Ero sivun ”Touretten oireyhtymä” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Elve (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
1 231 muokkausta
p →Periytyvyys: tek.oik.rik. malline pois.
Ipr1Bot (keskustelu | muokkaukset)
botit
193 716 muokkausta
p Poistetaan vanhentuneita mallineita
 
(39 välissä olevaa versiota 35 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 20: Rivi 20:
}}
}}


'''Touretten oireyhtymä''' (usein ''Touretten syndrooma, TS'') eli '''yhtäaikainen äänellinen ja motorinen monimuotoinen nykimishäiriö''' on neurologinen tai neurokemiallinen oireyhtymä, jonka keskeisinä oireina ovat [[tic-liike|tic-liikkeet]] eli äkilliset ja nopeat nykäykset ja liikkeet sekä äänet, jotka toistuvat samalla tavalla lyhyiden jaksojen ajan. Mikäli henkilöllä esiintyy ainoastaan toisen alueen oireita, hänelle voidaan diagnosoida pitkäaikainen motorinen tai äänellinen nykimishäiriö tai väliaikainen nykimishäiriö. Tourette liittyy usein [[autismin kirjo]]n oireyhtymiin.
'''Touretten oireyhtymä''' (usein ''Touretten syndrooma, TS'') eli '''yhtäaikainen äänellinen ja motorinen monimuotoinen nykimishäiriö''' on [[Neurologia|neurologinen]] tai neurokemiallinen oireyhtymä, jonka keskeisinä oireina ovat [[tic-liike|tic-liikkeet]] eli äkilliset ja nopeat nykäykset ja liikkeet sekä äänet, jotka toistuvat samalla tavalla lyhyiden jaksojen ajan. Mikäli henkilöllä esiintyy ainoastaan toisen alueen oireita, hänelle voidaan diagnosoida pitkäaikainen motorinen tai äänellinen nykimishäiriö tai väliaikainen nykimishäiriö. Tourette liittyy usein [[autismin kirjo]]n oireyhtymiin.


Nykimishäiröt on luokiteltu nykyisessä tautiluokituksessa käytöshäiriöiksi<ref>Tautiluokitus ICD10, sivut 75-77. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/15c30d65-2b96-41d7-aca8-1a05aa8a0a19</ref>, vaikka ne koostuvat oireista joiden tahdonalainen hallinta on hyvin vaikeaa tai mahdotonta.
Nykimishäiriöt on luokiteltu nykyisessä tautiluokituksessa käytöshäiriöiksi<ref>Tautiluokitus ICD10, sivut 75–77. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/15c30d65-2b96-41d7-aca8-1a05aa8a0a19 {{Wayback|1=http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/15c30d65-2b96-41d7-aca8-1a05aa8a0a19 |päiväys=20130723163403 }}</ref>, vaikka ne koostuvat oireista, joiden tahdonalainen hallinta on hyvin vaikeaa tai mahdotonta.

Ei ole olemassa tarkkaa tietoa siitä, mikä aiheuttaa sairastumisen Touretteen<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-12222684|nimeke=Kun Leevi Kesti alkoi räpätä, tapahtui jotain yllättävää: Tourette-oireet vain katosivat – "Mietin, että ihan siistiä"|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2021-12-12|viitattu=2021-12-13|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.


