palestiinalaisvastainen retoriikka on kasvanut suuresti Yhdysvalloissa sodan alkamisen jälkeen. Sen mukaan myös muslimi- ja palestiinalaisyhteisöihin on kohdistettu iskuja ja uhkauksia.<ref name="isamb"/>
Sekä [[antisemitismi]]n että [[islamofobia|islamofobian]] on raportoitu lisääntyneen maailmalla.<ref name="mksao">{{Verkkoviite | Osoite = https://apnews.com/article/israel-hamas-antisemitism-europe-massacre-war-protests-1d26266dfd9b2b8dd4c795f420abab47 | Nimeke = With antisemitism rising as the Israel-Hamas war rages, Europe’s Jews worry | Tekijä = Keaten, Jamey ja Kellman, Laurie | Viitattu = 3.1.2024 | Kieli= {{en}} }}</ref><ref name="isamb">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.cbsnews.com/news/anti-arab-and-muslim-bias-incidents-rise-israel-hamas-war/ | Nimeke = "Unprecedented surge" in anti-Arab, anti-Muslim bias incidents reported in U.S. since Israel-Hamas war, advocacy group says | Tekijä = Czachor, Emily Mae | Viitattu = 3.1.2024 | Kieli= {{en}} }}</ref> Euroopassa juutalaiset koululaiset ovat kohdanneet kiusaamista koulussa, Berliinissä tehtiin palopommi-isku synagogaan ja Venäjän lentokentällä mielenosoittajat yrittivät etsiä Israelista matkustavia käsiin.
Monet juutalaiset pitävät Palestiinaa tukevissa mielenosoituksissa käytettyä lausetta ”''Joelta merelle, Palestiina tulee olemaan vapaa''” juutalaisvastaisena ja Israelin tuhoamista vaativana.<ref name=":13">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/74-20058384 | Nimeke = Juutalaisvastaista vai demokratian puolustus? Joelta merelle -slogan on nyt palestiinalaisten tukijoiden huulilla | Tekijä = Pelli, Marleena | Viitattu = 3.1.2024 | Kieli= {{en}} }}</ref><ref name="mksao" /> Tutkija [[Antti Tarvainen (tutkija)|Antti Tarvaisen]] mukaan antisemitismi-syytöksiä käytetään myös tietoisesti palestiinalaisten hiljentämiseen ja huomion viemiseen pois miehityksen ja apartheid-politiikan todellisuudesta.<ref name=":13" />
Yhdysvaltalaisen [[Council on American-Islamic Relations]]in raportin mukaan islamofobinen ja palestiinalaisvastainen retoriikka on kasvanut suuresti Yhdysvalloissa sodan alkamisen jälkeen. Sen mukaan myös muslimi- ja palestiinalaisyhteisöihin on kohdistettu iskuja ja uhkauksia.<ref name="isamb" />


=== Media ===
=== Media ===


==== Sensuuri ====
==== Sensuuri ====
[[Instagram]]in väitettiin sulkeneen erään palestiinalaismyönteisen Instagram-tilin lokakuussa. Lisäksi käyttäjät ovat raportoineet, että heidän Gazaan liittyneet päivityksensä ovat saaneet huomattavasti vähemmän näyttökertoja. Instagramin omistava [[Meta (yritys)|Meta]] kiisti kaikki väitteet sensuurista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20057391|nimeke=Palestiinalaismyönteinen tili suljettiin Instagramissa |julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-10-27|viitattu=2023-11-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
[[Instagram]]in väitettiin sulkeneen erään palestiinalaismyönteisen Instagram-tilin lokakuussa. Lisäksi käyttäjät ovat raportoineet, että heidän Gazaan liittyneet päivityksensä ovat saaneet huomattavasti vähemmän näyttökertoja. Instagramin omistava [[Meta (yritys)|Meta]] kiisti kaikki väitteet sensuurista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20057391|nimeke=Palestiinalaismyönteinen tili suljettiin Instagramissa |julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-10-27| viitattu = 9.11.2023}}</ref>

Ihmisoikeusjärjestö [[Human Rights Watch|Human Rights Watchin]] joulukuussa 2023 julkaistun raportin mukaan muun muassa [[Facebook|Facebookin]] ja [[Instagram|Instagramin]] omistava [[Meta (yritys)|Meta]] on sensuroinut järjestelmällisesti Palestiinaan liittyvää sisältöä sosiaalisen median alustoillaan.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Rasha Younes|Otsikko=Meta’s Broken Promises|Julkaisu=Human Rights Watch|Ajankohta=2023-12-21|www=https://www.hrw.org/report/2023/12/21/metas-broken-promises/systemic-censorship-palestine-content-instagram-and|Kieli=en}}</ref>


==== Propaganda ====
==== Propaganda ====
Sosiaalisessa mediassa alkoi levitä nopeasti harhaanjohtavaa tietoa Gazan sodasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/74-20055879 | Nimeke = Lähi-idässä ilma on sakeana propagandasta | Julkaisu = Yle Uutiset| Ajankohta = 2023-10-19 | Viitattu = 2023-11-09 | ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Marraskuun alussa median tiedustelupalvelu Cyabra oli nähnyt verkossa vähintään 40&nbsp;000 bottia tai selvästi valheellista ja vahingoittavaa tietoa jakavaa käyttäjää sodan alkamisesta lähtien.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.nytimes.com/2023/11/03/technology/israel-hamas-information-war.html|nimeke=In a Worldwide War of Words, Russia, China and Iran Back Hamas|tekijä=Steven Lee Myers, Sheera Frenkel|julkaisu=The New York Times|ajankohta=2023-11-03|viitattu=2023-11-09|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> Hamas oli käyttänyt nopeasti sodan jälkeen Twitterin premium-tilejä propagandavideoiden levittämiseen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.nbcnews.com/tech/misinformation/israel-hamas-war-misinformation-social-media-harder-track-rcna120173|nimeke=Israel-Hamas war misinformation is harder to track, researchers say|julkaisu=NBC News|ajankohta=2023-10-16|viitattu=2023-11-09|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Joidenkin sosiaalisessa mediassa levitettyjen kuvien väitetään olevan peräisin vanhemmista konflikteista tai [[videopeli|videopeleistä]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vox.com/technology/2023/10/12/23913472/misinformation-israel-hamas-war-social-media-literacy-palestine|nimeke=Don’t believe everything you see and hear about Israel and Palestine|tekijä=A. W. Ohlheiser|julkaisu=Vox|ajankohta=2023-10-12|viitattu=2023-11-09|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Erityisesti Al-Ahli Arab -sairaalan isku sai osakseen suuren määrän valheellista tietoa, sillä iskun jälkeen sen tapahtumat, syy ja seuraukset olivat täysin epäselvät.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.npr.org/2023/10/19/1207173798/fake-accounts-old-videos-and-rumors-fuel-chaos-around-gaza-hospital-explosion|nimeke=Fake accounts, old videos and rumors fuel chaos around Gaza hospital explosion|tekijä=Bond, Shannon|julkaisu=npr|ajankohta=19.10.2023|viitattu=10.11.2023}}</ref>
Sosiaalisessa mediassa alkoi levitä nopeasti harhaanjohtavaa tietoa Gazan sodasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/74-20055879 | Nimeke = Lähi-idässä ilma on sakeana propagandasta | Julkaisu = Yle Uutiset| Ajankohta = 2023-10-19 | Viitattu = 2023-11-09 | ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Marraskuun alussa median tiedustelupalvelu Cyabra oli nähnyt verkossa vähintään 40&nbsp;000 bottia tai selvästi valheellista ja vahingoittavaa tietoa jakavaa käyttäjää sodan alkamisesta lähtien.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.nytimes.com/2023/11/03/technology/israel-hamas-information-war.html|nimeke=In a Worldwide War of Words, Russia, China and Iran Back Hamas|tekijä=Steven Lee Myers, Sheera Frenkel|julkaisu=The New York Times|ajankohta=2023-11-03| viitattu = 9.11.2023| kieli = {{en}}}}</ref> Hamas oli käyttänyt nopeasti sodan jälkeen Twitterin premium-tilejä propagandavideoiden levittämiseen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.nbcnews.com/tech/misinformation/israel-hamas-war-misinformation-social-media-harder-track-rcna120173|nimeke=Israel-Hamas war misinformation is harder to track, researchers say|julkaisu=NBC News|ajankohta=2023-10-16| viitattu = 9.11.2023| kieli = {{en}} }}</ref> Joidenkin sosiaalisessa mediassa levitettyjen kuvien väitetään olevan peräisin vanhemmista konflikteista tai [[videopeli|videopeleistä]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.vox.com/technology/2023/10/12/23913472/misinformation-israel-hamas-war-social-media-literacy-palestine|nimeke=Don’t believe everything you see and hear about Israel and Palestine|tekijä=A. W. Ohlheiser|julkaisu=Vox|ajankohta=2023-10-12| viitattu = 9.11.2023| kieli = {{en}} }}</ref> Erityisesti Al-Ahli Arab -sairaalan isku sai osakseen suuren määrän valheellista tietoa, sillä iskun jälkeen sen tapahtumat, syy ja seuraukset olivat täysin epäselvät.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.npr.org/2023/10/19/1207173798/fake-accounts-old-videos-and-rumors-fuel-chaos-around-gaza-hospital-explosion|nimeke=Fake accounts, old videos and rumors fuel chaos around Gaza hospital explosion|tekijä=Bond, Shannon|julkaisu=npr|ajankohta=19.10.2023|viitattu=10.11.2023}}</ref>


==== Muuta ====
==== Muuta ====
Joulukuussa uutisoitiin suomalaisten [[Tiktok]]-käyttäjien kuluttavan monikymmenkertaisesti enemmän Palestiinalle kuin Israelille myönteistä sisältöä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20065989|nimeke=Tiktok valitsi puolensa Gazan sodassa |tekijä=Helin, Satu|julkaisu=Yle.fi|ajankohta=22.12.2023|viitattu=22.12.2023}}</ref>
Joulukuussa uutisoitiin suomalaisten [[Tiktok]]-käyttäjien kuluttavan monikymmenkertaisesti enemmän Palestiinalle kuin Israelille myönteistä sisältöä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20065989|nimeke=Tiktok valitsi puolensa Gazan sodassa |tekijä=Helin, Satu|julkaisu=Yle.fi|ajankohta=22.12.2023|viitattu=22.12.2023}}</ref>

=== Mielipidetutkimukset ===
Gazan asukkaiden keskuudessa tehtyjen useissa kyselytutkimuksissa hieman yli tai alle 70 % vastaajista on ollut sitä mieltä, että Hamasin tekemä hyökkäys Israeliin 7.lokakuuta 2023 oli oikea ratkaisu. Viimeisin tutkimus tehtiin kesäkuussa 2024.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://pcpsr.org/en/node/980|nimeke=Press Release: Public Opinion Poll No (92)|tekijä=Palestinian Center for Policy and Survey Research|ajankohta=12.6.2024|viitattu=4.8.2024}}</ref>

Kahden valtion mallin kannatus palestiinalaisten ja israelilaisten keskuudessa on laskenut. Palestiinalaisista kahden valtion mallia kannatti vuonna 2012 vielä 59&nbsp;%, mutta vuonna 2023 enää 23&nbsp;%. Vastaajista 81&nbsp;% katsoi, että pysyvää rauhaa ei voida koskaan saavuttaa Israelin ja Palestiinan välille.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://news.gallup.com/poll/512828/palestinians-lack-faith-biden-two-state-solution.aspx?utm_source=alert&utm_medium=email&utm_content=morelink&utm_campaign=syndication|nimeke=Palestinians Lack Faith in Biden, Two-State Solution|tekijä=Loschky, Jay|ajankohta=18.10.2023|julkaisija=Gallup|viitattu=27.12.2023}}</ref> Israelissa kahden valtion mallia kannatti vuoden 2012 kyselyyn vastanneista 61&nbsp;%, mutta vuonna 2023 [[Gazan sota 2023|Hamasin hyökkäyksen]] jälkeen enää 25&nbsp;%. Vuonna 2012 itsenäistä Palestiinaa vastusti 30&nbsp;% israelilaisista, mutta vuonna 2023 jo 65&nbsp;%. Lisäksi 74&nbsp;% israelilaisvastaajista uskoi, ettei pysyvää rauhaa voida koskaan saavuttaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://news.gallup.com/poll/547760/life-israel-oct-charts.aspx|nimeke=Life in Israel After Oct. 7 in 5 Charts|tekijä=Vigers, Benedict|ajankohta=22.12.2023|julkaisija=Gallup|viitattu=27.12.2023}}</ref>


== Muut vaikutukset ==
== Muut vaikutukset ==
Rivi 312: Rivi 393:


Israelin viisukappaleen alkuperäiset sanat hylättiin maaliskuussa, koska niiden sanottiin viittaavan Israelin ja Hamasin sotaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20077399|nimeke=Israel muutti kilpailukappaleensa päästäkseen Euroviisuihin|tekijä=Vedenpää, Ville|julkaisu=yle.fi|ajankohta=3.3.2024|viitattu=7.3.2024}}</ref> Myöhemmin kappaleen sanoitukset julkaistiin uudelleen ja sanat saivat Euroopan yleisradiounionin hyväksynnän.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20078177|nimeke=Israelin yleisradioyhtiö: Israelin viisukappaleen sanoitukset saivat vihreää valoa|tekijä=Heiskanen, Pietu|julkaisu=yle.fi|ajankohta=7.3.2024|viitattu=7.3.2024}}</ref>
Israelin viisukappaleen alkuperäiset sanat hylättiin maaliskuussa, koska niiden sanottiin viittaavan Israelin ja Hamasin sotaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20077399|nimeke=Israel muutti kilpailukappaleensa päästäkseen Euroviisuihin|tekijä=Vedenpää, Ville|julkaisu=yle.fi|ajankohta=3.3.2024|viitattu=7.3.2024}}</ref> Myöhemmin kappaleen sanoitukset julkaistiin uudelleen ja sanat saivat Euroopan yleisradiounionin hyväksynnän.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20078177|nimeke=Israelin yleisradioyhtiö: Israelin viisukappaleen sanoitukset saivat vihreää valoa|tekijä=Heiskanen, Pietu|julkaisu=yle.fi|ajankohta=7.3.2024|viitattu=7.3.2024}}</ref>

== Alueen humanitaarinen tilanne ==
=== Historia ===
Gaza on ollut jo vuosikymmeniä ennen sodan alkamista hyvin heikkotasoinen paikka elää. Suurinta osaa alueen hieman yli kahden miljoonan asukkaan väestöstä on vaivannut köyhyys. Alue on myös äärimmäisen tiheään asuttua.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009912722.html|nimeke=Tällainen on ”maailman suurin avovankila”, jossa valtaosa ihmisistä elää köyhyydessä|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-10-10|viitattu=2023-11-08}}</ref> Jo vuonna 2021 lähes kaikella väestöllä ei ollut mahdollisuutta saada puhdasta juomavettä, minkä lisäksi sähköstä oli suuri pula. Monet lapset kärsivät [[aliravitsemus|aliravitsemuksesta]] ja alueen kaikista lapsista noin 60 prosenttia kärsi [[anemia]]sta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://reliefweb.int/report/occupied-palestinian-territory/grave-reality-life-gaza|nimeke=The grave reality of life in Gaza - occupied Palestinian territory|julkaisu=reliefweb.int|ajankohta=2021-08-29|viitattu=2023-11-08|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
=== Väestö ===
[[Tiedosto:Population pyramid of Gaza Strip 2013.png|pienoiskuva|Gazan väestötiedot vuonna 2013.]]
[[Gazan kaista]] on noin kymmenen kilometriä leveä ja siitä kaksi kolmasosaa on rakennettua. Gazassa elää noin 2,3 miljoonaa ihmistä<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=https://www.voanews.com/a/save-the-children-tells-voa-one-child-is-killed-every-10-minutes-in-gaza/7347135.html|nimeke=Save the Children Tells VOA: One Child Is Killed Every 10 Minutes in Gaza|julkaisu=Voice of America|ajankohta=2023-11-08|viitattu=2023-11-09|ietf-kielikoodi=en}}</ref>, joista noin 800&nbsp;000 on lapsia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.savethechildren.net/news/after-15-years-blockade-four-out-five-children-gaza-say-they-are-living-depression-grief-and|nimeke=After 15 years of blodkade: four out of five childen in Gaza say they are living with depression, grief, and fear|julkaisu=savethechildren|viitattu=9.11.2023}}</ref> Väestö on ahtautunut noin 140 neliökilometrin suuruiselle alueelle, joka on noin [[Las Vegas]]in kokoinen.<ref name=":4">{{Verkkoviite|osoite=https://www.npr.org/2023/10/19/1206479861/israel-gaza-hamas-children-population-war-palestinians|nimeke=Children make up nearly half of Gaza's population. Here's what it means for the war|julkaisu=npr|ajankohta=19.10.2023|viitattu=9.11.2023|kieli={{en}}}}</ref> Gazan väestötiheys oli 6&nbsp;508&nbsp;as.&nbsp;/&nbsp;km² vuonna 2022.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010245112.html|nimeke=Gazan sota on siviileille poikkeuksellisen lohduton|tekijä=Huttunen, Anni|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=28.2.2024|viitattu=2.3.2024}}</ref> Suurin osa väestöstä on [[Muslimi|muslimeita]].<ref name=":4" />

=== Sota ===

Sodan alkuvaiheilla ruoan, veden sekä sähkön vienti Gazaan keskeytettiin. Israelin piirityksen vuoksi välttämättömien elintarvikkeiden vienti aluelle on käytännössä mahdotonta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20054490|nimeke=Tänne ihmiset nyt hakeutuvat suojaan Gazassa – katso kartat|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-10-12|viitattu=2023-11-08|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Gazan viranomaisten mukaan yli puolet alueen asunnoista on tuhoutunut asumiskelvottomiksi tai vahingoittunut vakavasti konfliktin alkamisen jälkeen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-middle-east-20415675|nimeke=Gaza Strip in maps: Life in Gaza under siege|julkaisu=BBC News|ajankohta=2012-11-22|viitattu=2023-11-08|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> 24. lokakuuta ainakin 16 sairaalaa ja 32 terveyskeskusta oli poissa käytöstä, 113 terveyskeskukseen oli hyökätty sekä kolme kirkkoa ja 56 moskeijaa oli vaurioitunut. Samoihin aikoihin kodeistaan oli paennut noin 1,5 miljoonaa ihmistä, joka on 62 prosenttia Gazan väestöstä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.nrc.no/perspectives/2023/10-things-you-should-know-about-the-humanitarian-situation-in-gaza/|nimeke=10 things you should know about the humanitarian situation in Gaza|julkaisu=NRC|viitattu=2023-11-08|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Gazassa on arvioitu noin 180 naisen synnyttävän joka päivä. Syntyvät vauvat ovat usein hyvin pienikokoisia tai sairaita, he syntyvät kuolleina tai kuolevat nopeasti synntyksen jälkeen. Synnyttävien äitien ja lasten on kerrottu kärsivän aliravitsemuksesta, nestehukasta, ja keisarileikkaukset toteutetaan hyvin rajatulla puudutuksella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/74-20079480 | Nimike = Lääkärit eivät enää näe Gazassa normaalikokoisia vauvoja – ”Tämä on ihmisyyden kriisi” | Julkaisu = yle.fi | Ajankohta = 16.3.2024 | Viitattu = 17.3.2024}}</ref>Alueen sairaaloihin on tuotu useita lapsia, jotka ovat menettäneet perheensä sodassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20064703|nimeke=Useat lapset menettäneet perheensä Gazan sodassa – Unicefin mukaan orpojen määrä Gazassa on räjähtänyt|tekijä=Osiopva, Elsa|julkaisu=YLE|ajankohta=12.12.2023|viitattu=13.12.2023}}</ref> Sodassa kuoleekin kokonaisia perheitä yksittäisissä ilmaiskuissa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-67273969|nimeke=Gaza casualties: 'Most of the children in my family photo are dead'|tekijä=Hegarty, Stephanie|julkaisu=BBC|ajankohta=11.11.2023|viitattu=16.12.2023|kieli={{en}}}}</ref> Ihmiset pakenevat sotaa jalkasin, sekä erilaisilla kulkuvälineillä, kuten autoilla ja rekoilla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.sss.fi/2023/10/israelissa-uhriluku-on-noussut-yli-1-300n-gazassa-noin-1-800aan/|nimeke=Israelissa uhriluku on noussut yli 1 300:n, Gazassa noin 1 800:aan|tekijä=STT|julkaisu=SSS.fi|ajankohta=2023-10-13|viitattu=2023-11-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Jo kolmen ensimmäisen päivän aikana kodeistaan paenneita ihmisiä oli yli 187&nbsp;000.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/art-2000009911803.html|nimeke=Israel sanoo saaneensa Gazan rajan ”melko lailla hallintaan” – YK:n mukaan yli 187 000 ihmistä paennut Israelin ilmaiskuja|tekijä=STT–AFP|julkaisu=Aamulehti|ajankohta=2023-10-10|viitattu=2023-11-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Sähkön loppumisen myötä gazalaiset eivät voi ladata puhelimiaan eivätkä täten tiedä miten maailmalla uutisoidaan sodasta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/middle-east/gazans-say-nowhere-go-they-prepare-israeli-assault-after-hamas-raid-2023-10-09/|nimeke=Gazans say nowhere to go as they prepare for Israeli assault after Hamas raid|tekijä=Nidal Al-Mughrabi, Nidal Al-Mughrabi|julkaisu=Reuters|ajankohta=2023-10-10|viitattu=2023-11-09|ietf-kielikoodi=en}}</ref>

Marraskuun puolenvälin jälkeen Israel iski kahteen Gazan pohjoisosassa sijaitsevaan kouluun.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aljazeera.com/news/2023/11/18/israeli-forces-strike-al-fakhoora-school-in-northern-gaza|nimeke=Many killed in Israeli attacks on two schools in northern Gaza|julkaisu=Al Jazeera|viitattu=2023-11-19|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Hyökkäyksissä kuoli noin 50 ihmistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.newarab.com/news/dozens-killed-israel-strikes-un-school-northern-gaza|nimeke=Dozens killed as Israel strikes UN school in northern Gaza|tekijä=The New Arab Staff|julkaisu=https://www.newarab.com/|ajankohta=2023-11-18|viitattu=2023-11-19|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Marraskuun lopulle mentäessä Israelin kouluiskuissa oli kuollut 183 opettajaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hrw.org/news/2023/11/22/israel/gaza-hostilities-take-horrific-toll-children|nimeke=Israel/Gaza Hostilities Take Horrific Toll on Children|tekijä=Becker, Jo|julkaisu=Human Rights Watch|ajankohta=22.11.2023|viitattu=16.12.2023|kieli={{en}}}}</ref> Tammikuun loppupuolella Israel oli iskenyt yli 390 oppilaitokseen Gazassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.npr.org/2024/01/24/1226534897/israel-has-destroyed-hundreds-of-educational-institutions-in-gaza-since-the-war|nimeke=Israel destroys hundreds of educational institutions in Gaza since the war started|julkaisu=npr.org|ajankohta=24.1.2024|viitattu=5.3.2024|kieli={{en}}}}</ref>

Lukuiset israelilaiset silminnäkijät ovat kertoneet Hamasin taistelijoiden raiskanneen ja silvonneen israelilaisia naisia. Viranomaiset ovat yrittäneet etsiä väitteille perusteita, mutta löytämistä vaikeuttaa muun muuassa se, että suuri osa uhreista tapettiin tekojen jälkeen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010042597.html|nimeke=Silminnäkijät: Hamas teki karmivaa seksuaalista väki­valtaa loka­kuun hyökkäyksessä|tekijä=Rulamo, Anssi|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=8.12.2023|viitattu=16.12.2023}}</ref>

Gazan sotaa pidettiin poikkeuksellisen raakana, kun sen alusta oli kulunut viisi kuukautta. On hyvin harvinaista, että konfliktissa olisi kuollut yhtä paljon ihmisiä samassa ajassa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20077040|nimeke=Tilastot osoittavat: Gazan sota on poikkeuksellisen raaka|julkaisu=yle.fi|ajankohta=7.3.2024|viitattu=7.3.2024}}</ref>

==== Uhrit ja panttivangit ====
[[Tiedosto:Gaza envelope after coordinated surprise offensive on Israel, October 2023 (KBG GPO06).jpg|pienoiskuva|oikea|Hyökkäyksen tuhoja ja surmattuja ihmisiä [[Be’eri]]n kibbutsissa.]]
[[Tiedosto:Fars Photo of Destruction in Gaza Strip during 2023 War 02.jpg|pienoiskuva|Rakennuksien kärsimiä vaurioita Gazassa.]]
[[File:Damage in Gaza Strip during the October 2023 - 40.jpg|thumb|Haavoittunutta palestiinalaista lasta viedään sairaalaan [[Gaza (kaupunki)|Gazan kaupungissa]] 11. lokakuuta.]]
Sodassa on kuollut 29. helmikuuta 2024 mennessä yli 30&nbsp;000 ihmistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.npr.org/2024/02/29/1234159514/gaza-death-toll-30000-palestinians-israel-hamas-war|nimeke=Gaza's death toll now exceeds 30,000. Here's why it's an incomplete count|tekijä=Batrawy, Aya|julkaisu=npr.org|ajankohta=29.2.2024|viitattu=2.3.2024|kieli={{en}}}}</ref> Näistä lapsia on yli 12&nbsp;500.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.savethechildren.net/news/gaza-time-running-out-reports-emerging-children-dying-due-lack-food-save-children|nimeke=Gaza: Time running out with reports emerging of children dying due to a lack of food - save the children|julkaisu=Save the Children|ajankohta=27.2.2024|viitattu=2.3.2024|kieli={{en}}}}</ref> Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri [[António Guterres]] on kuvaillut Gazaa ”lasten hautausmaaksi”.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20059206|nimeke=Miljoonat seuraavat, kun tämä 22-vuotias gazalainen julkaisee videoita sodasta – Instagramin supersuosio tuli parissa viikossa|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-11-09|viitattu=2023-11-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Yksi lapsi kuolee alueella 10 minuutin välein.<ref name=":2" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/middle-east/child-killed-average-every-10-minutes-gaza-says-who-chief-2023-11-10/|nimeke=A child killed on average every 10 minutes in Gaza|tekijä=Nichols, Michelle|julkaisu=Reuters|ajankohta=11.11.2023|viitattu=16.12.2023}}</ref> Tuhansia lapsia kuoli jo ensimmäisten kahden viikon aikana.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.unicef.org/press-releases/gaza-has-become-graveyard-thousands-children|nimeke=Gaza has become a graveyard for thousands of children|julkaisu=unicef|ajankohta=31.10.2023|viitattu=17.12.2023|kieli={{en}}}}</ref> Lapsia oli kuollut yli 10&nbsp;000 alle sata päivää sodan alkamisen jälkeen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.savethechildren.net/news/gaza-10000-children-killed-nearly-100-days-war|nimeke=Gaza: 10,000 children killed in nearly 100 days of war|julkaisu=Save the Children|ajankohta=11.1.2024|viitattu=2.3.2024|kieli={{en}}}}</ref> Joulukuussa [[Unicef]]in johtajan Catherine Russelin mukaan Gaza on maailman vaarallisin paikka olla lapsi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010050375.html|nimeke=Gaza on nyt maailman vaarallisin paikka olla lapsi|tekijä=Raita-aho, Sanna|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=11.12.2023|viitattu=13.12.2023}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010070135.html|nimeke=Unicef vetoaa sairaaloista turvaa hakevien lasten puolesta, YK:n turvallisuus­neuvoston määrä äänestää Gazasta|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=19.12.2023|viitattu=22.12.2023}}</ref> Maaliskuussa 2024 Unicef arvioi yli miljoonan lapsen tarvitsevan mielenterveys- ja psykososiaalista tukea Gazan alueella.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20077187|nimeke=Gazassa lapset ovat menettäneet koko tukiverkkonsa, ja se tekee sodasta heille erityisen traumaattisen|tekijä=Happo, Pauliina|julkaisu=yle.fi|ajankohta=3.3.2023|viitattu=3.3.2023}}</ref> [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]] mukaan ainakin kymmenen lasta oli kuollut aliravitsemukseen ja nestehukkaan maaliskuun ensimmäisen viikkoon mennessä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20078105|nimeke=YK varoittaa vakavasta nälänhädästä Gazassa – lapsia kuolee jo aliravitsemukseen ja nestehukkaan|tekijä=Kankkonen, Tom|julkaisu=yle.fi|ajankohta=7.3.2024|viitattu=7.3.2024}}</ref> Unicefin mukaan joka kuudes alle 2-vuotias lapsi kärsii vakavasta aliravitsemuksesta Gazan alueella.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010273162.html|nimeke=WHO pääsi Gazan sairaaloihin ensimmäistä kertaa kuukausiin – useita lapsia kuollut nälkään|tekijä=Huttunen, Anni|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=5.3.2024|viitattu=7.3.2024}}</ref>

Noin puoli tuntia hyökkäyksen alkamisen jälkeen palestiinalaishyökkääjät [[Re'imin musiikkifestivaalin joukkomurha|iskivät]] [[elektroninen tanssimusiikki|elektronisen tanssimusiikin]] Supernova Sukkot Gathering -festivaaliin, johon osallistui 3&nbsp;000 ihmistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.billboard.com/music/music-news/israel-festival-attack-hamas-deaths-1235436712/ | Nimeke = At Least 260 People Dead After Attack At Israeli Electronic Music Festival | Tekijä = Bain, Katle | Ajankohta = 8.10.2023 | Julkaisu = Billboard | Viitattu = 9.10.2023 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref name="BBC 2">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/world-middle-east-67047034 | Nimeke = 'Like a horror movie' - Israel music festival-goers fled in hail of bullets | Tekijä = Gillett, Francesca | Ajankohta = 9.10.2023 | Julkaisu = BBC News | Viitattu = 9.10.2023 | Kieli = {{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite |osoite=https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009909723.html |nimeke=Tällainen on musiikkifestivaali, jolle äärijärjestö Hamas hyökkäsi |tekijä=Körkkö, Hilla |julkaisu=Helsingin Sanomat |ajankohta=2023-10-10 |viitattu=2023-10-10 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/74-20054200 | Julkaisija = Yle.fi | Nimeke = Hamas tappoi satoja nuoria festivaaleilla viikonloppuna – kooste näyttää, kuinka tapahtumat etenivät | Ajankohta = 10.10.2023 | Viitattu = 10.10.2023}}</ref> Festivaalialue sijaitsi maaseudulla lähellä [[kibbutsi]] [[Re’im]]iä Gazan kaistan rajan lähistöllä.<ref name="BBC 2" /><ref name="CNN">{{Verkkoviite | Osoite = https://edition.cnn.com/2023/10/07/middleeast/israel-gaza-fighting-hamas-attack-music-festival-intl-hnk/index.html | Nimeke = Desert horror: Music festival goers heard rockets, then Gaza militants fired on them and took hostages | Tekijä = Murphy, Paul. P ym. | Ajankohta = 7.10.2023 | Julkaisu = CNN | Viitattu = 9.10.2023 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Palestiinalaisia hyökkääjiä tuli Gazan kaistan rajan yli [[moottoroitu varjoliito|moottoroiduilla varjoliitimillä]].<ref name="New York Post">{{Verkkoviite|Osoite=https://nypost.com/2023/10/08/horrifying-images-show-victims-of-hamas-attack-at-nova-music-festival/|Nimeke=Horrifying images reveal Hamas massacre at rave, where Israeli officers acted as human shields to protect civilians|Tekijä=Reyes, Ronny|Julkaisu=New York Post|Ajankohta=8.10.2023|Viitattu=9.10.2023|Kieli={{en}}}}</ref> Israelilaisen Channel 12 -kanavan haastatteleman silminnäkijän mukaan raketti-iskusta varoittavat sireenit alkoivat soida ja festivaalialueelle hyökkäsi pakettiautoissa 50 sotilasunivormuun pukeutunutta terroristia.<ref name="BBC 2" /><ref name="New York Post" /> Hyökkääjät ampuivat väkijoukkoon ja heittivät [[kranaatti|kranaatteja]] sekä [[tainnutuskranaatti|tainnutuskranaatteja]] ihmisiä kohti. Israelin yleisradion haastattelema lääkäri kertoi, että terroristit odottivat pakenevia ihmisiä [[hätäuloskäynti|hätäuloskäynneillä]] tappaakseen heidät. Hänen mukaansa hyökkääjät myös ampuivat koko hänen lääkintäryhmänsä, ambulanssista poistuneen ensihoitajan ja heidän hoitamansa haavoittuneet.<ref name="New York Post" /> Tappamisen lisäksi hyökkääjät ottivat ihmisiä panttivangeiksi ja veivät heitä Gazaan.<ref name="New York Post" /><ref name="CNN" />

Kuolleita oli ainakin 260. Festivaaliin osallistuneiden lisäksi kuolleiden joukossa on israelilaisia sotilaita, jotka pyrkivät suojelemaan siviileitä toimimalla ihmiskilpinä.<ref name="New York Post" /> Tapettujen, panttivangiksi kaapattujen ja kadonneiden joukossa on israelilaisten lisäksi ainakin britti, saksalainen ja amerikkalais-israelilainen.<ref name="BBC 2" /> 19. lokakuuta Hamasin arvioitiin ottaneen yli 200 panttivankia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/world-middle-east-67053011 | Nimeke = Hamas hostages: Who are the people taken from Israel? | Selite = | Julkaisu = BBC News | Ajankohta = 19.10.2023 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = BBC | Viitattu = 19.10.2023 | Kieli = {{en}} }}</ref> Iskuissa kuolleita kansalaisiaan ovat vahvistaneet esimerkiksi Yhdysvallat, [[Ranska]], [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]], [[Ukraina]] ja [[Thaimaa]].<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/useiden-maiden-kansalaisia-kuollut-israelin-ja-hamasin-valisissa-taisteluissa-evakuoinnit-kaynnissa/8795268 |nimeke=Useiden maiden kansalaisia kuollut Israelin ja Hamasin välisissä taisteluissa – evakuoinnit käynnissä |julkaisu=MTV Uutiset |ajankohta=2023-10-09 |viitattu=2023-10-10 |ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Hamas otti sodan ensimmäisenä päivänä 17 Nepalin kansalaista panttivangiksi. Seuraavana päivänä heistä 10 oli tapettu, yksi kateissa, neljä sairaalahoidossa ja kaksi turvassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nepallivetoday.com/2023/10/08/10-nepalis-killed-one-still-missing-as-hamas-terrorist-group-attacks-israel/ | Nimeke = 10 Nepalis killed, one still missing as Hamas terrorist group attacks Israel | Tekijä = | Ajankohta = 8.10.2023 | Julkaisu = Nepal Live Today | Viitattu = 8.10.2023 | Kieli = {{en}} }}</ref> 7. marraskuuta mennessä Hamas oli vapauttanut yhteensä neljä naispanttivankia, kaksi yhdysvaltalaista ja kaksi israelilaista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.cnn.com/2023/11/07/middleeast/israel-mood-gaza-war-intl-cmd/index.html|nimeke=The world is turning against Israel’s war in Gaza – and many Israelis don’t understand why|tekijä=Ivana Kottasová|julkaisu=CNN|ajankohta=2023-11-07|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=en}}</ref>

