Tämä on lupaava artikkeli.

Ero sivun ”Tšekki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p →‎Maantiede: sanavirheen korjaus
tilastokeskuksen väestötilastoja
Rivi 12: Rivi 12:
|nykyinen-valtionpäämies=[[Miloš Zeman]]<br />[[Bohuslav Sobotka]]
|nykyinen-valtionpäämies=[[Miloš Zeman]]<br />[[Bohuslav Sobotka]]
|alan-sijaluku =115
|alan-sijaluku =115
|pinta-ala =78&nbsp;867<ref name="CIA"/>
|pinta-ala =78&nbsp;867<ref name ="CIA">{{CIA Factbook|ez|Czech Republic}}</ref>
|vesipinta-ala= 1&nbsp;620&nbsp;km²<ref name="CIA"/>
|vesipinta-ala= 1&nbsp;620&nbsp;km²<ref name="CIA"/>
|väestönlaskentavuosi=2014
|väestönlaskentavuosi=2014
|väkiluvun-sijaluku=80
|väkiluvun-sijaluku=80
|väkiluku=10&nbsp;588&nbsp;063 <ref name="czsopopulation">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.czso.cz/csu/czso/population| Nimeke = Population| Ajankohta = 4.10.2017| Julkaisija = The Czech Statistical Office| Viitattu = 15.11.2017 | Kieli = {{en}}}}</ref>
|väkiluku=10&nbsp;627&nbsp;448 <ref name="CIA"/>
|väestötiheys=130
|väestötiheys=130
|itsenäisyystapahtumat=[[Itävalta-Unkari]]sta<br />[[Tšekkoslovakia]] jakautui
|itsenäisyystapahtumat=[[Itävalta-Unkari]]sta<br />[[Tšekkoslovakia]] jakautui
Rivi 51: Rivi 51:
}}
}}
[[File:Prague 07-2016 View from Old Town Hall Tower img3.jpg|thumb|280px|[[Praha]] on Tšekin pääkaupunki ja 1,3 miljoonalla asukkaallaan maan suurin kaupunki.]]
[[File:Prague 07-2016 View from Old Town Hall Tower img3.jpg|thumb|280px|[[Praha]] on Tšekin pääkaupunki ja 1,3 miljoonalla asukkaallaan maan suurin kaupunki.]]
'''Tšekin tasavalta''' ({{k-cs|Česká republika}}) eli '''Tšekki''' ({{k-cs|Česko}}), joskus myös '''Tšekinmaa''', on [[sisämaavaltio]] [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopassa]]. Sen naapurivaltioita ovat [[Saksa]], [[Itävalta]], [[Slovakia]] ja [[Puola]]. Tšekin kymmenestä miljoonasta asukkaasta suuren enemmistön muodostavat [[slaavit|slaaveihin]] lukeutuvat [[tšekit]]. Maan [[pääkaupunki]] on [[Vltava]]joen varrella sijaitseva [[Praha]].
'''Tšekin tasavalta''' ({{k-cs|Česká republika}}) eli '''Tšekki''' ({{k-cs|Česko}}), joskus myös '''Tšekinmaa''', on [[sisämaavaltio]] [[Keski-Eurooppa|Keski-Euroopassa]]. Sen naapurivaltioita ovat [[Saksa]], [[Itävalta]], [[Slovakia]] ja [[Puola]]. Tšekin 10,6 miljoonasta asukkaasta suuren enemmistön muodostavat [[slaavit|slaaveihin]] lukeutuvat [[tšekit]]. Maan [[pääkaupunki]] on [[Vltava]]joen varrella sijaitseva [[Praha]].