== Oireet ==
== Oireet ==


Touretten oireyhtymän oireita ovat<ref name="Tourette.fi">[http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:k5TJjcwBENMJ:www.tourette.fi/dokumentit/GRADU%2520lopullinen.doc+tourette+oireet+ekolalia+palilalia&hl=fi&ct=clnk&cd=2&gl=fi Tourette-lapsen elämää, Googlen html-tiedosto], myös [http://www.tourette.fi/dokumentit/GRADU%20lopullinen.doc doc-tiedosto]</ref>:
Touretten oireyhtymän oireita ovat<ref name="Tourette.fi">[http://www.tourette.fi/dokumentit/GRADU%2520lopullinen.doc Tourette-lapsen elämää, Googlen html-tiedosto]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}, myös [http://www.tourette.fi/dokumentit/GRADU%20lopullinen.doc doc-tiedosto]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>:
*useita motorisia ja yksi tai useampia äänellisiä [[Pakkoliikkeisyys|pakkoliikkeitä]] kohtauksen aikana, muttei välttämättä täysin samanaikaisesti. Äänelliset pakkoliikkeet saattavat olla:
*useita motorisia ja yksi tai useampia äänellisiä [[Pakkoliikkeisyys|pakkoliikkeitä]] kohtauksen aikana muttei välttämättä täysin samanaikaisesti. Äänelliset pakkoliikkeet saattavat olla:
**''[[ekolalia]]'' – pakonomainen tarve toistaa muiden sanoja;<ref name="Tourette-yhdistys">http://www.tourette.fi/dokumentit/HyvaTerveys.htm</ref>
**''[[ekolalia]]'' – pakonomainen tarve toistaa muiden sanoja;<ref name="Tourette-yhdistys">http://www.tourette.fi/dokumentit/HyvaTerveys.htm {{Wayback|1=http://www.tourette.fi/dokumentit/HyvaTerveys.htm |päiväys=20140312144023 }}</ref>
**''[[palilalia]]'' – pakonomainen tarve toistaa omia sanojaan;<ref name="Tourette-yhdistys" />
**''[[palilalia]]'' – pakonomainen tarve toistaa omia sanojaan;<ref name="Tourette-yhdistys" />
**''[[lexilalia]]'' – pakonomainen tarve toistaa lukemaansa;<ref name="Tourette-yhdistys" />
**''[[lexilalia]]'' – pakonomainen tarve toistaa lukemaansa;<ref name="Tourette-yhdistys" />
**''[[koprolalia]]'' – pakonomainen tarve toistaa [[kirosana|hävyttömiä sanoja]]<ref name="Tourette-yhdistys" /> (pienessä osassa tapauksista).
**''[[koprolalia]]'' – pakonomainen tarve toistaa [[kirosana|hävyttömiä sanoja]]<ref name="Tourette-yhdistys" /> (pienessä osassa tapauksista).
*jaksollista vaihtelua pakkoliikkeiden määrässä, paikassa, yleisyydessä ja tyypissä sekä vakavuudessa, oireet saattavat kadota viikoiksi tai kuukausiksi
*jaksollista vaihtelua pakkoliikkeiden määrässä, paikassa, yleisyydessä ja tyypissä sekä vakavuudessa; oireet saattavat kadota viikoiksi tai kuukausiksi
*alkavat yleensä ennen 18. ikävuotta<ref name="Tourette">[http://www.kvhtietopankki.fi/syndroma/tourette.htm Touretten oireyhtymä]</ref>, vaikeimmillaan 10–11-vuotiaana
*alkavat yleensä ennen 18. ikävuotta<ref name="Tourette">[http://www.kvhtietopankki.fi/syndroma/tourette.htm Touretten oireyhtymä]</ref>, vaikeimmillaan 10–11-vuotiaana


Touretten oireyhtymästä kärsivä voi pidättää pakkoliikkeiden tuloa sekunteja tai jopa tunteja, mutta pidättäminen saattaa johtaa vain vakavampiin purkauksiin. Pakkoliikkeet syntyvät yhtä pakottavina kuin tarve [[Aivastaminen|aivastaa]], ja ne pitää lopulta ilmaista. TS-henkilöt usein pidättävät oireita koulussa tai työpaikalla, kunnes pääsevät johonkin suojaiseen paikkaan, kuten kotiin. Tyypillisesti pakkoliikkeet lisääntyvät [[stressi]]n kasvaessa (vaikka stressi ei aiheutakaan niitä) ja vähenevät rentoutumisen tai tiettyyn tehtävään keskittymisen myötä.
Touretten oireyhtymästä kärsivä voi pidättää pakkoliikkeiden tuloa sekunteja tai jopa tunteja, mutta pidättäminen saattaa johtaa vain vakavampiin purkauksiin. Pakkoliikkeet syntyvät yhtä pakottavina kuin tarve [[Aivastaminen|aivastaa]], ja ne pitää lopulta ilmaista. TS-henkilöt usein pidättävät oireita koulussa tai työpaikalla, kunnes he pääsevät johonkin suojaiseen paikkaan, kuten kotiin. Tyypillisesti pakkoliikkeet lisääntyvät [[stressi]]n kasvaessa (vaikka stressi ei aiheutakaan niitä) ja vähenevät rentoutumisen tai tiettyyn tehtävään keskittymisen myötä.