==== Pakolaisuus ====
Lokakuun lopulla 629&nbsp;000 gazalaista pakolaista oli turvassa 150 [[UNRWA|UNRWA:n]] tiloissa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.voanews.com/a/is-there-a-path-to-refugee-resettlement-for-palestinians-/7330124.html|nimeke=Is There a Path to Refugee Resettlement for Palestinians?|julkaisu=Voice of America|ajankohta=2023-10-28|viitattu=2023-11-16|ietf-kielikoodi=en}}</ref> 15. marraskuuta yli kaksi kolmasosaa Gazan yli kahdesta miljoonasta asukkaasta oli paennut sodan alkamisen jälkeen.<ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://www.aljazeera.com/gallery/2023/11/15/as-israels-war-on-gaza-rages-humanitarian-crisis-worsens|nimeke=Photos: As Israel’s war on Gaza rages, humanitarian crisis worsens|julkaisu=Al Jazeera|viitattu=2023-11-16|ietf-kielikoodi=en}}</ref> He etsivät suojaa muun muassa sairaaloiden pihoista, autoista, kaduilta ja sukulaisten kodeista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.anera.org/blog/5-facts-about-the-humanitarian-situation-in-gaza/|nimeke=5 Facts About the Humanitarian Situation in Gaza|julkaisu=Anera|ajankohta=6.11.2023|viitattu=4.3.2024|kieli={{en}}}}</ref>

==== Sairaalat ====
Gazan sairaaloista oli lokakuun lopussa jäljellä enää pari toimivaa, joista nekin toimivat puutteellisesti.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/art-2000009954661.html|nimeke=Avustusjärjestöiltä katkesivat kaikki yhteydet Gazaan: ”Täysi hiljaisuus”|tekijä=Lassi Lapintie|julkaisu=Aamulehti|ajankohta=2023-10-28|viitattu=2023-11-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Marraskuussa kerrottiin Gazassa sijatitsevan sairaalan Al-Shifan joutuvan hyökkäyksen kohteeksi viisi kertaa alle vuorokaudessa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aljazeera.com/news/liveblog/2023/11/10/israel-hamas-war-live-fears-grow-for-palestinians-at-gaza-hospitals|nimeke=As Israeli tanks surround hospitals, UN calls northern Gaza ‘hell on Earth’|tekijä=Mersiha Gadzo,Virginia Pietromarchi,Edna Mohamed|julkaisu=Al Jazeera|viitattu=2023-11-10|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Marraskuussa [[Maailman terveysjärjestö]] kertoi Gazan ja Länsirantojen sairaaloiden tai muiden terveydenhuollosta vastaavien palveluiden saaneen yli 250 iskua.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009985101.html|nimeke=Gazan suurin sairaala on jäänyt täysin saarroksiin: ”Emme voi evakuoitua”|tekijä=STT, Minja Viitanen, Ayla Albayrak|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=2023-11-11|viitattu=2023-11-11|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Israelin armeijan mukaan Hamas on käyttänyt sairaaloita operatiivisena tukikohtana ja olisi piillottanut aseita niiden alla kulkeviin tunneleihin. Hamas on kiistänyt kaikki syytteet.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.cnbc.com/2023/11/11/israel-hamas-war-live-updates-latest-news-on-gaza-conflict.html|nimeke=Israel-Hamas war live updates: 'Catastrophic' situation at Gaza hospital as attacks ramp up; Pro-Palestinian march due in London|tekijä=Rebecca Picciotto,Katrina Bishop|julkaisu=CNBC|viitattu=2023-11-11|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Marraskuussa iskujen seurauksena sairaalassa olleet haavoittuneet gazalaiset pakotettiin etsimään turvapaikkaa muualta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.nbcnews.com/news/world/gaza-israel-al-shifa-hospitals-under-fire-palestinian-rcna124587|nimeke=Heavy fighting around Gaza’s largest hospital forces many to flee|julkaisu=NBC News|ajankohta=2023-11-10|viitattu=2023-11-12|ietf-kielikoodi=en}}</ref>

9. marraskuuta Israelin ilmaiskun sanottiin tuhonneen Al-Shifan sairaalan sydänosaston.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://english.alarabiya.net/News/middle-east/2023/11/12/Israeli-airstrike-destroys-Al-Shifa-hospital-s-cardiac-ward|nimeke=Israeli airstrike destroys Al Shifa hospital’s cardiac ward|julkaisu=alarabiya|ajankohta=9.11.2023|viitattu=12.11.2023}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.barrons.com/news/hamas-health-official-says-israel-strike-destroys-al-shifa-hospital-cardiac-ward-e09e1246|nimeke=Hamas Health Official Says Israel Strike Destroys Al-Shifa Hospital Cardiac Ward|tekijä=AFP-Agence France Presse|julkaisu=www.barrons.com|viitattu=2023-11-12|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> Kolme päivää myöhemmin tehohoidossa olevien vauvojen evakuointia suunniteltiin Israelin armeijan toimesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/middle-east/fighting-rages-israel-says-ready-evacuate-babies-gazas-main-hospital-2023-11-11/|nimeke=Israel offers Gaza hospital evacuation for babies but fighting rages on|tekijä=Nidal Al-Mughrabi, Emily Rose, Maayan Lubell, Nidal Al-Mughrabi|julkaisu=Reuters|ajankohta=2023-11-12|viitattu=2023-11-12|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Palestiinalaisviranomaisten mukaan sairaalassa oli kuollut ennen suunnitelmaa kaksi vastasyntynyttä ja kymmenien olleen vaarassa sairaalaan kohdistuvien iskujen keskellä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hindustantimes.com/world-news/israel-offers-to-evacuate-babies-from-main-gaza-hospital-amid-war-101699770550552.html|nimeke=Israel offers to evacuate babies from main Gaza hospital amid war|julkaisu=Hindustan Times|ajankohta=2023-11-12|viitattu=2023-11-12|ietf-kielikoodi=en}}</ref>

Pakolaisten pakeneminen on Gazan sodassa huomattavasti harvempaa kuin Ukrainan sodassa 2023. Syyn kertoi Lähi-itään ja Palestiinaan erikoistunut tutkija Mikko Joronen, jonka mukaan rajanylityspaikat ovat suljettuja ja pakolaiset pelkäisivät etteivät enää pääsisi takaisin kotiinsa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20057314|nimeke=Gazassa siviilit eivät pakene pommituksia kuten Ukrainassa – tutkija kertoo syyn|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-10-28|viitattu=2023-11-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Egypti ja Jordania valtiot ovat kieltäytyneet jyrkästi ottamaan Gazan sodan pakolaisia maahansa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://apnews.com/article/palestinian-jordan-egypt-israel-refugee-502c06d004767d4b64848d878b66bd3d|nimeke=Why Egypt and other Arab countries are unwilling to take in Palestinian refugees from Gaza|julkaisu=AP News|ajankohta=2023-10-18|viitattu=2023-11-09|ietf-kielikoodi=en}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.voanews.com/a/why-egypt-other-arab-countries-are-unwilling-to-take-refugees-from-gaza/7316575.html|nimeke=Why Egypt, Other Arab Countries Are Unwilling to Accept Refugees From Gaza|julkaisu=Voice of America|ajankohta=2023-10-18|viitattu=2023-11-09|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Jordaniassa on kuitenkin joitain palestiinalaisia. [[UNRWA]] tarjoaa pakolaisille sosiaalipalveluja, koulutusta, terveydenhuoltoa ja suojaa muutamissa valtioissa ja myös sota-alueilla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.voanews.com/a/is-there-a-path-to-refugee-resettlement-for-palestinians-/7330124.html|nimeke=Is There a Path to Refugee Resettlement for Palestinians?|julkaisu=Voice of America|ajankohta=2023-10-28|viitattu=2023-11-09|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
[[Tiedosto:Fars Photo of Refugees in Gaza Strip during 2023 War 03.jpg|pienoiskuva|Haavoittunut pakolaistyttö.]]
Marraskuun puolivälissä Israel julkaisi videon, jonka mukaan Hamas olisi ollut piilossa sairaalan alla. Videossa Israel väitti Hamasin rakentaneen erilaisia tiloja sairaalan alle. ''Helsingin sanomien'' faktantarkastaja John Elinin mielestä video oli erittäin vaikeasti todistettavissa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009990764.html|nimeke=Gazan sota {{!}} Israel julkaisi videon, jonka mukaan Hamas piileskelee sairaalan alla – ”Todistusvoima näyttää heikolta”, sanoo faktantarkastaja|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-11-14|viitattu=2023-11-16|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Samoihin aikoihin Israelin asevoimat teki rynnäkön al-Shifan sairaalaan. Israelin ja Yhdysvaltaiset lähteet kertoivat löytäneensä sieltä Hamasin tukikohdan ja aseita.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009991936.html|nimike=Valkoinen talo: Hamasilla komento­keskus sairaalan alla}} </ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-middle-east-67436154|nimike=BBC goes inside Al-Shifa hospital with the Israeli army}}</ref> Hamas kiisti kaikki väitteet tukikohdista ja aseista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ts.fi/uutiset/6161441|nimeke=Israelin asevoimat sanoo löytäneensä al-Shifan sairaalasta aseita, Hamas kiistää|tekijä=Arttu Mäkelä, Henrietta Nyberg, Sanna Raita-aho|julkaisu=ts.fi|ajankohta=2023-11-15|viitattu=2023-11-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Sairaala oli ollut viime päivinä ennen iskua laajojen sotilaallisten toimien kohteena.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009992055.html|nimeke=Gazan sota {{!}} Näin israelilaissotilaiden rynnäkkö Gazan suurimpaan sairaalaan eteni keskiviikkona|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-11-15|viitattu=2023-11-16|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> YK:n mukaan sairaalassa oli iskujen aikaan yli 2 300 ihmistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ts.fi/uutiset/6161225|nimeke=Israel sanoo aloittaneensa sotilaallisen operaation al-Shifan sairaalassa Gazassa|tekijä=STT TT-AFP|julkaisu=ts.fi|ajankohta=2023-11-15|viitattu=2023-11-19|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

Israel ilmoitti lopettaneensa sotilaalliset toimet 17. joulukuuta Gazan kaistalla sijaitsevassa sairaalassa. Palestiinalaisten mukaan Israel tulitti potilashuoneita ja pidätti henkilökuntaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010063821.html|nimeke=Israelin operaatio sairaalalla päättynyt: palestiinalaisten mukaan Israel tulitti potilas­huoneita ja otti kiinni henkilö­kuntaa|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=17.12.2023|viitattu=17.12.2023}}</ref> Israelin joukot hyökkäsivät Nasserin sairaalaan helmikuussa 2024. WHO kertoi olleensa järkyttynyt sairaalan kokemista tuhoista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20075415|nimeke=Maailman terveysjärjestö sanoo järkyttyneensä Nasserin sairaalan tuhosta Gazassa|tekijä=Juonala, Marja|julkaisu=yle.fi|ajankohta=20.2.2024|viitattu=26.2.2024}}</ref>

==== Talous ====
Yhdistyneiden kansakuntien mukaan jo ennen sodan alkua 81 prosenttia Gazan asukkaista lueteltiin köyhiksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20064141|nimeke=Epätavallinen kuljetus raunioiden läpi Gazassa: 900 000 seteliä vietiin maan eteläosiin|tekijä=Kajander, Riikka|julkaisu=Yle.fi|ajankohta=8.12.2023|viitattu=15.12.2023}}</ref> Joulukuussa Pohjois-Gazan läpi kuljetettiin noin 50 miljoonan dollarin arvosta seteleitä vahvisti käteisriippuvaiseen Gazaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ft.com/content/4efde557-1c78-45ad-9982-8855e1837fdd|nimeke=‘Unusual convoy’: the mission to retrieve 900,000 banknotes from north Gaza|julkaisu=The Financial Times|ajankohta=8.12.2023|viitattu=15.12.2023|kieli={{en}}}}</ref> Rahoja säilytettiin ennen tätä kahdessa pankkikonttorissa pankkiautomaatittomalla alueella.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://en.globes.co.il/en/article-cash-convoy-moves-900000-banknotes-through-gaza-report-1001464623|nimeke=Cash convoy moves 900,000 banknotes through Gaza - report|tekijä=Vaizberg, Meytal|julkaisu=GLOBES|ajankohta=10.12.2023|viitattu=15.12.2023|kieli={{en}}}}</ref>


=== Humanitaarinen apu ===
=== Humanitaarinen apu ===
Ensimmäiset humanitaarisen avun rekat saatiin kuljetettua Gazaan Rafahin rajanylityspaikalta, minkä jälkeen raja suljettiin. Israel salli rekkojen toimittavan Gazaan muun muassa ruokaa ja vettä, mutta ei esimerkiksi polttoaineita.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ensimmaiset-humanitaarista-apua-kuljettavat-rekat-ovat-paasseet-egyptista-gazaan-saattue-ei-saa-olla-viimeinen/8803568|nimeke=Ensimmäiset humanitaarista apua kuljettavat rekat ovat päässeet Egyptistä Gazaan – "Saattue ei saa olla viimeinen"|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2023-10-21|viitattu=2023-11-07}}</ref> Gazassa asuvat palestiinalaiset ovat täysin riippuvaisia kansainvälisesti toimitettavasta humanitaarisesta avusta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20056138|nimeke=Rafahin rajanylityspaikka ei avaudu tänään – tuhannet ihmiset odottavat pääsyä pois Gazasta, josta on loppumassa vesi ja ruoka|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-10-20|viitattu=2023-11-09}}</ref>
Ensimmäiset humanitaarisen avun rekat saatiin kuljetettua Gazaan Rafahin rajanylityspaikalta, minkä jälkeen raja suljettiin. Israel salli rekkojen toimittavan Gazaan muun muassa ruokaa ja vettä, mutta ei esimerkiksi polttoaineita.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/ensimmaiset-humanitaarista-apua-kuljettavat-rekat-ovat-paasseet-egyptista-gazaan-saattue-ei-saa-olla-viimeinen/8803568|nimeke=Ensimmäiset humanitaarista apua kuljettavat rekat ovat päässeet Egyptistä Gazaan – "Saattue ei saa olla viimeinen"|julkaisu=mtvuutiset.fi|ajankohta=2023-10-21|viitattu=2023-11-07}}</ref> Gazassa asuvat palestiinalaiset ovat täysin riippuvaisia kansainvälisesti toimitettavasta humanitaarisesta avusta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20056138|nimeke=Rafahin rajanylityspaikka ei avaudu tänään – tuhannet ihmiset odottavat pääsyä pois Gazasta, josta on loppumassa vesi ja ruoka|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-10-20| viitattu = 9.11.2023}}</ref>


Israelin armeijan kerrottiin ampuneen YK:n humanitaarista apua kuljettanutta saattuetta vahtineita gazalaisia poliiseja helmikuussa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.newarab.com/news/us-envoy-gaza-police-officers-guarding-aid-killed-israel|nimeke=US envoy: Palestinian police officers killed by Israeli forces guarding Gaza aid in Rafah|julkaisu=The New Arab|ajankohta=17.2.2024|viitattu=5.3.2024|kieli={{en}}}}</ref>
Israelin armeijan kerrottiin ampuneen YK:n humanitaarista apua kuljettanutta saattuetta vahtineita gazalaisia poliiseja helmikuussa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.newarab.com/news/us-envoy-gaza-police-officers-guarding-aid-killed-israel|nimeke=US envoy: Palestinian police officers killed by Israeli forces guarding Gaza aid in Rafah|julkaisu=The New Arab|ajankohta=17.2.2024|viitattu=5.3.2024|kieli={{en}}}}</ref>
Rivi 366: Rivi 401:
Helmikuun lopulla yli sata palestiinalaista kuoli ruoka-apua hakiessaan Israelin armeijan avaamaan tuleen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20077050|nimeke=Yli sata palestiinalaista kuoli ruoka-apua hakiessaan – silminnäkijöiden mukaan Israelin sotilaat ampuivat väkijoukkoon|tekijä=Romsi, Vilma|julkaisu=yle.fi|ajankohta=29.2.2024|viitattu=2.3.2024}}</ref> Israelin armeijan mukaan he kuolivat jäätyään toisten apua hakevien jalkoihin ja avustusrekkojen alle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aljazeera.com/news/2024/2/29/dozens-killed-injured-by-israeli-fire-in-gaza-while-collecting-food-aid|nimeke=‘Massacre’: Dozens killed by Israeli fire in Gaza while collecting food aid|julkaisu=Aljazeera|ajankohta=29.2.2024|viitattu=2.3.2024|kieli={{en}}}}</ref> Armeija kuitenkin sanoi, että se oli ampunut useita uhkaavasti käyttäytyneitä palestiinalaisia kohti.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.timesofisrael.com/dozens-of-gazans-said-killed-in-stampede-for-aid-idf-opens-fire-blamed-for-deaths/|nimeke=Dozens killed in Gaza aid stampede; IDF says its fire caused no more than 10 casualties|tekijä=Fabian, Emanuel|julkaisu=The Times of Israel|ajankohta=29.2.2024|viitattu=4.3.2024|kieli={{en}}}}</ref> Lukuisat maat ja kansainväliset järjestöt vaativat nopeasti tapahtuman jälkeen riippumatonta tutkimusta tapahtumien kulusta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20077124|nimeke=Gazan ruoka-apujonon verilöylyyn johtaneista tapahtumista eri versioita – riippumatonta tutkimusta vaaditaan maailmalla|tekijä=Haukka, Inka|julkaisu=yle.fi|ajankohta=1.3.2024|viitattu=2.3.2024}}</ref>
Helmikuun lopulla yli sata palestiinalaista kuoli ruoka-apua hakiessaan Israelin armeijan avaamaan tuleen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20077050|nimeke=Yli sata palestiinalaista kuoli ruoka-apua hakiessaan – silminnäkijöiden mukaan Israelin sotilaat ampuivat väkijoukkoon|tekijä=Romsi, Vilma|julkaisu=yle.fi|ajankohta=29.2.2024|viitattu=2.3.2024}}</ref> Israelin armeijan mukaan he kuolivat jäätyään toisten apua hakevien jalkoihin ja avustusrekkojen alle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aljazeera.com/news/2024/2/29/dozens-killed-injured-by-israeli-fire-in-gaza-while-collecting-food-aid|nimeke=‘Massacre’: Dozens killed by Israeli fire in Gaza while collecting food aid|julkaisu=Aljazeera|ajankohta=29.2.2024|viitattu=2.3.2024|kieli={{en}}}}</ref> Armeija kuitenkin sanoi, että se oli ampunut useita uhkaavasti käyttäytyneitä palestiinalaisia kohti.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.timesofisrael.com/dozens-of-gazans-said-killed-in-stampede-for-aid-idf-opens-fire-blamed-for-deaths/|nimeke=Dozens killed in Gaza aid stampede; IDF says its fire caused no more than 10 casualties|tekijä=Fabian, Emanuel|julkaisu=The Times of Israel|ajankohta=29.2.2024|viitattu=4.3.2024|kieli={{en}}}}</ref> Lukuisat maat ja kansainväliset järjestöt vaativat nopeasti tapahtuman jälkeen riippumatonta tutkimusta tapahtumien kulusta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20077124|nimeke=Gazan ruoka-apujonon verilöylyyn johtaneista tapahtumista eri versioita – riippumatonta tutkimusta vaaditaan maailmalla|tekijä=Haukka, Inka|julkaisu=yle.fi|ajankohta=1.3.2024|viitattu=2.3.2024}}</ref>


Seuraavaksi Israelia syytettiin yli 20:n apua hakeneiden gazalaisten ampumisesta maaliskuun puolivälissä. Paikan päällä olleen [[Al Jazeera]]n toimittajan mukaan Israelin helikopteri ampui jonoa kohti. Israelin asevoimat kiisti kaikki syytteet.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/74-20079273 | Nimike = Palestiinalaislähteet: Ainakin 20 kuoli Israelin tulitettua avustusjonoa – Israel kiistää | Tekijä = Haukka, Inka | Julkaisu = yle.fi | Ajankohta = 15.3.2024 | Viitattu = 17.3.2024}}</ref>
Seuraavaksi Israelia syytettiin yli 20:n apua hakeneiden gazalaisten ampumisesta maaliskuun puolivälissä. Paikan päällä olleen [[Al Jazeera]]n toimittajan mukaan Israelin helikopteri ampui jonoa kohti. Israelin asevoimat kiisti kaikki syytteet.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://yle.fi/a/74-20079273|Nimike=Palestiinalaislähteet: Ainakin 20 kuoli Israelin tulitettua avustusjonoa – Israel kiistää|Tekijä=Haukka, Inka|Julkaisu=yle.fi|Ajankohta=15.3.2024|Viitattu=17.3.2024}}</ref>


Israel kertoi huhtikuussa lisäävänsä avustusrekkojen määrää 500 rekkaan päivässä Yhdysvaltain vaatimusten jälkeen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010352203.html | Nimeke = Israel aikoo lisätä avun pääsyä Gazaan 500 rekkaan päivässä | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 11.4.2024 | Viitattu = 14.4.2024}}</ref>
Israel kertoi huhtikuussa lisäävänsä avustusrekkojen määrää 500 rekkaan päivässä Yhdysvaltain vaatimusten jälkeen.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010352203.html|Nimeke=Israel aikoo lisätä avun pääsyä Gazaan 500 rekkaan päivässä|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Ajankohta=11.4.2024|Viitattu=14.4.2024}}</ref>


==== Suomi ====
==== Suomi ====
Viikko Hamasin toteuttaman hyökkäyksen jälkeen [[Suomen Punainen Risti|Suomen Punaisen Ristin]] avustustoiminnan johtaja Tiina Saarikoski kertoi humanitaarisen avun tilan palestiinalaisalueilla olevan katastrofaalinen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20054508|nimeke=Suomen Punainen Risti Israelin ja palestiinalaisalueiden tilanteesta: ”Siviilien tilanne on erittäin huolestuttava”|julkaisu=Yle.fi|ajankohta=2023-10-11|viitattu=2023-11-07}}</ref> [[Suomen Lähetysseura]] lahjoitti siivilien auttamiseen 150&nbsp;000 euroa, joista puolet meni paikallisen Itä-Jerusalemissa sijaitsevan Augusta Victoria -sairaalan tukemiseen ja loput suoraan hädässä olevien siviilien auttamiseen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://felm.suomenlahetysseura.fi/lahetysseuralta-150-000-euroa-siviilien-auttamiseen-israel-palestiina-kriisissa/|nimeke=Lähetysseuralta 150&nbsp;000 euroa siviilien auttamiseen Israel-Palestiina-kriisissä|tekijä=Heli Vuohelainen|julkaisu=Suomen Lähetysseura|ajankohta=2023-10-16|viitattu=2023-11-07}}</ref> Lokakuun lopulla Suomen Punaisen ristin johtama katastrofivalmiusyksikkö lähti Egyptiin varmistamaan hätäavun saapumisen Gazan alueelle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.punainenristi.fi/uutiset/2023/suomen-punaisen-ristin-johtama-katastrofivalmiusyksikko-lahtee-egyptiin-koordinoimaan-hataavun-perillemenoa-gazaan/|nimeke=Suomen Punaisen Ristin johtama katastrofivalmiusyksikkö lähtee Egyptiin koordinoimaan hätäavun perillemenoa Gazaan|julkaisu=punainenristi.fi|ajankohta=2023-10-27|viitattu=2023-11-07|}}</ref> Marraskuussa Suomen valtio ilmoitti tukevansa miljoonalla eurolla Punaisen ristin työtä Israelissa, Gazassa ja Länsirannalla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://valtioneuvosto.fi/-/suomi-tukee-punaisen-ristin-liikkeen-tyota-israelissa-gazassa-ja-lansirannalla|nimeke=Suomi tukee Punaisen Ristin liikkeen työtä Israelissa, Gazassa ja Länsirannalla|julkaisu=Valtioneuvosto|ajankohta=2023-11-08|viitattu=2023-11-10}}</ref>
Viikko Hamasin toteuttaman hyökkäyksen jälkeen [[Suomen Punainen Risti|Suomen Punaisen Ristin]] avustustoiminnan johtaja kertoi humanitaarisen avun tilan palestiinalaisalueilla olevan katastrofaalinen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20054508|nimeke=Suomen Punainen Risti Israelin ja palestiinalaisalueiden tilanteesta: ”Siviilien tilanne on erittäin huolestuttava”|julkaisu=Yle.fi|ajankohta=2023-10-11|viitattu=2023-11-07}}</ref> [[Suomen Lähetysseura]] lahjoitti siivilien auttamiseen 150&nbsp;000 euroa, joista puolet meni paikallisen Itä-Jerusalemissa sijaitsevan Augusta Victoria -sairaalan tukemiseen ja loput suoraan hädässä olevien siviilien auttamiseen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://felm.suomenlahetysseura.fi/lahetysseuralta-150-000-euroa-siviilien-auttamiseen-israel-palestiina-kriisissa/|nimeke=Lähetysseuralta 150&nbsp;000 euroa siviilien auttamiseen Israel-Palestiina-kriisissä|tekijä=Heli Vuohelainen|julkaisu=Suomen Lähetysseura|ajankohta=2023-10-16|viitattu=2023-11-07}}</ref> Lokakuun lopulla Suomen Punaisen ristin johtama katastrofivalmiusyksikkö lähti Egyptiin varmistamaan hätäavun saapumisen Gazan alueelle.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.punainenristi.fi/uutiset/2023/suomen-punaisen-ristin-johtama-katastrofivalmiusyksikko-lahtee-egyptiin-koordinoimaan-hataavun-perillemenoa-gazaan/|nimeke=Suomen Punaisen Ristin johtama katastrofivalmiusyksikkö lähtee Egyptiin koordinoimaan hätäavun perillemenoa Gazaan|julkaisu=punainenristi.fi|ajankohta=2023-10-27|viitattu=2023-11-07|}}</ref> Marraskuussa Suomen valtio ilmoitti tukevansa miljoonalla eurolla Punaisen ristin työtä Israelissa, Gazassa ja Länsirannalla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://valtioneuvosto.fi/-/suomi-tukee-punaisen-ristin-liikkeen-tyota-israelissa-gazassa-ja-lansirannalla|nimeke=Suomi tukee Punaisen Ristin liikkeen työtä Israelissa, Gazassa ja Länsirannalla|julkaisu=Valtioneuvosto| ajankohta = 8.11.2023|viitattu=2023-11-10}}</ref>


==== Yhdysvallat ====
==== Yhdysvallat ====
Joe Biden ilmoitti Yhdysvaltojen lahjoittavan 100 miljoonaa dollaria humanitaarista apua Gazalle ja [[Länsiranta|Länsirannalle]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.politico.com/news/2023/10/18/biden-humanitarian-aid-gaza-west-bank-00122212|nimeke=Biden announces $100 million in humanitarian aid to Gaza and West Bank|tekijä=Kelly Garrity|julkaisu=POLITICO|ajankohta=2023-10-18|viitattu=2023-11-07|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Lokakuun lopussa Biden painosti Netanjahua viemään enemmän humanitaarista apua Gazaan. Hän painosti muun muuassa Internet-yhteyksien palauttamista tietyille erillisalueille.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.cnn.com/2023/10/30/politics/biden-netanyahu-aid-gaza/index.html|nimeke=Biden pressed Netanyahu to get more humanitarian aid into Gaza as fears grow over conflict escalating {{!}} CNN Politics|tekijä=Alyssa Kraus|julkaisu=CNN|ajankohta=2023-10-30|viitattu=2023-11-07|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
Joe Biden ilmoitti Yhdysvaltojen lahjoittavan 100 miljoonaa dollaria humanitaarista apua Gazalle ja [[Länsiranta|Länsirannalle]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.politico.com/news/2023/10/18/biden-humanitarian-aid-gaza-west-bank-00122212|nimeke=Biden announces $100 million in humanitarian aid to Gaza and West Bank|tekijä=Kelly Garrity|julkaisu=POLITICO|ajankohta=2023-10-18|viitattu=2023-11-07| kieli = {{en}} }}</ref> Lokakuun lopussa Biden painosti Netanjahua viemään enemmän humanitaarista apua Gazaan. Hän painosti muun muuassa Internet-yhteyksien palauttamista tietyille erillisalueille.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.cnn.com/2023/10/30/politics/biden-netanyahu-aid-gaza/index.html|nimeke=Biden pressed Netanyahu to get more humanitarian aid into Gaza as fears grow over conflict escalating {{!}} CNN Politics|tekijä=Alyssa Kraus|julkaisu=CNN|ajankohta=2023-10-30|viitattu=2023-11-07| kieli = {{en}} }}</ref>


Yhdysvallat kertoi suunnittelevansa avustuksia Gazaan ilmapudotuksilla. Sen sanotaan olevan yksi monimutkaisimmista sotilasoperaatioista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20077321|nimeke=Yhdysvallat suunnittelee avustuksia Gazaan ilmapudotuksilla – ”Vain muutamia sotilasoperaatioita, jotka olisivat monimutkaisempia”|julkaisu=yle.fi|ajankohta=1.3.2024|viitattu=2.3.2024}}</ref> Ilmapudotukset aloitettiin maaliskuussa, ja niiden toimittamiseen osallistui Yhdysvaltojen lisäksi ainakin [[Jordan]], [[Yhdistyneet arabiemiraatit]] ja [[Ranska]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010274869.html|nimeke=Pohjois-Gazaan pudotetaan nyt ruokaa ilmasta – tapa on vaarallinen, harvinainen ja kallis|tekijä=Aholainen, Saara & Rautaheimo, Kaisa|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=7.3.2024|viitattu=7.3.2024}}</ref> Ilmapudotukset todettiin nopeasti epätehokkaksi, ja se tappoi ihmisiä lähipäivinä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20078398|nimeke=Gazan auttaminen ilmasta käsin ei toimi, ihmisiä on jopa kuollut laskuvarjopakettien alle|tekijä=Tuomaala, Erja|julkaisu=yle.fi|ajankohta=9.3.2024|viitattu=9.3.2024}}</ref>
Yhdysvallat kertoi suunnittelevansa avustuksia Gazaan ilmapudotuksilla. Sen sanotaan olevan yksi monimutkaisimmista sotilasoperaatioista.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20077321|nimeke=Yhdysvallat suunnittelee avustuksia Gazaan ilmapudotuksilla – ”Vain muutamia sotilasoperaatioita, jotka olisivat monimutkaisempia”|julkaisu=yle.fi|ajankohta=1.3.2024|viitattu=2.3.2024}}</ref> Ilmapudotukset aloitettiin maaliskuussa, ja niiden toimittamiseen osallistui Yhdysvaltojen lisäksi ainakin [[Jordan]], [[Yhdistyneet arabiemiraatit]] ja [[Ranska]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010274869.html|nimeke=Pohjois-Gazaan pudotetaan nyt ruokaa ilmasta – tapa on vaarallinen, harvinainen ja kallis|tekijä=Aholainen, Saara & Rautaheimo, Kaisa|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=7.3.2024|viitattu=7.3.2024}}</ref> Ilmapudotukset todettiin nopeasti epätehokkaksi, ja se tappoi ihmisiä lähipäivinä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20078398|nimeke=Gazan auttaminen ilmasta käsin ei toimi, ihmisiä on jopa kuollut laskuvarjopakettien alle|tekijä=Tuomaala, Erja|julkaisu=yle.fi|ajankohta=9.3.2024|viitattu=9.3.2024}}</ref>


==== Järjestöt ====
==== Järjestöt ====
Monet kansainväliset avustusjärjestöt ovat olleet erityisesti sodan alkuaikoina vaikeuksissa humanitaarisen avun kuljettamisessa sotilaallisen uhan vuoksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20057821|nimeke=Gazan sota näkyy nyt järjestöissä: apua on tullut vähemmän kuin Ukrainaan mutta enemmän kuin muualle|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-11-01|viitattu=2023-11-07|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Eri avustusjärjestöt ovat myös menettäneet yhteyden Gazassa oleviin työntekijöihinsä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kaleva.fi/israelin-armeija-kertoi-tehneensa-150-iskua-gazaan/5996651|nimeke=Israelin armeija kertoi tehneensä 150 iskua Gazaan ja tappaneensa yhden Hamasin komentajista|julkaisu=Kaleva|viitattu=2023-11-08|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Näihin avustusjärjestöihin lukeutuvat muun muuassa [[Maailman terveysjärjestö]] (WHO) ja [[Lääkärit ilman rajoja]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ts.fi/uutiset/6144721|nimeke=Yhteydet Gazaan ovat mediatietojen mukaan poikki – Hamas kertoo taistelevansa Israelin joukkoja vastaan kahdella alueella Gazassa|tekijä=Anne Salomäki, Minja Viitanen, STT|julkaisu=ts.fi|ajankohta=2023-10-27|viitattu=2023-11-09|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> WHO kertoi menettäneensä marraskuussa yhteyden Gazan Al-Shifan sairaalan työntekijöihinsä ja kertoi olevansa erittäin huolissaan sairaassa olevien potilaiden ja työntekijöiden turvallisuudesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.wsj.com/livecoverage/israel-hamas-war-gaza-strip-2023-11-11/card/world-health-organization-says-it-can-t-reach-contacts-at-al-shifa-hospital-PBRoOd8FgVi4orsHw3BC|nimeke=World Health Organization Says It Can't Reach Contacts at Al-Shifa Hospital|julkaisu=WSJ|viitattu=2023-11-12|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>
Monet kansainväliset avustusjärjestöt ovat olleet erityisesti sodan alkuaikoina vaikeuksissa humanitaarisen avun kuljettamisessa sotilaallisen uhan vuoksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20057821|nimeke=Gazan sota näkyy nyt järjestöissä: apua on tullut vähemmän kuin Ukrainaan mutta enemmän kuin muualle|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-11-01|viitattu=2023-11-07}}</ref> Eri avustusjärjestöt ovat myös menettäneet yhteyden Gazassa oleviin työntekijöihinsä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kaleva.fi/israelin-armeija-kertoi-tehneensa-150-iskua-gazaan/5996651|nimeke=Israelin armeija kertoi tehneensä 150 iskua Gazaan ja tappaneensa yhden Hamasin komentajista|julkaisu=Kaleva| viitattu = 8.11.2023}}</ref> Näihin avustusjärjestöihin lukeutuvat muun muuassa [[Maailman terveysjärjestö]] (WHO) ja [[Lääkärit ilman rajoja]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ts.fi/uutiset/6144721|nimeke=Yhteydet Gazaan ovat mediatietojen mukaan poikki – Hamas kertoo taistelevansa Israelin joukkoja vastaan kahdella alueella Gazassa|tekijä=Anne Salomäki, Minja Viitanen, STT|julkaisu=ts.fi|ajankohta=2023-10-27| viitattu = 9.11.2023}}</ref> WHO kertoi menettäneensä marraskuussa yhteyden Gazan Al-Shifan sairaalan työntekijöihinsä ja kertoi olevansa erittäin huolissaan sairaassa olevien potilaiden ja työntekijöiden turvallisuudesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.wsj.com/livecoverage/israel-hamas-war-gaza-strip-2023-11-11/card/world-health-organization-says-it-can-t-reach-contacts-at-al-shifa-hospital-PBRoOd8FgVi4orsHw3BC|nimeke=World Health Organization Says It Can't Reach Contacts at Al-Shifa Hospital|julkaisu=WSJ|viitattu=2023-11-12| kieli = {{en}}}}</ref>