Historiallisista [[Böömi]]stä, [[Määri]]stä ja [[Sleesia]]n kaakkoisosasta muodostuva Tšekki on historiansa aikana ollut osa Habsburgien valtakuntaa sekä 1900-luvulla osa [[Tšekkoslovakia]]a. Nykyisin Tšekki kuuluu [[Euroopan unioni]]in ja sen passivapaaseen [[Schengen-alue]]eseen sekä [[Nato]]on.
Historiallisista [[Böömi]]stä, [[Määri]]stä ja [[Sleesia]]n kaakkoisosasta muodostuva Tšekki on historiansa aikana ollut osa Habsburgien valtakuntaa sekä 1900-luvulla osa [[Tšekkoslovakia]]a. Nykyisin Tšekki kuuluu [[Euroopan unioni]]in ja sen passivapaaseen [[Schengen-alue]]eseen sekä [[Nato]]on.
Rivi 199: Rivi 199:
<!-- {{Pääartikkeli|[[Tšekin väestö]]}} -->
<!-- {{Pääartikkeli|[[Tšekin väestö]]}} -->
=== Väestöjakauma ===
=== Väestöjakauma ===
Heinäkuussa 2017 Tšekissä asui maan tilastokeskuksen mukaan 10&nbsp;588&nbsp;063 henkiöä.<ref name="czsopopulation"/> [[Tšekit]] ovat vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan selvästi suurin etninen ryhmä. Heitä oli 64,3 prosenttia väestöstä. Vuoden 2001 väestönlaskennassa tšekkejä oli 90,4 prosenttia, mutta kymmenen vuotta myöhemmin määrittelemättömien osuus oli noussut 1,7 prosentista 25,3 prosenttiin. Suurin väestmmistöryhmä oli [[määriläiset|määriläisiä]], joita oli 5,0 prosenttia. [[Slovakit|Slovakkeja]] oli 1,4 prosenttia, [[Ukrainalaiset|ukrainlaisia]] 0,5 prosenttia ja [[Puolalaiset|puolalaisia]] 0,4 prosenttia väestöstä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.czso.cz/documents/10180/32846217/130055160116.pdf/15ef6512-9714-4a15-81a2-0e680482e945?version=1.0| Nimeke = 1-16 Obyvatelstvo podle národnosti podle výsledků sčítání lidu v letech 1921–2011| Tiedostomuoto = pdf| Julkaisija = The Czech Statistical Office| Viitattu = 15.11.2017 | Kieli = {{cs}}{{en}}}}</ref>
Heinäkuussa 2010 Tšekissä arvioitiin olevan noin 10&nbsp;212&nbsp;000 asukasta.<ref name ="CIA">{{CIA Factbook|ez|Czech Republic}}</ref>
Vuoden 2001 väestönlaskennan mukaan etnisistä ryhmistä suurin olivat [[tšekit]], 90,4&nbsp;%, [[määriläiset|määriläisiä]] oli 3,7&nbsp;%, [[slovakit|slovakkeja]] 1,9&nbsp;% ja muita 4&nbsp;%.<ref name="CIA"/>


Valtakieli oli vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan [[tšekin kieli|tšekki]], jota puhui äidinkielenään 88,8 prosenttia väestöstä. Suurimmat kielivähemmistöt olivat [[Slovakian kieli|slovakia]] (154&nbsp;465 puhujaa), [[Ukrainan kieli|ukraina]] (48&nbsp;250 puhujaa) ja [[Puolan kieli|puola]] (33&nbsp;597 puhujaa).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.czso.cz/documents/10180/49554504/130055160117.pdf/b4e5c206-d5a8-4a19-9b82-5fd332265999?version=1.1| Nimeke = 1-17 Obyvatelstvo podle národnosti a mateřského jazyka podle výsledků sčítání lidu v letech 1970, 1991, 2001 a 20111)| Tiedostomuoto = pdf| Julkaisija = The Czech Statistical Office| Viitattu = 15.11.2017 | Kieli = {{cs}}{{en}}}}</ref>
Valtakieli (95&nbsp;%) on [[tšekin kieli|tšekki]].<ref name="CIA"/> Suurimmat kielivähemmistöt ovat [[romanin kieli|romanin]]- (380&nbsp;000), [[slovakin kieli|slovakin]]- (193&nbsp;000), [[puolan kieli|puolan]]- (52&nbsp;000) ja [[Erzgebirge]]n vuoristoon keskittyvät [[saksan kieli|saksankieliset]] (39&nbsp;100).<ref>[http://www.ethnologue.com/show_country.asp?name=CZ Languages of Czech Republic] Ethnologue: Languages of the World, Sixteenth edition. Dallas, Tex.: SIL International. 2009</ref>