Tourette-oireita esiintyy kaikissa etnisissä ryhmissä. Potilaista suurin osa, noin 75 prosenttia, on miespuolisia.<ref name="Tourette"/> Vaikka TS:n oireet vaihtelevat ihmisillä ja niiden vakavuus vaihtelee hyvin lievästä vaikeaan, suurin osa tapauksista on lieviä. TS ei useinkaan tule yksin vaan siihen saattaa liittyä joitakin tai kaikki esimerkiksi seuraavista oireista tai tiloista: erilaisia pakko-oireita, keskittymishäiriöitä, ylivilkkautta sekä impulsiivisuutta. Oireyhtymän esiintyvyydestä ei ole tarkkaa tietoa, mutta arviolta siitä kärsii noin 0,1–1 prosenttia väestöstä.<ref name="Tourette"/> Monella oireet lievittyvät aikuisiässä, mutta yleensä osa oireista jatkuu läpi elämän.
Tourette-oireita esiintyy kaikissa etnisissä ryhmissä. Potilaista suurin osa, noin 75 prosenttia, on miespuolisia.<ref name="Tourette"/> Vaikka TS:n oireet vaihtelevat ihmisillä ja niiden vakavuus vaihtelee hyvin lievästä vaikeaan, suurin osa tapauksista on lieviä. TS ei useinkaan tule yksin, vaan siihen saattaa liittyä joitakin tai kaikki esimerkiksi seuraavista oireista tai tiloista: erilaisia pakko-oireita, keskittymishäiriöitä, ylivilkkautta sekä impulsiivisuutta. Oireyhtymän esiintyvyydestä ei ole tarkkaa tietoa, mutta arviolta siitä kärsii noin 0,1–1 prosenttia väestöstä.<ref name="Tourette"/> Monella oireet lievittyvät aikuisiässä, mutta yleensä osa oireista jatkuu läpi elämän.


Yksinkertaiset motoriset nykimisoireet esiintyvät yleisimmin silmänympärysten, otsan, suun, kaulan, olkapäiden seudun ja rinnan tai vartalon lihaksissa. Ne ovat äkkinäisiä, toistuvia ja rytmittömiä ja voivat ilmetä esimerkiksi silmien kiinni puristamisena tai kasvojen rypistelynä. Ne alkavat usein vaikeammin havaittavasta silmien räpyttelystä ja jatkuvat suunympärysten, vartalon ja raajojen liikkeisiin ja nytkähtelyihin.
Yksinkertaiset motoriset nykimisoireet esiintyvät yleisimmin silmänympärysten, otsan, suun, kaulan, olkapäiden seudun ja rinnan tai vartalon lihaksissa. Ne ovat äkkinäisiä, toistuvia ja rytmittömiä ja voivat ilmetä esimerkiksi silmien kiinni puristamisena tai kasvojen rypistelynä. Ne alkavat usein vaikeammin havaittavasta silmien räpyttelystä ja jatkuvat suunympärysten, vartalon ja raajojen liikkeisiin ja nytkähtelyihin.


Monimuotoiset motoriset oireet havaitaan äkillisinä, nopeina, kaavamaisina liikkeinä, joihin osallistuu useampia lihasryhmiä. Niihin voi kuulua erilaisia toimintoja aina rituaalimaisista kädenliikkeistä pakonomaisiin kosketustoimintoihin tai liioiteltuihin motorisiin liikkeisiin, joita saattavat olla esimerkiksi korkeat hypyt tai vartalon taivuttelut. On yleistä, että Touretesta tulee iän mukana myös ADHD eli [[tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö]].
Monimuotoiset motoriset oireet havaitaan äkillisinä, nopeina, kaavamaisina liikkeinä, joihin osallistuu useampia lihasryhmiä. Niihin voi kuulua erilaisia toimintoja aina rituaalimaisista kädenliikkeistä pakonomaisiin kosketustoimintoihin tai liioiteltuihin motorisiin liikkeisiin, joita saattavat olla esimerkiksi korkeat hypyt tai vartalon taivuttelut. On yleistä, että Tourettesta tulee iän mukana myös ADHD eli [[tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö]].


