Neurologia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Neurologia (vanhentunut termi hermotautioppi[1]) on lääketieteen osa-alue, joka tutkii ja hoitaa keskus- ja ääreishermoston sairauksia, poikkeavuuksia ja vammoja. Neurologisia sairauksia ja tiloja ovat muun muassa ADD, ADHD, aivohalvaus, Alzheimerin tauti, Angelmanin-, Aspergerin ja Downin oireyhtymät, kehitysvammaoireyhtymä, elimellinen unihäiriö, epilepsia, krooninen väsymysoireyhtymä eli ME-tauti, migreeni, multippeliskleroosi eli MS-tauti, Parkinsonin tauti, päänsärky, Touretten oireyhtymä, varhaislapsuuden autismi sekä erilaiset aivo- ja selkäydinvammat. Myös fibromyalgiaa on alettu pitää neurologisena sairautena[2] muun muassa sen vuoksi, että siihen liittyy huomattavan nopeaa harmaan aivoaineen tuhoutumista.[3]

Neurologisia ja psykiatrisia potilaita tutkittiin ja hoidettiin ennen vuotta 1963 samoissa sairaaloissa, sillä hermo- ja mielitaudit kuuluivat samaan erikoistumisalaan.[4] Aivojen kuvantamistutkimusten myötä on havaittu, että jako neurologisiin ja psykiatrisiin sairauksiin on keinotekoinen, koska useimpiin psy­kiat­risiin sai­rauksiin liit­tyy ai­vojen har­maan ai­neen ka­toa kul­lekin sairau­delle omi­nai­sissa pai­koissa.[5]

Neurologiset sairaudet ovat tyypillisesti parantumattomia pitkäaikaissairauksia.[6] Neurologisiin sairauksiin liittyy usein liian heikkoa energia-aineenvaihduntaa.[7]

Hermojen myeliinituppien puuttuminen tai häviäminen voi aiheuttaa neurologisia sairauksia.[8] Esimerkiksi autismiin, Alzheimerin ja Parkinsonin tautiin sekä MS-tautiin ja krooniseen väsymysoireyhtymään liittyy aivojen myeliinikatoon johtava neuroinflammaatio eli aivojen krooninen matala-asteinen tulehdustila.[9][10][11][12] Selkärangan ja aivojen mikrogliojen ja astrosyyttien kaltaisten gliasolujen liiallinen aktivaatio vapauttaa neuroinflammaatiossa tulehdusta lietsovia syto- ja kemokiineja.[13]

Osassa neurologisia sairauksia ei tunneta sairauden varsinaista perussyytä.[6] Moneen neurologiseen sairauteen on tarjolla ainoastaan oireita lievittäviä hoitoja, jotka saattavat kuitenkin helpottaa merkittävästi potilaan elämää. Tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi vasta-aineproteiineja eli immunoglobuliineja sisältävät biologiset plasmalääkkeet[14]. Vasta-ainehoidolla on vain vähän sivuvaikutuksia[14], mutta sitä voi olla vaikea saada Suomen julkisesta terveydenhuollosta. Hoidon hinta yksityisillä markkinoilla voi olla jopa kymmeniä tuhansia euroja[15].

Neurologisten sairauksien riski lisääntyy iän mukana, mutta niitä on alkanut esiintyä Suomessa yhä nuoremmilla potilailla,[16] ja jopa lapsilta saatetaan diagnosoida esimerkiksi ikäihmisten tautina pidettyä parkinsonia.[17]

Neurologisilla oireilla voidaan viitata sekä keskus- että ääreishermoston toiminnasta johtuviin oireisiin. Tällaisia oireita ovat esimerkiksi kognitiiviset vaikeudet, epileptiset kohtaukset, tuntohäiriöt, tasapainovaikeudet, lihasheikkoudet, näköhäiriöt ja huimaus. Autonomisen hermoston toimintahäiriöihin eli dysautonomiohin voi liittyä uupumusta, sydänoireita, janon tunnetta, vatsavaivoja ja ortostaattista hypotensiota. Dystonioita eli lihasten aivoperäisiä kramppaavia tai nykiviä liikkeitä esiintyy usein niskan, kasvojen tai suun alueella.[18] Vuonna 2016 päättyneessä Paradise24fin-hankkeessa havaittiin, että epilepsiassa, migreenissä, MS- ja Parkinsonin taudissa, skitsofreniassa, aivoverenkiertohäiriöissä, dementiassa, masennuksessa ja päihderiippuvuuksissa esiintyy usein samoja arjen toimintakykyä heikentäviä kognitiivisia oireita kuten esimerkiksi muisti- ja keskittymisvaikeudet, hitaus, keskustelukyky- ja päätöksentekovaikeudet.[19][20]