===== Euroopan unioni =====
===== Euroopan unioni =====
Euroopan komissio lahjoitti humanitaarista apua Gazalle lokakussa 75 miljoonaa euroa.<ref name="Nimetön_4-20240110212302">{{Verkkoviite|osoite=https://www.politico.eu/article/eu-triple-funding-humanitarian-aid-gaza-israel-hamas-conflict-crisis/|nimeke=EU triples funding to Gaza after a week of mixed messages on Israel crisis|julkaisu=POLITICO|ajankohta=2023-10-15|viitattu=2023-11-07|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Myöhemmin Euroopan komissio lahjoitti Gazalle vielä 25 miljoonaa euroa. Joseph Borrell ehdotti suunnitelmaa, jossa Israel lopettaisi sotatoimet siihen asti, kunnes [[Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liike|Punainen Risti]] pääsisi panttivankien luokse.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009972233.html|nimeke=Gazan sota {{!}} EU:lta 25 miljoonaa euroa lisää humanitaarista tukea Gazaan|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-11-06|viitattu=2023-11-07|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Komissio ilmoitti työskentelevänsä YK:n järjestön kanssa, jotta apu varmasti tavoittaisi sitä tarvitsevat.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/middle-east/eu-triples-immediate-humanitarian-aid-gaza-2023-10-14/|nimeke=EU triples immediate humanitarian aid for Gaza|julkaisu=Reuters|ajankohta=2023-10-14|viitattu=2023-11-07|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
Euroopan komissio lahjoitti humanitaarista apua Gazalle lokakussa 75 miljoonaa euroa.<ref name="Nimetön_4-20240110212302">{{Verkkoviite|osoite=https://www.politico.eu/article/eu-triple-funding-humanitarian-aid-gaza-israel-hamas-conflict-crisis/|nimeke=EU triples funding to Gaza after a week of mixed messages on Israel crisis|julkaisu=POLITICO|ajankohta=2023-10-15|viitattu=2023-11-07| kieli = {{en}} }}</ref> Myöhemmin Euroopan komissio lahjoitti Gazalle vielä 25 miljoonaa euroa. Joseph Borrell ehdotti suunnitelmaa, jossa Israel lopettaisi sotatoimet siihen asti, kunnes [[Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun kansainvälinen liike|Punainen Risti]] pääsisi panttivankien luokse.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009972233.html|nimeke=Gazan sota {{!}} EU:lta 25 miljoonaa euroa lisää humanitaarista tukea Gazaan|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2023-11-06|viitattu=2023-11-07}}</ref> Komissio ilmoitti työskentelevänsä YK:n järjestön kanssa, jotta apu varmasti tavoittaisi sitä tarvitsevat.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.reuters.com/world/middle-east/eu-triples-immediate-humanitarian-aid-gaza-2023-10-14/|nimeke=EU triples immediate humanitarian aid for Gaza|julkaisu=Reuters|ajankohta=2023-10-14|viitattu=2023-11-07| kieli = {{en}} }}</ref>


===== Yhdistyneet kansakunnat =====
===== Yhdistyneet kansakunnat =====
Lokakuussa [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]] humanitaarisen avun johtajan mukaan, jos siviilien turvallista kulkumahdollisuutta ei järjestetä, sillä voi olla Gazan alueella ”katastrofaaliset humanitaariset seuraukset”.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.talouselama.fi/uutiset/yklta-kova-viesti-israelille-rikkoo-sodan-saantoja-ja-perusinhimillisyytta/756ecf18-18f7-4552-8ba8-0418470f5ff9|nimeke=YK:lta kova viesti Israelille: ”Rikkoo sodan sääntöjä ja perusinhimillisyyttä”|tekijä=Katja Incoronato|julkaisu=Talouselämä|ajankohta=2023-10-14|viitattu=2023-11-07|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
Lokakuussa [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]] humanitaarisen avun johtajan mukaan, jos siviilien turvallista kulkumahdollisuutta ei järjestetä, sillä voi olla Gazan alueella ”katastrofaaliset humanitaariset seuraukset”.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.talouselama.fi/uutiset/yklta-kova-viesti-israelille-rikkoo-sodan-saantoja-ja-perusinhimillisyytta/756ecf18-18f7-4552-8ba8-0418470f5ff9|nimeke=YK:lta kova viesti Israelille: ”Rikkoo sodan sääntöjä ja perusinhimillisyyttä”|tekijä=Katja Incoronato|julkaisu=Talouselämä|ajankohta=2023-10-14|viitattu=2023-11-07}}</ref>


YK:n sisarjärjestön [[UNRWA|UNRWA:n]] työntekijät työskentelevät Gazassa hyvin vaarallisissa olosuhteissa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://unsdg.un.org/latest/stories/how-un-helping-civilians-gaza|nimeke=How the UN is helping civilians in Gaza|julkaisu=United Nations Sustainable Development Group|ajankohta=15.1.2024|viitattu=4.3.2024|kieli={{en}}}}</ref> Tammikuuhun 2024 mennessä Gazassa oli kuollut 152 UNRWA:n työntekijää.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://edition.cnn.com/2024/01/27/middleeast/unrwa-israel-hamas-october-7-allegations-intl/index.html|nimeke=What we know about Israel’s allegations against UN staffers in Gaza|julkaisu=CNN|ajankohta=29.1.2024|viitattu=4.3.2024|kieli={{en}}}}</ref>
YK:n sisarjärjestön [[UNRWA|UNRWA:n]] työntekijät työskentelevät Gazassa hyvin vaarallisissa olosuhteissa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://unsdg.un.org/latest/stories/how-un-helping-civilians-gaza|nimeke=How the UN is helping civilians in Gaza|julkaisu=United Nations Sustainable Development Group|ajankohta=15.1.2024|viitattu=4.3.2024|kieli={{en}}}}</ref> Tammikuuhun 2024 mennessä Gazassa oli kuollut 152 UNRWA:n työntekijää.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://edition.cnn.com/2024/01/27/middleeast/unrwa-israel-hamas-october-7-allegations-intl/index.html|nimeke=What we know about Israel’s allegations against UN staffers in Gaza|julkaisu=CNN|ajankohta=29.1.2024|viitattu=4.3.2024|kieli={{en}}}}</ref>
Rivi 395: Rivi 430:
Kaikkia Gazan sodan osapuolia säätelee sama laki, joka perustuu sopimuksiin ja sotarikostuomioistuinten päätöksiin. Säännöt ovat peräisin 1800-luvulta, mutta nykyään sotalait painottuvat [[Geneven sopimukset|Geneven sopimusten]] varalle.<ref name="Nimetön_4-20240110212302"/> Sääntöjen mukaan gazalaisilla siviileillä pitäisi olla saavutettavissa elämän perustarpeet, kuten vesi, ravinto ja sairaanhoitopalvelut.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.care-international.org/news/israel-gaza-conflict-atrocities-against-civilians-can-be-worst-seen-decades | Nimeke = Israel-Gaza Conflict: Atrocities against civilians can be the worst seen in decades | Julkaisu = CARE International | Ajankohta = 2023-10-11 | Viitattu = 2023-11-10 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Kaikkia Gazan sodan osapuolia säätelee sama laki, joka perustuu sopimuksiin ja sotarikostuomioistuinten päätöksiin. Säännöt ovat peräisin 1800-luvulta, mutta nykyään sotalait painottuvat [[Geneven sopimukset|Geneven sopimusten]] varalle.<ref name="Nimetön_4-20240110212302"/> Sääntöjen mukaan gazalaisilla siviileillä pitäisi olla saavutettavissa elämän perustarpeet, kuten vesi, ravinto ja sairaanhoitopalvelut.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.care-international.org/news/israel-gaza-conflict-atrocities-against-civilians-can-be-worst-seen-decades | Nimeke = Israel-Gaza Conflict: Atrocities against civilians can be the worst seen in decades | Julkaisu = CARE International | Ajankohta = 2023-10-11 | Viitattu = 2023-11-10 | Kieli = {{en}}}}</ref>


Jo ensimmäisten viikkojen aikana sekä Israel että Hamas tekivät monien asiantuntijoiden mukaan [[sotarikos|sotarikoksia]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://apnews.com/article/israel-hamas-gaza-war-crimes-icc-1a42212b95a7f6ce54909fb22e0d681d | Nimeke = Experts say Hamas and Israel are committing war crimes in their fight | Julkaisu = AP News | Ajankohta = 2023-10-13 | Viitattu = 2023-11-07 | Kieli = {{en}}}}</ref> Hamasin mukaan Israel kohdistaa iskuja siviileihin, kun taas Israel kertoo Hamasin piilottavan taistelijoitaan erinäisiin siviilikohteisiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/74-20058702 | Nimeke = Hamas ei noudata minkäänlaisia sodan sääntöjä, mutta se ei vapauta Israelia humanitaarisesta oikeudenmukaisuudesta, sanoo emeritusprofessori | Julkaisu = yle.fi | Ajankohta = 2023-11-05 | Viitattu = 2023-11-07}}</ref> Hamas on saanut laajasti kritiikkiä siviilien surmaamisesta sodan aikana<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.journalisten.se/nyheter/over-100-anmalningar-om-gazakriget-fientliga-medier-fenomenet-kan-forklara | Nimeke = Över 100 anmälningar om Gazakriget – ”fientliga medier-fenomenet” kan förklara | Julkaisu = journalisten.se | Viitattu = 2023-11-10 | Kieli = {{sv}}}}</ref>, mutta myös Israel osittain.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.economist.com/is-israel-acting-within-the-laws-of-war-in-gaza | Nimeke = Is Israel acting within the laws of war? | Julkaisu = The Economist | Ajankohta = 2023-10-14 | Viitattu = 2023-11-10 | Kieli = {{en}}}}</ref> Hamasin sotilaiden kerrotaan kuvanneen myös videoita, kun he surmaavat siviilejä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nbcnews.com/news/investigations/videos-hamas-attack-suggest-jihadism-evolved-chilling-new-ways-rcna122564 | Nimeke = Videos of Hamas attack suggest a chilling evolution of jihadist tactics | Julkaisu = NBC News | Ajankohta = 2023-10-28 | Viitattu = 2023-11-10 | Kieli = {{en}}}}</ref> Israel näytti videoita kymmenille ulkomaisille toimittajille lähes 45 minuutin ajan sotilastukikohdassa Tel Avivissa. ''[[The Guardian]]in'' mukaan se yritti näin kiistää tai vähätellä tekojensa vakavuutta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.theguardian.com/world/2023/oct/23/israel-shows-footage-of-hamas-killings-to-counter-denial-of-atrocities | Nimeke = Israel shows footage of Hamas killings ‘to counter denial of atrocities’ | Tekijä = Carroll, Rory | Julkaisu = The Guardian | Ajankohta = 2023-10-23 | Viitattu = 2023-11-10 | Kieli = {{en}}}}</ref> Yhdysvaltalaisen [[Volker Türk]]in mukaan palestiinalaisryhmät ovat syyllistyneet vakaviin sotarikoksiin pidettyään ihmisiä panttivankeina ja hyökättyään raa’asti eri alueille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://news.un.org/en/story/2023/11/1143362 | Nimeke = At Rafah crossing, Türk says both Israel and Hamas have committed war crimes | Julkaisu = news.un.org | Ajankohta = 2023-11-08 | Viitattu = 2023-11-09 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Jo ensimmäisten viikkojen aikana sekä Israel että Hamas tekivät monien asiantuntijoiden mukaan [[sotarikos|sotarikoksia]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://apnews.com/article/israel-hamas-gaza-war-crimes-icc-1a42212b95a7f6ce54909fb22e0d681d | Nimeke = Experts say Hamas and Israel are committing war crimes in their fight | Julkaisu = AP News | Ajankohta = 2023-10-13 | Viitattu = 2023-11-07 | Kieli = {{en}}}}</ref> Hamasin mukaan Israel kohdistaa iskuja siviileihin, kun taas Israel kertoo Hamasin piilottavan taistelijoitaan erinäisiin siviilikohteisiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/74-20058702 | Nimeke = Hamas ei noudata minkäänlaisia sodan sääntöjä, mutta se ei vapauta Israelia humanitaarisesta oikeudenmukaisuudesta, sanoo emeritusprofessori | Julkaisu = yle.fi | Ajankohta = 2023-11-05 | Viitattu = 2023-11-07}}</ref> Hamas on saanut laajasti kritiikkiä siviilien surmaamisesta sodan aikana<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.journalisten.se/nyheter/over-100-anmalningar-om-gazakriget-fientliga-medier-fenomenet-kan-forklara | Nimeke = Över 100 anmälningar om Gazakriget – ”fientliga medier-fenomenet” kan förklara | Julkaisu = journalisten.se | Viitattu = 2023-11-10 | Kieli = {{sv}}}}</ref>, mutta myös Israel osittain.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.economist.com/is-israel-acting-within-the-laws-of-war-in-gaza | Nimeke = Is Israel acting within the laws of war? | Julkaisu = The Economist | Ajankohta = 2023-10-14 | Viitattu = 2023-11-10 | Kieli = {{en}}}}</ref> Hamasin sotilaiden kerrotaan kuvanneen myös videoita, kun he surmaavat siviilejä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.nbcnews.com/news/investigations/videos-hamas-attack-suggest-jihadism-evolved-chilling-new-ways-rcna122564 | Nimeke = Videos of Hamas attack suggest a chilling evolution of jihadist tactics | Julkaisu = NBC News | Ajankohta = 2023-10-28 | Viitattu = 2023-11-10 | Kieli = {{en}}}}</ref> Israel näytti videoita kymmenille ulkomaisille toimittajille lähes 45 minuutin ajan sotilastukikohdassa Tel Avivissa. ''[[The Guardian]]in'' mukaan se yritti näin kiistää tai vähätellä tekojensa vakavuutta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.theguardian.com/world/2023/oct/23/israel-shows-footage-of-hamas-killings-to-counter-denial-of-atrocities | Nimeke = Israel shows footage of Hamas killings ‘to counter denial of atrocities’ | Tekijä = Carroll, Rory | Julkaisu = The Guardian | Ajankohta = 2023-10-23 | Viitattu = 2023-11-10 | Kieli = {{en}}}}</ref> Yhdysvaltalaisen [[Volker Türk]]in mukaan palestiinalaisryhmät ovat syyllistyneet vakaviin sotarikoksiin pidettyään ihmisiä panttivankeina ja hyökättyään raa’asti eri alueille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://news.un.org/en/story/2023/11/1143362 | Nimeke = At Rafah crossing, Türk says both Israel and Hamas have committed war crimes | Julkaisu = news.un.org | Ajankohta = 8.11.2023 | Viitattu = 2023-11-09 | Kieli = {{en}}}}</ref>


Israel hyökkäsi lokakuun lopussa pakolaisleiri Jabaliaan toistamiseen, ja YK:n mukaan hyökkäykset voivat olla sotarikoksia. Pakolaisleirillä on rekisteröity asuvan noin 116&nbsp;000 pakolaista. Pääsihteeri António Guterres kertoi olevansa järkyttynyt siivilien puolesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/gazan-suurimpaan-pakolaisleiriin-iskettiin-toistamiseen-kahden-paivan-sisalla-yk-n-mukaan-teot-voivat-olla-sotarikoksia/8811348 | Nimeke = Gazan suurimpaan pakolaisleiriin iskettiin toistamiseen kahden päivän sisällä – YK:n mukaan teot voivat olla sotarikoksia | Julkaisu = MTV Uutiset | Ajankohta = 2023-11-01 | Viitattu = 2023-11-07}}</ref> Israelin mukaan teossa tapettiin myös Hamasin komentaja [[Ibrahim Biari]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ts.fi/uutiset/6147982 | Nimeke = Israel vahvisti iskeneensä palestiinalaisten pakolaisleiriin Gazassa – iskussa tapettiin Israelin mukaan keskeinen Hamasin johtaja | Tekijä = Korpela, Anniina & Nikkilä-Kiipula, Eeva | Julkaisu = Turun Sanomat | Ajankohta = 2023-10-31 | Viitattu = 2023-11-09}}</ref> Israelin naapurimaat reagoivat iskuun voimakkaasti ja Jordania ilmoitti vetävänsä suurlähettiläänsä välittömästi pois Isrealista vastauksena Israelille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aamuposti.fi/uutissuomalainen/6322026 | Nimeke = Jordania ilmoitti vetävänsä suurlähettilään pois Israelista – Iran ja Turkki vaativat alueellista hätäkokousta | Julkaisu = Aamuposti | Ajankohta = 2023-11-01 | Viitattu = 2023-11-10}}</ref>
Israel hyökkäsi lokakuun lopussa pakolaisleiri Jabaliaan toistamiseen, ja YK:n mukaan hyökkäykset voivat olla sotarikoksia. Pakolaisleirillä on rekisteröity asuvan noin 116&nbsp;000 pakolaista. Pääsihteeri António Guterres kertoi olevansa järkyttynyt siivilien puolesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/gazan-suurimpaan-pakolaisleiriin-iskettiin-toistamiseen-kahden-paivan-sisalla-yk-n-mukaan-teot-voivat-olla-sotarikoksia/8811348 | Nimeke = Gazan suurimpaan pakolaisleiriin iskettiin toistamiseen kahden päivän sisällä – YK:n mukaan teot voivat olla sotarikoksia | Julkaisu = MTV Uutiset | Ajankohta = 2023-11-01 | Viitattu = 2023-11-07}}</ref> Israelin mukaan teossa tapettiin myös Hamasin komentaja [[Ibrahim Biari]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ts.fi/uutiset/6147982 | Nimeke = Israel vahvisti iskeneensä palestiinalaisten pakolaisleiriin Gazassa – iskussa tapettiin Israelin mukaan keskeinen Hamasin johtaja | Tekijä = Korpela, Anniina & Nikkilä-Kiipula, Eeva | Julkaisu = Turun Sanomat | Ajankohta = 2023-10-31 | Viitattu = 2023-11-09}}</ref> Israelin naapurimaat reagoivat iskuun voimakkaasti ja Jordania ilmoitti vetävänsä suurlähettiläänsä välittömästi pois Isrealista vastauksena Israelille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aamuposti.fi/uutissuomalainen/6322026 | Nimeke = Jordania ilmoitti vetävänsä suurlähettilään pois Israelista – Iran ja Turkki vaativat alueellista hätäkokousta | Julkaisu = Aamuposti | Ajankohta = 2023-11-01 | Viitattu = 2023-11-10}}</ref>
Rivi 402: Rivi 437:


=== Journalismi sodassa ===
=== Journalismi sodassa ===
Samoihin aikoihin Israelin pakolaisleirin iskun kanssa toimittajajärjestö [[Toimittajat ilman rajoja]] kertoi tehneensä valituksen toimittajien kuolemista Gazan sodassa [[Kansainvälinen rikostuomioistuin|Kansainväliseen rikostuomioistuimeen]]. Kuolleet toimittajat olivat kahdeksan Israelin surmaamaa toimittajaa, jotka kuolivat Gazan siviialueilla. Lisäksi Hamas oli surmannut yhden israelilaistoimittajan hyökkäyksessään.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20054074/64-3-188125|nimeke=Toimittajajärjestö sanoo toimittajiin kohdistuneen sotarikoksia Gazassa ja toivoo ICC:ltä tutkintaa|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-10-07|viitattu=2023-11-07}}</ref> Israel on jakanut netissä videoita Hamasin kuvaamista videoista, joissa he surmaavat journalisteja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-middle-east-67198270|nimeke=Israel shows Hamas bodycam attack footage to journalists|tekijä=Gunter, Joel|julkaisu=BBC|ajankohta=23.10.2023|viitattu=16.12.2023|kieli={{en}}}}</ref> 9. marraskuuta sodassa oli kuollut 39 toimittajaa ja mediatyöntekijää sen alusta lähtien.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://cpj.org/2023/11/journalist-casualties-in-the-israel-gaza-conflict/|nimeke=Journalist casualties in the Israel-Gaza war|tekijä=Kathy Jones|julkaisu=Committee to Protect Journalists|ajankohta=2023-11-09|viitattu=2023-11-09|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> Täten lähes neljä prosenttia Gazan mediatyöntekijöistä on kuollut.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.washingtonpost.com/world/2023/11/08/gaza-journalists-killed-israel-war/|nimeke=For Gaza’s journalists, war coverage and personal grief are one story|tekijä=Kareem Fahim, Mohamad El Chamaa|julkaisu=Washington Post|ajankohta=2023-11-09|viitattu=2023-11-11|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> Suurin osa kuolleista on palestiinalaisia, mutta joukossa on myös muita Lähi-idän journalisteja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20054074/64-3-187836|nimeke=Järjestö: Ainakin 31 toimittajaa kuollut sodan aikana|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-10-07|viitattu=2023-11-11|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Kyseessä oli pahin journalistien sodan kokema ensimmäinen kuukausi ainakin 30 vuoteen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aljazeera.com/news/2023/11/9/how-deadly-is-the-israel-gaza-war-for-journalists|nimeke=How deadly is the Israel-Gaza war for journalists?|julkaisu=Al Jazeera|viitattu=2023-11-11|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Gazan alueen ollessa erittäin suojattu, kansainvälisten toimittajien pääsy alueelle on käytännössä mahdotonta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.cbsnews.com/chicago/news/palestinian-journalists-gaza/|nimeke=Palestinian journalists forced to flee to southern Gaza - CBS Chicago|julkaisu=www.cbsnews.com|ajankohta=2023-11-10|viitattu=2023-11-11|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> [[Journalistiliitto|Journalistiliiton]] mukaan Gazan sodassa ei kunnioiteta journalistien työtä ja asemaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://journalistiliitto.fi/fi/journalistiliitto-gazan-sota-on-tragedia-myos-journalisteille/|nimeke=Journalistiliitto: Gazan sota on tragedia myös journalisteille|julkaisu=Journalistiliitto|ajankohta=2023-11-08|viitattu=2023-11-11|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Israel on ilmaissut kansainvälisille uutisjärjestöille, että se ei voi taata Gazassa oleskelevien toimittajiensa turvallisuutta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-middle-east-67350709|nimeke=Gaza journalist killed alongside 42 relatives, news agency says|julkaisu=BBC News|ajankohta=2023-11-07|viitattu=2023-11-11|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> Gaza on ollut toimittajille huomattavasti tappavampi kuin muut vuoden 2023 sota-alueet.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010055793.html|nimeke=Järjestö: Gazan sodassa on kuollut ainakin 17 toimittajaa|tekijä=Määttänen, Juuso|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=14.12.2023|viitattu=16.12.2023}}</ref>
Samoihin aikoihin Israelin pakolaisleirin iskun kanssa toimittajajärjestö [[Toimittajat ilman rajoja]] kertoi tehneensä valituksen toimittajien kuolemista Gazan sodassa [[Kansainvälinen rikostuomioistuin|Kansainväliseen rikostuomioistuimeen]]. Kuolleet toimittajat olivat kahdeksan Israelin surmaamaa toimittajaa, jotka kuolivat Gazan siviialueilla. Lisäksi Hamas oli surmannut yhden israelilaistoimittajan hyökkäyksessään.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20054074/64-3-188125|nimeke=Toimittajajärjestö sanoo toimittajiin kohdistuneen sotarikoksia Gazassa ja toivoo ICC:ltä tutkintaa|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-10-07|viitattu=2023-11-07}}</ref> Israel on jakanut netissä videoita Hamasin kuvaamista videoista, joissa he surmaavat journalisteja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.bbc.com/news/world-middle-east-67198270|nimeke=Israel shows Hamas bodycam attack footage to journalists|tekijä=Gunter, Joel|julkaisu=BBC|ajankohta=23.10.2023|viitattu=16.12.2023|kieli={{en}}}}</ref> 9. marraskuuta sodassa oli kuollut 39 toimittajaa ja mediatyöntekijää sen alusta lähtien.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://cpj.org/2023/11/journalist-casualties-in-the-israel-gaza-conflict/|nimeke=Journalist casualties in the Israel-Gaza war|tekijä=Kathy Jones|julkaisu=Committee to Protect Journalists| ajankohta = 9.11.2023| viitattu = 9.11.2023| kieli = {{en}} }}</ref> Täten lähes neljä prosenttia Gazan mediatyöntekijöistä on kuollut.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.washingtonpost.com/world/2023/11/08/gaza-journalists-killed-israel-war/|nimeke=For Gaza’s journalists, war coverage and personal grief are one story|tekijä=Kareem Fahim, Mohamad El Chamaa|julkaisu=Washington Post| ajankohta = 9.11.2023| viitattu = 11.11.2023| kieli = {{en}}}}</ref> Suurin osa kuolleista on palestiinalaisia, mutta joukossa on myös muita Lähi-idän journalisteja.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20054074/64-3-187836|nimeke=Järjestö: Ainakin 31 toimittajaa kuollut sodan aikana|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-10-07| viitattu = 11.11.2023}}</ref> Kyseessä oli pahin journalistien sodan kokema ensimmäinen kuukausi ainakin 30 vuoteen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.aljazeera.com/news/2023/11/9/how-deadly-is-the-israel-gaza-war-for-journalists|nimeke=How deadly is the Israel-Gaza war for journalists?|julkaisu=Al Jazeera| viitattu = 11.11.2023| kieli = {{en}} }}</ref> Gazan alueen ollessa erittäin suojattu, kansainvälisten toimittajien pääsy alueelle on käytännössä mahdotonta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.cbsnews.com/chicago/news/palestinian-journalists-gaza/|nimeke=Palestinian journalists forced to flee to southern Gaza - CBS Chicago|julkaisu=www.cbsnews.com|ajankohta=2023-11-10| viitattu = 11.11.2023| kieli = {{en}}}}</ref> [[Journalistiliitto|Journalistiliiton]] mukaan Gazan sodassa ei kunnioiteta journalistien työtä ja asemaa.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://journalistiliitto.fi/fi/journalistiliitto-gazan-sota-on-tragedia-myos-journalisteille/ | nimeke = Journalistiliitto: Gazan sota on tragedia myös journalisteille | julkaisu = Journalistiliitto | ajankohta = 8.11.2023 | viitattu = 11.11.2023 | arkisto = https://web.archive.org/web/20231111172056/https://journalistiliitto.fi/fi/journalistiliitto-gazan-sota-on-tragedia-myos-journalisteille/ | arkistoitu = 11.11.2023}}</ref> Israel on ilmaissut kansainvälisille uutisjärjestöille, että se ei voi taata Gazassa oleskelevien toimittajiensa turvallisuutta.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.bbc.com/news/world-middle-east-67350709 | nimeke = Gaza journalist killed alongside 42 relatives, news agency says | julkaisu = BBC News | ajankohta = 7.11.2023 | viitattu = 11.11.2023| kieli = {{en}} }}</ref> Gaza on ollut toimittajille huomattavasti tappavampi kuin muut vuoden 2023 sota-alueet.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000010055793.html | nimeke = Järjestö: Gazan sodassa on kuollut ainakin 17 toimittajaa | tekijä = Määttänen, Juuso | julkaisu = Helsingin Sanomat | ajankohta = 14.12.2023 | viitattu = 16.12.2023}}</ref>


''[[The Washington Post]]in'' mukaan yli 750 toimittajaa allekirjoitti marraskuussa kirjeen, jossa tuomitaan toimittajiin kohdistuva tappaminen Gazassa. Lisäksi kirjeessä arvosteltiin länsimaiden uutisointia sodasta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.palestinechronicle.com/over-750-journalists-sign-letter-protesting-coverage-of-israels-war-on-gaza-washington-post/|nimeke=Over 750 Journalists Sign Letter Protesting Coverage of Israel’s War on Gaza – Washington Post|julkaisu=The Palestine Chronicle|ajankohta=10.11.2023|viitattu=11.11.2023}}</ref>
''[[The Washington Post]]in'' mukaan yli 750 toimittajaa allekirjoitti marraskuussa kirjeen, jossa tuomitaan toimittajiin kohdistuva tappaminen Gazassa. Lisäksi kirjeessä arvosteltiin länsimaiden uutisointia sodasta.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.palestinechronicle.com/over-750-journalists-sign-letter-protesting-coverage-of-israels-war-on-gaza-washington-post/ | nimeke = Over 750 Journalists Sign Letter Protesting Coverage of Israel’s War on Gaza – Washington Post | julkaisu = The Palestine Chronicle | ajankohta = 10.11.2023 | viitattu = 11.11.2023}}</ref>


Vuonna 2021 Lähi-itään perehtynyt tutkija Tapio Kujala ilmoitti, että suomalaismedioilla ei ole vakituisia kirjeenvaihtajia Lähi-idän alueilla, mikä tarkoittaa suomalaisen uutistiedon olevan ulkomaisten uutislähteiden varassa. Kujalan mukaan Israelin ja Hamasin armeijoiden julkaisemaan materiaaliin tulee suhtautua erittäin kriittisesti.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://journalisti.fi/nakokulmat/2021/05/lhi-itn-erikoistunut-mediatutkija-toimittaja-muista-nm-uutisoidessasi-israelista-ja-palestiinalaisalueista/|nimeke=Lähi-itään erikoistunut mediatutkija: Toimittaja, muista nämä uutisoidessasi Israelista ja Palestiinalaisalueista|tekijä=aste.journalisti|julkaisu=Journalisti|ajankohta=2021-05-20|viitattu=2023-11-11}}</ref>
Vuonna 2021 Lähi-itään perehtynyt tutkija Tapio Kujala ilmoitti, että suomalaismedioilla ei ole vakituisia kirjeenvaihtajia Lähi-idän alueilla, mikä tarkoittaa suomalaisen uutistiedon olevan ulkomaisten uutislähteiden varassa. Kujalan mukaan Israelin ja Hamasin armeijoiden julkaisemaan materiaaliin tulee suhtautua erittäin kriittisesti.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://journalisti.fi/nakokulmat/2021/05/lhi-itn-erikoistunut-mediatutkija-toimittaja-muista-nm-uutisoidessasi-israelista-ja-palestiinalaisalueista/ | nimeke = Lähi-itään erikoistunut mediatutkija: Toimittaja, muista nämä uutisoidessasi Israelista ja Palestiinalaisalueista | tekijä = Kujala, Tapio | julkaisu = Journalisti | ajankohta = 21.5.2021 | viitattu = 11.11.2023}}</ref>


Israel kertoi estävänsä Al Jazeera -uutiskanavan lähetyksen maassa huhtikuun alussa. Israelin mukaan uutiskanava on sille turvallisuusuhka.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/74-20081658 | Nimeke = Israel aikoo estää uutiskanava Al-Jazeeran lähetykset | Tekijä = Burtsoff, Petri | Julkaisu = yle.fi | Ajankohta = 2.4.2024 | Viitattu = 3.4.2024 | Kieli = {{en}}}}</ref>
Israel kertoi estävänsä [[Al Jazeera]] -uutiskanavan lähetyksen maassa huhtikuun alussa. Israelin mukaan uutiskanava on sille turvallisuusuhka.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/74-20081658 | Nimeke = Israel aikoo estää uutiskanava Al-Jazeeran lähetykset | Tekijä = Burtsoff, Petri | Julkaisu = yle.fi | Ajankohta = 2.4.2024 | Viitattu = 3.4.2024 | Kieli = {{en}}}}</ref>


=== Tekoälyn käyttö ===
=== Tekoälyn käyttö ===


Huhtikuussa 2024 hepreankilelinen uutissivusto Sicha Mekomit ja arabienkielinen +972 väittävät selvityksissään [[tekoäly]]ä käytetyn ihmisten tunnistamiseen surmaamistarkoituksessa Gazassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ku.fi/artikkeli/4996104-li-andersson-jarkyttynyt-tiedoista-tekoalyn-kaytosta-tappamiseen-gazassa-tekoalylle-ei-voi-antaa-paatosvaltaa-elamasta-ja-kuolemasta?utm_source=newsletter&utm_medium=email&utm_campaign=uutiskirje_p_20240413 | Nimeke = Tuoreen selvityksen mukaan Israelin asevoimat on käyttänyt apunaan tekoälyä ihmisten tunnistamiseen ja tappamiseen Gazassa. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan väitteet ovat huolestuttavia, ja niihin liittyy paljon eettisiä ja laillisia ongelmia.| Tekijä = Haimi, Toivo| Tiedostomuoto = internetnetversio| Selite = | Julkaisu = KU| Ajankohta = 11.4.2024| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Kansan Uutiset| Viitattu = 14.4.2024 | Kieli = }}</ref> Sotilaat ovat käyttäneet Lavender-nimistä järjestelmää, joka on kertonut keitä vastaan kannattaa tehdä iskuja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010336532.html | Nimeke = ”Pommittakaa mitä vain voitte” – Israelin tiedustelu­lähteet kertovat teko­älyn käytöstä Gazassa | Tekijä = Huttunen, Anni | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 5.4.2024 | Viitattu = 23.4.2024}}</ref> Tekoälyn käyttö on herättänyt huolta autonomisten aseiden käytöstä nykyajan sodankäynnissä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.france24.com/en/live-news/20240210-israel-deploys-new-military-ai-in-gaza-war|nimeke=Israel deploys new military AI in Gaza war|julkaisu=France 24|ajankohta=10.2.2024|viitattu=2.3.2024|kieli={{en}}}}</ref>
Huhtikuussa 2024 hepreankilelinen uutissivusto Sicha Mekomit ja arabienkielinen +972 väittävät selvityksissään [[tekoäly]]ä käytetyn ihmisten tunnistamiseen surmaamistarkoituksessa Gazassa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ku.fi/artikkeli/4996104-li-andersson-jarkyttynyt-tiedoista-tekoalyn-kaytosta-tappamiseen-gazassa-tekoalylle-ei-voi-antaa-paatosvaltaa-elamasta-ja-kuolemasta?utm_source=newsletter&utm_medium=email&utm_campaign=uutiskirje_p_20240413 | Nimeke = Tuoreen selvityksen mukaan Israelin asevoimat on käyttänyt apunaan tekoälyä ihmisten tunnistamiseen ja tappamiseen Gazassa. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan väitteet ovat huolestuttavia, ja niihin liittyy paljon eettisiä ja laillisia ongelmia.| Tekijä = Haimi, Toivo| Tiedostomuoto = internetnetversio | Julkaisu = KU | Ajankohta = 11.4.2024 | Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Kansan Uutiset| Viitattu = 14.4.2024 | Kieli = }}</ref> Sotilaat ovat käyttäneet Lavender-nimistä järjestelmää, joka on kertonut keitä vastaan kannattaa tehdä iskuja.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010336532.html | Nimeke = ”Pommittakaa mitä vain voitte” – Israelin tiedustelu­lähteet kertovat teko­älyn käytöstä Gazassa | Tekijä = Huttunen, Anni | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 5.4.2024 | Viitattu = 23.4.2024}}</ref> Tekoälyn käyttö on herättänyt huolta autonomisten aseiden käytöstä nykyajan sodankäynnissä.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.france24.com/en/live-news/20240210-israel-deploys-new-military-ai-in-gaza-war | nimeke = Israel deploys new military AI in Gaza war | julkaisu = France 24 | ajankohta = 10.2.2024 | viitattu = 2.3.2024 | kieli = {{en}} }}</ref>


== Huomautuksia ==
== Huomautuksia ==
Rivi 420: Rivi 455:
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=
{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=


<ref name="yle-epävarmuus-tappioista">{{Verkkoviite | Osoite =https://yle.fi/a/74-20064088 | Nimeke= Gazan sodassa on kuollut jo yli 17 000 ihmistä – voiko lukuihin luottaa? | ajankohta=8.12.2023 |Julkaisija= Yle.fi | Viitattu=15.12.2023}}</ref>
<ref name="yle-epävarmuus-tappioista">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/74-20064088 | Nimeke = Gazan sodassa on kuollut jo yli 17 000 ihmistä – voiko lukuihin luottaa? | ajankohta = 8.12.2023 | Julkaisija = Yle.fi | Viitattu = 15.12.2023}}</ref>