TS-potilaista 5–10 prosentilla oireet ovat erittäin vaikeahoitoisia ja lääkehoito on välttämätön aikuisiässäkin useita vuosia.
TS-potilaista 5–10 prosentilla oireet ovat erittäin vaikeahoitoisia ja lääkehoito on välttämätön aikuisiässäkin useita vuosia.
Rivi 47: Rivi 49:
=== Äänelliset nykimisoireet ===
=== Äänelliset nykimisoireet ===


Yksinkertaisia äänioireita ovat esimerkiksi rykiminen, kurkun karauttelu, yskiminen, nauraminen ilman syytä, nuoleminen, maiskuttelu, sihahtelu, niiskutus, tuhahteleminen, huokailu, älähtely, puhkuminen, hyminä ja ölinä.
Yksinkertaisia äänioireita ovat esimerkiksi rykiminen, kurkun karauttelu, yskiminen, nauraminen ilman syytä, nuoleminen, maiskuttelu, sihahtelu, niiskutus, tuhahteleminen, huokailu, älähtely, puhkuminen, hyminä ja ölinä sekä koprolalia eli kirosanat.


Monimuotoisia äänioireita ovat esimerkiksi viheltely, hyräily, kaavamaisesti toistetut sanat ja sanaryhmät, jotka ovat usein täytesanamaisia (”joo joo”, ”just just”, ”niin niin” tai ”jaa jaa”).
Monimuotoisia äänioireita ovat esimerkiksi viheltely, hyräily, kaavamaisesti toistetut sanat ja sanaryhmät, jotka ovat usein täytesanamaisia (”joo joo”, ”just just”, ”niin niin” tai ”jaa jaa”).
Rivi 58: Rivi 60:
Touretten oireyhtymän periytyvyydestä on useita erilaisia teorioita. Tiettyä [[geeni]]ä ei ole löydetty, mutta on löydetty geenialueita, jotka ovat erityisen kiinnostavia tutkimuskohteita. Lisäksi ympäristötekijät vaikuttavat oireyhtymän syntyyn.<ref name="Tourette.fi"/>
Touretten oireyhtymän periytyvyydestä on useita erilaisia teorioita. Tiettyä [[geeni]]ä ei ole löydetty, mutta on löydetty geenialueita, jotka ovat erityisen kiinnostavia tutkimuskohteita. Lisäksi ympäristötekijät vaikuttavat oireyhtymän syntyyn.<ref name="Tourette.fi"/>


Geenien periytyvyys on noin 50%, mutta se ei välttämättä välity Touretten oireyhtymänä. Touretten oireyhtymää sairastavan perheessä saattaa esiintyä useammin [[Tic-liike|tic-oireyhtymää]] tai pakko-oireita. <ref name="Tietoa">http://www.tourette.fi/tietoa.php</ref> Pojilla, jotka kantavat geeniä, on todennäköisempää saada oireita, kuin tytöillä. Oireet eivät kuitenkaan ole vakavia kuin 10% tapauksista, jolloin tarvitaan tutkimusta ja hoitoa. <ref name="Tietoa"/>
Geenien periytyvyys on noin 50 prosenttia, mutta se ei välttämättä välity Touretten oireyhtymänä. Touretten oireyhtymää sairastavan perheessä saattaa esiintyä useammin [[Tic-liike|tic-oireyhtymää]] tai pakko-oireita.<ref name="Tietoa">http://www.tourette.fi/tietoa.php {{Wayback|1=http://www.tourette.fi/tietoa.php |päiväys=20131207020727 }}</ref> Niiden poikien, jotka kantavat geeniä, on todennäköisempää saada oireita kuin geeniä kantavien tyttöjen. Oireet eivät kuitenkaan ole vakavia kuin 10 prosentissa tapauksista, jolloin tarvitaan tutkimusta ja hoitoa.<ref name="Tietoa"/>
Touretten oireyhtymän oireet voivat ilmetä tulehdustautien kautta, mutta perinnöllisyys on silti päätekijänä oireyhtymän esiintymisellä.<ref name="Tietoa"/>
Touretten oireyhtymän oireet voivat tulla esille tulehdustautien aikana, mutta [[perinnöllisyys|perintötekijät]] ovat silti oireyhtymän esiintymisen pääasiallinen syy.<ref name="Tietoa"/>