Vuoden 2011 väestölaskennassa tšekkiläisistä 10,3 prosenttia oli katolilaisia, 0,8 prosenttia protestantteja ja 9,4 prosenttia edusti muita uskontoja. Uskontokuntiin kuulumattomia oli 34,2 prosenttia ja 45,2 prosenttia jätti vastaamatta.<ref>[http://www.czso.cz/sldb2011/eng/redakce.nsf/i/tab_7_1_population_by_religious_belief_and_by_municipality_size_groups/$File/PVCR071_ENG.pdf Population by religious belief and by municipality size groups] Czech Statistical Office</ref> Ennen toista maailmansotaa Tšekin alueella eli 120&nbsp;000 juutalaista. Heistä noin 80&nbsp;000 kuoli natsien keskitysleireillä. Lähinnä ne, jotka menivät naimisiin ei-juutalaisten kanssa tai onnistuivat pakenemaan ulkomaille, pelastuivat. Vain harvat heistä ovat palanneet.<ref name="EC">[http://www.everyculture.com/Cr-Ga/Czech-Republic.html Czech Republic] Countries and Their Cultures</ref>
Vuoden 2011 väestölaskennassa tšekkiläisistä 10,3 prosenttia oli katolilaisia, 0,8 prosenttia protestantteja ja 9,4 prosenttia edusti muita uskontoja. Uskontokuntiin kuulumattomia oli 34,2 prosenttia ja 45,2 prosenttia jätti vastaamatta.<ref>[http://www.czso.cz/sldb2011/eng/redakce.nsf/i/tab_7_1_population_by_religious_belief_and_by_municipality_size_groups/$File/PVCR071_ENG.pdf Population by religious belief and by municipality size groups] Czech Statistical Office</ref> Ennen toista maailmansotaa Tšekin alueella eli 120&nbsp;000 juutalaista. Heistä noin 80&nbsp;000 kuoli natsien keskitysleireillä. Lähinnä ne, jotka menivät naimisiin ei-juutalaisten kanssa tai onnistuivat pakenemaan ulkomaille, pelastuivat. Vain harvat heistä ovat palanneet.<ref name="EC">[http://www.everyculture.com/Cr-Ga/Czech-Republic.html Czech Republic] Countries and Their Cultures</ref>

Versio 16. marraskuuta 2017 kello 00.04

Tämä artikkeli käsittelee valtiota. Kieltä käsittelee artikkeli Tšekin kieli.
Tšekin tasavalta
Česká republika
Tšekin lippu Tšekin vaakuna
lippu vaakuna