Neurologiaan läheisesti liittyviä aloja ovat neuropsykologia, neuropsykiatria, lastenneurologia, neurokirurgia, kliininen neurofysiologia ja neuroradiologia. Neurotieteeseen kuuluu kliinisten neurotieteiden lisäksi aivojen ja hermoston toimintaa, rakennetta ja kehitystä tutkivat perustieteen alat, kuten neurobiologia, neuroanatomia ja neurofysiologia.

Vuonna 1976 perustettu Neurologiset Vammaisjärjestöt NV on neurologisesti sairaita ja vammaisia edustavien potilasjärjestöjen katto-organisaatio.

Neurologisen vammaisuuden mittaaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neurologisen vamman aiheuttamaa toimintakyvyn alenemaa voidaan mitata esimerkiksi vuonna 1983 kehitetyllä EDSS-asteikolla (The Extended Disability Status Scale). Nolla kuvaa hermoston normaalia toimintaa, 1 kuvaa tilaa, jossa vamma aiheuttaa niin vähäisiä oireita, ettei sillä ole toimintakykyä alentavaa vaikutusta, 2: vähäinen toimintakyvyn alenema, 3: keskivaikea alenema, 4: suhteellisen vaikea alenema, 5: vamma vaikeuttaa kaikkia arjen toimintoja, 6: kävely ja työnteko edellyttävät apuvälineiden tms. käyttöä, 7: potilas tarvitsee liikkumiseen merkittävässä määrin pyörätuolia, 8: potilas on joko vuoteenomana tai kykenee liikkumaan vain pyörätuolin avulla, 9: potilas on vuoteenomana eikä kykene kommunikoimaan tehokkaasti taikka syömään/nielemään, 10: potilas on kuollut.[21]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Hermotautioppi Kielitoimiston sanakirja. Viitattu 19.4.2022.
  2. ↑ Researchers discover brain signature that may help identify fibromyalgia patients News Medical. 17.10.2016. Viitattu 19.4.2022. (englanniksi)
  3. ↑ Accelerated Brain Gray Matter Loss in Fibromyalgia Patients: Premature Aging of the Brain? Anil Kuchinad, Petra Schweinhardt, David A. Seminowicz, Patrick B. Wood, Boris A. Chizh, M. Catherine Bushnell. The Journal of Neuroscience, 11.4.2007, 27(15): sivut 4004-4007. lähde tarkemmin?
  4. ↑ Ettehän te nyt mikään hullu ole!. Satu Salonen, Potilaan lääkärilehti 25.4.2016. (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ Taiminen, Tero: Psykiatrisille sairauksille yhteistä aivomuutosta etsimässä Potilaan Lääkärilehti. Viitattu 19.4.2022.
  6. ↑ a b http://www2.hus.fi/sairaanhoito/sairaalat/hyvinkaan-sairaala/Poliklinikat/Neurologian-poliklinikka/Sivut/default.aspx (Arkistoitu – Internet Archive)
  7. ↑ Fan, Shelly: The fat-fueled brain: unnatural or advantageous? Scientific American Blog Network. 1.10.2013. Viitattu 18.8.2020. (englanniksi)
  8. ↑ Laskennalliset menetelmät auttavat kartoittamaan solukalvoproteiineissa tapahtuvia muutoksia, jotka liittyvät moniin sairauksiin Terveysportti. 7.11.2019. Viitattu 25.1.2021.
  9. ↑ Martha R. Herbert. Large Brains in Autism: The Challenge of Pervasive Abnormality. The Neuroscientist. Volume 11, Number 5/2005. Sivu 417. http://www.marthaherbert.org/library/herbert-largebrains1.pdf
  10. ↑ Meraz-Rios, Marco (August 2013). "Inflammatory process in Alzheimer's Disease". Frontiers in Integrative Neuroscience.