== Diagnoosi ja hoito ==
== Diagnoosi ja hoito ==
Rivi 66: Rivi 68:
Touretten oireyhtymän diagnosointi perustuu oireiden havainnointiin sekä tietoihin esimerkiksi oireiden alkamisajasta ja laadusta. Oireyhtymää ei voida diagnosoida verinäytteen tai minkään neurologisen kokeen perusteella, mutta verikokeilla voidaan sulkea muut sairaudet pois. Diagnoosiin tarvitaan pakkoliikkeiden esiintymistä monta kertaa päivässä yli vuoden ajan.
Touretten oireyhtymän diagnosointi perustuu oireiden havainnointiin sekä tietoihin esimerkiksi oireiden alkamisajasta ja laadusta. Oireyhtymää ei voida diagnosoida verinäytteen tai minkään neurologisen kokeen perusteella, mutta verikokeilla voidaan sulkea muut sairaudet pois. Diagnoosiin tarvitaan pakkoliikkeiden esiintymistä monta kertaa päivässä yli vuoden ajan.


Useimmat niistä, joilla on TS, elävät hyvää elämää ja toimivat lähes kaikissa mahdollisissa ammateissa ja tehtävissä. Oireyhtymää ei voida toistaiseksi parantaa, vaikka oireita voidaankin lievittää ja oppia hallitsemaan esimerkiksi lääkkeiden ja kognitiivisen tai käyttäymisterapian avulla.
Useimmat niistä, joilla on TS, elävät hyvää elämää ja toimivat lähes kaikissa mahdollisissa ammateissa ja tehtävissä. Oireyhtymää ei voida toistaiseksi parantaa, vaikka oireita voidaankin lievittää ja oppia hallitsemaan esimerkiksi lääkkeiden avulla. Tourette-potilaat kykenevät usein pidättelemään oireitaan jonkin aikaa, mutta se saattaa olla todella uuvuttavaa ja siitä saattaa seurata huonoa oloa.<ref>http://www.menaiset.fi/artikkeli/ajankohtaista/ihmiset/kiroilua_torkeyksia_ja_paniikkikohtauksia_nain_touretten_syndrooma</ref>

Toureten tic-liikkeitä voi pidätellä myös tiettyyn rajaan asti ilman lääkkeitä.


== Esiintyvyys ==
== Esiintyvyys ==


Nykimisoireet ovat tavallisia lapsuudessa. Niitä esiintyy yleisen arvion mukaan 10 %:lla lapsista ja tarkkojen havainnoitsijoiden mukaan jopa 24 %:lla alle yläasteikäisistä. TS:n esiintyvyys lapsilla ja nuorilla vaihtelee väillä 0,1-10 %. TS on yleisempi pojilla kuin tytöillä<ref name="Tourette"/> kuten muutkin kasvuiän neuropsykiatriset häiriöt.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/haku?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_hakusana=Tourette&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=haku&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo96486 | Nimeke =Touretten oireyhtymä ja muut nykimishäiriöt | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
Nykimisoireet ovat tavallisia lapsuudessa. Niitä esiintyy yleisen arvion mukaan 10 prosentilla lapsista ja tarkkojen havainnoitsijoiden mukaan jopa 24 prosentilla alle yläasteikäisistä. TS:n esiintyvyys lapsilla ja nuorilla vaihtelee välillä 0,1–10 prosenttia. TS on yleisempi pojilla kuin tytöillä<ref name="Tourette"/>, kuten muutkin kasvuiän neuropsykiatriset häiriöt.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/haku?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_lifecycle=0&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_hakusana=Tourette&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_p_frompage=haku&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_viewType=viewArticle&_Article_WAR_DL6_Articleportlet_tunnus=duo96486 | Nimeke =Touretten oireyhtymä ja muut nykimishäiriöt | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>