<ref name ="kuolleet">{{Verkkoviite | osoite = https://www.aljazeera.com/news/longform/2023/10/9/israel-hamas-war-in-maps-and-charts-live-tracker | julkaisu = Aljazeera | nimike = Israel-Gaza war in maps and charts: Live tracker | ajankohta = 9.10.2023 | viitattu = 16.8.2024 | kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name ="hamastaistelijat">{{Verkkoviite|osoite = https://www.bbc.com/news/articles/cjw32jj4973o | nimike= High-stakes Gaza ceasefire and hostage release talks resume in Doha | julkaisu = BBC | ajankohta = 15.8.2024 | Viitattu = 16.8.2024 | kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name ="toimittajat">{{Verkkoviite|osoite = https://www.aljazeera.com/news/2024/2/15/nearly-75-of-journalists-killed-in-2023-died-in-israels-war-on-gaza-cpj | nimike= Nearly 75% of journalists killed in 2023 died in Israel’s war on Gaza: CPJ | julkaisu = Aljazeera | ajankohta = 15.2.2024 | Viitattu = 2.3.2024 | kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name ="toimittajat2">{{Verkkoviite|osoite = https://cpj.org/2024/08/journalist-casualties-in-the-israel-gaza-conflict/ | nimike= Journalist casualties in the Israel-Gaza war | julkaisu = cpj.org | ajankohta = 14.8.2024 | Viitattu = 16.8.2024 | kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name ="avustustyöntekijät">{{Verkkoviite|osoite = https://www.telegraph.co.uk/global-health/terror-and-security/majority-of-un-workers-killed-in-gaza-died-off-duty-data/ | nimike= Majority of UN workers killed in Gaza died while ‘off duty,’ data reveals | julkaisu = The Telegraph | ajankohta = 4.2.2024 | Viitattu = 2.3.2024 | kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name ="israelintaistelijat">{{Verkkoviite|osoite = https://www.timesofisrael.com/authorities-name-44-soldiers-30-police-officers-killed-in-hamas-attack/ | nimike= Authorities name 582 soldiers, 61 police officers killed in Gaza war | julkaisu = The Times of Israel | ajankohta = 8.10.2023 (Päivitetty 28.2.204) | Viitattu = 2.3.2024 | kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name =aamulehti>{{Verkkoviite | osoite = https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/art-2000009907202.html | nimeke = Hamas hyökkäsi tuhansin raketein Israeliin – Israelin ilmavoimat vastasi iskemällä useisiin kohteisiin Gazassa, jo yli 230 saanut surmansa: ”Olemme sodassa” | tekijä = Pekka Mykkänen | julkaisu = Aamulehti | ajankohta = 7.10.2023 | viitattu = 9.11.2023}}</ref>

<ref name="aljazeera1">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aljazeera.com/features/2024/3/22/israel-arrested-over-7350-west-bank-palestinians-since-war-on-gaza-began | Nimeke = More than 7,350 West Bank Palestinians arrested by Israel during Gaza war | Tekijä = Nashed, Mat | Julkaisu = Aljazeera | Ajankohta = 22.3.2024 | Viitattu = 24.4.2024 | Kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name ="aljazeera2">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aljazeera.com/news/longform/2024/4/15/mapping-israel-lebanon-cross-border-attacks | Nimeke = Mapping Israel-Lebanon cross-border attacks | Julkaisu = Aljazeera | Ajankohta = 15.4.2024 | Viitattu = 24.4.2024 | Kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name ="aljazeera3">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aljazeera.com/news/2024/4/4/why-does-israel-keep-launching-attacks-in-syria | Nimeke = Why does Israel keep launching attacks in Syria? | Tekijä = Motamedi, Maziar | Julkaisu = Aljazeera | Ajankohta = 4.4.2024 | Viitattu = 24.4.2024 | Kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name ="aljazeera4">{{Verkkoviite | osoite = https://www.aljazeera.com/news/2024/2/25/us-uk-bomb-houthi-sites-in-yemen-amid-surge-in-red-sea-ship-attacks | nimeke = US, UK bomb Houthi sites in Yemen amid surge in Red Sea ship attacks | julkaisu = Al Jazeera | ajankohta = 25.2.2024 | viitattu = 4.3.2024 | kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name="nationalnews">{{Verkkoviite | osoite = https://www.thenationalnews.com/mena/palestine-israel/2023/11/15/hamas-gaza-pij-islamic-jihad-plfp-brigades/ | nimeke = Who are Hamas's allies in Gaza? From Islamic Jihad to Marxist militants | tekijä = Tollast, Robert | julkaisu = thenationalnews.com | ajankohta = 15.11.2023 | viitattu = 26.2.2024 | kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name ="osapuolet">{{Verkkoviite | osoite = https://home.treasury.gov/news/press-releases/jy1816 | nimeke = Following Terrorist Attack on Israel, Treasury Sanctions Hamas Operatives and Financial Facilitators | julkaisu = U.S. Department of the Treasury | ajankohta = 26.10.2023 | viitattu = 7.11.2023 | kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name="yle1">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/74-20063756 | Nimeke = Punaisestamerestä uhkaa tulla Gazan sodan uusi rintama | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 11.12.2023| Tekijä = Tuomaala, Erja | Viitattu = 14.1.2024}}</ref>

<ref name="ynet">{{Verkkoviite | osoite = https://www.ynetnews.com/article/bj0119lpz6 | nimeke = Abducted soldier freed by IDF troops in Gaza | tekijä = Tzuri, Matan | julkaisu = ynetnews.com | ajankohta = 30.10.2023 | viitattu = 5.3.2024 | kieli = {{en}} }}</ref>

<ref name="bbc1">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.bbc.com/news/world-middle-east-67473719 | Nimike = Yahya Sinwar: Who is the Hamas leader in Gaza? | Tekijä = Gardner, Frank | Julkaisu = BBC | Ajankohta = 21.11.2023 | Viitattu = 4.3.2024 | Kieli = {{en}} }}</ref>


<ref name="eniten-naisia-ja-lapsia">{{Verkkoviite | Osoite =https://www.care-international.org/news/70-those-killed-gaza-are-women-and-children-care-warns-un-security-council | Nimike= "70% of those killed in Gaza are women and children", CARE warns the UN Security Council | ajankohta=15.11.2023 |Julkaisija= care | Viitattu=16.12.2023}}</ref>
<ref name="Nimetön-20240110212302">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009920778.html | Nimeke = Israelilla on maailman edistyneimpiin kuuluva sotavoima – mutta Gazassa sekin on ongelmissa | Tekijä = Alenius, Jari | Julkaisu = Ilta-Sanomat | Ajankohta = 14.10.2023}}</ref>


<ref name="lapsia">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.timesofisrael.com/pentagon-head-says-over-25000-women-kids-killed-in-gaza-inflating-hamas-claim/ | Nimike = Pentagon head says over 25,000 women, kids killed in Gaza, inflating Hamas claim | Ajankohta = 29.2.2024 | Julkaisija = The Times of Israel | Viitattu = 1.3.2024 | Kieli = {{en}}}}</ref>
<ref name="reuters1">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.reuters.com/world/middle-east/how-hamas-secretly-built-mini-army-fight-israel-2023-10-13/ | Nimeke = How Hamas secretly built a 'mini-army' to fight Israel}}</ref>


<ref name ="naisia">{{Verkkoviite | Osoite = https://scnr.com/article/biden-says-gaza-cease-fire-talks-delayed-following-100-civilian-deaths-during-food-delivery_2aa1d05cd74811ee9c930242ac1c0002 | Nimike = Biden Says Gaza Cease-Fire Talks Delayed Following 100 Civilian Deathss During Food Delivery | Tekijä = Karr, Chris | Ajankohta = 29.2.2024 | Julkaisija = SCNR | Viitattu 1.3.2024 | Kieli = {{en}}}}</ref>
<ref name="Nimetön_2-20240110212302">{{Verkkoviite | osoite = https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009954119.html | nimeke = Gazan sota {{!}} Israelilla on vastassaan Hamasin armeija – Tämä Qassamin prikaateista tiedetään | tekijä = Konttinen, Jussi | julkaisu = Helsingin Sanomat | ajankohta = 28.10.2023 | viitattu = 8.11.2023}}</ref>


<ref name ="kuolleet">{{Verkkoviite|osoite=https://www.aljazeera.com/news/2024/2/29/gaza-death-toll-surpasses-30000-with-no-let-up-in-israeli-bombardment|nimeke=Gaza death toll surpasses 30,000 with no let-up in Israeli bombardment|julkaisu=Aljazeera|ajankohta=29.2.2024|viitattu=1.3.2024|kieli={{en}}}}</ref>
<ref name="npr">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.npr.org/2023/10/09/1204577965/israel-intelligence-security-hamas-gaza | Nimeke = Hamas' attack is a staggering failure for Israel's intelligence and security forces | tekijä = Kim, Juliana | julkaisu = npr | ajankohta = 9.10.2023 | kieli = {{en}} }}</ref>


<ref name ="länsiranta">{{Verkkoviite|osoite=https://www.aljazeera.com/news/2023/12/28/end-unlawful-killings-in-occupied-west-bank-un-tells-israel-2|nimike=End ‘unlawful killings’ in occupied West Bank, UN tells Israel|Julkaisu=Aljazeera|Ajankohta=28.12.2023|Viitattu=2.3.2024|kieli={{en}}}}</ref>
<ref name="timesIsrael">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.timesofisrael.com/idf-estimates-3000-hamas-terrorists-invaded-israel-in-oct-7-onslaught/ | Nimeke = IDF estimates 3,000 Hamas terrorists invaded Israel in Oct. 7 onslaught | Tekijä = Fabian, Emanuel & Pacchiani, Gianluca | Julkaisu = The Times Of Israel | Ajankohta = 1.11.2023 | Kieli = {{en}} }}</ref>


<ref name ="hamassotilat">{{Verkkoviite|osoite = https://www.timesofisrael.com/idf-says-12000-hamas-fighters-killed-in-gaza-war-double-the-terror-groups-claim/ | nimike= IDF says 12,000 Hamas fighters killed in Gaza war, double the terror group’s claim | julkaisu = The Times of Israel | Ajankohta =20.2.2024 | Viitattu = 2.3.2024|Kieli = {{en}}}}</ref>
<ref name="yle2">{{Verkkoviite | osoite = https://yle.fi/a/74-20008814/64-3-183425 | nimeke = Israel julisti virallisesti sotatilan | tekijä = Eromäki, Veikko | julkaisu = Yle Uutiset | ajankohta = 8.10.2023 | viitattu = 9.10.2023}}</ref>


<ref name ="toimittajat">{{Verkkoviite|osoite = https://www.aljazeera.com/news/2024/2/15/nearly-75-of-journalists-killed-in-2023-died-in-israels-war-on-gaza-cpj | nimike= Nearly 75% of journalists killed in 2023 died in Israel’s war on Gaza: CPJ | julkaisu = Aljazeera | ajankohta = 15.2.2024 | Viitattu = 2.3.2024 | kieli = {{en}}}}</ref>
<ref name="yle3">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/74-20054495 | Nimeke = Asiantuntija: Hamasilla on nyt kaikki pelissä – näin Israelin maahyökkäys etenisi | Tekijä = Kokkonen, Yrjö | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 10.10.2023 }}</ref>


<ref name ="toimittajat2">{{Verkkoviite|osoite = https://cpj.org/2024/03/journalist-casualties-in-the-israel-gaza-conflict/ | nimike= Journalist casualties in the Israel-Gaza war | julkaisu = cpj.org | ajankohta = 1.3.2024 | Viitattu = 2.3.2024 | kieli = {{en}}}}</ref>
<ref name ="aljazeera5">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aljazeera.com/news/2024/7/6/five-journalists-killed-as-israel-steps-up-bombardment-across-gaza | Nimeke = Five journalists killed as Israel steps up bombardment across Gaza | Julkaisu = Al Jazeera | Ajankohta = 6.7.2024}}</ref>


<ref name ="avustustyöntekijät">{{Verkkoviite|osoite = https://www.telegraph.co.uk/global-health/terror-and-security/majority-of-un-workers-killed-in-gaza-died-off-duty-data/ | nimike= Majority of UN workers killed in Gaza died while ‘off duty,’ data reveals | julkaisu = The Telegraph | ajankohta = 4.2.2024 | Viitattu = 2.3.2024 | kieli = {{en}}}}</ref>
<ref name="ifj">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ifj.org/war-in-gaza | Nimeke = War in Gaza: Israel must be held accountable | Julkaisu = ifj.org | Julkaisija = International Federation of Journalists | Kieli = {{en}} }}</ref>


<ref name ="israelintaistelijat">{{Verkkoviite|osoite = https://www.timesofisrael.com/authorities-name-44-soldiers-30-police-officers-killed-in-hamas-attack/ | nimike= Authorities name 582 soldiers, 61 police officers killed in Gaza war | julkaisu = The Times of Israel | ajankohta = 8.10.2023 (Päivitetty 28.2.204) | Viitattu = 2.3.2024 | kieli = {{en}}}}</ref>
<ref name="is1">{{Verkkoviite | osoite = https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000009907199.html?post=269970 | nimeke = Hizbollah ampui rakettien sarjan rajan yli Pohjois-Israeliin | julkaisu = Ilta-Sanomat | ajankohta = 7.10.2023 (päivitetty 9.10.2023) | viitattu = 9.10.2023}}</ref>
}}
}}


Rivi 448: Rivi 515:
== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi}}
{{Commonscat-rivi}}
* Martine Laroche Joubert & Shrouq Aila, [https://areena.yle.fi/1-71758076 Gaza, elämä helvetissä] (Yle Areena, TV-dokumentti)


{{Arabien–Israelin konflikti}}
{{Arabien–Israelin konflikti}}

Nykyinen versio 8. lokakuuta 2024 kello 19.07

 Tämä artikkeli tai osio kertoo ajankohtaisesta tapahtumasta. Tiedot voivat muuttua nopeasti tai olla vanhentuneita.
Gazan sota 2023
Osa Israel ja hamas konfliktia
Konfliktin tilanne. Punaisella Gazan kaista ja keltaisella Israelissa evakuoidut alueet. Punaisella katkoviivalla hamas hyökääjän hallitsemat alueet laajimmillaan ja sinisellä katkoviivalla Israelin evakuoitavaksi määrämä alue Gazan kaistalla.
Konfliktin tilanne. Punaisella Gazan kaista ja keltaisella Israelissa evakuoidut alueet. Punaisella katkoviivalla hamas hyökääjän hallitsemat alueet laajimmillaan ja sinisellä katkoviivalla Israelin evakuoitavaksi määrämä alue Gazan kaistalla.
Päivämäärä:

7. lokakuuta 2023 –[1]

Paikka:

Israel
Gazan kaista
Muut alueet
Länsiranta[2]
Israelin ja Libanonin raja[3]
Syyria[4]
Irak
Punainenmeri[5]

Lopputulos:

meneillään

Osapuolet

 Israel
Mossad[10]

Komentajat

Hamas Isma’il Haniyya
Hamas Muhammad Deif
Hamas Yahya Sinwar[11]

Israel Benjamin Netanjahu
Israel Yoav Gallant
Israel Herzi Halevi

Vahvuudet

noin 30 000[12]–40 000[13] Hamasin ja sen liitolaisten taistelijoita Gazan alueella.

  • 20 000–25 000 Hamasin Qassamin prikaatit[14]
  • Hamasin hyökkäys Israeliin: 1 000[15]– 3 000[16]

Israelin puolustusvoimat

  • Koko Israel: (kaikki eivät ole Gazan tai sen ympäröimällä alueella)
    • 170 000 aktiivipalveluksessa[12]
    • 360 000 mobilisoitua reserviläistä palvelukseen[12]
  • Gazan ympärillä:
    • 31 jo olevaa pataljoonaa
    • 4 mobilisoitavaa divisioonaa[17]
      • Yhden Israelilaisen divisioonan koko 10 000–20 000 sotilasta.[18]
Tappiot

Yhteensä
Gaza
yli 40 000 kuollut[19][c]
yli 92 000 loukkaantunut[19]
kateissa yli 10 000[19]
Länsiranta
ainakin 632 kuollut
yli 5 400 loukkaantunut[19][d]
Taistelijat
Hamas (Israelin mukaan)
17 000 taistelijaa kuollut[25]
Muut joukot
4 kuollut (Hizbollah)[26]

Yhteensä
1 139 kuollut[19]
ainakin 8 730 loukkaantunut[19]1
Taistelijat
ainakin 582 kuollutta sotilasta ja 58 Israelin poliisivoimien poliisia[27]

1Uhrien joukossa on paljon muita kansallisuuksia kuin israelilaisia.

Gazan sota on Israelin ja terroristiseksi luokitellun islamistisen palestiinalaisjärjestö Hamasin välinen aseellinen konflikti, joka alkoi Hamasin tunkeuduttua Gazan kaistalta Israelin puolelle 7. lokakuuta 2023. Seuraavana päivänä Israel julisti sotatilan[28]. Sota on osa laajempaa Israelin ja Palestiinan välistä konfliktia.

Lokakuun 7. päivän aikana kuoli eri syistä arvioiden mukaan yhteensä 1 139 ihmistä, joista 764 oli siviilejä ja 373 israelilaisiin turvallisuusjoukkoihin kuuluvia henkilöitä. Lisäksi Hamas otti mukaansa noin 250 panttivankia.[29][30] Vuorokauden sisällä Hamasin iskuista Israelin asevoimat aloitti viikkoja kestäneet ilmaiskut Gazaan[31] ja laajensi operaation myöhemmin maahyökkäykseksi.[32][33]

Israelin sotatoimet Gazan kaistalla ovat alueen terveysministeriön mukaan tappaneet jo yli 40 000 ihmistä. Yli 90 000 ihmistä on loukkaantunut.[30][34]Vaikka Gazan terveysviranomaisten julkaisemia lukuja pidetään laajalti luotettavina[e], niiden on arvioitu sodan jatkuessa olevan yhä epätarkempia tilastoinnin vaikeutuessa.[34][36] Lääketieteellisen julkaisun The Lancetin mukaan uhriluku Gazan kaistalla oli noussut kesäkuussa 2024 jopa 186 000:een.[37] Yli 600 ihmistä on tapettu myös Israelin miehittämällä Länsirannalla.[30] Ihmisiä on kuollut myös muualla Israelissa sekä Etelä-Libanonissa ja Syyriassa. Israelin asevoimat sanoo tappaneensa noin 17 000 Hamasin taistelijaa sodan alkamisen jälkeen.[38]

Sota on ollut myös Gazan kaistan humanitaarisen tilanteen kannalta tuhoisa. Lähes koko Gazan infrastruktuuri on romahtanut Israelin iskujen myötä, eikä alueella ei ole ruokaa tai puhdasta vettä eikä toimivaa jäte- tai terveydenhuoltoa. Lähes koko Gazan 2,3-miljoonaisen väestön on arvioitu olevan alueen sisäisinä pakolaisina.[39][40]

Gazan sodalla on ollut merkittäviä kansainvälisiä vaikutuksia. Israel on saanut sodan aikana merkittävää poliittista ja sotilaallista tukea perinteisiltä läntisiltä liittolaisiltaan, erityisesti Yhdysvalloilta ja Saksalta.[41][42] Joulukuussa 2023 Etelä-Afrikka nosti Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisessä tuomioistuimessa kanteen, joka syyttää Israelia kansanmurhasta Gazan kaistalla. Tammikuussa 2024 tuomioistuin määräsi välipäätöksessään, että Israelin on tehtävä kaikki voitava estääkseen kansanmurhaan johtavat toimet Gazassa.[43]

Sota on lietsonut myös rinnakkaiskonflikteja. Jemenin huthit alkoivat marraskuussa kohdistaa Punaisellamerellä kauppa-aluksiin iskuja, joiden tarkoitus on ryhmän mukaan tukea Palestiinaa.[44] Israel on tehnyt iskuja myös Gazan kaistan ja Länsirannan ulkopuolelle. Israelin tekemä isku Iranin suurlähetystöön Syyriassa johti Iranin ilmaiskuihin Israelissa.[45] Kesällä 2024 tilanne on kiristynyt myös Israelin pohjoisrajalla Libanonin kanssa, jossa Israel ja Iranin tukema Hizbollah ovat tulittaneet toisiaan raja-alueella lähes päivittäin Gazan sodan alkamisen jälkeen.[46]

Tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Israelin perustaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Israelin itsenäisyyssota, Palestiinan pakolaisuus

Vuonna 1917 Yhdistynyt kuningaskunta antoi tukensa juutalaisen valtion perustamiselle Palestiinaan.[47] Ensimmäisen maailmansodan päätteeksi Gaza siirrettiin Osmanien valtakunnalta Brittien hallitsemaksi Palestiinan mandaattialueeksi. Ennen mandaatin loppua YK:n yleiskokous hyväksyi marraskuussa 1947 suunnitelman Palestiinan jakamisesta arabien ja juutalaisten kesken. Brittien mandaatti alueella päättyi 15. toukokuuta 1948 ja samana päivänä alkoi arabien ja Israelin sota. Egyptin armeija siirtyi Gazaan ja syksyn 1948 taisteluiden jälkeen vain nykyinen noin 40 km pitkä ja 6–8 km leveä Gazan alue jäi Egyptin armeijan haltuun. Sen rajat määrättiin Egyptin ja Israelin aselepo­sopimuksessa 24. helmikuuta 1949. Gazan kaista oli Egyptin sotilashallinnossa 1949–1956 ja 1957–1967. Alueella asui suuri määrä Palestiinan pakolaisia äärimmäisessä köyhyydessä leireillä. Israel ei antanut heidän palata koteihinsa tai antanut korvausta menetetystä omaisuudesta. Pakolaiset elivät pääasiassa UNRWA:n avulla. Monet nuoremmista pakolaisista ryhtyivät fedayeen-sisseiksi, jotka toimivat Israelia vastaan.[48]

Hyökkäykset olivat suuri syy Suezin kriisiin 1956, kun Israel miehitti Gazan. Israeli miehitti alueen uudelleen kuuden päivän sodassa kesäkuussa 1967 ja jäi miehittämään aluetta. Vuonna 1987 syntyi intifada-liike vastustamaan Israelin miehitystä. Vuonna 1994 Israel vetäytyi Gazasta luovuttaen sen Palestiinalaishallinnolle Oslon sopimusten mukaisesti.[48] Vuonna 2003 Israelin pääministeri Ariel Sharon ilmoitti Israelin joukkojen ja kolonialistien vetäytyvän Gazan alueelta ja syyskuuta 2005 Israel luovutti alueen kokonaisuudessaan Palestiinalaishallinnolle.[48]

Hamasin nousu valtaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hamas perustettiin vuonna 1987 ensimmäisen intifadan myötä. Hamasin juuret ovat muslimiveljeskunnan palestiinalaishaarassa.[49] Hamas on hallinnut Gazan kaistaa vuoden 2006 vaalien jälkeen.[50] Hamas aloitti hyökkäykset siviili- ja sotilaskohteisiin vuonna 1989, mikä sai Israelin pidättämään useita Hamasin johtajia, mukaan lukien sen perustajan Ahmad Yasinin.[51] Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat nimenneet Hamasin terroristijärjestöksi sen aseellisen siiven tekemien iskujen vuoksi.[52] Iran näkee Israelin keskeisenä uhkana alueelle ja tukee sekä Hamasia että Hizbollahia.[53] Iranin ja Libanonin rajalla on nähty paljon yhteydenottoja Hizbollahin ja Israelin välillä kauan ennen vuoden 2023 sotaa.

Sodan kulku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sota alkoi 7. lokakuuta 2023 Hamasin hyökäyksellä Israeliin.[54] Ajankohta oli juutalainen lepopäivä ja Simhat Tora -juhla, ja sitä edeltävänä päivänä tuli täyteen 50 vuotta jom kippur -sodan alkamisesta.[55][56] Hamas kutsui hyökkäystään ”operaatio al-Aqsan tulvaksi” (tai ”al-Aqsan myrskyksi”) (arab. عملية طوفان الأقصى‎).[57] Israel varoitti sodan alussa ”pitkästä ja vaikeasta sodasta”.[58]

Israel hyökkäsi Gazaan vaivihkaa eikä voimakkaalla ja laajalla ensi-iskulla. Everstiluutnantti Juha Mäkelän ja Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori Juha Kukkolan mukaan syy on Gazan suuri koko, joten sinne ei voi hyökätä saavuttamalla tuloksia Hamasia vastaan pitkien matkojen päästä.[59]

Lokakuun 7. päivä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alueet, joille Israeliin hyökänneet palestiinalaisryhmät etenivät 7.-8. lokakuuta.
Autoja Al-Ahli Arab -sairaalan iskun jälkeen, joka tappoi yli 500 ihmistä. Sairaala oli iskun aikaan täynnä haavoittuneita suojaa etsiviä palestiinalaisia.[60]

Hamasin lokakuun 7. päivän hyökkäys alkoi noin kello 6.30 aamulla[61] Hamasin taistelijat hyökkäsivät Gazan kaistan rajan yli. Järjestö ampui tuhansia ohjuksia Israeliin.[62] Hamas teki tarkoituksella terrori-iskun israelilaissiviilejä vastaan, joka oli pahin vuosikymmeniin. Hamasin terroristien siviileille tekemä väkivalta oli suunnitelemallista ja erittäin raakaa. Hamasin militantit murhasivat, silpoivat ja kiduttivat joukoittain israelilaissiviilejä.[lähde? ]

Noin puoli tuntia hyökkäyksen alkamisen jälkeen palestiinalaishyökkääjät iskivät elektronisen tanssimusiikin Supernova Sukkot Gathering -festivaaliin, johon osallistui 3 000 ihmistä.[63][64][65][66] Festivaalialue sijaitsi maaseudulla lähellä kibbutsi Re’imiä Gazan kaistan rajan lähistöllä.[64][67]

Palestiinalaisia hyökkääjiä tuli Gazan kaistan rajan yli moottoroiduilla varjoliitimillä.[68] Israelilaisen Channel 12 -kanavan haastatteleman silminnäkijän mukaan raketti-iskusta varoittavat sireenit alkoivat soida ja festivaalialueelle hyökkäsi pakettiautoissa 50 sotilasunivormuun pukeutunutta terroristia.[64][68] Hyökkääjät ampuivat väkijoukkoon ja heittivät kranaatteja sekä tainnutuskranaatteja ihmisiä kohti. Israelin yleisradion haastattelema lääkäri kertoi, että terroristit odottivat pakenevia ihmisiä hätäuloskäynneillä tappaakseen heidät. Hänen mukaansa hyökkääjät myös ampuivat koko hänen lääkintäryhmänsä, ambulanssista poistuneen ensihoitajan ja heidän hoitamansa haavoittuneet.[68] Tappamisen lisäksi hyökkääjät ottivat ihmisiä panttivangeiksi ja veivät heitä Gazaan.[68][67]

Myöhemmin on tullut ilmi, että Israelin joukot ampuivat Apache-helikoptereilla Gazaan pakenevia autoja ja otti käyttöön Hannibal-direktiivin, jolla pyritään estämään panttivankien ottaminen.[69]

Kuolleita oli ainakin 260. Festivaaliin osallistuneiden lisäksi kuolleiden joukossa on israelilaisia sotilaita, jotka pyrkivät suojelemaan siviileitä toimimalla ihmiskilpinä.[68] Tapettujen, panttivangiksi kaapattujen ja kadonneiden joukossa on israelilaisten lisäksi ainakin britti, saksalainen ja amerikkalais-israelilainen.[64]

Sderotin kaupungissa käytiin katutaisteluita. Israelin armeija kutsui myös reserviläisiä palvelukseen. Israelin tiedustelupalvelut saivat kritiikkiä epäonnistumisestaan sodan ennustamisessa.[70] Sodan ensimmäinen päivä oli verisin Israelissa sitten vuoden 1973 jom kippur -sodan.[55]

Sodan alkupäivät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toinen päivä alkoi uutisilla Hizbollahin tulituksesta Pohjois-Israeliin.[8] Yle kertoi 8. lokakuuta, että Israel suunnittelee maahyökkäystä Gazaan. Samana päivänä raportoitiin taisteluita Hamasin ja Israelin välillä Ofakimissa, Sderotissa, Yad Mordechaissa, Kfar Azassa, Be’erissä, Yatedissa ja Kissufimissa.[71] Israelin hallituksen turvallisuuskabinetti julisti virallisen sotatilan 8. lokakuuta.[28]

Raporttien mukaan Hamasin taistelijat tekivät kaiken ikäisille naisille seksuaalista väkivaltaa ennen kuolemaa. Yli tuhat israelilaista kuoli iskussa, joiden lisäksi joitakin muiden maiden kansalaisia.[72][73][74][75][76] Hamas myös otti lukuisia panttivankeja.[77]

Taisteluiden kolmantena päivänä Israel ilmoitti saartavansa Gazan täysin, ettei sinne saada sähköä, polttoainetta tai ruokaa. Israel katkaisi myös veden viennin. YK vaati Israelia avaamaan humanitaarisia käytäviä saarretulle alueelle.[78]

Hamasin rakettihyökkäyksen tuhoja Rishon LeZionissa 7. lokakuuta.

Aamulla 13. lokakuuta Israel käski noin 1,1 miljoonaa ihmistä siirtymään pois pohjois-Gazasta, sillä Israel aikoo tehdä siellä suuria sotilasoperaatioita. YK vaati Israelia perumaan käskynsä, ja Hamas kehotti palestiinalaisia kapinoimaan käskyä vastaan jäämällä alueelle.[79] Shayetet 13 -erikoisjoukkojen yksikkö valtasi takaisin Hamasin miehittämän Suban tukikohdan ja vapautti 250 panttivankia. Tulitaistelussa kuoli yli 60 Hamasin taistelijaa ja 26 otettiin vangeiksi.[80]

17. lokakuuta Ahli Arab -sairaalassa tapahtui satoja ihmisiä tappanut räjähdys, josta israelilaiset ja palestiinalaiset syyttivät toisiaan.[81] Yhdistyneet kansakunnat tuomitsi laajasti sairaalaiskun ja ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk vaati tekijöitä vastuuseen.[82] Palestiinalaishallinnon puheenjohtaja Mahmud Abbas julisti kolmen päivän suruajan sairaalaiskun takia.[83] Myöhemmin sanottiin, että iskun olisi aiheuttanut väärin laukaistu raketti.[84] Raketti hajosi ilmassa, ja osa siitä putosi sairaalan päälle aiheuttaen räjähdyksen.[85]

Israel teki iskuja Hamasille tärkeisiin kohteisiin Gazassa ja Syyriassa ennen sen maahyökkäyksen aloittamista. Iskujen kohteita olivat muun muassa asevarastot ja laukaisualustat.[86]

25. lokakuuta sota oli vaatinut enemmän kuolonuhreja kuin Ukrainan sota sen ensi viikkoina.[87] Kolme päivää myöhemmin Israelin armeija kertoi tappaneensa Hamasin ilma- ja lennokki-iskujen komentajan Asem Abu Rakabaan.[88]

Israel saartoi Gazan kaupungin ja katkaisi Gazan kaistan marraskuussa. Laajan sulun vuoksi esimerkiksi journalistit eivät päässeet alueelle.[89] Samoihin aikoihin viranomaiset kertoivat Israelin harkitsevan sopimusta Hamasin kanssa kaikkien siviilipanttivankien vapauttamisesta.[90] 16. marraskuuta Human Rights Watch kertoi Gazan menettävän netti- ja puhelinyhteydet pian, mikäli alueelle ei saada lisää polttoainetta nopeasti.[91]

Marraskuussa Haaretz-lehden mukaan Israel pommitti tai raivasi maan tasalle Gazassa jokaista rakennusta, mitä se epäili räjähdevarastoksi tai tunnelin sisäänkäynniksi.[92]

Helsingin Sanomat uutisoi joulukuussa Israelin asevoimien pumppaavan merivettä Hamasin rakennuttamiin tunneleihin. Operaation sanottiin kestävän viikkoja.[93]

Maahyökkäys Gazaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteydet Gazaan katkesivat lähes kokonaan 27. lokakuuta. Seuraavana päivänä Israel kertoi siirtyneensä yöllä operaation toiseen vaiheeseen. Ilmaiskut ja tykistötuli Gazaan jatkuivat rajuina, ja Israel aloitti Pohjois-Gazaan suuntautuvan maahyökkäyksen panssariajoneuvoilla ja jalkaväellä. Israel ei kuitenkaan täsmentänyt, oliko kyseessä täysimittaisen maahyökkäyksen aloitus. Jo edellisinä öinä Israel oli siirtynyt maata pitkin Gazaan, mutta vetäytynyt lopulta.[94][95] Selvä merkki maahyökkäyksestä oli se, että Israelin joukot eivät enää myöhemmin vetäytyneet Gazan alueelta ja heidän tavoitteenaan oli laajentaa hyökkäystä asteittain.[96] Maahyökkäyksen piti alkaa alun perin jo lokakuun puolenvälin tienoilla, mutta New York Timesin mukaan se viivästyi ainakin osittain sääolosuhteiden vuoksi.[97] Palestiinalaismedioiden mukaan yhteydet Gazaan olivat palautuneet asteittain parin päivän jälkeen hyökkäyksen alkamisesta.[98]

Marraskuun 2023 puolivälissä Israelin armeija piiritti Gazan suurimman Al-Shifa-sairaalan väittäen sen olevan Hamasin komentokeskus.[99] Viikon päästä tästä Israelin armeija piiritti Indonesia-sairaalan. Shifan valtauksen jälkeen sairaala oli viimeinen, joka hoiti potilaita pohjois-Gazassa. Potilaita evakuoitiin busseilla Nasser-sairaalaan Khan Younisiin Gazan kaistan eteläosassa.[100]

Israel tuhosi systemaattisesti Gazan korkeammat oppilaitokset ja yliopistot. Ensimmäisenä tuhottiin Gazan islamilainen yliopisto ja Al-Azhar-yliopisto. Israa-yliopisto Gazan kaupungin etelälaidalla räjäytettiin 17. tammikuuta 2024. Seuraavana päivänä räjäytettiin Palestiinan yliopisto. Euro-Med Human Rights Monitorin mukana myös 94 yliopistojen professoria oli tapettu.[101][102]

Tulitauko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gazassa alkoi perjantaina 24. marraskuuta neljän päivän pituiseksi tarkoitettu tulitauko.[103] Osana tulitaukosopimusta molempien osapuolten pitää palauttaa useita kymmeniä panttivankeja.[104] Israelin hallitukselle oli hyvin vaikeaa myöntyä tulitaukoon, sillä hallituksessa istuvat äärioikeistolaiset puolueet olivat aiemmin vastustaneet kaikkia sopimuksia Israelin ja Hamasin välillä.[105] Molemmat osapuolet palauttivat panttivangit muutamaa ongelmaa lukuun ottamatta.[106] Aselevoksi edenneen tulitauon myötä Gazaan pääsivät avustusrekat vielä samana päivänä.[107] Rekoissa kuljetettiin välttämättömiä elintarvikkeita, lääkkeitä sekä polttoainetta Gazaan.[108] Israelin mukaan Hamasin ampuma raketti rikkoi aselevon joulukuun alussa.[109] Suomen Lähi-idän instituutin säätiön tutkija Antti Tarvaisen mukaan aselevon aikana ei saavutettu läheskään kaikkia tarvittavia toimenpiteitä.[110] Pari päivää aselevon loppumisen jälkeen Israel oli tehnyt Gazaan yli 400 iskua, joista yksi tehtiin Nuseiratin pakolaisleirille. Iskussa kuoli ainakin 13 ihmistä.[111]

Toisesta tulitauosta äänestettiin YK:n yleiskokouksessa myöhemmin joulukuussa. Ylivoimaisesti suurin osa maista kannatti päätöslauselmaa, jossa vaadittiin välitöntä tulitaukoa Gazaan. Israelin ulkoministeri Eli Cohen ei anna tämän vaikuttaa sodan kulkuun, vaan Israel jatkaa sotaa kaikesta huolimatta.[112]

Hyökkäys Etelä-Gazaan

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Israel aloitti uudelleen intensiivisen Gazan pommituksen joulukuun alussa tulitauon umpeuduttua.[113]

Tammikuun lopussa 2024 Israelin asevoimat piiritti Khan Yunisin.[114]

Rafahin kaupungin maahyökkäys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gazan alueella sijaitsevaan Rafahin kaupunkiin on paennut helmikuun loppuun mennessä yli 1,5 miljoonaa ihmistä. Israelin mukaan se aloittaa maahyökkäyksen alueelle viimeistään 10. maaliskuuta, jos Hamas ei täytä sen vaatimuksia.[115] Pääministeri Netanjahu on määrännyt armeijan viranomaisia laatimaan suunnitelman, jotta kaupunki saadaan evakuoitua.[116] Israel teki iskun kaupunkiin jo aiemmin helmikuussa, jolloin kuoli 67 ihmistä.[117] Iskut osuivat 14 eri taloon ja kolmeen moskeijaan alueen eteläosassa.[118]

Rinnakkaistapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsiranta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marraskuun alussa sodan pelättiin leviävän myös Länsirannalle.[119] Länsirannalla oli pidätetty noin 7 800 ihmistä 8. joulukuuta mennessä Israelin viranomaisten pidättämänä. Tyypillisesti syynä on ollut kivien heittäminen israelilaisia joukkoja päin mielenosoituksissa.[120] Joidenkin palestiinalaisten mukaan Länsirannalla on vallinnut oma sotansa.[121]

Länsirannalla oli lisääntynyt poliittinen väkivalta merkittävästi jo lähes vuotta ennen sodan alkua.[122]

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International mukaan Israelin armeija on teloittanut ihmisiä laittomasti Länsirannalla. [123]

Israelin ja Libanonin raja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Israelin tankit alkoivat liikkua Libanonin rajalla varsinaisen sodan seuraavana päivänä. Tällöin spekuloitiin sodan laajenemisesta myös sieltä kautta Hizbollahin ja Israelin ottaessa yhteen.[124] Sodan alussa Libanonin rajalta ammuttiin miehitetylle Kfar Shubanin aluelle joitain kymmeniä raketteja.[125] Israel vastasi raketteihin tykistötulella.[126][127] Libanonin valtion tiedotusvälineiden mukaan Israelin tykistötulen seurauksena kolme ihmistä loukkaantui.[128] Täten yhteenotot alkoivat, mutta 23. lokakuuta tutkija Susanne Dahlgrenin mukaan sekä Israel että Hizbollah haluavat välttää täysimittaista sotaa, jolla voisi olla massiiviset seuraukset Lähi-idälle.[129] Israelin puolustusministeri on vakuuttanut tuhoavansa myös Libanonin, jos heidän välilleen syttyy sota.[130]

Israelin ja Libanonin välinen tulitus oli jatkunut kesäkuuhun mennessä lähes päivittäin. Israel ilmoitti hyväksyneensä operatiiviset suunnitelmat hyökkäyksestä Libanoniin. Israelin ulkoministeri Israel Katz uhkasi Hizbollahia ”totaalisella sodalla”.[131]

Syyria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Israel ja Syyria ampuivat toisiaan sodan alkuaikoina sen jälkeen, kun Israel oli ilmoittanut Syyrian tulittaneen Israelin pohjoisosia kranaatinheittimillä.[132] Syrian Observatory for Human Rights -järjestön perustaja Rami Adbel Rahman kertoi Israelin hyökänneen ilmasta Aleppon lentokentälle 15. lokakuuta. Hyökkäyksessä haavoittui viisi ihmistä, mutta Rahman ei kommentoinut olivatko he kaikki siviilejä. Syyrian puolustusministerin mukaan lentokenttä jouduttiin poistamaan käytöstä iskun jälkeen sen kokemien vauroiden vuoksi.[133] Israel oli iskenyt lentokentälle myös muutamaa päivää aiemmin, jolloin se poistettiin käytöstä. Uusi isku tapahtui hetki kentän uudelleen avaamisen jälkeen.[134] Viikko lentokenttäiskun jälkeen Israel kertoi kiihdyttävänsä Gazan iskujen ohessa myös Syyriaan kohdistuvia iskujaan.[135] Israelin omia yhteisöjä Libanonin lähellä evakuoitiin nopeasti Israelin iskujen seurauksena.[136] Hetki tämän jälkeen Israel iski Aleppon lentokentälle kaksi kertaa. Iskuissa kuoli yhteensä kahdeksan ihmistä.[137] Israelin iskut aiheuttivat toistuvasti lentojen keskeytymisiä sekä Damaskoksen että Aleppon lentokentillä.[138]

Marraskuun alkupuolella Yhdysvallat iski pelottelumielessä ilmaiskun Syyriassa sijainneeseen asevarastoon.[139] 9. marraskuuta Israel ja Yhdysvallat ilmoittivat tappaneensa erillisiskuissa 12 Iranin tukemaa taistelijaa Syyriassa.[140]

Iran

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Iranin ilmaiskut Israeliin 2024
Hamasin terroristien tuhoama rakennus Be’erin kibbutsissa.