Tšekin sijainti

Valtiomuoto tasavalta
Presidentti
Pääministeri		 Miloš Zeman
Bohuslav Sobotka
Pääkaupunki Praha (1 172 975 as.)
50°05′19″N, 14°26′17″E
Muita kaupunkeja Brno (367 396 as.),
Ostrava (313 088 as.)
Pinta-ala
– yhteensä 78 867[1] (sijalla 115)
– josta sisävesiä 1 620 km²[1]
Väkiluku (2014) 10 588 063 [2] (sijalla 80)
– väestötiheys 130
– väestönkasvu 0,17[1] (2014)
Viralliset kielet tšekin kieli
Valuutta Tšekin koruna (CZK)
BKT (2013)
– yhteensä 285,6 mrd. USD (PPP)  (sijalla 44.)
– per asukas 26 300 USD[1]
HDI (2019) 0,900[3] (sijalla 27)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 2,3[1]
– teollisuus 37,2[1]
– palvelut 60,5[1]
Aikavyöhyke UTC+1
– kesäaika UTC+2
Itsenäisyys
Itävalta-Unkarista
Tšekkoslovakia jakautui
28. lokakuuta 1918
1. tammikuuta 1993
Lyhenne CZ
– ajoneuvot: CZ
– lentokoneet: OK
Kansainvälinen
suuntanumero		 +420
Tunnuslause Pravda vítězí
(Totuus voittaa)
Kansallislaulu ”Kde domov můj”
Edeltäjä(t) Tšekkoslovakia Tšekkoslovakia (1918–1992)
Böömin–Määrin lippu Böömin ja Määrin protektoraatti (1939–1945)
Tšekkoslovakia Tšekkoslovakian sosialistinen tasavalta (1960–1989)
Tšekkoslovakia Tšekin ja Slovakian liittotasavalta (1990–1992)
Praha on Tšekin pääkaupunki ja 1,3 miljoonalla asukkaallaan maan suurin kaupunki.

Tšekin tasavalta (tšek. Česká republika) eli Tšekki (tšek. Česko), joskus myös Tšekinmaa, on sisämaavaltio Keski-Euroopassa. Sen naapurivaltioita ovat Saksa, Itävalta, Slovakia ja Puola. Tšekin 10,6 miljoonasta asukkaasta suuren enemmistön muodostavat slaaveihin lukeutuvat tšekit. Maan pääkaupunki on Vltavajoen varrella sijaitseva Praha.

Historiallisista Böömistä, Määristä ja Sleesian kaakkoisosasta muodostuva Tšekki on historiansa aikana ollut osa Habsburgien valtakuntaa sekä 1900-luvulla osa Tšekkoslovakiaa. Nykyisin Tšekki kuuluu Euroopan unioniin ja sen passivapaaseen Schengen-alueeseen sekä Natoon.

Historia

Pääartikkeli: Tšekin historia

Nykyinen Tšekki koostuu kolmesta historiallisesta alueesta: Böömistä, Määristä ja Sleesian kaakkoisosasta. Alueen ensimmäisiin asukkaisiin kuului 500-luvulla eaa. boii-niminen kelttiheimo, jonka mukaan Böömi (Bohemia) on saanut nimensä. Kelttejä seurasivat germaanit, ja heitä slaavit jotka saapuivat alueelle noin 400-luvulla jaa.[4]

Slaavien rauhaisa elämä keskeytyi, kun avaarit hyökkäsivät alueelle 500-luvulla. Määrin alueen tšekkiläiset heimot auttoivat Kaarle Suurta karkottamaan avaarit. ja pääsivät hänen suojelukseensa. Määrien vasallivaltiosta kehittyi kuningaskunta, jota kutsuttiin laajimmillaan Suur-Määriksi.[5] Sen kuningas kutsui Kyrilloksen ja Metodioksen levittämään bysanttilaista uskoa torjuakseen germaanien kasvavan vaikutuksen. Metodioksen kuoltua Määri siirtyi kuitenkin roomalaiskatolisen kirkon vaikutuspiiriin, ja kyrillisen kirjoituksen sijasta alettiin käyttää latinalaista kirjaimistoa. Suur-Määri kukistui vuonna 907 unkarilaisten hyökkäyksiin.[4]

Asemansa parantamiseksi Böömin heimot tunnustivat germaanien (myöhemmän Saksan) kuninkaat yliherroikseen. Herttua Vaclav Pyhä eli Venceslaus (921–929) kääntyi roomalaiskatoliseen uskoon ja tunnusti keisari Henrik I:n ylivallan ja sai vastineeksi hallita omia alueitaan.[6]