== Katso myös ==
== Katso myös ==
Rivi 84: Rivi 84:
* [[Neurodiversiteetti]]
* [[Neurodiversiteetti]]


== Viitteet ==
== Lähteet ==

{{Viitteet|Sarakkeet}}
{{Viitteet|Sarakkeet}}

⚫
== Aiheesta muualla ==
⚫
*[http://www.tourette.fi Suomen Tourette-yhdistys]
⚫
*[http://www.tourettes-disorder.com/ Touretten oireyhtymä] {{en}}
⚫
*[http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/3589395.stm BBC:n artikkeli eräästä onnistuneesta leikkauksesta] ja
⚫
*[http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/3591401.stm Brittipotilaan haastattelu]


== Kirjallisuutta ==
== Kirjallisuutta ==
Rivi 101: Rivi 94:
* Iglum Lisbeth: Om de bara kunde skärpa sig! Barn och ungdomar med DAMP/MBD/, AD/HD och Tourettes syndrom. Studentlitteratur, Lund, Sverige 1999
* Iglum Lisbeth: Om de bara kunde skärpa sig! Barn och ungdomar med DAMP/MBD/, AD/HD och Tourettes syndrom. Studentlitteratur, Lund, Sverige 1999
* Moe, Barbara: Coping with Tourette Syndrome and Tic Disorders. The Rosen Publishing Group inc. New York, USA 2000
* Moe, Barbara: Coping with Tourette Syndrome and Tic Disorders. The Rosen Publishing Group inc. New York, USA 2000

⚫
== Aiheesta muualla ==
{{commonscat}}
⚫
*[http://www.tourette.fi Suomen Tourette-yhdistys]
⚫
*[http://www.tourettes-disorder.com/ Touretten oireyhtymä] {{en}}
⚫
*[http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/3589395.stm BBC:n artikkeli eräästä onnistuneesta leikkauksesta] ja
⚫
*[http://news.bbc.co.uk/2/hi/health/3591401.stm Brittipotilaan haastattelu]


{{Autismin_kirjo}}
{{Autismin_kirjo}}
{{Metatieto}}
[[Luokka:Touretten syndrooma|*]]
[[Luokka:Touretten syndrooma|*]]
[[Luokka:Neuropsykologia]]
[[Luokka:Neuropsykologia]]
Rivi 109: Rivi 108:
[[Luokka:Oireyhtymät]]
[[Luokka:Oireyhtymät]]
[[Luokka:Perinnölliset sairaudet]]
[[Luokka:Perinnölliset sairaudet]]
[[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]]

{{Link FA|en}}
{{Link FA|no}}

Nykyinen versio 14. lokakuuta 2024 kello 21.35

Touretten oireyhtymä
Touretten oireyhtymä on nimetty oireyhtymän kuvaajan Georges Gilles de la Touretten (1857–1904) mukaan.
Touretten oireyhtymä on nimetty oireyhtymän kuvaajan Georges Gilles de la Touretten (1857–1904) mukaan.
Luokitus
ICD-10 F95.2
ICD-9 307.23
MedlinePlus 000733
MeSH D005879
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

Touretten oireyhtymä (usein Touretten syndrooma, TS) eli yhtäaikainen äänellinen ja motorinen monimuotoinen nykimishäiriö on neurologinen tai neurokemiallinen oireyhtymä, jonka keskeisinä oireina ovat tic-liikkeet eli äkilliset ja nopeat nykäykset ja liikkeet sekä äänet, jotka toistuvat samalla tavalla lyhyiden jaksojen ajan. Mikäli henkilöllä esiintyy ainoastaan toisen alueen oireita, hänelle voidaan diagnosoida pitkäaikainen motorinen tai äänellinen nykimishäiriö tai väliaikainen nykimishäiriö. Tourette liittyy usein autismin kirjon oireyhtymiin.

Nykimishäiriöt on luokiteltu nykyisessä tautiluokituksessa käytöshäiriöiksi[1], vaikka ne koostuvat oireista, joiden tahdonalainen hallinta on hyvin vaikeaa tai mahdotonta.

Ei ole olemassa tarkkaa tietoa siitä, mikä aiheuttaa sairastumisen Touretteen[2].