  11. ↑ Tansey, Malu (May 2012). "Neuroinflammation and Non-motor Symptoms: The Dark Passenger of Parkinson’s Disease?". Curr Neurol Neurosci Rep
  12. ↑ Nakatomi Y. et. al: Neuroinflammation in Patients with Chronic Fatigue Syndrome/Myalgic Encephalomyelitis: An 11C-(R)-PK11195 PET Study. Journal of Nucl Med. 2014 Mar 24;55(6):945-950. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24665088
  13. ↑ Ru-Rong Ji, Andrea Nackley, Yul Huh, Niccolò Terrando, William Maixner: Neuroinflammation and Central Sensitization in Chronic and Widespread Pain. Anesthesiology, 1.8.2018, nro 2, s. 343–366. doi:10.1097/ALN.0000000000002130 ISSN 0003-3022 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  14. ↑ a b Lääketeollisuus | Euroopan plasmalääkkeiden tuotanto vaikeuksissa veren luovuttajien vähyyden takia Helsingin Sanomat. 9.10.2022. Viitattu 14.10.2022.
  15. ↑ Linda Pukka: Lääkärit kiistelevät 24-vuotiaan Jennin hoidosta, eikä Jenni voi kuin odottaa: ”Kuinka monta kohtausta kehoni enää kestää?” mtvuutiset.fi. 15.10.2017. Viitattu 12.3.2020.
  16. ↑ Katja Pulkkinen: Epigenetiikka linkittää ympäristön ja sairaudet. Kemia-lehti, sivut 12-16. 4/2013. http://www.elom.fi/ymparistosairaudet.pdf
  17. ↑ Parkinsonin tautiin sairastuu yhä useammin myös nuoria Yle Uutiset. 12.4.2012. Viitattu 19.4.2022.
  18. ↑ Haavisto, Maija: Hankala sairaus vai hankala potilas. Tietoa huonosti tunnetuista pitkäaikaissairauksista. Finn Lectura 2011.
  19. ↑ Psykososiaaliset vaikeudet - Paradise24Fin. Arjen toimintakyky. PARADISE24fin-kysely.
  20. ↑ Psykososiaaliset vaikeudet - Paradise24Fin. https://paihdelinkki.fi/fi/testit-ja-laskurit/mieliala/psykososiaaliset-vaikeudet-paradise24fin (Arkistoitu – Internet Archive)
  21. ↑ Katariina Kuutti: EARLY PROGNOSTIC FACTORS OF MULTIPLE SCLEROSIS. Väitöskirja. https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/153800/AnnalesD1632Kuutti.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Churchland, Patricia Smith: Neurofilosofia. ((Alkuteos: Brain-wise: Studies in neurophilosophy, 2002.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen) Helsinki: Terra Cognita, 2004. ISBN 952-5202-81-X
  • Gazzaniga, Michael S.: Eettiset aivot. ((Alkuteos: The ethical brain, 2005.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen) Helsinki: Terra Cognita, 2006. ISBN 952-5202-97-6
  • Järvilehto, Timo: Missä sielu sijaitsee?: Psyykkisen toiminnan hermostollinen perusta. (Prometheus-sarja) Oulu: Pohjoinen, 1987. ISBN 951-749-180-8
  • LeDoux, Joseph: Synaptinen itse: Miten aivot tekevät minusta minut. ((Synaptic self: How our brains become who we are, 2002). Suomentanut Kimmo Pietiläinen) Helsinki: Terra Cognita, 2003. ISBN 952-5202-57-7
  • Schacter, Daniel L.: Muistin seitsemän syntiä: Miten aivot muistavat ja unohtavat. ((Alkuteos: The seven sins of memory: How the mind forgets and remembers, 2001.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen) Helsinki: Terra Cognita, 2002. ISBN 952-5202-64-X

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Neurologia&oldid=22798940”