Iranin mahdollista osallistumista sotaan kunnolla on spekuloitu ja Israelin kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Tzachi Hanegbi kertoi Yhdysvaltojen liittyvän konfliktiin, jos Iran ja Hizbollah hyökkäävät Israeliin.[141] Huhtikuun puolenvälin spekuloitiin Iranin tekevän hyökkäyksen Israeliin sen liikuteltaessa esimerkiksi lennokkeja ja risteilyohjuksia maan rajojen sisäpuolella.[142]

Iran iski Israeliin 13.–14. huhtikuuta risteilyohjuksilla ja lennokeilla sekä ballistisilla ohjuksilla.[143] Suurin osa ammuttiin Iranista, ja osa Irakista ja Jemenistä.[144] Hyökkäyksen uskottiin olevan ensimmäinen suora hyökkäys Israelia kohtaan omilta alueiltaan.[145] Iranin mukaan iskut olivat vastaus Israelin 1. huhtikuuta Syysian pääkaupunkiin Damaskokseen tehdyille iskulle, jossa kuoli korkeita iranilaisia komentajia.[146] Israel väitti ampuneensa suuren osan ohjuksista alas ennen niiden saapumista maan rajojen sisäpuolelle.[147] Israelin puolustusministeriöllä ei ollut tiedossa yhtään haavoittunutta seuraavana päivänä iskusta. Kuitenkin Magen David Adom eli Punainen Daavidintähti kertoi hoitaneensa 31:tä ihmistä.[148] Israel sulki ilmatilansa, ja lisäksi Flightradar24-palvelun mukaan samoin toimivat Jordania, Irak ja Libanon.[149]

Jemen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jemenin huthikapinalliset valtasivat Punaisellamerellä Israelia kohti kulkevia aluksia marraskuussa 2023, jotta ne voisivat tukea Hamasia sodassa.[150] Israel kertoi ryhtyvänsä toimenpiteisiin laivahyökkäysten loppumiseksi joulukuussa, jos kansainvälinen yhteisö ei siihen puuttuisi.[151]

Yhdysvallat ja Britannia aloittivat 11. tammikuuta 2024 ilmaiskut huthien kohteisiin Jemenissä.[152] Iskuja on tehty muun muassa ilmapuolustus- ja tutkajärjestelmiin.[153]

Ruotsi lähetti helmi-maaliskuun vaihteessa 2024 Punaisellemerelle sotilaita avuksi turvaamaan laivaliikennettä. Maaliskuussa myös Suomen kerrottiin suunnittelevan samankaltaisia toimenpiteitä.[154]

Ensimmäiset kuolonuhrit huthien hyökkäyksissä tuli 7. maaliskuuta, kun eräässä hyökkäyksessä kuoli kolme ihmistä.[155]

Osapuolten vahvuudet ja tavoitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Israel

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolustusvoimat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Israelin puolustusvoimat

Israelin puolustusvoimat perustettiin vuonna 1948 kaksi viikkoa Israelin valtion perustamisen jälkeen.[156] Israel on joutunut historiansa aikana panostamaan suuria summia puolustusvoimiinsa sen sotaisan historian myötä.[157] Israelin puolustusvoimat saa vuosittain noin 3,8 miljardia dollaria sotilaallista tukea Yhdysvalloilta.[158] Israelin vuosittainen puolustusbudjetti onkin yli 20 miljardia euroa.[157] Yhdysvalloilta saamillaan tuilla Israel on hankkinut muun muuassa hävittäjiä, joista jokainen maksaa noin 100 miljoonaa dollaria.[159] Lokakuussa Israel otti käyttöön uuden tarkkuusasejärjestelmän "Iron Sting" Gazan sodassa. Järjestelmän valmistajan mukaan uusi ase vähentää siviiliuhreja.[160]

Yhdysvallat siirsi suuren määrän aseistusta Israelille. Wall Street Journalin mukaan Yhdysvallat oli joulukuun alkuun 2023 mennessä rahdannut Israeliin 15 000 lentopommia, mihin kuului 900 kg:n bunkkeripommeja ja 57 000 tykistön 155 mm:n kranaattia.[161] Lisäksi ulkoministeri Antony Blinken lähetti Israelille hätävaltuuksiin 14 000 panssarivaunun tykin kranaattia.[162]

Joulukuun alussa Israel oli pudottanut Gazaan yli 22 000 yhdysvaltalaista lentopommia.[162]

Tavoitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päätavoitteenaan Israel yrittää kaataa Hamasin vallasta.[163] Lisäksi Israel yrittää tuhota Hamasin sotilaalliset valmiudet toteuttaa tulevaisuudessa muita sotilaallisia toimia.[164] Israel haluaa saada myös kaikki panttivangit tuotua Gazan alueelta turvaan kotimaahansa.[165] Israelin sotilastiedustelun entisen johtajan Amos Yadlin mukaan Israelin päämäärä sodassa ei ole tappaa jokaista Hamasin taistelijaa, ja se olisi käytännössä mahdotonta.[166]

Pääministeri Netanyahu on ilmoittanut että Israel pitää Gazan hallussaan senkin jälkeen kun Hamas on tuhottu.[167] Israelin valtiovarainministeri Bezalel Smotrichin mukaan Gaza miehitetään uudelleen ja sotilasmiehityksen lisäksi sinne pitäisi asuttaa israelilaisia kolonialisteja. Smotrichin mukaan Gazan kaistan yli kahta miljoonaa asukasta tulisi rohkaista muuttamaan toisiin maihin ja tavoitteena on pienentää alueen väestö alle kymmenesosaan nykyisestä, eli 100 000–200 000 ihmiseen.[168] Likud ja opposition Yesh Atid -puolueiden kansanedustajat ovat ehdottaneet, että Gazan 1,2 miljoonaa pakolaista siirrettäisiin Euroopan maihin.[169]

Jerusalemin asioiden ministeri Amichai Eliyahun mukaan ydinpommin pudottaminen Gazaan on yksi vaihtoehto ja asukkaat siirtää ”Irlantiin tai ajaa aavikolle”.[170] Pääministeri Benjamin Netanyahu erotti Eliyahun.[171]

Hamas

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hamas on vahvistanut aseistettuja joukkojaan vuosien varrella. Se on hankkinut aseita erityisesti Lähi-idästä, mutta myös esimerkiksi Kiinasta. Pääosa sen raketeista on paikallisesti valmistettuja ja alkeellisia.[172] Iranin johto on yli neljän vuosikymmenen ajan sitoutunut Israelin tuhoamiseen, ja siksi Iran ei peittele vahvaa tukeaan Hamasia kohtaan ja tarjoaa sille aseita, rahoitusta ja koulutusta.[173][174][175] Hamasin joukoissa on noin 20 000 taistelijaa, omaa asetuotantoa, ulkomaista rahoitusta sekä kattava tunneliverkosto.[14]

Hamas on vannonut tuhoavansa Israelin ja korvaavan sen islamilaisella valtiolla.[175] Hamasin Gazan-johtaja Yahya Sinwar halusi Israelin yhä pysyvän Gazassa kesäkuussa 2024, koska siviilikuolemat ovat "tarpeellinen uhraus", joka muuttaa yleistä mielipidettä. Sinwar rinnasti sodan Algerian itsenäisyyssotaan, jossa sadattuhannet kuolivat.[176][177]

Sodan aiheuttamat tuhot ja uhrit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uhrit ja panttivangit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hyökkäyksen tuhoja ja surmattuja ihmisiä Be’erin kibbutsissa.

Gazan sota on ollut poikkeuksellisen tappava.[178] Hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin mukaan tammikuuhun 2024 mennessä Israelin armeija oli tappanut konfliktin aikana keskimäärin 250 palestiinalaista päivässä, mikä on enemmän päiväkohtaisia kuolemia kuin missään muussa 2000-luvun merkittävässä konfliktissa.[179] On arvioitu, että sodan uhriluku on todennäköisesti luultua suurempi.[178] Lääketieteellisen julkaisun The Lancetin mukaan sodan uhriluku voi nousta jopa 186 000:een.[37]

Israelin sotatoimet Gazan kaistalla ovat tappaneet alueen terveysministeriön mukaan jo yli 40 000 ihmistä ja yli 90 000 ihmistä on loukkaantunut.[30][34] Gazan terveysviranomaisten julkaisemia lukujen on arvioitu sodan jatkuessa olevan yhä epätarkempia tilastoinnin vaikeutuessa.[34][36] Sodan alettua yli 600 ihmistä on tapettu myös Israelin miehittämällä Länsirannalla.[30] Ihmisiä on kuollut myös muualla Israelissa sekä Etelä-Libanonissa ja Syyriassa. Israelin asevoimat sanoo tappaneensa noin 17 000 Hamasin taistelijaa sodan alkamisen jälkeen.[38]

Lukuiset israelilaiset silminnäkijät ovat kertoneet Hamasin taistelijoiden raiskanneen ja silvonneen israelilaisia naisia. Viranomaiset ovat yrittäneet etsiä väitteille perusteita, mutta löytämistä vaikeuttaa muun muuassa se, että suuri osa uhreista tapettiin tekojen jälkeen.[180]

Lapset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gazan kaistalla kuolleista liki 16 500 on alueen terveysministeriön mukaan lapsia.[30] Tuhansia lapsia kuoli jo ensimmäisten kahden viikon aikana.[181] Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri António Guterres kuvaili Gazaa jo marraskuussa 2023 ”lasten hautausmaaksi”.[182] Tuolloin arvioitiin, että alueella kuolee yksi lapsi kymmenen minuutin välein.[183][184] Joulukuussa Unicefin johtajan mukaan Gaza on maailman vaarallisin paikka olla lapsi.[185][186]

Maaliskuussa 2024 Unicef arvioi yli miljoonan lapsen tarvitsevan mielenterveys- ja psykososiaalista tukea Gazan alueella.[187] YK:n mukaan ainakin kymmenen lasta oli kuollut aliravitsemukseen ja nestehukkaan maaliskuun ensimmäisen viikkoon mennessä.[188] Unicefin mukaan joka kuudes alle kaksivuotias lapsi kärsii vakavasta aliravitsemuksesta Gazan alueella.[189]

Panttivangit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuussa Hamasin arvioitiin ottaneen yli 200 panttivankia.[190] Muun muassa Yhdysvallat, Ranska, Britannia, Ukraina, Nepal ja Thaimaa ovat vahvistaneet maiden kansalaisten saaneen surmansa lokakuun 7. päivän iskussa.[191][192]

Syyskuuhun 2024 mennessä yhteensä 97 lokakuussa panttivangiksi otettua henkilöä oli yhä kateissa. Israelin virallisten lukujen mukaan Gazan kaistalla yhä pidettäviä panttivankeja on yhteensä 101, mutta maa laskee mukaan neljä vuosina 2014 ja 2015 otettua panttivankia, joiden uskotaan kuolleen.[193]

Gazan humanitaarinen tilanne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Gazan väestötiedot vuonna 2013.

Tilanne ennen sotaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gazan kaistan elintaso on ollut jo vuosikymmeniä hyvin heikko. Suurinta osaa alueen hieman yli kahden miljoonan asukkaan väestöstä on vaivannut köyhyys. Alue on myös äärimmäisen tiheään asuttua.[194] Gazan kaista on noin kymmenen kilometriä leveä ja siitä kaksi kolmasosaa on rakennettua. Väestö on ahtautunut noin 360 neliökilometrin suuruiselle eli noin Nurmijärven kokoiselle alueelle.[195]

Jo vuonna 2021 lähes koko väestöllä ei ollut mahdollisuutta saada puhdasta juomavettä, minkä lisäksi sähköstä oli suuri pula. Monet lapset kärsivät aliravitsemuksesta ja alueen kaikista lapsista noin 60 prosenttia kärsi anemiasta.[196] Suurin osa väestöstä on muslimeita.[197]

Sodan alettua

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rakennuksien kärsimiä vaurioita Gazassa.

Sodan alkuvaiheilla Israel keskeytti ruoan, veden sekä sähkön viennin Gazaan. Israelin piirityksen vuoksi välttämättömien elintarvikkeiden vienti aluelle on käytännössä mahdotonta.[198] Gazan viranomaisten mukaan yli puolet alueen asunnoista on tuhoutunut asumiskelvottomiksi tai vahingoittunut vakavasti konfliktin alkamisen jälkeen.[199] Sähkön loppumisen myötä gazalaiset eivät voi ladata puhelimiaan eivätkä täten tiedä miten maailmalla uutisoidaan sodasta.[200]

Vain viikkoja sodan alkamisen jälkeen ainakin 16 sairaalaa ja 32 terveyskeskusta oli poissa käytöstä. Yhteensä 113 terveyskeskukseen oli hyökätty sekä kolme kirkkoa ja 56 moskeijaa oli vaurioitunut. Samoihin aikoihin kodeistaan oli paennut noin 1,5 miljoonaa ihmistä, joka on 62 prosenttia Gazan väestöstä.[201]

Marraskuun puolenvälin jälkeen Israel iski kahteen Gazan pohjoisosassa sijaitsevaan kouluun.[202] Hyökkäyksissä kuoli noin 50 ihmistä.[203] Marraskuun lopulle mentäessä Israelin kouluiskuissa oli kuollut 183 opettajaa.[204] Tammikuun loppupuolella Israel oli iskenyt yli 390 oppilaitokseen Gazassa.[205]

Pakolaisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haavoittunutta palestiinalaista lasta viedään sairaalaan Gazan kaupungissa 11. lokakuuta.

Ihmiset pakenevat sotaa jalkasin, sekä erilaisilla kulkuvälineillä, kuten autoilla ja rekoilla.[206] Jo kolmen ensimmäisen päivän aikana kodeistaan paenneita ihmisiä oli yli 187 000.[207]

Lokakuun lopulla 629 000 gazalaista pakolaista oli turvassa 150 UNRWA:n tiloissa.[208] 15. marraskuuta yli kaksi kolmasosaa Gazan yli kahdesta miljoonasta asukkaasta oli paennut sodan alkamisen jälkeen.[209] He etsivät suojaa muun muassa sairaaloiden pihoista, autoista, kaduilta ja sukulaisten kodeista.[210]

Palestiinalaiset eivät ole paenneet Gazan kaistalta ulkomaille yhä suurissa määrin kuin esimerkiksi ukrainalaiset tekivät Venäjän hyökättyä Ukrainaan 2022 muun muassa koska rajanylityspaikat ovat suljettuja.[211] Egypti ja Jordania valtiot ovat kieltäytyneet jyrkästi ottamaan Gazan sodan pakolaisia maahansa.[212] UNRWA tarjoaa pakolaisille sosiaalipalveluja, koulutusta, terveydenhuoltoa ja suojaa muutamissa valtioissa ja myös sota-alueilla.[208]

Sairaalat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuun 2023 loppupuolella Gazan kaistalla oli jäljellä enää pari toimivaa, joista nekin toimivat puutteellisesti.[213] Marraskuussa kerrottiin Gazassa sijatitsevan sairaalan Al-Shifan joutuneen hyökkäyksen kohteeksi viisi kertaa alle vuorokaudessa.[214] Marraskuussa Maailman terveysjärjestö kertoi Gazan ja Länsirannan sairaaloiden tai muiden terveydenhuollosta vastaavien palveluiden saaneen yli 250 iskua.[215] Israelin armeijan mukaan Hamas on käyttänyt sairaaloita operatiivisena tukikohtana ja olisi piillottanut aseita niiden alla kulkeviin tunneleihin. Hamas on kiistänyt kaikki syytteet.[216] Marraskuussa iskujen seurauksena sairaalassa olleet haavoittuneet gazalaiset pakotettiin etsimään turvapaikkaa muualta.[217]

On arvioitu, että noin 180 naista synnyttää joka päivä Gazan kaistalla. Syntyvät vauvat ovat usein hyvin pienikokoisia tai sairaita, he syntyvät kuolleina tai kuolevat nopeasti synntyksen jälkeen. Synnyttävien äitien ja lasten on kerrottu kärsivän aliravitsemuksesta, nestehukasta, ja keisarileikkaukset toteutetaan hyvin rajatulla puudutuksella.[218]Alueen sairaaloihin on tuotu useita lapsia, jotka ovat menettäneet perheensä sodassa.[219] Sodassa kuoleekin kokonaisia perheitä yksittäisissä ilmaiskuissa.[220]

Marraskuussa 2023 Israelin ilmaiskun raportoitiin tuhonneen Al-Shifan sairaalan sydänosaston.[221][222] Kolme päivää myöhemmin tehohoidossa olevien vauvojen evakuointia suunniteltiin Israelin armeijan toimesta.[223] Palestiinalaisviranomaisten mukaan sairaalassa oli kuollut ennen suunnitelmaa kaksi vastasyntynyttä ja kymmenien olleen vaarassa sairaalaan kohdistuvien iskujen keskellä.[224]

Haavoittunut lapsi Gazan kaistalla.

Marraskuun puolivälissä Israel julkaisi videon, jonka mukaan Hamas olisi ollut piilossa sairaalan alla. Videossa Israel väitti Hamasin rakentaneen erilaisia tiloja sairaalan alle. Helsingin sanomien faktantarkastaja John Helinin mielestä video oli erittäin vaikeasti todistettavissa.[225] Samoihin aikoihin Israelin asevoimat teki rynnäkön al-Shifan sairaalaan. Israelin ja Yhdysvaltaiset lähteet kertoivat löytäneensä sieltä Hamasin tukikohdan ja aseita.[226][227] Hamas kiisti kaikki väitteet tukikohdista ja aseista.[228] Sairaala oli ollut viime päivinä ennen iskua laajojen sotilaallisten toimien kohteena.[229] YK:n mukaan sairaalassa oli iskujen aikaan yli 2 300 ihmistä.[230]

Israel ilmoitti lopettaneensa sotilaalliset toimet 17. joulukuuta Gazan kaistalla sijaitsevassa sairaalassa. Palestiinalaisten mukaan Israel tulitti potilashuoneita ja pidätti henkilökuntaa.[231] Israelin joukot hyökkäsivät Nasserin sairaalaan helmikuussa 2024. WHO kertoi olleensa järkyttynyt sairaalan kokemista tuhoista.[232]

Reaktiot ja kilpailu narratiiveista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Israelin sisällä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Israelin vanhin päivälehti Haaretz kirjoitti pääkirjoituksessaan sodan toisena päivänä 8. lokakuuta, että maan pääministeri Benjamin Netanjahu on vastuussa iskusta. Samalla se syytti Netanjahua palestiinalaisten olemassaolon ja oikeuksien täydellisestä sivuuttamisesta.[233] Kun Hamas hyökkäsi Israeliin, protestiryhmä Kaplan Force keskeytti mielenosoituksensa ja siirtyi tukemaan Israelin puolustusvoimia.[234] Jotkin rakennustyömaat Israelissa karkottivat arabityöntekijät ja suostuivat ottamaan töihin vain juutalaisia ja ulkomaalaisia.[235] Israelin puolustusministeri sanoi, että sota tulee kestämään kauemmin kuin useita kuukausia.[236][237]

Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkoministeriö suositteli välttämään tarpeetonta matkustamista Israeliin ja kaikkea matkustamista joillekin alueille sekä ilmoitti päivittävänsä virallisen matkustustiedotteen pian.[238] Ulkoministeri Elina Valtonen, presidentti Sauli Niinistö ja monet muut tuomitsivat Hamasin hyökkäyksen.[62][239][240] Suomen ulkopoliittisen johdon mukaan Israelilla on oikeus puolustaa itseään sotalakien sallimissa rajoissa.[241]

8. lokakuuta Elina Valtonen kommentoi, että Venäjä voisi hyötyä Hamasin hyökkäyksestä Israeliin. ”Maailmassa on osapuolia, jotka hyötyvät tällaisesta sekasorrosta ja tästä tilanteesta, ehkä myös siitä, että katse kohdistuu nyt taas myös Lähi-itään. Seuraamme tilannetta ja arvioimme asioita vasta, kun on konkreettista näyttöä”, Valtonen kommentoi spekulaatioita Venäjän roolista.[242]

Kymmenet taidealan naiset kirjoittivat kirjeen Sauli Niinistölle, Petteri Orpolle, Elina Valtoselle ja Antti Häkkäselle, jossa he ottavat kantaa varsinkin Israelissa kuolleiden lasten määrään. Kirjeessä vaaditaan välittömästi tulitaukoa ja humanitaarista apua Gazan alueelle.[243] 17. marraskuuta yli 1 800 Suomessa asuvaa taiteilijaa oli allekirjoittanut lausunnon, jossa Suomen valtiota vaadittiin tuomitsemaan Israelin valtio sen toteuttamista sotatoimista Gazassa.[244] Myös joukko suomalaisdiplomaatteja ilmaisi marraskuussa ulkoministeri Elina Valtoselle tyytymättömyyttään Suomen Lähi-idän politiikkaan. Tuolloin 79 ulkoministeriön työntekijää esitti Valtoselle kirjeitse, että Suomen tulisi vaatia Gazaan humanitaarista tulitaukoa ja tuomita Israelin suhteeton voimankäyttö sekä todennäköiset kansainvälisen oikeuden loukkaukset Gazan alueella. Virkakunnasta ministerille joukolla toimitettu kirje oli suomalaisittain äärimmäisen poikkeuksellinen.[245]

Presidenttiehdokas Sari Essayah aloitti Helsingissä presidentinvaalikampanjansa lokakuussa, jossa se ilmoitti laajasti tukensa Israelin sotatoimille Hamasia vastaan. Hänen mukaansa molempien osapuolten siviileille tulee saada humanitaarista apua.[246] Myöhemmin joulukuussa hän kertoi, että Israelilla on oikeus puolustaa itseään ja kansalaistensa turvallisuutta. Hänen mielestään Hamas on gazalaisten suurin uhka.[247]

Suomen ulkoministeriön tiedossa oli alun perin 12 suomalaista, jotka olivat jumissa Gazan alueella. Marraskuun alussa kuusi heistä pääsi Egyptin puolelle turvaan. Ulkoministeriön mukaan kaikkien suomalaisten saamisella pois Gazan alueelta on hyvin korkeat velvoitteet pienten lapsien takia. Gazassa voi olla enemmän suomalaisia, jotka eivät ole ulkoministeriön tiedossa.[248]

Sotaa kommentoineet tutkijat kertovat joutuneensa verkossa systemaattisen häirinnän kohteeksi ja Helsingin yliopiston johdolle ja sen tutkijoille saapui vaatimuksia julkisiin kannanottoihin jomman kumman sodan osapuolen toimien tuomitsemiseksi.[249]

Presidenttiehdokas Li Andersson vetosi länsimaihin presidentinvaalikampanjassa Helsingissä. Hänen mukaansa länsimaat eivät ole tehneet tarpeeksi toimenpiteitä Gazan suhteen.[250]

Muiden valtioiden reaktiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aasia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iranin hengellisen johtajan Ali Khamenein neuvonantaja Yahya Rahim onnitteli palestiinalaistaistelijoita. Iranin valtiontelevisiossa näytettiin, kun parlamentin jäsenet nousivat seisomaan ja huusivat: ”Kuolema Israelille!”[251] Presidentti Ebrahim Raisi puolestaan sanoi Iranin kannattavan palestiinalaisten ”oikeutta itsepuolustukseen”, kutsui Israelia vaaraksi koko alueelle ja totesi, että ”Israelin sionistihallinto ja sen tukijat ovat vastuussa alueen valtioiden turvallisuuden vaarantamisesta”.[252] Iran tuomitsi Israelin toteuttamat Gazan vastapommitukset.[253] Iran varoitti Israelia "pitkäkantavilla seurauksilla", mikäli tämä ei lopeta taisteluita.[254][255] Monien tutkijoiden mukaan eskaloitumisriski on todellinen ja Israel otti suuren riskin maahyökkäyksellään Gazaan.[256] Marraskuussa Iran vaati tulitaukoa Gazaan Saudi-Arabian kanssa.[257] Lisäksi he tuomitsivat Israelin pommitukset, mutta kieltäytyivät antamasta Israelille taloudellisia tai poliittisia ongelmia rangaistukseksi.[258]

Irak varoitti Yhdysvaltoja puuttumasta Gazan sotaan tai Yhdysvalloista tulisi sodan seuraava kohde.[259]

Nepalin pääministeri Pushpa Kamal Dahal tuomitsi Hamasin hyökkäyksen.[260] Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Bahrain ja Kiina tuomitsivat Hamasin kohdistamat iskut ja sieppaukset israelilaisiin siviileihin.[261] Kiinan johtaja Xi Jinping vaati lokakuussa välittömästi tulitaukoa Gazan sotaan. Kiinan ulkoministeri Wang Yi taas on vaatinut nopeasti kansainvälisesti järjestettävää rauhankonferenssia sodan ratkaisemiseksi ja Kiina lähetti Lähi-itään diplomaatti Zhai Junin sovittelemaan sotaa.[262]

Qatarin pääministeri Abdul Aziz Al Thani oli järkyttynyt siiviileihin kohdistuvista surmaamisista, jonka lisäksi hän kritisoi muiden valtioiden reaktioita ”häpeällisiksi”.[263] Saudi-Arabian prinssi Turki bin Faisal Al Saud tuomitsi julkisesti sekä Hamasin että Israelin hyökkäykset siviileihin.[264]

Yhdysvallat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden lupasi Israelille kaiken mahdollisen avun ja korosti, että Israelilla on oikeus puolustaa itseään ja kansaansa.[265] Yhdysvallat on kertonut estävänsä Gazan sodan laajenemisen alueelliseksi konfliktiksi kaikin mahdollisin keinoin.[266] Yhdysvallat lähetti Israelin tueksi itäiselle Välimerelle lentotukialus USS Gerald R. Fordin johtaman laivaston, johon kuuluu lentotukialuksen lisäksi risteilijöitä ja hävittäjiä.[267] Yhdysvallat tuomitsi hyökkäyksen ja Biden vertasi iskua syyskuun 11. päivän terroritekoihin. Biden vieraili myöhemmin Lähi-idässä Gazan sairaalan pommitusten jälkeen. Hän oli suunnitellut tapaavansa Israelin pääministeri Benjamin Netanjahun Tel Avivissa ja myöhemmin arabijohtajia Jordaniassa.[268] Biden muuttui nopeasti ensimmäistä puhettaan kriittisemmäksi Israelia kohtaan loka-marraskuun vaihteessa.[269] Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken kritisoi julkisesti siviileihin kohdistuvia iskuja.[270][271] Blinken matkusti marraskuun alussa Jordanian pääkaupunkiin Ammaniin, jossa hän tapasi Qatarin pääministerin.[272] Yhdysvallat ilmoitti vastustavansa ajatusta Gazan pitkäaikaisesta miehittämisestä marraskuussa.[273]

Israel suostui Yhdysvaltain pyytämiin päivittäisiin tulitaukoihin 9. marraskuuta, eli se pitää päivittäin neljän tunnin pituisen tulitauon mahdollistaakseen siviilien pakenemisen alueelta.[274] Marraskuussa muun muassa Biden kyseenalaisti palestiinalaisten kertomat uhriluvut.[275] Biden on kehottanut Israelia olemaan varovaisempi siviilejä kohtaan.[276] Biden kommentoi joulukuussa Israelin umpimähkäisiä pommituksia Gazassa. Israelin pommituksista lähes puolet onkin ohjaamattomia, joka aiheuttaa suuremman uhan siviileille.[277]

Yhdysvaltain presidentinvaaleissa 2024 ehdokkaana oleva Donald Trump ilmaisi tukensa Israelin sotatoimille Gazassa maaliskuussa.[278]

Eurooppa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ranskan presidentti Emmanuel Macron vaati marraskuussa 2023 Israelilta suojelua Gazan siviilejä kohtaan.[279] Juutalaisvastaiset teot yleistyivät Ranskassa muutama viikko sodan jälkeen. Kansallinen liittouma -puolueen jäsen Marine Le Pen sai paljon arvostelua kertoessaan aikeistaan osallistua juutalaisia puolustavaan mielenosoitukseen.[280]

Prinssi William julkaisi helmikuussa kuninkaallisille poikkeuksellisen kannanoton, jossa hän toivoi sodan loppuvan mahdollisimman pian. Hän korosti humanitaarisen tuen ja panttivankien vapauttamisen tärkeyttä.[281]

Paavi Franciscus puhui joulukuussa 2023 voimakkaasti sotaa ja aseita vastaan. Hän otti esille myös Gazan tilanteen, ja hän vetosi erityisesti siviiliuhreihin.[282]

Kansainväliset järjestöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistyneet kansakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutettu Volker Türk totesi, että hyökkäyksellä on hirvittävä vaikutus israelilaisiin siviileihin eivätkä siviilit saisi koskaan olla hyökkäyksen kohteena. YK:n Lähi-idän rauhanprosessin erityiskoordinaattori Tor Wennesland piti tilannetta vaarallisena ja vetosi kaikkiin osapuoliin.[251] Ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa New Yorkissa johtanut Craig Mokhiber jätti tehtävänsä ja syytti YK:ta kyvyttömyydestä estää kansanmurha Gazassa.[283][284] UNRWA:n johtaja Philippe Lazzarini kuvaili Gazan tilannetta ”ennennäkemättömäksi katastrofiksi”.[285] Yhdistyneet kansakunnat kertoi marraskuussa yli sadan palestiinalaispakolaisten järjestön työntekijän kuolleen sodan alusta lähtien.[286]

Suomi pidättäytyi äänestämästä, kun YK äänesti lokakuun lopulla tulitaukoa vaativasta päätöslauselmasta. Ulkoministeri Elina Valtonen ja pääministeri Petteri Orpo puolustivat Suomen näkemystä sillä, että päätöslauselmassa ei tuomittu Hamasia ja sen tekemiä tekoja.[287] Suomen lisäksi esimerkiksi Yhdysvallat ei äänestänyt tulitauon puolesta, jonka mukaan tulitauko vain hyödyttäisi Hamasia valmistautumaan uuteen, tehokkaampaan hyökkäykseen Israelia vastaan.[288] Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivaisen mukaan monien valtioiden päätökseen vaikuttivat riittämättömät sanamuodot ymmärryksestä Israelia kohtaan päätöslauselmassa.[289] Lopulta tulitauon puolesta äänesti 120 maata.[290]

Etelä-Afrikan kansanmurhakanne Israelia vastaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa 2023 Etelä-Afrikka nosti Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisessä tuomioistuimessa (ICJ) kanteen Israelin toiminnasta Gazassa. Etelä-Afrikan mukaan Israelin toimet palestiinalaisia vastaan ovat luonteeltaan kansanmurhanomaisia[291] ja YK:n kansanmurhan kieltävän yleissopimuksen vastaisia.[292] 26. tammikuuta 2024 ICJ määräsi Israelin ryhtymään toimenpiteisiin estääkseen kansanmurhaan rinnastuvat teot sotatoimissaan Gazan kaistalla.