Oireet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Touretten oireyhtymän oireita ovat[3]:

  • useita motorisia ja yksi tai useampia äänellisiä pakkoliikkeitä kohtauksen aikana muttei välttämättä täysin samanaikaisesti. Äänelliset pakkoliikkeet saattavat olla:
  • jaksollista vaihtelua pakkoliikkeiden määrässä, paikassa, yleisyydessä ja tyypissä sekä vakavuudessa; oireet saattavat kadota viikoiksi tai kuukausiksi
  • alkavat yleensä ennen 18. ikävuotta[5], vaikeimmillaan 10–11-vuotiaana

Touretten oireyhtymästä kärsivä voi pidättää pakkoliikkeiden tuloa sekunteja tai jopa tunteja, mutta pidättäminen saattaa johtaa vain vakavampiin purkauksiin. Pakkoliikkeet syntyvät yhtä pakottavina kuin tarve aivastaa, ja ne pitää lopulta ilmaista. TS-henkilöt usein pidättävät oireita koulussa tai työpaikalla, kunnes he pääsevät johonkin suojaiseen paikkaan, kuten kotiin. Tyypillisesti pakkoliikkeet lisääntyvät stressin kasvaessa (vaikka stressi ei aiheutakaan niitä) ja vähenevät rentoutumisen tai tiettyyn tehtävään keskittymisen myötä.

Tourette-oireita esiintyy kaikissa etnisissä ryhmissä. Potilaista suurin osa, noin 75 prosenttia, on miespuolisia.[5] Vaikka TS:n oireet vaihtelevat ihmisillä ja niiden vakavuus vaihtelee hyvin lievästä vaikeaan, suurin osa tapauksista on lieviä. TS ei useinkaan tule yksin, vaan siihen saattaa liittyä joitakin tai kaikki esimerkiksi seuraavista oireista tai tiloista: erilaisia pakko-oireita, keskittymishäiriöitä, ylivilkkautta sekä impulsiivisuutta. Oireyhtymän esiintyvyydestä ei ole tarkkaa tietoa, mutta arviolta siitä kärsii noin 0,1–1 prosenttia väestöstä.[5] Monella oireet lievittyvät aikuisiässä, mutta yleensä osa oireista jatkuu läpi elämän.

Yksinkertaiset motoriset nykimisoireet esiintyvät yleisimmin silmänympärysten, otsan, suun, kaulan, olkapäiden seudun ja rinnan tai vartalon lihaksissa. Ne ovat äkkinäisiä, toistuvia ja rytmittömiä ja voivat ilmetä esimerkiksi silmien kiinni puristamisena tai kasvojen rypistelynä. Ne alkavat usein vaikeammin havaittavasta silmien räpyttelystä ja jatkuvat suunympärysten, vartalon ja raajojen liikkeisiin ja nytkähtelyihin.

Monimuotoiset motoriset oireet havaitaan äkillisinä, nopeina, kaavamaisina liikkeinä, joihin osallistuu useampia lihasryhmiä. Niihin voi kuulua erilaisia toimintoja aina rituaalimaisista kädenliikkeistä pakonomaisiin kosketustoimintoihin tai liioiteltuihin motorisiin liikkeisiin, joita saattavat olla esimerkiksi korkeat hypyt tai vartalon taivuttelut. On yleistä, että Tourettesta tulee iän mukana myös ADHD eli tarkkaavaisuus- ja ylivilkkaushäiriö.

TS-potilaista 5–10 prosentilla oireet ovat erittäin vaikeahoitoisia ja lääkehoito on välttämätön aikuisiässäkin useita vuosia.

Äänelliset nykimisoireet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksinkertaisia äänioireita ovat esimerkiksi rykiminen, kurkun karauttelu, yskiminen, nauraminen ilman syytä, nuoleminen, maiskuttelu, sihahtelu, niiskutus, tuhahteleminen, huokailu, älähtely, puhkuminen, hyminä ja ölinä sekä koprolalia eli kirosanat.

Monimuotoisia äänioireita ovat esimerkiksi viheltely, hyräily, kaavamaisesti toistetut sanat ja sanaryhmät, jotka ovat usein täytesanamaisia (”joo joo”, ”just just”, ”niin niin” tai ”jaa jaa”).