Böömin kuninkaan arvonimen saivat ensimmäisinä Vratislav II (1085) ja Vladislav II (1158), perinnöllinen arvonimestä tuli Ottokar I Přemyslista (1198) alkaen. Ottokar II Přemyslin (kuningas 1253–1278) aikana Böömin kuningaskunta oli laajimmillaan ja käsitti muun muassa myös nykyiseen Itävaltaan kuuluvista maakunnista suurimman osan. 1200-luvulla alueelle alkoi muuttaa saksalaisia. Matkallaan Puolasta Unkariin vuonna 1241 mongolit karttoivat Tšekinmaata. Vuonna 1346 kuninkuuden peri Kaarle, josta sittemmin järjestysnumerolla IV tuli myös keisari. Kaarle IV perusti Keski-Euroopan ensimmäisen yliopiston hallituskaupunkiinsa Prahaan, joka oli tuolloin Euroopan merkittävimpiä kaupunkeja.[7]

Tšekkiläinen katolinen pappi Jan Hus (noin 1370–1415) oli ensimmäisiä uskonpuhdistajia ja hänet poltettiin lopulta roviolla katolisen kirkon Konstanzin kirkolliskokouksen yhteydessä. Paavin julistaessa ristiretken harhaoppisuutta vastaan Husin kannattajat eli hussilaiset nousivat kapinaan hussilaissodissa.[8]

Habsburgien vallassa

Böömin kruunu siirtyi vuonna 1526 vuosisatojen ajaksi Habsburg-suvulle ja alueesta tuli jälleen kiinteämmin osa Saksalais-roomalaista keisarikuntaa. Böömin aateliston ja Habsburg-keisarien välinen kamppailu vallasta johti lopulta yhteenottoon 1618, josta käynnistyi koko Keski-Eurooppaa riepotellut kolmikymmenvuotinen sota. Tšekkien oikeuksien kannalta lopputulos oli katastrofi: Valkeavuoren taistelun jälkeen (1620) alakynteen jääneet protestanttiset aateliset menettivät pitkälti valtansa ja vastedes myös ”Böömin kruunun maiden” asioista päätettiin Wienissä.[9] Tšekin kirjakielen käyttö tyrehdytettiin, ja uudelleen kieltä alettiin kehittää vasta 1700- ja 1800-lukujen taitteessa, jolloin alkanut kansallinen herääminen johti 1800-luvun mittaan nykyaikaisen tšekkiläisen kansakunnan syntyyn. Kansallismielisen liikkeen keskeisiä hahmoja olivat František Palacký ja Johan Amos Comenius.[10] Vuoden 1848 jälkeen Hapsburgien valtakunta jakaantui Itävalta-Unkarin kaksoismonarkiaksi, ja Tšekki ja Slovakia alkoivat erkaantua toisistaan. Slovakia oli osa Unkaria, kun taas Tšekkiä hallittiin Wienistä.[11] Böömi oli Itävalta-Unkarin teollistuneimpia alueita, ja vähitellen tšekkiläinen enemmistö syrjäytti saksankielistä vähemmistöä taloudellisista valta-asemista.[12]

Ensimmäisestä maailmansodasta nykyaikaan

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Itävaltaan kuuluneista Böömin kruunun maista sekä Unkarin slovakialaisesta alueesta, Ruteniasta ja muistakin Unkarin alueista muodostettiin uusi Tšekkoslovakian valtio. Sen ensimmäiseksi presidentiksi tuli Tomáš Masaryk[13] ja pääkaupungiksi Praha. Valtioon jäi erittäin suuri saksalaisvähemmistö.[14]