ICJ määräsi Israelin pidättäytymään kaikista toimista, jotka voisivat kuulua kansanmurhakonvention piiriin, varmistamaan, etteivät sen joukot syyllisty kansanmurhaan rinnastettaviin tekoihin Gazassa ja estämään ja rankaisemaan julkisia kehotuksia kansanmurhaan palestiinalaisia vastaan. Lisäksi Israelin tulee parantaa humanitaarista tilannetta Gazan siviiliväestön keskuudessa. Tuomioistuin ei kuitenkaan vaatinut välitöntä tulitaukoa Gazassa. Varsinaisen päätöksen, jossa oikeus ottaa kantaa siihen syyllistyykö Israel Gazassa kansanmurhaan, tekeminen voi kestää vuosia.[43]

Etelä-Afrikan kanteeseen Israelia vastaan on liittynyt useita kolmansia maita, muun muassa Espanja ja Irlanti.[293]

Euroopan unioni

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tuomitsi Hamasin toimet ja kutsui niitä terrorismiksi sen halveksittavimmassa muodossaan. Unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeana edustajana toimiva Josep Borrell ilmoitti siviilien käyttämisen panttivankeina olevan kaikkien lakien räikeä rikkomus ja tekevänsä kaikkensa edistääkseen heidän vapauttamistaan.[251] Marraskuussa 2023 Euroopan unioni kieltäytyi asettamasta uusia pakotteita Hamasia vastaan, vaikka Yhdysvallat ja Israel ovat näin painostaneet. Samoihin aikoihin monet Euroopan maat ilmaisivat kritiikkinsä Israelia kohtaan.[294]

Muut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Afrikan unionin komission johtaja Moussa Faki kommentoi, että Israelin ja Palestiinan välisen jatkuvan jännitteen pääsyy on palestiinalaisten perusoikeuksien kieltäminen. Hän vetosi molempia osapuolia lopettamaan sotilastoimet ja palaamaan ehdoitta neuvottelupöytään.[251]

Kansainväliset yritykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lentoyhtiö Lufthansa keskeytti lennot Israelin suurimmalle lentokentälle Ben Gurioniin useiden muiden lentoyhtiöiden tapaan. Se aloitti lennot uudelleen 8. tammikuuta 2024.[295]

Japanilainen Itochu-yhtiö ilmoitti lopettavansa yhteistyön israelilaisen Elbit Systemsin kanssa helmikuussa 2024.[296]

Yliopistot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljä norjalaista yliopistoa ilmoitti lopettavansa yhteistyön israelilaisten yliopistojen kanssa helmikuussa 2024.[297]

Yksittäisten ihmisten arvioita ja näkemyksiä sodasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola varoitti, että ”Maaoperaatio tarkoittaa väistämättä paljonkin israelilaisia uhreja. Taistelu Gazassa on kaupunkisotaa, jossa Israelin aseellisen ylivoiman merkitys heikkenee”. Samalla levottomuudet laajenevat Länsirannalla, jossa asuu palestiinalaisia. Tämän Hizbollahin hyökkäyksen myötä uhkaa nyt monen rintaman sota. Jos Gazan hyökkäys koituu Israelille veriseksi, se voi luoda lisäpainetta Hizbollahille luoda uusi rintama.[298] Suomen rauhanliiton Laura Lodenius kertoi haastattelussa Svenska Ylelle, että Hamasin hyökkäys voi koitua kalliiksi palestiinalaisille.[299] Tutkija Timo R. Stewart kertoi Helsingin Sanomille, että Hizbollahin mukaantulo sotaan Israelia vastaan olisi riskialtis päätös, mutta että Hizbollahin kynnys osallistua konfliktiin on kuitenkin vielä korkea. Täten Hizbollahin tulitus rajan yli voisi olla enemmän varoitus kuin isompi sotaan liittyminen.[300] Stewart kertoi myös, että Hamasin vuoden 2023 kaltaisen hyökkäyksen ei pitäisi olla mahdollista.[301]

Maanpuolustuskorkeakoulun apulaisprofessori ja majuri Juha Kukkola pitää mielenkiintoisena erilaisia skenaarioita Gazan kohtalosta sodan jälkeen. Hän näkee, että Israel ei halua jäädä pysyvästi ottamaan valtaa alueesta. Länsirantaa Israel ottaa haltuunsa huomattavasti tehokkaammin.[302]

Marraskuussa professori Hannu Juusolan mukaan Israelin mahdollisuudet Hamasin tuhoamiseen ovat rajalliset sen käyttämien rajoitettujen maaoperaatioden taktiikan myötä.[303]

Eräs kokenut suomalainen rauhanneuvottelujen ammattilainen kertoi Iltalehdelle, että aselepoon tullaan tuskin pääsemään Gazan alueella. Hänen mukaansa Hamasin hyökkäyksessä on ollut kyse terroriteosta ja jokaisen tahon tulisi tuomita se.[304]

Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen everstiluutnantti Juha Mäkelä kertoi sekä Israelin että Hamasin toimintatavoissa olevan vakavia ongelmia. He käyttävät muu muuassa etelässä sijaitsevia siviilikohteita tukikohtina, joten aselepo ei vaikuttanut osapuolten toimintatapoihin.[305]

Aseapu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alankomaat on vienyt Israeliin F-35-hävittäjien osia. Useat kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt ovat haastaneet Alankomaiden valtion oikeuteen osien viennistä.[306] Muun muuassa Yhdysvallat on myöntänyt useiden miljardien arvoista sotilasapupakettia Israelille.[307] Yhdysvaltain tukipaketit ovat herättäneet kiivasta keskustelua maassa, sillä presidentti Joe Biden tarvitsee aseapupaketteja allekirjoittakseen hyväksynnän Yhdysvaltain kongressissa ja edustajainhuoneessa sekä senaatissa.[308]

Mielenosoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa järjestettiin lokakuussa 2023 useita palestiinalaisia tukevia mielenosoituksia.[309][310][311] Marraskuussa poliisi kertoi ottaneensa kiinni 13 palestiinalaisia tukenutta mielenosoittajaa Helsingin yliopistolla.[312] Samassa kuussa Palestiinan puolesta osoitti mieltään noin 500 ihmistä Tampereella.[313]

Palestiina-mielenosoitus Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksen edessä 2024.

Toukokuussa 2024 yliopisto-opiskelijat alkoivat osoittaa mieltä Palestiinan puolesta perustamalla solidaarisuusleirejä kampusalueille. Opiskelijat ovat yöpyneet ulkona kampusalueille tuoduissa teltoissa ensin Helsingin yliopistolla[314][315] ja myöhemmin myös Tampereen yliopistolla[316] sekä Jyväskylän yliopistolla[317][318]. Oulun yliopistolla järjestettiin solidaarisuusleirejä tukeva mielenosoitus.[317] Mielenosoittajat vaativat korkeakouluja ryhtymään akateemiseen boikottiin israelilaisia korkeakouluja vastaan muun muassa lopettamalla tutkimusyhteistyön israelilaisten korkeakoulujen kanssa ja tukemalla sotaa pakenevia palestiinalaisia opiskelijoita.[314][317][316]

Katso myös: Israelin akateeminen boikotti

Helsingin leirillä Porthanian edessä yöpyjiä oli ensimmäisen viikon aikana noin parikymmentä.[319] Noin viikon jatkuneen mielenosoituksen jälkeen mielenosoittajien mukaan Helsingin yliopisto katkaisi telttaleiriltä sähköt.[319] Seuraavalla viikolla Helsingin yliopisto ilmoitti jäädyttävänsä opiskelijavaihdot israelilaisiin korkeakouluihin, mutta totesi, ettei tutkimusyhteistyötä aiota rajoittaa.[320] Leiri kesti yli kuukauden. Kesäkuun 12. päivänä Helsingin yliopisto pyysi poliisilta virka-apua ja poliisit hajottivat leirin. Paikalta poistettiin noin 30 ihmistä.[321][322]

Muualla maailmassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
2023
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sadattuhannet ihmiset ympäri maailmaa vaativat lokakuun lopulla sotatoimien välitöntä lopettamista.[323]

Yle uutisoi marraskuun alussa, kuinka kansainväliset suuryritykset McDonald’s ja Starbucks joutuivat palestiinalaismyönteisten mielenosoittajien kohteiksi. Mielenosoittajien mukaan McDonald’s jakoi ilmaisia aterioita israelilaissotilaille. Pikaruokayhtiö yritti selittää sekaannusta ravintoloiden toiminnalla franchise-periaatteella, joten yksittäisten yrittäjien tekemät myyntikampanjat eivät ole osallisena koko ketjuun.[324] Lisäksi marraskuun alussa kymmenistä tuhansista ihmisistä koostuva joukko vaati sekä Yhdysvalloissa että Euroopan eri maissa Israelin Gazaan kohdistuvien pommitusten lopettamista.[325]

Yhdysvaltain yliopistoissa on tapahtunut Gazan sodan alkamisen jälkeen monia yhteenottoja ja mielenosoituksia eri opiskelijoiden välillä. Lisäksi yhteenottoihin on osallistunut satoja tiedekuntien jäseniä.[326]

Yhdysvalloissa New Yorkissa pidettiin marraskuussa suuria mielenosoituksia sodan laajenemisen pelossa.[327]

Lontoossa järjestettiin marraskuussa satojen tuhansien ihmisten palestiinalaismyönteisiä mielenosoituksia. Paikallisen poliisin mukaan mielenosoittajia oli noin 300 000, mutta järjestäjien mukaan lukumäärä olisi ollut jopa 800 000. Lontoon poliisi kertoi pidättäneensä alueelta 126 protestoijaa, kun poliiseja oli loukkaantunut yhdeksän.[328]

Ilmastoaktivisti Greta Thunberg on osoittanut tukensa palestiinalaisille Amsterdamissa. Thunbergin lausunnot suivaannuttivat saksalaisia ilmastoaktivisteja. Eräs heistä muun muuassa ryntäsi lavalle ja kaappasi Thunbergin mikrofonin.[329][330]

2024
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sadattuhannet ihmiset osoittivat tammikuussa 2024 mieltään sodasta eri puolilla maailmaa, kun sen alkamisesta oli kulunut 100 päivää.[331] Helmikuussa tuhannet ihmiset eri puolilla maailmaa osoittivat mieltään sodasta, kun Israel kertoi jatkavansa hyökkäystä Rafahin kaupunkiin. Mielenosoituksia järjestettiin muun muassa Pariisi, Istanbul ja Madrid.[332]

Antisemitismi ja islamofobia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sekä antisemitismin että islamofobian on raportoitu lisääntyneen maailmalla.[333][334] Euroopassa juutalaiset koululaiset ovat kohdanneet kiusaamista koulussa, Berliinissä tehtiin palopommi-isku synagogaan ja Venäjän lentokentällä mielenosoittajat yrittivät etsiä Israelista matkustavia käsiin.

Monet juutalaiset pitävät Palestiinaa tukevissa mielenosoituksissa käytettyä lausetta ”Joelta merelle, Palestiina tulee olemaan vapaa” juutalaisvastaisena ja Israelin tuhoamista vaativana.[335][333] Tutkija Antti Tarvaisen mukaan antisemitismi-syytöksiä käytetään myös tietoisesti palestiinalaisten hiljentämiseen ja huomion viemiseen pois miehityksen ja apartheid-politiikan todellisuudesta.[335]

Yhdysvaltalaisen Council on American-Islamic Relationsin raportin mukaan islamofobinen ja palestiinalaisvastainen retoriikka on kasvanut suuresti Yhdysvalloissa sodan alkamisen jälkeen. Sen mukaan myös muslimi- ja palestiinalaisyhteisöihin on kohdistettu iskuja ja uhkauksia.[334]

Media

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sensuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Instagramin väitettiin sulkeneen erään palestiinalaismyönteisen Instagram-tilin lokakuussa. Lisäksi käyttäjät ovat raportoineet, että heidän Gazaan liittyneet päivityksensä ovat saaneet huomattavasti vähemmän näyttökertoja. Instagramin omistava Meta kiisti kaikki väitteet sensuurista.[336]

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin joulukuussa 2023 julkaistun raportin mukaan muun muassa Facebookin ja Instagramin omistava Meta on sensuroinut järjestelmällisesti Palestiinaan liittyvää sisältöä sosiaalisen median alustoillaan.[337]

Propaganda

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaalisessa mediassa alkoi levitä nopeasti harhaanjohtavaa tietoa Gazan sodasta.[338] Marraskuun alussa median tiedustelupalvelu Cyabra oli nähnyt verkossa vähintään 40 000 bottia tai selvästi valheellista ja vahingoittavaa tietoa jakavaa käyttäjää sodan alkamisesta lähtien.[339] Hamas oli käyttänyt nopeasti sodan jälkeen Twitterin premium-tilejä propagandavideoiden levittämiseen.[340] Joidenkin sosiaalisessa mediassa levitettyjen kuvien väitetään olevan peräisin vanhemmista konflikteista tai videopeleistä.[341] Erityisesti Al-Ahli Arab -sairaalan isku sai osakseen suuren määrän valheellista tietoa, sillä iskun jälkeen sen tapahtumat, syy ja seuraukset olivat täysin epäselvät.[342]

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joulukuussa uutisoitiin suomalaisten Tiktok-käyttäjien kuluttavan monikymmenkertaisesti enemmän Palestiinalle kuin Israelille myönteistä sisältöä.[343]

Mielipidetutkimukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Gazan asukkaiden keskuudessa tehtyjen useissa kyselytutkimuksissa hieman yli tai alle 70 % vastaajista on ollut sitä mieltä, että Hamasin tekemä hyökkäys Israeliin 7.lokakuuta 2023 oli oikea ratkaisu. Viimeisin tutkimus tehtiin kesäkuussa 2024.[344]

Kahden valtion mallin kannatus palestiinalaisten ja israelilaisten keskuudessa on laskenut. Palestiinalaisista kahden valtion mallia kannatti vuonna 2012 vielä 59 %, mutta vuonna 2023 enää 23 %. Vastaajista 81 % katsoi, että pysyvää rauhaa ei voida koskaan saavuttaa Israelin ja Palestiinan välille.[345] Israelissa kahden valtion mallia kannatti vuoden 2012 kyselyyn vastanneista 61 %, mutta vuonna 2023 Hamasin hyökkäyksen jälkeen enää 25 %. Vuonna 2012 itsenäistä Palestiinaa vastusti 30 % israelilaisista, mutta vuonna 2023 jo 65 %. Lisäksi 74 % israelilaisvastaajista uskoi, ettei pysyvää rauhaa voida koskaan saavuttaa.[346]

Muut vaikutukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös: Israel Eurovision laulukilpailussa ja Eden Golan

Israelin osallistuminen vuoden 2024 Eurovision laulukilpailuun on saanut suurta kritiikkiä sen Gazan sotatoimien vuoksi.[347] Monet maat ja tahot ovat vaatineet Euroopan yleisradiounionia epäämään Israelin osallistuminen.[348] Myös Suomen euroviisuedustaja Teemu Keisteri kertoi helmikuun puolivälissä olleensa epävarma osallistumisestaan viisuihin, jos Israel osallistuu niihin.[349]

Israelin viisukappaleen alkuperäiset sanat hylättiin maaliskuussa, koska niiden sanottiin viittaavan Israelin ja Hamasin sotaan.[350] Myöhemmin kappaleen sanoitukset julkaistiin uudelleen ja sanat saivat Euroopan yleisradiounionin hyväksynnän.[351]

Humanitaarinen apu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset humanitaarisen avun rekat saatiin kuljetettua Gazaan Rafahin rajanylityspaikalta, minkä jälkeen raja suljettiin. Israel salli rekkojen toimittavan Gazaan muun muassa ruokaa ja vettä, mutta ei esimerkiksi polttoaineita.[352] Gazassa asuvat palestiinalaiset ovat täysin riippuvaisia kansainvälisesti toimitettavasta humanitaarisesta avusta.[353]

Israelin armeijan kerrottiin ampuneen YK:n humanitaarista apua kuljettanutta saattuetta vahtineita gazalaisia poliiseja helmikuussa.[354]

Helmikuun lopulla yli sata palestiinalaista kuoli ruoka-apua hakiessaan Israelin armeijan avaamaan tuleen.[355] Israelin armeijan mukaan he kuolivat jäätyään toisten apua hakevien jalkoihin ja avustusrekkojen alle.[356] Armeija kuitenkin sanoi, että se oli ampunut useita uhkaavasti käyttäytyneitä palestiinalaisia kohti.[357] Lukuisat maat ja kansainväliset järjestöt vaativat nopeasti tapahtuman jälkeen riippumatonta tutkimusta tapahtumien kulusta.[358]

Seuraavaksi Israelia syytettiin yli 20:n apua hakeneiden gazalaisten ampumisesta maaliskuun puolivälissä. Paikan päällä olleen Al Jazeeran toimittajan mukaan Israelin helikopteri ampui jonoa kohti. Israelin asevoimat kiisti kaikki syytteet.[359]

Israel kertoi huhtikuussa lisäävänsä avustusrekkojen määrää 500 rekkaan päivässä Yhdysvaltain vaatimusten jälkeen.[360]

Suomi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viikko Hamasin toteuttaman hyökkäyksen jälkeen Suomen Punaisen Ristin avustustoiminnan johtaja kertoi humanitaarisen avun tilan palestiinalaisalueilla olevan katastrofaalinen.[361] Suomen Lähetysseura lahjoitti siivilien auttamiseen 150 000 euroa, joista puolet meni paikallisen Itä-Jerusalemissa sijaitsevan Augusta Victoria -sairaalan tukemiseen ja loput suoraan hädässä olevien siviilien auttamiseen.[362] Lokakuun lopulla Suomen Punaisen ristin johtama katastrofivalmiusyksikkö lähti Egyptiin varmistamaan hätäavun saapumisen Gazan alueelle.[363] Marraskuussa Suomen valtio ilmoitti tukevansa miljoonalla eurolla Punaisen ristin työtä Israelissa, Gazassa ja Länsirannalla.[364]

Yhdysvallat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joe Biden ilmoitti Yhdysvaltojen lahjoittavan 100 miljoonaa dollaria humanitaarista apua Gazalle ja Länsirannalle.[365] Lokakuun lopussa Biden painosti Netanjahua viemään enemmän humanitaarista apua Gazaan. Hän painosti muun muuassa Internet-yhteyksien palauttamista tietyille erillisalueille.[366]

Yhdysvallat kertoi suunnittelevansa avustuksia Gazaan ilmapudotuksilla. Sen sanotaan olevan yksi monimutkaisimmista sotilasoperaatioista.[367] Ilmapudotukset aloitettiin maaliskuussa, ja niiden toimittamiseen osallistui Yhdysvaltojen lisäksi ainakin Jordan, Yhdistyneet arabiemiraatit ja Ranska.[368] Ilmapudotukset todettiin nopeasti epätehokkaksi, ja se tappoi ihmisiä lähipäivinä.[369]

Järjestöt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monet kansainväliset avustusjärjestöt ovat olleet erityisesti sodan alkuaikoina vaikeuksissa humanitaarisen avun kuljettamisessa sotilaallisen uhan vuoksi.[370] Eri avustusjärjestöt ovat myös menettäneet yhteyden Gazassa oleviin työntekijöihinsä.[371] Näihin avustusjärjestöihin lukeutuvat muun muuassa Maailman terveysjärjestö (WHO) ja Lääkärit ilman rajoja.[372] WHO kertoi menettäneensä marraskuussa yhteyden Gazan Al-Shifan sairaalan työntekijöihinsä ja kertoi olevansa erittäin huolissaan sairaassa olevien potilaiden ja työntekijöiden turvallisuudesta.[373]

Euroopan unioni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan komissio lahjoitti humanitaarista apua Gazalle lokakussa 75 miljoonaa euroa.[374] Myöhemmin Euroopan komissio lahjoitti Gazalle vielä 25 miljoonaa euroa. Joseph Borrell ehdotti suunnitelmaa, jossa Israel lopettaisi sotatoimet siihen asti, kunnes Punainen Risti pääsisi panttivankien luokse.[375] Komissio ilmoitti työskentelevänsä YK:n järjestön kanssa, jotta apu varmasti tavoittaisi sitä tarvitsevat.[376]

Yhdistyneet kansakunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lokakuussa Yhdistyneiden kansakuntien humanitaarisen avun johtajan mukaan, jos siviilien turvallista kulkumahdollisuutta ei järjestetä, sillä voi olla Gazan alueella ”katastrofaaliset humanitaariset seuraukset”.[377]

YK:n sisarjärjestön UNRWA:n työntekijät työskentelevät Gazassa hyvin vaarallisissa olosuhteissa.[378] Tammikuuhun 2024 mennessä Gazassa oli kuollut 152 UNRWA:n työntekijää.[379]

UNRWA:n työntekijöiden osallisuus sotaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Israelin armeijan mukaan 12 UNRWA:n työntekijää osallistui aktiivisesti Hamasin hyökkäykseen 7. lokakuuta.[380] Israel julkaisi myöhemmin muun muassa heidän nimensä ja valokuvansa.[381]

Sotarikokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikkia Gazan sodan osapuolia säätelee sama laki, joka perustuu sopimuksiin ja sotarikostuomioistuinten päätöksiin. Säännöt ovat peräisin 1800-luvulta, mutta nykyään sotalait painottuvat Geneven sopimusten varalle.[374] Sääntöjen mukaan gazalaisilla siviileillä pitäisi olla saavutettavissa elämän perustarpeet, kuten vesi, ravinto ja sairaanhoitopalvelut.[382]

Jo ensimmäisten viikkojen aikana sekä Israel että Hamas tekivät monien asiantuntijoiden mukaan sotarikoksia.[383] Hamasin mukaan Israel kohdistaa iskuja siviileihin, kun taas Israel kertoo Hamasin piilottavan taistelijoitaan erinäisiin siviilikohteisiin.[384] Hamas on saanut laajasti kritiikkiä siviilien surmaamisesta sodan aikana[385], mutta myös Israel osittain.[386] Hamasin sotilaiden kerrotaan kuvanneen myös videoita, kun he surmaavat siviilejä.[387] Israel näytti videoita kymmenille ulkomaisille toimittajille lähes 45 minuutin ajan sotilastukikohdassa Tel Avivissa. The Guardianin mukaan se yritti näin kiistää tai vähätellä tekojensa vakavuutta.[388] Yhdysvaltalaisen Volker Türkin mukaan palestiinalaisryhmät ovat syyllistyneet vakaviin sotarikoksiin pidettyään ihmisiä panttivankeina ja hyökättyään raa’asti eri alueille.[389]

Israel hyökkäsi lokakuun lopussa pakolaisleiri Jabaliaan toistamiseen, ja YK:n mukaan hyökkäykset voivat olla sotarikoksia. Pakolaisleirillä on rekisteröity asuvan noin 116 000 pakolaista. Pääsihteeri António Guterres kertoi olevansa järkyttynyt siivilien puolesta.[390] Israelin mukaan teossa tapettiin myös Hamasin komentaja Ibrahim Biari.[391] Israelin naapurimaat reagoivat iskuun voimakkaasti ja Jordania ilmoitti vetävänsä suurlähettiläänsä välittömästi pois Isrealista vastauksena Israelille.[392]

Maaliskuussa UNRWA:n raportin mukaan palestiinalaisia vankeja Israelin pidätyskeskuksissa, joka sisältää muun muassa pahoinpitelyä ja seksuaalista hyväksikäyttöä.[393] Israelin puolustusvoimat kiisti kaikki syytteet, ja kertoi kaiken pahoinpitelyn olevan täysin kiellettyä.[394]

Journalismi sodassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samoihin aikoihin Israelin pakolaisleirin iskun kanssa toimittajajärjestö Toimittajat ilman rajoja kertoi tehneensä valituksen toimittajien kuolemista Gazan sodassa Kansainväliseen rikostuomioistuimeen. Kuolleet toimittajat olivat kahdeksan Israelin surmaamaa toimittajaa, jotka kuolivat Gazan siviialueilla. Lisäksi Hamas oli surmannut yhden israelilaistoimittajan hyökkäyksessään.[395] Israel on jakanut netissä videoita Hamasin kuvaamista videoista, joissa he surmaavat journalisteja.[396] 9. marraskuuta sodassa oli kuollut 39 toimittajaa ja mediatyöntekijää sen alusta lähtien.[397] Täten lähes neljä prosenttia Gazan mediatyöntekijöistä on kuollut.[398] Suurin osa kuolleista on palestiinalaisia, mutta joukossa on myös muita Lähi-idän journalisteja.[399] Kyseessä oli pahin journalistien sodan kokema ensimmäinen kuukausi ainakin 30 vuoteen.[400] Gazan alueen ollessa erittäin suojattu, kansainvälisten toimittajien pääsy alueelle on käytännössä mahdotonta.[401] Journalistiliiton mukaan Gazan sodassa ei kunnioiteta journalistien työtä ja asemaa.[402] Israel on ilmaissut kansainvälisille uutisjärjestöille, että se ei voi taata Gazassa oleskelevien toimittajiensa turvallisuutta.[403] Gaza on ollut toimittajille huomattavasti tappavampi kuin muut vuoden 2023 sota-alueet.[404]

The Washington Postin mukaan yli 750 toimittajaa allekirjoitti marraskuussa kirjeen, jossa tuomitaan toimittajiin kohdistuva tappaminen Gazassa. Lisäksi kirjeessä arvosteltiin länsimaiden uutisointia sodasta.[405]

Vuonna 2021 Lähi-itään perehtynyt tutkija Tapio Kujala ilmoitti, että suomalaismedioilla ei ole vakituisia kirjeenvaihtajia Lähi-idän alueilla, mikä tarkoittaa suomalaisen uutistiedon olevan ulkomaisten uutislähteiden varassa. Kujalan mukaan Israelin ja Hamasin armeijoiden julkaisemaan materiaaliin tulee suhtautua erittäin kriittisesti.[406]

Israel kertoi estävänsä Al Jazeera -uutiskanavan lähetyksen maassa huhtikuun alussa. Israelin mukaan uutiskanava on sille turvallisuusuhka.[407]

Tekoälyn käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuussa 2024 hepreankilelinen uutissivusto Sicha Mekomit ja arabienkielinen +972 väittävät selvityksissään tekoälyä käytetyn ihmisten tunnistamiseen surmaamistarkoituksessa Gazassa.[408] Sotilaat ovat käyttäneet Lavender-nimistä järjestelmää, joka on kertonut keitä vastaan kannattaa tehdä iskuja.[409] Tekoälyn käyttö on herättänyt huolta autonomisten aseiden käytöstä nykyajan sodankäynnissä.[410]

Huomautuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Sisältää
    *108 palestiinalaista
    * 2 israelilaista
    * 3 libanonilaista
  2. ↑ 113 (Committee to Protect Journalists -järjestön mukaan 1.3.2024)[20][a]
    Ainakin 126 (Gazan terveysministeriön mukaan 15.2.2024)[23]
  3. ↑ Sisältää
    * yli 16 500 lasta
    * Toimittajia lähteestä riippuen 108–158 [20][21][22] [b]
    * ainakin 152 UNRWA:n avustustyöntekijää (UNRWA:n mukaan 4.2.2024)[24]
  4. ↑ Sisältää ainakin 147 lasta[19]
  5. ↑ Israel on jatkuvasti kritisoinut terveysministeriötä ja sen julkaisemia lukuja, mutta lukujen luotettavuuden puolesta puhuvat kuitenkin muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien alainen Maailman terveysjärjestö ja monet muut konfliktin uhreja seuraavat järjestöt.[35]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pekka Mykkänen: Hamas hyökkäsi tuhansin raketein Israeliin – Israelin ilmavoimat vastasi iskemällä useisiin kohteisiin Gazassa, jo yli 230 saanut surmansa: ”Olemme sodassa” Aamulehti. 7.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  2. ↑ Nashed, Mat: More than 7,350 West Bank Palestinians arrested by Israel during Gaza war Aljazeera. 22.3.2024. Viitattu 24.4.2024. (englanniksi)
  3. ↑ Mapping Israel-Lebanon cross-border attacks Aljazeera. 15.4.2024. Viitattu 24.4.2024. (englanniksi)
  4. ↑ Motamedi, Maziar: Why does Israel keep launching attacks in Syria? Aljazeera. 4.4.2024. Viitattu 24.4.2024. (englanniksi)
  5. ↑ US, UK bomb Houthi sites in Yemen amid surge in Red Sea ship attacks Al Jazeera. 25.2.2024. Viitattu 4.3.2024. (englanniksi)
  6. ↑ Tollast, Robert: Who are Hamas's allies in Gaza? From Islamic Jihad to Marxist militants thenationalnews.com. 15.11.2023. Viitattu 26.2.2024. (englanniksi)
  7. ↑ Following Terrorist Attack on Israel, Treasury Sanctions Hamas Operatives and Financial Facilitators U.S. Department of the Treasury. 26.10.2023. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  8. ↑ a b Freyborg, Hanna: Israel ampui tykeillä Etelä-Libanoniin vastaiskuna Hizbollahille Helsingin Sanomat. 8.10.2023. Viitattu 9.10.2023.
  9. ↑ Tuomaala, Erja: Punaisestamerestä uhkaa tulla Gazan sodan uusi rintama Yle Uutiset. 11.12.2023. Viitattu 14.1.2024.
  10. ↑ Tzuri, Matan: Abducted soldier freed by IDF troops in Gaza ynetnews.com. 30.10.2023. Viitattu 5.3.2024. (englanniksi)
  11. ↑ Gardner, Frank: Yahya Sinwar: Who is the Hamas leader in Gaza? BBC. 21.11.2023. Viitattu 4.3.2024. (englanniksi)
  12. ↑ a b c Alenius, Jari: Israelilla on maailman edistyneimpiin kuuluva sotavoima – mutta Gazassa sekin on ongelmissa Ilta-Sanomat. 14.10.2023.
  13. ↑ How Hamas secretly built a 'mini-army' to fight Israel reuters.com.
  14. ↑ a b Konttinen, Jussi: Gazan sota | Israelilla on vastassaan Hamasin armeija – Tämä Qassamin prikaateista tiedetään Helsingin Sanomat. 28.10.2023. Viitattu 8.11.2023.
  15. ↑ Kim, Juliana: Hamas' attack is a staggering failure for Israel's intelligence and security forces npr. 9.10.2023. (englanniksi)
  16. ↑ Fabian, Emanuel & Pacchiani, Gianluca: IDF estimates 3,000 Hamas terrorists invaded Israel in Oct. 7 onslaught The Times Of Israel. 1.11.2023. (englanniksi)
  17. ↑ Eromäki, Veikko: Israel julisti virallisesti sotatilan Yle Uutiset. 8.10.2023. Viitattu 9.10.2023.
  18. ↑ Kokkonen, Yrjö: Asiantuntija: Hamasilla on nyt kaikki pelissä – näin Israelin maahyökkäys etenisi Yle Uutiset. 10.10.2023.
  19. ↑ a b c d e f g Israel-Gaza war in maps and charts: Live tracker Aljazeera. 9.10.2023. Viitattu 16.8.2024. (englanniksi)
  20. ↑ a b Journalist casualties in the Israel-Gaza war cpj.org. 14.8.2024. Viitattu 16.8.2024. (englanniksi)
  21. ↑ Five journalists killed as Israel steps up bombardment across Gaza Al Jazeera. 6.7.2024.
  22. ↑ War in Gaza: Israel must be held accountable ifj.org. International Federation of Journalists. (englanniksi)
  23. ↑ Nearly 75% of journalists killed in 2023 died in Israel’s war on Gaza: CPJ Aljazeera. 15.2.2024. Viitattu 2.3.2024. (englanniksi)
  24. ↑ Majority of UN workers killed in Gaza died while ‘off duty,’ data reveals The Telegraph. 4.2.2024. Viitattu 2.3.2024. (englanniksi)
  25. ↑ High-stakes Gaza ceasefire and hostage release talks resume in Doha BBC. 15.8.2024. Viitattu 16.8.2024. (englanniksi)
  26. ↑ Hizbollah ampui rakettien sarjan rajan yli Pohjois-Israeliin Ilta-Sanomat. 7.10.2023 (päivitetty 9.10.2023). Viitattu 9.10.2023.
  27. ↑ Authorities name 582 soldiers, 61 police officers killed in Gaza war The Times of Israel. 8.10.2023 (Päivitetty 28.2.204). Viitattu 2.3.2024. (englanniksi)
  28. ↑ a b Kokkonen, Yrjö: Israel julisti virallisesti sotatilan Yle Uutiset. 8.10.2023. Viitattu 8.10.2023.
  29. ↑ Israel social security data reveals true picture of Oct 7 deaths France 24. 15.12.2023. Viitattu 24.5.2024. (englanniksi)
  30. ↑ a b c d e f AJLabs: Israel-Gaza war in maps and charts: Live tracker Al Jazeera. Viitattu 24.5.2024. (englanniksi)
  31. ↑ Yolande Knell, Rushi Abu Alouf ja David Gritten: Israeli forces fight to drive out Hamas militants as death toll passes 600 8.10.2023. BBC News. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  32. ↑ Barak Ravid: Israel moves to "new phase" of war with Hamas in major incursion in Gaza 28.10.2023. Axios.com. Viitattu 7.11.2023.
  33. ↑ Mykkänen, Pekka: Hamas hyökkäsi tuhansin raketein Israeliin – Israelin ilmavoimat vastasi iskemällä useisiin kohteisiin Gazassa, jo yli 230 saanut surmansa: ”Olemme sodassa” Aamulehti. 7.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  34. ↑ a b c d 40,000 and counting: the struggle to keep track of Gaza deaths France 24. 15.8.2024. Viitattu 16.8.2024. (englanniksi)
  35. ↑ Gazan sodassa on kuollut jo yli 17 000 ihmistä – voiko lukuihin luottaa? 8.12.2023. Yle.fi. Viitattu 15.12.2023.
  36. ↑ a b Israel-Gaza war: More than 40,000 killed in Gaza, Hamas-run health ministry says www.bbc.com. Viitattu 16.8.2024. (englanti)
  37. ↑ a b Rasha Khatib, Martin McKee, Salim Yusuf: Counting the dead in Gaza: difficult but essential. The Lancet, 20.7.2024, 404. vsk, nro 10449, s. 237–238. doi:10.1016/s0140-6736(24)01169-3. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio.
  38. ↑ a b Gaza war: High-stakes ceasefire and hostage talks resume in Doha www.bbc.com. 15.8.2024. Viitattu 16.8.2024. (englanti)
  39. ↑ Israel Widens Attack on Hamas; Palestinians Pour Into Southern Gaza Voice of America. 29.12.2023. Viitattu 3.1.2024. (englanniksi)
  40. ↑ Liam Stack, Gaya Gupta, Abu Bakr Bashir: Half of Gazans Are at Risk of Starving, U.N. Warns The New York Times. 1.1.2024. Viitattu 3.1.2024. (englanti)
  41. ↑ Korte, Henriikka: Gazan sota | Yhdysvallat antaa miljardeilla dollareilla hävittäjiä ja pommeja Israelille Helsingin Sanomat. 30.3.2024. Viitattu 24.6.2024.
  42. ↑ Miten Gazan sota muuttaa Lähi-itää? Lähi-itä NYT. Viitattu 24.6.2024.
  43. ↑ a b ICJ ruling: Key takeaways from the court decision in Israel genocide case reuters.com. 26.2.2024. Viitattu 4.2.2024. (englanniksi)
  44. ↑ Punaisenmeren laivahyökkäykset ovat iso uhka maailman merenkululle – mihin huthit iskuillaan pyrkivät? Yle Uutiset. 23.12.2023. Viitattu 24.6.2024.
  45. ↑ Shepelenko, Mikael: Nämä ovat todennäköisimmät skenaariot Iranin iskun seurauksista – Asiantuntija arvioi www.iltalehti.fi. 14.4.2024. Viitattu 24.6.2024.
  46. ↑ Hizbollahin johtaja: yksikään paikka Israelissa ei olisi sodassa turvassa Yle Uutiset. 19.6.2024. Viitattu 24.6.2024.
  47. ↑ Balfour Declaration britannica.com. 26.10.2023. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  48. ↑ a b c Gaza Strip www.britannica.com. 3.2.2024. Viitattu 4.2.2024. (englanniksi)
  49. ↑ National Counterterrorism Center | Groups www.dni.gov. Viitattu 8.11.2023.
  50. ↑ What Is Hamas? Council on Foreign Relations. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  51. ↑ Hamas | Definition, History, Ideology, & Facts | Britannica www.britannica.com. 8.11.2023. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  52. ↑ Nuuttila, Sakari: Tästä on kyse Hamasin ja Israelin välisessä konfliktissa Yle Uutiset. 7.10.2023. Viitattu 8.11.2023.
  53. ↑ Vanhalakka, Vesa: Lähi-idän kriisissä alkaa olla kaikki ainekset sodan laajenemiseen – Tämä yksi teko voisi auttaa jännitteiden lieventämisessä Aamulehti. 18.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  54. ↑ Netanjahu: Olemme sodassa ja voitamme sen Ilta-Sanomat. 7.10.2023 (päivitetty 9.11.2023). Viitattu 7.10.2023.
  55. ↑ a b Knell, Yolande & Alouf, Rushi Abu & Gritten, David: Israeli forces fight to drive out Hamas militants as death toll passes 600 BBC News. 7.10.2023. Viitattu 8.10.2023. (englanniksi)
  56. ↑ Bowen, Jeremy: Hamas blindsides Israel with most serious attack in a generation BBC News. 7.10.2023. Viitattu 8.10.2023. (englanniksi)
  57. ↑ Israel valmistelee uusia vastatoimia, Hamasilla panttivankeina siviilejä ja sotilaita Helsingin Sanomat. 7.10.2023. Viitattu 7.10.2023.
  58. ↑ Incoronato, Katja: Israel varoittaa ”pitkästä ja vaikeasta sodasta” – Tämä on Libanoniin jo levinneen konfliktin tilanne nyt Uusi Suomi. 8.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  59. ↑ Leppänen, Mikko & Joukanen, Toni: Israel aloitti maahyökkäyksen Gazaan viikonloppuna – sotilasasiantuntija selittää, miksi hyökkäys alkoi vaivihkaa Yle.fi. 30.10.2023. Viitattu 16.12.2023.
  60. ↑ After blast kills hundreds at Gaza hospital, Hamas and Israel trade blame as rage spreads in region AP News. 17.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  61. ↑ Williams, Dan: How the Hamas attack on Israel unfolded Reuters. 7.10.2023. Viitattu 7.10.2023. (englanniksi)
  62. ↑ a b Lapinkangas, Pasi: Näin ulkoministeri Valtonen kommentoi yllätyshyökkäystä Israeliin Ilta-Sanomat. 7.10.2023. Viitattu 7.10.2023.
  63. ↑ Bain, Katle: At Least 260 People Dead After Attack At Israeli Electronic Music Festival Billboard. 8.10.2023. Viitattu 9.10.2023. (englanniksi)
  64. ↑ a b c d Gillett, Francesca: 'Like a horror movie' - Israel music festival-goers fled in hail of bullets BBC News. 9.10.2023. Viitattu 9.10.2023. (englanniksi)
  65. ↑ Körkkö, Hilla: Tällainen on musiikkifestivaali, jolle äärijärjestö Hamas hyökkäsi Helsingin Sanomat. 10.10.2023. Viitattu 10.10.2023.
  66. ↑ Osipova, Elsa & Väänänen, Marja & Sarlin, Eeva: Hamas tappoi satoja nuoria festivaaleilla viikonloppuna – kooste näyttää, kuinka tapahtumat etenivät Yle Uutiset. 10.10.2023. Viitattu 10.10.2023.
  67. ↑ a b Murphy, Paul. P ym.: Desert horror: Music festival goers heard rockets, then Gaza militants fired on them and took hostages CNN. 7.10.2023. Viitattu 9.10.2023. (englanniksi)
  68. ↑ a b c d e Reyes, Ronny: Horrifying images reveal Hamas massacre at rave, where Israeli officers acted as human shields to protect civilians New York Post. 8.10.2023. Viitattu 9.10.2023. (englanniksi)
  69. ↑ Kubovich, Yaniv: IDF Ordered Hannibal Directive on October 7 to Prevent Hamas Taking Soldiers Captive Haaretz. 7.7.2024. Haaretz. Viitattu 11.9.2024.
  70. ↑ Kokkonen, Yrjö: Hamasin hyökkäys Israeliin: Tämä tapahtui lauantaina Yle Uutiset. 7.10.2023. Viitattu 7.10.2023.
  71. ↑ Silvander, Lauri: Israelin armeija ja Hamas taistelevat useilla alueilla Ilta-Sanomat. 8.10.2023. Viitattu 9.10.2023.
  72. ↑ Hamas tappoi satoja nuoria festivaaleilla viikonloppuna – kooste näyttää, kuinka tapahtumat etenivät Yle Uutiset. 10.10.2023. Viitattu 6.12.2023.
  73. ↑ Arttu Rintanen: Hamasin terroristeja kehotettiin raiskaamaan – "seksuaalinen väkivalta oli osa suunnitelmaa" Verkkouutiset. 3.12.2023. Viitattu 6.12.2023.
  74. ↑ Kaisa Paastela: Ainakin 260 ruumista löytynyt Israelin festivaalialueelta - auton lavalla nähdyn naisen kohtalo epäselvä Verkkouutiset. 9.10.2023. Viitattu 6.12.2023.
  75. ↑ Hamasin hyökkäyksestä selvinneet israelilaiset kertovat poikkeuksellisen raa'asta seksuaalisesta väkivallasta Yle Uutiset. 6.12.2023. Viitattu 6.12.2023.
  76. ↑ Gazan sota | Silminnäkijät: Hamas teki karmivaa seksuaalista väkivaltaa lokakuun hyökkäyksessä Helsingin Sanomat. 8.12.2023. Viitattu 8.12.2023.
  77. ↑ Nuutinen, Anna: Palestiinalaiset käyttävät panttivankeja vapauttaakseen omiaan vankiloista Ilta-Sanomat. 7.10.2023. Viitattu 7.10.2023.
  78. ↑ Hakala, Pekka: Israel julisti Gazan täyden saarron – ”Ei sähköä, ei ruokaa, ei vettä, ei polttoainetta” Helsingin Sanomat. 9.10.2023. Viitattu 10.10.2023.
  79. ↑ YK vaatii Israelia perumaan yli miljoonalle gazalaiselle annetun evakuointikehotuksen Helsingin Sanomat. 8.10.2023. Viitattu 13.10.2023.
  80. ↑ Myllyniemi, Timo: Israelin salainen erikoisjoukko vapautti 250 panttivankia Ilta-Sanomat. 13.10.2023. Viitattu 13.10.2023.
  81. ↑ Abed Khaled: Israelis and Palestinians Blame Each Other for Blast at Gaza Hospital That Killed Hundreds nytimes.com. Viitattu 18.10.2023. (englanniksi)
  82. ↑ YK tuomitsee gazalaissairaalaan kohdistuneen iskun, jossa kuoli ainakin 500 ihmistä – Pääsihteeri: "Olen kauhistunut" Kaleva. Viitattu 9.11.2023.
  83. ↑ Isku Gazassa sijaitsevaan sairaalaan on surmannut ainakin 500 ihmistä – Israel ja Gazan hallinto syyttelevät toisiaan, Yhdysvaltojen mukaan Israel ei ole syyllinen Kaleva. Viitattu 9.11.2023.
  84. ↑ Gaza hospital blast was caused by misfired rocket, says European military source France 24. 20.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  85. ↑ Paul P. Murphy,Katie Polglase,Benjamin Brown,Gianluca Mezzofiore,Eliza Mackintosh: CNN Investigates: Forensic analysis of images and videos suggests rocket caused Gaza hospital blast, not Israeli airstrike CNN. 21.10.2023. Viitattu 12.11.2023. (englanniksi)
  86. ↑ Uusitalo, Kaisa: Israel pyrkii tuhoamaan johtopaikkoja ja asevarastoja, sanoo sotilasasiantuntija yle.fi. 22.10.2023. Viitattu 2.3.2024.
  87. ↑ Gazassa on käynnissä jo täysi sota: uhrimäärä on suurempi kuin Ukrainan sodan ensi viikkoina Yle.fi. 25.10.2023. Viitattu 8.11.2023.
  88. ↑ Kajander, Riikka: Viime yö koetteli Gazaa – tuhoisimmat iskut kolmeen viikkoon Yle.fi. 28.10.2023. Viitattu 16.12.2023.
  89. ↑ Ennennäkemättömät satelliittikuvat paljastavat: Israel katkaisi Gazan iltalehti.fi. Viitattu 11.11.2023.
  90. ↑ Aaron Boxerman: Israel-Hamas War: Israel Lowers Oct. 7 Death Toll Estimate to 1,200 The New York Times. 10.11.2023. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  91. ↑ Sanna Raita-aho STT: Ihmisoikeusjärjestö varoittaa Gazaa uhkaavasta uudesta vaarasta: ”Voivat olla tappavia” Ilta-Sanomat. 16.11.2023. Viitattu 16.11.2023.
  92. ↑ Israelilaislehti: Maailman seuratessa sairaalataistelua Israelin sotilaat tuhoavat koko Gazan kaupunkia asuinkelvottomaksi Helsingin Sanomat. 17.11.2023. Viitattu 17.11.2023.
  93. ↑ Hakala, Pekka: WSJ: Israel alkoi pumpata meri­vettä Hamasin tunneleihin Gazassa Helsingin Sanomat. 12.12.2023. Viitattu 16.12.2023.
  94. ↑ Vahvistamattomien tietojen mukaan Israelin maahyökkäys Gazaan on alkanut mtvuutiset.fi. 27.10.2023. Viitattu 28.10.2023.
  95. ↑ Israel hyökkää rajusti Pohjois-Gazassa – tämän tiedämme nyt Yle Uutiset. 28.10.2023. Viitattu 28.10.2023.
  96. ↑ Israel aloitti maahyökkäyksen Gazaan viikonloppuna – sotilasasiantuntija selittää, miksi hyökkäys alkoi vaivihkaa Yle Uutiset. 30.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  97. ↑ NY Times: Israelin maahyökkäys on viivästynyt – tämä on syy mtvuutiset.fi. 15.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  98. ↑ Toivonen, Terhi: Gazassa oleviin suomalaisiin ei ole saatu yhteyttä – Suomen Ramallahin-toimiston päällikkö: ”Pommituksilta turvallisia paikkoja ei ole” Yle.fi. 29.10.2023. Viitattu 16.12.2023.
  99. ↑ What has Israel ‘found’ in Gaza’s al-Shifa Hospital? Al Jazeera. Viitattu 4.2.2024. (englanniksi)
  100. ↑ Helen Livingstone: What is Gaza’s Indonesian hospital and why is Israel targeting it? The Guardian. 21.11.2023. Viitattu 4.2.2024. (englanniksi)
  101. ↑ How Israel has destroyed Gaza’s schools and universities Al Jazeera. Viitattu 4.2.2024. (englanniksi)
  102. ↑ Israel destroys last university in Gaza as strikes continue on civilian shelters The National. 18.1.2024. Viitattu 4.2.2024. (englanniksi)
  103. ↑ Helsingin kokoisessa Gazan kaupungissa on tuhoutunut tai vaurioitunut joka toinen talo – katso grafiikka Yle Uutiset. 24.11.2023. Viitattu 25.11.2023.
  104. ↑ Hamas vapautti 24 ihmistä, Israel 39 – vankienvaihto Israelin ja äärijärjestö Hamasin välillä alkoi Yle Uutiset. 24.11.2023. Viitattu 25.11.2023.
  105. ↑ Gazaan saatiin odotettu tulitauko ja sopimus panttivankien vapauttamisesta Turun Sanomat. 22.11.2023. Viitattu 16.12.2023.
  106. ↑ Israel sanoi vapauttaneensa sovitut 39 palestiinalaisvankia – aselepo on jatkunut jo kaksi päivää Itä-Häme. 26.11.2023. Viitattu 16.12.2023.
  107. ↑ Aselepo alkoi Gazassa, ensimmäiset avustusrekat pääsivät alueelle Yle Uutiset. 24.11.2023. Viitattu 25.11.2023.
  108. ↑ Hannu Aaltonen, Ayla Albayrak: Israel on päästänyt kymmeniä avustusrekkoja Gazan kaistalle aselevon alettua ts.fi. 24.11.2023. Viitattu 25.11.2023.
  109. ↑ Aselepo päättyi Gazassa: Israel jatkaa pommituksia – syyttää Hamasia Uusi Suomi. 1.12.2023. Viitattu 16.12.2023.
  110. ↑ Körkkö, Hilla: ”Se, mitä ehdittiin tehdä, on täysin puutteellista”, tutkijan mukaan Gazan tilanne tuli­tauon jälkeen on katastrofaalinen Helsingin Sanomat. 2.12.2023. Viitattu 16.12.2023.
  111. ↑ Aselevon päätyttyä Israel on tehnyt jo satoja iskuja Gazan kaistalle – yli 400 iskua viikonlopun aikana Keskisuomalainen. 3.12.2023. Viitattu 16.12.2023.
  112. ↑ Israelin ulkoministeri: Gazan sota jatkuu kansainvälisen yhteisön mielipiteistä huolimatta Etelä-Suomen Sanomat. 13.12.2023. Viitattu 16.12.2023.
  113. ↑ Israeli air strikes pound Gaza as truce ends Al Jazeera. Viitattu 4.2.2024. (englanniksi)
  114. ↑ https://twitter.com/AJEnglish/status/1750179217990406370
  115. ↑ Taussi, Sari: Yhteen Gazan kaupunkiin on pakkautunut yli 1,5 miljoonaa ihmistä – Israelin maahyökkäys olisi katastrofi yle.fi. 26.2.2024. Viitattu 26.2.2024.
  116. ↑ Sonkajärvi, Elina: Asiantuntija: Rafahista voi tulla Pohjois-Gazan kaltainen maanpäällinen helvetti, jos Israel toteuttaa maahyökkäyksen yle.fi. 14.2.2024. Viitattu 26.2.2024.
  117. ↑ Kajander, Riikka: Terveysministeriö: Israel surmasi Rafahissa noin 70 ihmistä, pelasti kaksi panttivankia yle.fi. 12.2.2024. Viitattu 8.3.2024.
  118. ↑ The aftermath of Israeli strikes on Rafah Al Jazeera. 12.2.2024. Viitattu 8.3.2024. (englanniksi)
  119. ↑ Nurminen, Niko: Länsirannalla odotetaan Gazan sodan leviävän sinnekin – "Perheenjäseniämme tapetaan kansanmurhassa" MTV Uutiset. 1.11.2023. Viitattu 16.12.2023.
  120. ↑ Occupied West Bank faces growing Israeli aggression amid Gaza war aljazeera. 8.12.2023. Viitattu 16.12.2023. (englanniksi)
  121. ↑ Debre, Isabel: With the world’s eyes on Gaza, attacks are on the rise in the West Bank, which faces its own war AP. 20.11.2023. Viitattu 17.12.2023. (englanniksi)
  122. ↑ The Resurgence of Armed Groups in the West Bank and Their Connections to Gaza ACLED. 14.12.2023. Viitattu 17.12.2023. (englanniksi)
  123. ↑ Romsi, Vilma: Amnesty: Israelin armeija on teloittanut laittomasti palestiinalaisia Länsirannalla yle.fi. 5.2.2024. Viitattu 8.3.2024.
  124. ↑ Israelin tankit liikkuvat Libanonin rajalla – konflikti voi nyt kiihtyä kolmella eri rintamalla Yle Uutiset. 8.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  125. ↑ Emmi Julkunen: Näin asiantuntijat arvioivat tulenarkaa Pohjois-Israelin tilannetta – ”Paineet liittyä mukaan Hamasin tueksi ovat kasvamassa” Ilta-Sanomat. 9.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  126. ↑ Israel lähetti tankit Libanonin rajalle mtvuutiset.fi. 8.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  127. ↑ Israelin armeija iskenyt tykistöllä Libanoniin vastauksena Hizbollahin iskuihin Lapin Kansa. Viitattu 10.11.2023.
  128. ↑ Lebanon: Israel shells militant targets across border BBC News. 11.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  129. ↑ Gazan sota | Jos Israel hyökkäisi Libanoniin, se tarkoittaisi koko Lähi-idän ruutitynnyrin räjähtämistä, katsoo tutkija Helsingin Sanomat. 23.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  130. ↑ Israel ‘will return Lebanon to the Stone Age’ if Hezbollah starts a war Al Jazeera. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  131. ↑ Hizbollahin johtaja: yksikään paikka Israelissa ei olisi sodassa turvassa Yle Uutiset. 19.6.2024. Viitattu 24.6.2024.
  132. ↑ Jaakko Vilmusenaho: Israel iski kahdelle lentokentälle Syyriassa Uusimaa. 12.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  133. ↑ Syyria | Israel teki ilmaiskun Aleppon lentokentälle, viisi haavoittui Helsingin Sanomat. 15.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  134. ↑ Israel iski Syyrian lentokentälle Ilta-Sanomat. 15.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  135. ↑ Israel pyrkii tuhoamaan johtopaikkoja ja asevarastoja, sanoo sotilasasiantuntija Yle Uutiset. 22.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  136. ↑ Israeli Airstrikes Damage Syrian Airports Voice of America. 22.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  137. ↑ Israel strikes kill 8 Syria troops, hit Aleppo airport: defence ministry France 24. 25.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  138. ↑ Five injured in Israeli strikes on Syria airport Le Monde.fr. 15.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  139. ↑ Israel Latest: US Says Forces Attacked Again After Syria Strike Bloomberg.com. 9.11.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  140. ↑ Magid, Agencies ja Magic, Jacob: Israel, US said to kill 12 Iran-backed fighters in separate strikes in Syria The Times of Israel. 9.11.2023. Viitattu 10.11.2023.
  141. ↑ Israel: Yhdysvallat ei jää sivustakatsojaksi, jos Iran hyökkää Yle.fi. 7.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  142. ↑ Aaltonen, Hannu & Albayrak, Ayla: Israel varoittaa seurauksista, jos Iran iskee Israeliin Ilta-Sanomat. 13.4.2024. Viitattu 15.4.2024.
  143. ↑ Kaisa Rautaheimo: Iranilla on valtavat asevoimat: Tämä sen vahvuuksista ja heikkouksista tiedetään. HS Ulkomaat, 14.4.2024. Helsinki. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.4.2024.
  144. ↑ Sulasma, Olli-Pekka: Iran hyökkäsi Israeliin samanlaisilla drooneilla, jollaisia se toimittaa Venäjälle sodassa Ukrainaa vastaan yle.fi. 14.4.2024. Viitattu 15.4.2024.
  145. ↑ Kim, Juliana & Diaz, Jaclyn & Hernandez, Joe: Iran attacked Israel, escalating an already volatile conflict. Here's what to know npr.org. 14.4.2024. Viitattu 15.4.2024. (englanniksi)
  146. ↑ Berg, Raffi & Spender, Tom & Beale, Jonathan: Why has Iran attacked Israel? BBC. 14.4.2024. Viitattu 15.4.2024. (englanniksi)
  147. ↑ Jokinen, Kalle & Hannula, Tommi & Pölkki, Minna & Rosi, Clarissa & Korte, Henriikka: Ennen­näkemätön hyökkäys selitettynä: Miksi ja miten Iran iski Israeliin? Helsingin Sanomat. 14.4.2024. Viitattu 15.4.2024.
  148. ↑ Lehtonen, Atte: Tämä kaikki tiedetään Iranin hyökkäyksestä Israeliin – ”Vakava uhka maailmanlaajuiselle rauhalle” Iltalehti. 14.4.2024. Viitattu 15.4.2024.
  149. ↑ Miksi Iran hyökkäsi Israeliin? Tästä kostohyökkäyksessä on kyse MTV Uutiset. 14.4.2024. Viitattu 15.4.2024.
  150. ↑ Scarr, Simon & Arranz, Adolfo & Saul, Jonathan & Huang, Han & Chowdhury, Jitesh: Red Sea attacks Reuters. 2.2.2024. Viitattu 4.3.2024. (englanniksi)
  151. ↑ Kallionpää, Katri: Huthikapinalliset tekevät Punaisesta­merestä Gazan sodan näyttämöä – Israel uhkaa puuttuvansa asiaan Helsingin Sanomat. 10.12.2023. Viitattu 4.3.2024.
  152. ↑ Who are the Houthis and why are they attacking Red Sea ships? BBC. 5.2.2024. Viitattu 4.3.2024. (englanniksi)
  153. ↑ Jääselkäinen, Kai: Yhdysvallat ja Britannia iskivät huthikapinallisten kohteisiin Jemenissä – kyseessä liittouman neljäs yhteinen isku yle.fi. 25.2.2024. Viitattu 2.3.2024.
  154. ↑ Stenroos, Maria: Ylen tiedot: Suomi aikoo lähettää sotilaita turvaamaan Punaisenmeren laivaliikennettä yle.fi. 6.3.2024. Viitattu 7.3.2024.
  155. ↑ Iordache, Ruxandra: Three dead in first fatal Houthi attack in the Red Sea CNBC. 7.3.2024. Viitattu 8.3.2024. (englanniksi)
  156. ↑ What is Israel's military strength? Here’s everything you need to know The Economic Times. 22.10.2023. Viitattu 8.11.2023.
  157. ↑ a b Jari Alenius: Israelilla on maailman edistyneimpiin kuuluva sotavoima – mutta Gazassa sekin on ongelmissa Ilta-Sanomat. 14.10.2023. Viitattu 8.11.2023.
  158. ↑ AJLabs: How big is Israel’s military and how much funding does it get from the US? Al Jazeera. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  159. ↑ Israel-Gaza: How much money does Israel get from the US? BBC News. 24.5.2021. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  160. ↑ Israel otti Gazassa käyttöön uuden tarkkuusaseen – Valmistaja väittää aseen vähentävän siviiliuhreja Aamulehti. 15.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  161. ↑ US sends ‘bunker buster’ bombs to Israel for war on Gaza, report says Al Jazeera. 2.12.2023.
  162. ↑ a b Borger, Julian: Biden under scrutiny after bypassing Congress to supply tank shells to Israel The Guardian. 10.12.2023.
  163. ↑ Rascoe, Ayesha ja Inskeep, Steve: Israel says its goal is to remove Hamas from power. What comes next is unclear npr. 5.11.2023. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  164. ↑ Urooba, Jamal: ‘We will come from the ground’: Israel’s goals in a ground invasion of Gaza Al Jazeera. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  165. ↑ Ravid, Barak ja Gottbrath, Laurin-Whitney: Israel's goal in Gaza — and what it means for Palestinians AXIOS. 3.11.2023. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  166. ↑ Parkkari, Jani: Tutkijan mukaan Israel ei pyri tappamaan jokaista Hamas-taistelijaa – päämäärä on tuhota järjestön kyky uusiin iskuihin yle.fi. 2.4.2024. Viitattu 4.4.2024.
  167. ↑ https://www.huffpost.com/entry/rebuffing-biden-netanyahu-rejects-any-palestinian-sovereignty-in-post-war-gaza_n_65ac03f0e4b041f1ce662ad0?ncid=engmodushpmg00000003
  168. ↑ STT-AFP: Israelin valtiovarain­ministeri: Gazaan rakennettava siirtokuntia www.is.fi. 1.1.2024. Ilta-Sanomat.
  169. ↑ Two Israeli lawmakers call on European countries to take in Gaza refugees The Times Of Israel. 14.11.2023.
  170. ↑ Belam, Martin & Fulton, Adam: Palestinians should ‘go to Ireland or deserts’ and using nuclear bomb on Gaza an option, says Israeli minister The Irish Times. 5.11.2023.
  171. ↑ Berman, Lazar: Netanyahu suspends from cabinet meetings minister who touted option of nuking Gaza The Times Of Israel. 5.11.2023.
  172. ↑ The Israel-Hamas military balance France 24. 16.10.2023. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  173. ↑ Fassihi, Farnaz: After Years of Vowing to Destroy Israel, Iran Faces a Dilemma nytimes.com. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  174. ↑ Tabaar, Mohammad Ayatollahi: Why Iran Is Gambling on Hamas foreignaffairs.com. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  175. ↑ a b What is happening in Israel and Gaza, and what is Hamas? bbc.com. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  176. ↑ Hamas-terroristin viestit paljastavat harhaisen miehen, jolle kymmenien tuhansien kuolema on ”välttämätön uhraus” Helsingin Sanomat. 20.6.2024.
  177. ↑ Mostafa Salem ja Kylie Atwood: Hamas leader said civilian death toll could benefit militant group in Gaza war, WSJ reports CNN. 11.6.2024.
  178. ↑ a b Helin, Satu & Kemppinen, Ilkka: Tilastot osoittavat: Gazan sota on poikkeuksellisen raaka yle.fi. 7.3.2024. Viitattu 7.3.2024.
  179. ↑ Daily death rate in Gaza higher than any other major 21st Century conflict - Oxfam Oxfam International. 21.2.2024. Viitattu 24.5.2024. (englanniksi)
  180. ↑ Rulamo, Anssi: Silminnäkijät: Hamas teki karmivaa seksuaalista väki­valtaa loka­kuun hyökkäyksessä Helsingin Sanomat. 8.12.2023. Viitattu 16.12.2023.
  181. ↑ Gaza has become a graveyard for thousands of children unicef. 31.10.2023. Viitattu 17.12.2023. (englanniksi)
  182. ↑ Miljoonat seuraavat, kun tämä 22-vuotias gazalainen julkaisee videoita sodasta – Instagramin supersuosio tuli parissa viikossa Yle Uutiset. 9.11.2023. Viitattu 9.11.2023.
  183. ↑ Save the Children Tells VOA: One Child Is Killed Every 10 Minutes in Gaza Voice of America. 8.11.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  184. ↑ Nichols, Michelle: A child killed on average every 10 minutes in Gaza Reuters. 11.11.2023. Viitattu 16.12.2023.
  185. ↑ Raita-aho, Sanna: Gaza on nyt maailman vaarallisin paikka olla lapsi Ilta-Sanomat. 11.12.2023. Viitattu 13.12.2023.
  186. ↑ Unicef vetoaa sairaaloista turvaa hakevien lasten puolesta, YK:n turvallisuus­neuvoston määrä äänestää Gazasta Helsingin Sanomat. 19.12.2023. Viitattu 22.12.2023.
  187. ↑ Happo, Pauliina: Gazassa lapset ovat menettäneet koko tukiverkkonsa, ja se tekee sodasta heille erityisen traumaattisen yle.fi. 3.3.2023. Viitattu 3.3.2023.
  188. ↑ Kankkonen, Tom: YK varoittaa vakavasta nälänhädästä Gazassa – lapsia kuolee jo aliravitsemukseen ja nestehukkaan yle.fi. 7.3.2024. Viitattu 7.3.2024.
  189. ↑ Huttunen, Anni: WHO pääsi Gazan sairaaloihin ensimmäistä kertaa kuukausiin – useita lapsia kuollut nälkään Helsingin Sanomat. 5.3.2024. Viitattu 7.3.2024.
  190. ↑ Hamas hostages: Who are the people taken from Israel? BBC News. 19.10.2023. BBC. Viitattu 19.10.2023. (englanniksi)
  191. ↑ Useiden maiden kansalaisia kuollut Israelin ja Hamasin välisissä taisteluissa – evakuoinnit käynnissä MTV Uutiset. 9.10.2023. Viitattu 10.10.2023.
  192. ↑ 10 Nepalis killed, one still missing as Hamas terrorist group attacks Israel Nepal Live Today. 8.10.2023. Viitattu 8.10.2023. (englanniksi)
  193. ↑ Hamas hostages: Stories of the people taken from Israel bbc.com. 9.10.2023. Viitattu 24.9.2024. (englanniksi)
  194. ↑ Tällainen on ”maailman suurin avovankila”, jossa valtaosa ihmisistä elää köyhyydessä Helsingin Sanomat. 10.10.2023. Viitattu 8.11.2023.
  195. ↑ Polttopisteessä oleva Gaza on kuin Nurmijärven kokoinen avovankila – "Tulevaisuudessa näkyy vain pimeyttä", väkivaltaa todistanut Muhammed kuvailee Yle Uutiset. 15.5.2018. Viitattu 8.9.2024.
  196. ↑ The grave reality of life in Gaza - occupied Palestinian territory reliefweb.int. 29.8.2021. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  197. ↑ Children make up nearly half of Gaza's population. Here's what it means for the war npr. 19.10.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  198. ↑ Tänne ihmiset nyt hakeutuvat suojaan Gazassa – katso kartat Yle Uutiset. 12.10.2023. Viitattu 8.11.2023.
  199. ↑ Gaza Strip in maps: Life in Gaza under siege BBC News. 22.11.2012. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  200. ↑ Nidal Al-Mughrabi, Nidal Al-Mughrabi: Gazans say nowhere to go as they prepare for Israeli assault after Hamas raid Reuters. 10.10.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  201. ↑ 10 things you should know about the humanitarian situation in Gaza NRC. Viitattu 8.11.2023. (englanniksi)
  202. ↑ Many killed in Israeli attacks on two schools in northern Gaza Al Jazeera. Viitattu 19.11.2023. (englanniksi)
  203. ↑ The New Arab Staff: Dozens killed as Israel strikes UN school in northern Gaza https://www.newarab.com/. 18.11.2023. Viitattu 19.11.2023. (englanniksi)
  204. ↑ Becker, Jo: Israel/Gaza Hostilities Take Horrific Toll on Children Human Rights Watch. 22.11.2023. Viitattu 16.12.2023. (englanniksi)
  205. ↑ Israel destroys hundreds of educational institutions in Gaza since the war started npr.org. 24.1.2024. Viitattu 5.3.2024. (englanniksi)
  206. ↑ STT: Israelissa uhriluku on noussut yli 1 300:n, Gazassa noin 1 800:aan SSS.fi. 13.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  207. ↑ STT–AFP: Israel sanoo saaneensa Gazan rajan ”melko lailla hallintaan” – YK:n mukaan yli 187 000 ihmistä paennut Israelin ilmaiskuja Aamulehti. 10.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  208. ↑ a b Barros, Aline: Is There a Path to Refugee Resettlement for Palestinians? Voice of America. 28.10.2023. Viitattu 16.11.2023. (englanniksi)
  209. ↑ Photos: As Israel’s war on Gaza rages, humanitarian crisis worsens Al Jazeera. Viitattu 16.11.2023. (englanniksi)
  210. ↑ 5 Facts About the Humanitarian Situation in Gaza Anera. 6.11.2023. Viitattu 4.3.2024. (englanniksi)