Motoristen ja äänellisten nykimisoireiden yhdistelmät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Touretten oireyhtymässä oireet voivat ilmetä vuorotellen, mutta ne saattavat muodostaa monimutkaisiakin yhdistelmiä. Tällöin nykimisoireiden sarja on kokonainen samankaltaisena toistuva rituaali, jolloin henkilö esimerkiksi ensin viheltelee, sitten pöyhii hiuksiaan, murahtaa ja rypistää otsaansa.

Periytyvyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Touretten oireyhtymän periytyvyydestä on useita erilaisia teorioita. Tiettyä geeniä ei ole löydetty, mutta on löydetty geenialueita, jotka ovat erityisen kiinnostavia tutkimuskohteita. Lisäksi ympäristötekijät vaikuttavat oireyhtymän syntyyn.[3]

Geenien periytyvyys on noin 50 prosenttia, mutta se ei välttämättä välity Touretten oireyhtymänä. Touretten oireyhtymää sairastavan perheessä saattaa esiintyä useammin tic-oireyhtymää tai pakko-oireita.[6] Niiden poikien, jotka kantavat geeniä, on todennäköisempää saada oireita kuin geeniä kantavien tyttöjen. Oireet eivät kuitenkaan ole vakavia kuin 10 prosentissa tapauksista, jolloin tarvitaan tutkimusta ja hoitoa.[6]

Touretten oireyhtymän oireet voivat tulla esille tulehdustautien aikana, mutta perintötekijät ovat silti oireyhtymän esiintymisen pääasiallinen syy.[6]

Diagnoosi ja hoito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Touretten oireyhtymän diagnosointi perustuu oireiden havainnointiin sekä tietoihin esimerkiksi oireiden alkamisajasta ja laadusta. Oireyhtymää ei voida diagnosoida verinäytteen tai minkään neurologisen kokeen perusteella, mutta verikokeilla voidaan sulkea muut sairaudet pois. Diagnoosiin tarvitaan pakkoliikkeiden esiintymistä monta kertaa päivässä yli vuoden ajan.

Useimmat niistä, joilla on TS, elävät hyvää elämää ja toimivat lähes kaikissa mahdollisissa ammateissa ja tehtävissä. Oireyhtymää ei voida toistaiseksi parantaa, vaikka oireita voidaankin lievittää ja oppia hallitsemaan esimerkiksi lääkkeiden avulla. Tourette-potilaat kykenevät usein pidättelemään oireitaan jonkin aikaa, mutta se saattaa olla todella uuvuttavaa ja siitä saattaa seurata huonoa oloa.[7]

Esiintyvyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykimisoireet ovat tavallisia lapsuudessa. Niitä esiintyy yleisen arvion mukaan 10 prosentilla lapsista ja tarkkojen havainnoitsijoiden mukaan jopa 24 prosentilla alle yläasteikäisistä. TS:n esiintyvyys lapsilla ja nuorilla vaihtelee välillä 0,1–10 prosenttia. TS on yleisempi pojilla kuin tytöillä[5], kuten muutkin kasvuiän neuropsykiatriset häiriöt.[8]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Leena Nurmi-Kirsi Pesonen (toim.): Elämää Touretten oireyhtymän kanssa. PS-kustannus,WS Bookwell Oy, Juva 2006
  • Gillberg, Christopher: Touretten oireyhtymä. Oireina tahattomat lihasnykähdykset ja äännähdykset. PS-Kustannus, WS Bookwell Oy,Juva 2001
  • Sacks, Oliver: Mies joka luuli vaimoaan hatuksi. Tammi, Helsinki 2001
  • Iglum Lisbeth: Om de bara kunde skärpa sig! Barn och ungdomar med DAMP/MBD/, AD/HD och Tourettes syndrom. Studentlitteratur, Lund, Sverige 1999
  • Moe, Barbara: Coping with Tourette Syndrome and Tic Disorders. The Rosen Publishing Group inc. New York, USA 2000

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Touretten oireyhtymä.
Autismin kirjon häiriöt ja muut neurologiset häiriöt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Touretten_oireyhtymä&oldid=22707886”