  211. ↑ Gazassa siviilit eivät pakene pommituksia kuten Ukrainassa – tutkija kertoo syyn Yle Uutiset. 28.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  212. ↑ Why Egypt and other Arab countries are unwilling to take in Palestinian refugees from Gaza AP News. 18.10.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  213. ↑ Lassi Lapintie: Avustusjärjestöiltä katkesivat kaikki yhteydet Gazaan: ”Täysi hiljaisuus” Aamulehti. 28.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  214. ↑ Mersiha Gadzo,Virginia Pietromarchi,Edna Mohamed: As Israeli tanks surround hospitals, UN calls northern Gaza ‘hell on Earth’ Al Jazeera. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  215. ↑ STT, Minja Viitanen, Ayla Albayrak: Gazan suurin sairaala on jäänyt täysin saarroksiin: ”Emme voi evakuoitua” Ilta-Sanomat. 11.11.2023. Viitattu 11.11.2023.
  216. ↑ Rebecca Picciotto,Katrina Bishop: Israel-Hamas war live updates: 'Catastrophic' situation at Gaza hospital as attacks ramp up; Pro-Palestinian march due in London CNBC. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  217. ↑ Heavy fighting around Gaza’s largest hospital forces many to flee NBC News. 10.11.2023. Viitattu 12.11.2023. (englanniksi)
  218. ↑ Lääkärit eivät enää näe Gazassa normaalikokoisia vauvoja – ”Tämä on ihmisyyden kriisi” yle.fi. 16.3.2024. Viitattu 17.3.2024.
  219. ↑ Osiopva, Elsa: Useat lapset menettäneet perheensä Gazan sodassa – Unicefin mukaan orpojen määrä Gazassa on räjähtänyt YLE. 12.12.2023. Viitattu 13.12.2023.
  220. ↑ Hegarty, Stephanie: Gaza casualties: 'Most of the children in my family photo are dead' BBC. 11.11.2023. Viitattu 16.12.2023. (englanniksi)
  221. ↑ Israeli airstrike destroys Al Shifa hospital’s cardiac ward alarabiya. 9.11.2023. Viitattu 12.11.2023.
  222. ↑ AFP-Agence France Presse: Hamas Health Official Says Israel Strike Destroys Al-Shifa Hospital Cardiac Ward www.barrons.com. Viitattu 12.11.2023. (englanniksi)
  223. ↑ Nidal Al-Mughrabi, Emily Rose, Maayan Lubell, Nidal Al-Mughrabi: Israel offers Gaza hospital evacuation for babies but fighting rages on Reuters. 12.11.2023. Viitattu 12.11.2023. (englanniksi)
  224. ↑ Israel offers to evacuate babies from main Gaza hospital amid war Hindustan Times. 12.11.2023. Viitattu 12.11.2023. (englanniksi)
  225. ↑ Gazan sota | Israel julkaisi videon, jonka mukaan Hamas piileskelee sairaalan alla – ”Todistusvoima näyttää heikolta”, sanoo faktantarkastaja Helsingin Sanomat. 14.11.2023. Viitattu 16.11.2023.
  226. ↑ Valkoinen talo: Hamasilla komento­keskus sairaalan alla is.fi.
  227. ↑ BBC goes inside Al-Shifa hospital with the Israeli army bbc.com.
  228. ↑ Arttu Mäkelä, Henrietta Nyberg, Sanna Raita-aho: Israelin asevoimat sanoo löytäneensä al-Shifan sairaalasta aseita, Hamas kiistää ts.fi. 15.11.2023. Viitattu 19.11.2023.
  229. ↑ Gazan sota | Näin israelilaissotilaiden rynnäkkö Gazan suurimpaan sairaalaan eteni keskiviikkona Helsingin Sanomat. 15.11.2023. Viitattu 16.11.2023.
  230. ↑ STT TT-AFP: Israel sanoo aloittaneensa sotilaallisen operaation al-Shifan sairaalassa Gazassa ts.fi. 15.11.2023. Viitattu 19.11.2023.
  231. ↑ Israelin operaatio sairaalalla päättynyt: palestiinalaisten mukaan Israel tulitti potilas­huoneita ja otti kiinni henkilö­kuntaa Helsingin Sanomat. 17.12.2023. Viitattu 17.12.2023.
  232. ↑ Juonala, Marja: Maailman terveysjärjestö sanoo järkyttyneensä Nasserin sairaalan tuhosta Gazassa yle.fi. 20.2.2024. Viitattu 26.2.2024.
  233. ↑ Incoronato, Katja: Israelilaiselta lehdeltä täysin poikkeuksellinen syytös Benjamin Netanjahulle sodan syttymisestä Kauppalehti. 8.10.2023. Viitattu 8.10.2023.
  234. ↑ Judicial reform protests cancelled amid security situation The Jerusalem Post | JPost.com. 7.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  235. ↑ "אין כניסה לערבים ישראלים, רק יהודים ועובדים זרים" - וואלה! נדל״ן וואלה!. 17.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (heprea)
  236. ↑ Israelin puolustusministeri: Gazan sota kestää pidempään kuin useita kuukausia Kymen Sanomat. 14.12.2023. Viitattu 17.12.2023.
  237. ↑ Israelin puolustusministeri: Gazan sota kestää pidempään kuin useita kuukausia MTV Uutiset. 14.12.2023. Viitattu 17.12.2023.
  238. ↑ Freyborg, Hanna & Tyystjärvi, Ilona: Ulko­ministeriö muuttaa matkustus­tiedotetta Israeliin Helsingin Sanomat. 7.10.2023. Viitattu 7.10.2023.
  239. ↑ Blomqvist, Julia: Niinistö kommentoi iskuja Israeliin Ilta-Sanomat. 7.10.2023. Viitattu 7.10.2023.
  240. ↑ Kononen, Mari: Timo Soini Israelin tilanteesta: ”Iskut on kohdistettu aivan selvästi viattomiin siviileihin” Ilta-Sanomat. 7.10.2023. Viitattu 7.10.2023.
  241. ↑ Gazan sota | Pitäisikö Suomen tuomita tiukemmin siviileihin kohdistuvat iskut Gazassa? Näin poliitikot vastaavat Helsingin Sanomat. 15.11.2023. Viitattu 16.11.2023.
  242. ↑ Waris, Olli: Ulkoministeri Valtonen: Israelilla oikeus puolustaa itseään Ilta-Sanomat. 8.10.2023. Viitattu 9.10.2023.
  243. ↑ Suomalaisjulkkiksilta väkevä vetoomus päättäjille sodan uhrien puolesta: ”Nyt ei ole aika olla hiljaa” Iltalehti.fi. Viitattu 9.11.2023.
  244. ↑ Yli 1 800 taiteilijaa vaatii Suomen valtiota tuomitsemaan sotatoimet Gazassa: ”Osa valtavaa kansainvälistä liikehdintää” Helsingin Sanomat. 17.11.2023. Viitattu 19.11.2023.
  245. ↑ Lähes 80 ulkoministeriön työntekijää kirjelmöi Elina Valtoselle tyytymättömyydestä Suomen Israel-politiikkaan Helsingin Sanomat. 10.1.2024. Viitattu 13.1.2024.
  246. ↑ Presidenttiehdokas Essayahilta järkähtämätön tuki Israelille: ”Tällaisessa tilanteessa Israel vastaa voimalla” www.iltalehti.fi. Viitattu 9.11.2023.
  247. ↑ Lakka, Päivi: Sari Essayah rinnasti Gazan tilanteen Lontoon ja Madridin terrori-iskuihin – ”Emme voi kohdella Israelia kaksoisstandardeilla” yle.fi. 13.12.2023. Viitattu 5.3.2024.
  248. ↑ Ensimmäiset suomalaiset päässeet Gazasta Egyptiin – Konsulipäällikkö: ainakin kuusi suomalaista yhä Gazassa Aamulehti. 1.11.2023. Viitattu 9.11.2023.
  249. ↑ Tutkijat kertovat poikkeuksellisesta häirinnästä Gaza-aiheissa – ”Eivät välttämättä halua enää osallistua keskusteluun” Helsingin Sanomat. 8.11.2023. Viitattu 9.11.2023.
  250. ↑ johannajussila: Li Andersson käynnisti presidentinvaalikampanjansa – vaati tulitaukoa Gazaan Vasemmistoliitto. 7.11.2023. Viitattu 10.11.2023.
  251. ↑ a b c d World reacts to Hamas attack on Israel 8.10.2023. Reuters. Viitattu 8.10.2023. (englanniksi)
  252. ↑ "Varmistamme, että Israelilla on kaikki, mitä se tarvitsee vastatessaan Hamasin hyökkäyksiin" MTV Uutiset. 8.10.2023. Viitattu 8.10.2023.
  253. ↑ Syria says Damascus and Aleppo airports hit by Israeli missiles BBC News. 12.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  254. ↑ Michelle Nichols: Iran warns of 'far-reaching consequences' if Israel not stopped Reuters. 14.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  255. ↑ Katja Incoronato: Bloomberg: Iran varoittaa Israelia konfliktin eskaloitumisesta Talouselämä. 14.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  256. ↑ Teppo Ovaskainen: Tutkijat varoittavat: Tällainen eskalaation ketju väijyy nyt Israelin yllä – Iranilta selvä uhkaus Uusi Suomi. 31.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  257. ↑ Ahmed Al Omran, Yara Bayoumy: Iran and Saudi Arabia, Regional Rivals, Call for Gaza Cease-Fire The New York Times. 11.11.2023. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  258. ↑ At Riyadh summit, Arab and Muslim leaders slam Israel, but can't agree on response Le Monde.fr. 11.11.2023. Viitattu 12.11.2023. (englanniksi)
  259. ↑ Varoitus USA:lle Irakista: Jos puututte Gazan tapahtumiin, teistä tulee kohde – myöskään Iran ei kiistä tukeaan Hamasille mtvuutiset.fi. 9.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  260. ↑ Nepal PM condemns terrorist attacks in Israel Nepal Live Today. 8.10.2023. Viitattu 8.10.2023. (englanniksi)
  261. ↑ International Reactions to the Hamas Attack on Israel The Washington Institute. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  262. ↑ Christian Shepherd, Lyric Li: Where China stands on the Israel-Gaza war and what it stands to gain Washington Post. 3.11.2023. Viitattu 12.11.2023. (englanniksi)
  263. ↑ 'Shameful': Qatar regrets global reactions to Israel's bombings in Gaza aa.com.tr. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  264. ↑ Gardner, Frank: Saudi prince slams Hamas, Israel and the West BBC. 20.10.2023. Viitattu 4.3.2024. (englanniksi)
  265. ↑ Incoronato, Katja: Israel varoittaa ”pitkästä ja vaikeasta sodasta”, Biden lupaa kaiken mahdollisen avun Kauppalehti. 8.10.2023. Viitattu 8.10.2023.
  266. ↑ Janne Soisalon-Soininen: Yhdysvallat varoittaa nyt sodan laajenemisesta, Pentagonilta poikkeuksellinen päätös – Blinken yrittää samaa kuin Kissinger tasan 50 vuotta sitten Talouselämä. 16.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  267. ↑ Kokkonen, Yrjö: Yhdysvallat lähettää lentotukialuksen Israelin tueksi Yle Uutiset. 8.10.2023. Viitattu 8.10.2023.
  268. ↑ Israel Gaza: Biden's visit is a high-stakes gamble BBC News. 18.10.2023. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  269. ↑ Gazan sota | NY Times: Biden on muuttunut aiempaa kriittisemmäksi Israelia kohtaan Helsingin Sanomat. 31.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  270. ↑ US Outrage Over Hamas Attack on Israel | Wilson Center www.wilsoncenter.org. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  271. ↑ Joakim Kullas: Yhdysvaltain ulkoministeriltä suorat sanat Gazan sodasta: ”Liikaa palestiinalaisia on tapettu” Uusi Suomi. 10.11.2023. Viitattu 10.11.2023.
  272. ↑ Blinken in Jordan for Talks on Israel-Hamas War, Gaza Humanitarian Crisis Voice of America. 3.11.2023. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  273. ↑ USA vastustaa Gazan pitkäaikaista miehitystä Itä-Savo. 7.11.2023. Viitattu 9.11.2023.
  274. ↑ STT–AFP: Valkoinen talo: Israel suostuu päivittäisiin tulitaukoihin Ilta-Sanomat. 9.11.2023. Viitattu 9.11.2023.
  275. ↑ Gazan sota | Gazan terveysministeriön ilmoittamia uhrilukuja on kyseenalaistettu – Näin ne lasketaan Helsingin Sanomat. 12.11.2023. Viitattu 16.11.2023.
  276. ↑ Biden urges Israel to 'be more careful' to protect civilians in Gaza France 24. 14.12.2023. Viitattu 17.12.2023. (englanniksi)
  277. ↑ Bertrand, Natasha & Bo Lillis, Katie: Exclusive: Nearly half of the Israeli munitions dropped on Gaza are imprecise ‘dumb bombs,’ US intelligence assessment finds CNN. 14.12.2023. Viitattu 17.12.2023. (englanniksi)
  278. ↑ Trump backs Israel's war in Gaza France 24. 6.3.2024. Viitattu 8.3.2024. (englanniksi)
  279. ↑ French President Macron hosts Gaza aid conference and appeals to Israel to protect civilians AP News. 9.11.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  280. ↑ Laitaoikeiston Marine Le Pen aikoo marssia Ranskan juutalaisten puolesta – Ei kiitos, sanovat juutalaisjärjestöt Yle Uutiset. 10.11.2023. Viitattu 10.11.2023.
  281. ↑ Saarinen, Sonja: Prinssi Williamilta voimakas kannanotto Gazan kriisiin Iltalehti. 20.2.2024. Viitattu 2.3.2024.
  282. ↑ Raita-aho, Sanna: Paavi Franciscus puhui voimakkaasti ase­varustelua ja aseisiin käytettyjä varoja vastaan Helsingin Sanomat. 25.12.2023. Viitattu 5.3.2024.
  283. ↑ UN experts say ceasefire needed as Palestinians at 'grave risk of genocide 3.11.2023. Reuters. Viitattu 3.11.2023. (englanniksi)
  284. ↑ Q&A: Former UN official Craig Mokhiber on Gaza, Israel and genocide 2.11.2023. Al Jazeera. Viitattu 3.11.2023. (englanniksi)
  285. ↑ Kuukausi kauhua eikä loppua näy – Asiantuntijat huolissaan tulevasta: ”Samat ongelmat nousevat esiin” www.iltalehti.fi. Viitattu 9.11.2023.
  286. ↑ YK: Yli sata palestiinalaispakolaisten järjestön työntekijää on saanut surmansa Gazassa sodan aikana Ilta-Sanomat. 10.11.2023. Viitattu 16.11.2023.
  287. ↑ Vasemmistoliiton Andersson arvostelee Suomen äänestyspäätöstä YK:ssa: ”Perustelut eivät vakuuta” Yle Uutiset. 29.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  288. ↑ US Viewed as Isolated in Diplomatic Fallout of Gaza War Voice of America. 7.11.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  289. ↑ Suomi äänesti tyhjää Gazan tulitaukoa koskien, mutta asiantuntija pitää yhden maan äänestyspäätöstä kiinnostavampana www.iltalehti.fi. Viitattu 9.11.2023.
  290. ↑ Järkyttävä tieto Gazan lapsiuhreista julki www.iltalehti.fi. Viitattu 9.11.2023.
  291. ↑ Kansanmurha Gazassa? Martti Koskenniemi perustelee MTV:lle, miten Israelin tekoja arvioidaan oikeudessa mtvuutiset.fi. 31.12.2023. Viitattu 3.1.2024.
  292. ↑ UN human rights experts welcome start of ICJ genocide hearings in The Hague, reiterate call for ceasefire ohchr.org. 11.1.2024. Viitattu 12.1.2024. (englanniksi)
  293. ↑ Espanja liittyy Etelä-Afrikan kansanmurhakanteeseen Israelia vastaan mtvuutiset.fi. 6.6.2024. Viitattu 24.6.2024.
  294. ↑ Teppo Ovaskainen: Israel-kritiikki yltyy EU-maissa, nyt vaaditaan jo sanktioita – Lehti: EU kieltäytyi uusista Hamas-pakotteista Uusi Suomi. 9.11.2023. Viitattu 9.11.2023.
  295. ↑ Hardie, Alex: Lufthansa Group to resume flights to Tel Aviv beginning January 2024 CNN. 15.12.2023. Viitattu 17.12.2023. (englanniksi)
  296. ↑ Japan's Itochu to end cooperation with Israel's Elbit amid Gaza war Reuters. 5.2.2024. Viitattu 21.2.2024. (englanniksi)
  297. ↑ USN avslutter samarbeid med israelske universiteter Forskerforum. 19.2.2024. Viitattu 21.2.2024. (norjaksi)
  298. ↑ Nuuttila, Sakari: Israelin tankit liikkuvat Libanonin rajalla Yle Uutiset. 8.10.2023. Viitattu 9.10.2023.
  299. ↑ Bülow, Anneli: Lodenius: ”Gazaborna kan knappast komma ur det här utan hemskt lidande” Svenska Yle. 7.10.2023. Viitattu 9.10.2023. (ruotsiksi)
  300. ↑ Niinivuo, Samuli: Hizbollah iski Israelin pohjoisosiin Helsingin Sanomat. 8.10.2023. Viitattu 9.10.2023.
  301. ↑ Asiantuntija kertoo nyt, miksi hyökkäys Israeliin on täysin ennennäkemätön – ”Tällaisen ei pitäisi olla mahdollista” Ilta-Sanomat. 8.102023. Viitattu 7.11.2023.
  302. ↑ Mitä Gazalle tapahtuu sodan jälkeen? Israel ei halua täyttää valtatyhjiötä, mutta vaihtoehtoja on niukasti Kouvolan Sanomat. 8.11.2023. Viitattu 8.11.2023.
  303. ↑ Näin vaikeassa paikassa Israel on www.iltalehti.fi. Viitattu 9.11.2023.
  304. ↑ Suomalainen rauhanneuvottelija: On vain yksi tapa saada rauha Israeliin ja Palestiinaan – "Vaihtoehtoja ei ole" www.iltalehti.fi. Viitattu 9.11.2023.
  305. ↑ Kuronen, Roni: Gazan sodan painopiste muuttui, ja siviilien tilanne pahenee – asiantuntija: ”Jättää Israelille vain huonoja vaihtoehtoja” Yle.fi. 5.12.2023. Viitattu 15.12.2023.
  306. ↑ [https://www.kymensanomat.fi/uutissuomalainen/6424794 Etusivu Uutissuomalainen Hol­lan­ti­lai­nen tuo­miois­tuin hy­väk­syi hä­vit­tä­jän osien vien­nin jat­kon Is­rae­liin] Kymen Sanomat. 15.12.2023. Viitattu 17.12.2023.
  307. ↑ US House passes $14.5bn military aid package for Israel aljazeera. 3.11.2023. Viitattu 16.12.2023. (englanniksi)
  308. ↑ Haapala, Sonja: Edustajainhuone ehdottaa uutta erillistä Israel-tukipakettia Helsingin sanomat. 4.2.2024. Viitattu 15.4.2024.
  309. ↑ Palestiinalaisia tukeva satojen ihmisten mielen­osoitus marssi Israelin suur­lähetystön nurkille 20.10.2023. Helsingin Sanomat. Viitattu 21.10.2023.
  310. ↑ Lähes tuhat osoitti mieltään palestiinalaisten puolesta Helsingissä 20.10.2023. Yle.fi. Viitattu 21.10.2023.
  311. ↑ Helsingissä jälleen mielenosoitus Palestiinan puolesta 21.10.2023. Yle.fi. Viitattu 21.10.2023.
  312. ↑ Poliisi otti Helsingin yliopistolla kiinni 13 palestiinalaisia tukenutta mielenosoittajaa Yle Uutiset. 29.11.2023. Viitattu 2.12.2023.
  313. ↑ Hart, Laura: Jopa 500 ihmistä marssi Palestiinan puolesta Tampereella Yle.fi. 5.11.2023. Viitattu 16.12.2023.
  314. ↑ a b Mielenosoitukset | Joukko opiskelijoita nousi barrikadeille vaatimaan Helsingin yliopistolta Israel-boikottia Helsingin Sanomat. 6.5.2024. Viitattu 23.5.2024.
  315. ↑ Palestiina-protestiaalto levisi maailmalta Helsingin yliopistoon – mielenosoittajat pystyttivät telttaleirin mtvuutiset.fi. 6.5.2024. Viitattu 23.5.2024.
  316. ↑ a b Heidi Hyttinen: Tampereen yliopiston ulkopuolelle leiriytyneet opiskelijat osoittavat mieltään Palestiinan puolesta Aamulehti. 15.5.2024. Viitattu 23.5.2024.
  317. ↑ a b c Opiskelijat perustavat telttakyliä kampuksille – vaativat yhteistyön lopettamista israelilaisyliopistojen kanssa Yle Uutiset. 16.5.2024. Viitattu 23.5.2024.
  318. ↑ Leo Heinämäki: Palestiina-mielenosoittajat yöpyvät teltoissa ja vaativat Jyväskylän yliopiston Israel-yhteistyön loppua: "En voinut vain jäädä kotiin" Keskisuomalainen. 15.5.2024. Viitattu 23.5.2024.
  319. ↑ a b Helsingin yliopisto | Israel-yhteistyötä vastustavilta mielenosoittajilta katkaistiin sähköt yliopistolla Helsingin Sanomat. 10.5.2024. Viitattu 23.5.2024.
  320. ↑ Yliopisto arvioinut uudelleen yhteistyön israelilaisyliopistojen kanssa | Tiedotearkisto | Opiskelu-palvelu | Helsingin yliopisto studies.helsinki.fi. Viitattu 23.5.2024.
  321. ↑ Mielenosoitukset | Helsingin yliopisto pyysi poliisin apuun mielenosoituksen lopettamiseksi Helsingin Sanomat. 12.6.2024. Viitattu 24.6.2024.
  322. ↑ Poliisi hajotti Palestiinaa tukevan mielenosoituksen Helsingin yliopiston edustalta Yle Uutiset. 13.6.2024. Viitattu 24.6.2024.
  323. ↑ Sullivan, Becky ja Estrin, Danie l: Israel will not agree to a cease-fire, Netanyahu says, as fighting continues in Gaza npr. 30.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  324. ↑ McDonald's, Starbucks ja Britannian kaatuneiden muistopäivä joutuivat Hamasin ja Israelin sodan sijaiskärsijöiksi Yle Uutiset. 6.11.2023. Viitattu 10.11.2023.
  325. ↑ Protests from US to Europe call for halt to Israeli bombing of Gaza Le Monde.fr. 5.11.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  326. ↑ J. Oliver Conroy: Walkouts, rallies, clashes: Israel-Gaza ‘war of words’ roils Columbia University The Guardian. 9.11.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  327. ↑ Claire Fahy, Camille Baker: Intense Protests Again Shut Down Midtown Manhattan Streets The New York Times. 10.11.2023. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  328. ↑ Mark Townsend, Tobi Thomas, Rajeev Syal, Toby Helm: Hundreds of thousands rally for Gaza in London as police arrest far-right protesters The Observer. 11.11.2023. Viitattu 12.11.2023. (englanniksi)
  329. ↑ Saksan ilmastoaktivistit pettyivät Greta Thunbergiin – Gazan sota jakaa ilmastoliikettä Yle Uutiset. 13.11.2023. Viitattu 16.11.2023.
  330. ↑ Man grabs mic from Greta Thunberg at climate rally Al Jazeera. Viitattu 16.11.2023. (englanniksi)
  331. ↑ Knapp, Noora: Gazan sota jatkunut jo 100 päivää – sadattuhannet ihmiset ryntäsivät kaduille ympäri maailmaa Ilta-Sanomat. 14.1.2024. Viitattu 3.2.2024. (englanniksi)
  332. ↑ Thousands take part in pro-Palestine protests across the world Al Jazeera. 17.2.2024. Viitattu 4.3.2024. (englanniksi)
  333. ↑ a b Keaten, Jamey ja Kellman, Laurie: With antisemitism rising as the Israel-Hamas war rages, Europe’s Jews worry apnews.com. Viitattu 3.1.2024. (englanniksi)
  334. ↑ a b Czachor, Emily Mae: "Unprecedented surge" in anti-Arab, anti-Muslim bias incidents reported in U.S. since Israel-Hamas war, advocacy group says cbsnews.com. Viitattu 3.1.2024. (englanniksi)
  335. ↑ a b Pelli, Marleena: Juutalaisvastaista vai demokratian puolustus? Joelta merelle -slogan on nyt palestiinalaisten tukijoiden huulilla yle.fi. Viitattu 3.1.2024. (englanniksi)
  336. ↑ Palestiinalaismyönteinen tili suljettiin Instagramissa Yle Uutiset. 27.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  337. ↑ Rasha Younes: Meta’s Broken Promises. Human Rights Watch, 21.12.2023. Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  338. ↑ Lähi-idässä ilma on sakeana propagandasta Yle Uutiset. 19.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  339. ↑ Steven Lee Myers, Sheera Frenkel: In a Worldwide War of Words, Russia, China and Iran Back Hamas The New York Times. 3.11.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  340. ↑ Israel-Hamas war misinformation is harder to track, researchers say NBC News. 16.10.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  341. ↑ A. W. Ohlheiser: Don’t believe everything you see and hear about Israel and Palestine Vox. 12.10.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  342. ↑ Bond, Shannon: Fake accounts, old videos and rumors fuel chaos around Gaza hospital explosion npr. 19.10.2023. Viitattu 10.11.2023.
  343. ↑ Helin, Satu: Tiktok valitsi puolensa Gazan sodassa Yle.fi. 22.12.2023. Viitattu 22.12.2023.
  344. ↑ Palestinian Center for Policy and Survey Research: Press Release: Public Opinion Poll No (92) pcpsr.org. 12.6.2024. Viitattu 4.8.2024.
  345. ↑ Loschky, Jay: Palestinians Lack Faith in Biden, Two-State Solution 18.10.2023. Gallup. Viitattu 27.12.2023.
  346. ↑ Vigers, Benedict: Life in Israel After Oct. 7 in 5 Charts 22.12.2023. Gallup. Viitattu 27.12.2023.
  347. ↑ Puukka, Päivi: Israelin osallistuminen Euroviisuihin kuohuttaa – tällainen artisti on maata edustava Eden Golan yle.fi. 17.2.2024. Viitattu 21.2.2024.
  348. ↑ Pakkanen, Riia: Tässä on Israelin uusi euroviisuedustaja Iltalehti. 7.2.2024. Viitattu 21.2.2024.
  349. ↑ Heiskanen, Pietu: HS: Windows95manin esiintyminen Euroviisuissa ei ole varmaa yle.fi. 13.2.2024. Viitattu 26.2.2024.
  350. ↑ Vedenpää, Ville: Israel muutti kilpailukappaleensa päästäkseen Euroviisuihin yle.fi. 3.3.2024. Viitattu 7.3.2024.
  351. ↑ Heiskanen, Pietu: Israelin yleisradioyhtiö: Israelin viisukappaleen sanoitukset saivat vihreää valoa yle.fi. 7.3.2024. Viitattu 7.3.2024.
  352. ↑ Ensimmäiset humanitaarista apua kuljettavat rekat ovat päässeet Egyptistä Gazaan – "Saattue ei saa olla viimeinen" mtvuutiset.fi. 21.10.2023. Viitattu 7.11.2023.
  353. ↑ Rafahin rajanylityspaikka ei avaudu tänään – tuhannet ihmiset odottavat pääsyä pois Gazasta, josta on loppumassa vesi ja ruoka Yle Uutiset. 20.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  354. ↑ US envoy: Palestinian police officers killed by Israeli forces guarding Gaza aid in Rafah The New Arab. 17.2.2024. Viitattu 5.3.2024. (englanniksi)
  355. ↑ Romsi, Vilma: Yli sata palestiinalaista kuoli ruoka-apua hakiessaan – silminnäkijöiden mukaan Israelin sotilaat ampuivat väkijoukkoon yle.fi. 29.2.2024. Viitattu 2.3.2024.
  356. ↑ ‘Massacre’: Dozens killed by Israeli fire in Gaza while collecting food aid Aljazeera. 29.2.2024. Viitattu 2.3.2024. (englanniksi)
  357. ↑ Fabian, Emanuel: Dozens killed in Gaza aid stampede; IDF says its fire caused no more than 10 casualties The Times of Israel. 29.2.2024. Viitattu 4.3.2024. (englanniksi)
  358. ↑ Haukka, Inka: Gazan ruoka-apujonon verilöylyyn johtaneista tapahtumista eri versioita – riippumatonta tutkimusta vaaditaan maailmalla yle.fi. 1.3.2024. Viitattu 2.3.2024.
  359. ↑ Haukka, Inka: Palestiinalaislähteet: Ainakin 20 kuoli Israelin tulitettua avustusjonoa – Israel kiistää yle.fi. 15.3.2024. Viitattu 17.3.2024.
  360. ↑ Israel aikoo lisätä avun pääsyä Gazaan 500 rekkaan päivässä Helsingin Sanomat. 11.4.2024. Viitattu 14.4.2024.
  361. ↑ Suomen Punainen Risti Israelin ja palestiinalaisalueiden tilanteesta: ”Siviilien tilanne on erittäin huolestuttava” Yle.fi. 11.10.2023. Viitattu 7.11.2023.
  362. ↑ Heli Vuohelainen: Lähetysseuralta 150 000 euroa siviilien auttamiseen Israel-Palestiina-kriisissä Suomen Lähetysseura. 16.10.2023. Viitattu 7.11.2023.
  363. ↑ Suomen Punaisen Ristin johtama katastrofivalmiusyksikkö lähtee Egyptiin koordinoimaan hätäavun perillemenoa Gazaan punainenristi.fi. 27.10.2023. Viitattu 7.11.2023.
  364. ↑ Suomi tukee Punaisen Ristin liikkeen työtä Israelissa, Gazassa ja Länsirannalla Valtioneuvosto. 8.11.2023. Viitattu 10.11.2023.
  365. ↑ Kelly Garrity: Biden announces $100 million in humanitarian aid to Gaza and West Bank POLITICO. 18.10.2023. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  366. ↑ Alyssa Kraus: Biden pressed Netanyahu to get more humanitarian aid into Gaza as fears grow over conflict escalating | CNN Politics CNN. 30.10.2023. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  367. ↑ Yhdysvallat suunnittelee avustuksia Gazaan ilmapudotuksilla – ”Vain muutamia sotilasoperaatioita, jotka olisivat monimutkaisempia” yle.fi. 1.3.2024. Viitattu 2.3.2024.
  368. ↑ Aholainen, Saara & Rautaheimo, Kaisa: Pohjois-Gazaan pudotetaan nyt ruokaa ilmasta – tapa on vaarallinen, harvinainen ja kallis Helsingin Sanomat. 7.3.2024. Viitattu 7.3.2024.
  369. ↑ Tuomaala, Erja: Gazan auttaminen ilmasta käsin ei toimi, ihmisiä on jopa kuollut laskuvarjopakettien alle yle.fi. 9.3.2024. Viitattu 9.3.2024.
  370. ↑ Gazan sota näkyy nyt järjestöissä: apua on tullut vähemmän kuin Ukrainaan mutta enemmän kuin muualle Yle Uutiset. 1.11.2023. Viitattu 7.11.2023.
  371. ↑ Israelin armeija kertoi tehneensä 150 iskua Gazaan ja tappaneensa yhden Hamasin komentajista Kaleva. Viitattu 8.11.2023.
  372. ↑ Anne Salomäki, Minja Viitanen, STT: Yhteydet Gazaan ovat mediatietojen mukaan poikki – Hamas kertoo taistelevansa Israelin joukkoja vastaan kahdella alueella Gazassa ts.fi. 27.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  373. ↑ World Health Organization Says It Can't Reach Contacts at Al-Shifa Hospital WSJ. Viitattu 12.11.2023. (englanniksi)
  374. ↑ a b EU triples funding to Gaza after a week of mixed messages on Israel crisis POLITICO. 15.10.2023. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  375. ↑ Gazan sota | EU:lta 25 miljoonaa euroa lisää humanitaarista tukea Gazaan Helsingin Sanomat. 6.11.2023. Viitattu 7.11.2023.
  376. ↑ EU triples immediate humanitarian aid for Gaza Reuters. 14.10.2023. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  377. ↑ Katja Incoronato: YK:lta kova viesti Israelille: ”Rikkoo sodan sääntöjä ja perusinhimillisyyttä” Talouselämä. 14.10.2023. Viitattu 7.11.2023.
  378. ↑ How the UN is helping civilians in Gaza United Nations Sustainable Development Group. 15.1.2024. Viitattu 4.3.2024. (englanniksi)
  379. ↑ What we know about Israel’s allegations against UN staffers in Gaza CNN. 29.1.2024. Viitattu 4.3.2024. (englanniksi)
  380. ↑ Fabian, Emanuel: Israel reveals 12 UNRWA staffers it says took part in Oct. 7, says 30 more assisted The Times of Israel. 16.2.2024. Viitattu 5.3.2024. (englanniksi)
  381. ↑ Diamond, Jeremy: Israel releases names and details of alleged involvement of UNRWA employees in October 7 attacks CNN. 16.2.2024. Viitattu 5.3.2024. (englanniksi)
  382. ↑ Israel-Gaza Conflict: Atrocities against civilians can be the worst seen in decades CARE International. 11.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  383. ↑ Experts say Hamas and Israel are committing war crimes in their fight AP News. 13.10.2023. Viitattu 7.11.2023. (englanniksi)
  384. ↑ Hamas ei noudata minkäänlaisia sodan sääntöjä, mutta se ei vapauta Israelia humanitaarisesta oikeudenmukaisuudesta, sanoo emeritusprofessori yle.fi. 5.11.2023. Viitattu 7.11.2023.
  385. ↑ Över 100 anmälningar om Gazakriget – ”fientliga medier-fenomenet” kan förklara journalisten.se. Viitattu 10.11.2023. (ruotsiksi)
  386. ↑ Is Israel acting within the laws of war? The Economist. 14.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  387. ↑ Videos of Hamas attack suggest a chilling evolution of jihadist tactics NBC News. 28.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  388. ↑ Carroll, Rory: Israel shows footage of Hamas killings ‘to counter denial of atrocities’ The Guardian. 23.10.2023. Viitattu 10.11.2023. (englanniksi)
  389. ↑ At Rafah crossing, Türk says both Israel and Hamas have committed war crimes news.un.org. 8.11.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  390. ↑ Gazan suurimpaan pakolaisleiriin iskettiin toistamiseen kahden päivän sisällä – YK:n mukaan teot voivat olla sotarikoksia MTV Uutiset. 1.11.2023. Viitattu 7.11.2023.
  391. ↑ Korpela, Anniina & Nikkilä-Kiipula, Eeva: Israel vahvisti iskeneensä palestiinalaisten pakolaisleiriin Gazassa – iskussa tapettiin Israelin mukaan keskeinen Hamasin johtaja Turun Sanomat. 31.10.2023. Viitattu 9.11.2023.
  392. ↑ Jordania ilmoitti vetävänsä suurlähettilään pois Israelista – Iran ja Turkki vaativat alueellista hätäkokousta Aamuposti. 1.11.2023. Viitattu 10.11.2023.
  393. ↑ Borger, Julian: Palestinians ‘beaten and sexually assaulted’ at Israeli detention centres, UN report claims The Guardian. 5.3.2024. Viitattu 8.3.2024. (englanniksi)
  394. ↑ Staff, Toi: UNRWA said to accuse Israel of abusing Gazan detainees The Times of Israel. 4.3.2024. Viitattu 8.3.2024. (englanniksi)
  395. ↑ Toimittajajärjestö sanoo toimittajiin kohdistuneen sotarikoksia Gazassa ja toivoo ICC:ltä tutkintaa Yle Uutiset. 7.10.2023. Viitattu 7.11.2023.
  396. ↑ Gunter, Joel: Israel shows Hamas bodycam attack footage to journalists BBC. 23.10.2023. Viitattu 16.12.2023. (englanniksi)
  397. ↑ Kathy Jones: Journalist casualties in the Israel-Gaza war Committee to Protect Journalists. 9.11.2023. Viitattu 9.11.2023. (englanniksi)
  398. ↑ Kareem Fahim, Mohamad El Chamaa: For Gaza’s journalists, war coverage and personal grief are one story Washington Post. 9.11.2023. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  399. ↑ Järjestö: Ainakin 31 toimittajaa kuollut sodan aikana Yle Uutiset. 7.10.2023. Viitattu 11.11.2023.
  400. ↑ How deadly is the Israel-Gaza war for journalists? Al Jazeera. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  401. ↑ Palestinian journalists forced to flee to southern Gaza - CBS Chicago www.cbsnews.com. 10.11.2023. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  402. ↑ Journalistiliitto: Gazan sota on tragedia myös journalisteille Journalistiliitto. 8.11.2023. Arkistoitu 11.11.2023. Viitattu 11.11.2023.
  403. ↑ Gaza journalist killed alongside 42 relatives, news agency says BBC News. 7.11.2023. Viitattu 11.11.2023. (englanniksi)
  404. ↑ Määttänen, Juuso: Järjestö: Gazan sodassa on kuollut ainakin 17 toimittajaa Helsingin Sanomat. 14.12.2023. Viitattu 16.12.2023.
  405. ↑ Over 750 Journalists Sign Letter Protesting Coverage of Israel’s War on Gaza – Washington Post The Palestine Chronicle. 10.11.2023. Viitattu 11.11.2023.
  406. ↑ Kujala, Tapio: Lähi-itään erikoistunut mediatutkija: Toimittaja, muista nämä uutisoidessasi Israelista ja Palestiinalaisalueista Journalisti. 21.5.2021. Viitattu 11.11.2023.
  407. ↑ Burtsoff, Petri: Israel aikoo estää uutiskanava Al-Jazeeran lähetykset yle.fi. 2.4.2024. Viitattu 3.4.2024. (englanniksi)
  408. ↑ Haimi, Toivo: Tuoreen selvityksen mukaan Israelin asevoimat on käyttänyt apunaan tekoälyä ihmisten tunnistamiseen ja tappamiseen Gazassa. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin mukaan väitteet ovat huolestuttavia, ja niihin liittyy paljon eettisiä ja laillisia ongelmia. (internetnetversio) KU. 11.4.2024. Helsinki: Kansan Uutiset. Viitattu 14.4.2024.
  409. ↑ Huttunen, Anni: ”Pommittakaa mitä vain voitte” – Israelin tiedustelu­lähteet kertovat teko­älyn käytöstä Gazassa Helsingin Sanomat. 5.4.2024. Viitattu 23.4.2024.
  410. ↑ Israel deploys new military AI in Gaza war France 24. 10.2.2024. Viitattu 2.3.2024. (englanniksi)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Nousiainen, Anu: Lokakuun seitsemäs. Helsingin Sanomat: Kuukausiliite, 2024, nro 2, s. 22–33.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arabien–Israelin konflikti
Osanottajat
Hallitukset:  Egypti ·  Irak ·  Israel ·  Jordania · Palestiinalaishallinto Palestiinalaishallinto ·  Saudi-Arabia ·  Syyria ·  Jemen
Aktiiviset järjestöt: Al-Aksan marttyyrien prikaatit · Arabiliitto · Fatah · Hamas · Hizbollah · PFLP · PLO · Amal
Toimintansa lopettaneet järjestöt: Etelä-Libanonin armeija · Irgun · Lehi · Musta syyskuu · Palestiinan brittiläinen mandaatti
Tärkeimmät tapahtumat ja konfiktit

Levottomuudet 1929 · Arabikapina 1936–1939 · Palestiinan sisällissota · Israelin itsenäisyyssota · Suezin kriisi · Kuuden päivän sota · Näännytyssota · Münchenin verilöyly · Operaatio Jumalan kosto · Jom kippur -sota · Libanonin sisällissota 1975–1990 · Operaatio Entebbe · Libanonin sota 1982 · Ensimmäinen intifada · Toinen intifada · Operaatio Kesäsade · Libanonin sota 2006 · Israelin Gazan operaatiot 2007 · Operaatio Valettu lyijy · Operaatio Puolustuksen tukipylväs · Gazan sota 2023

Diplomatia/Rauhanehdotukset

Balfourin julistus · Peelin komitea · Valkoinen paperi 1939 · YK:n jakosuunnitelma · Israelin valtion perustaminen 1948 · Khartumin kokous 1967 · Camp Davidin rauha · Israelin ja Jordanian rauhansopimus · Oslon rauhanprosessi (1993–2000) · Camp Davidin kokous 2000 · Tiekartta

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Gazan_sota_2023–&oldid=22687326”