Ennen toista maailmansotaa Saksa liitti itseensä länsivaltojen suostumuksella syyskuun 1938 Münchenin sopimuksen mukaan Tšekkoslovakian saksalaisenemmistöiset niin sanotut sudeettialueet. Pian tämän jälkeen Saksa miehitti jäljelle jääneen Tšekin ja muodosti tšekkien asuinalueesta Böömin ja Määrin valtakunnanprotektoraatin (Reichsprotektorat Böhmen und Mähren), joka oli Saksan hallinnon alainen, samalla kun Slovakiasta tuli muodollisesti itsenäinen Saksan vasallivaltio.[14] Protektoraatin johtaja oli SS:n tiedustelupalvelun SD:n johtaja Heydrich kunnes hänet brittiläis-tšekkoslovakialaisessa operaatiossa 27. toukokuuta 1942 surmattiin. Toisen maailmansodan lopussa Prahassa olleet Vlasovin saksalais-venäläiset joukot kääntyivät saksalaisia vastaan ja kaupungissa taisteltiin lyhyen aikaa. Kenraali Pattonin johtama 3. armeija vapautti Tšekkoslovakian läntisimmät osat ja puna-armeija loput. Amerikkalaisjoukot vetäytyivät Neuvostoliiton kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.[15][16]

Neuvostotankki Prahassa (Prahan kevään 40-vuotisjuhlissa).

Sodan jälkeen kommunistien asema oli niin vahva, että heidän onnistui Neuvostoliiton tuella kaapata valta 1948. Tšekkoslovakiasta tuli käytännössä Neuvostoliiton satelliittivaltio. Tšekkoslovakian kommunistinen puolue käynnisti 1967–1968 poliittisen uudistusprosessin (Prahan kevät), jonka Neuvostoliitto rusensi elokuussa 1968 niin kutsutun Brežnevin opin mukaisesti miehittämällä valtion.[17][18]

Vuonna 1969 Tšekkoslovakia jaettiin kahteen osavaltioon, Tšekkiin ja Slovakiaan. Valtio siirtyi demokratiaan marraskuun 1989 lähes verettömällä "samettivallankumouksella". Patoutuneet kansallisuuskiistat halvaannuttivat demokratian oloissa liittovaltion toimintaa niin, että se lakkautettiin parlamentaarisella päätöksellä 1. tammikuuta 1993 alkaen, jolloin molemmat osavaltiot muuttuivat itsenäisiksi valtioiksi. Tšekki liittyi Natoon 1999 ja sekä Tšekki että Slovakia kuuluvat niihin kymmeneen valtioon, joista tuli Euroopan unionin jäseniä 1. toukokuuta 2004.[19]

Vuosina 1993–2003 Tšekin presidenttinä toimi kirjailija ja entinen toisinajattelija Václav Havel. Hänen seuraajanaan jatkoi 2003–2013 Václav Klaus.[19]

Tšekit valitsivat presidentin ensimmäisen kerran suoralla kansanvaalilla tammikuussa 2013. Toisella kierroksella sosiaalidemokraatteja edustanut entinen pääministeri Miloš Zeman sai 55 prosenttia äänistä. Konservatiiveja edustaneen ulkoministeri Karel Schwarzenbergin äänisaalis jäi 45 prosenttiin.[20]

Politiikka

Prahassa sijaitseva Wallensteinin palatsi, jossa toimii Tšekin senaatti. Taustalla näkyy Prahan linna.

Tšekin tasavalta on parlamentaarinen demokratia, jonka valtion pää on presidentti. Presidentti valitaan viiden vuoden välein suoralla kansanvaalilla. Presidentillä on oikeus määrätä perustuslakituomioistuimen tuomarit. Maaliskuussa 2013 presidentiksi valittiin Milos Zeman.[1]

Tšekin parlamentti (Parlament) on kaksikamarinen, edustajainhuoneessa (Poslanecká sněmovna) on 200 edustajaa, jotka valitaan suhteellisella vaalitavalla nelivuotiskaudelle. Ylähuoneen eli senaatin (Senát) 81 edustajaa valitaan kuusivuotiskausille, yksi kolmasosa edustajista vaihtuu kahden vuoden välein. Vuoden 2012 vaalien jälkeen senaatin paikkajako on sosiaalidemokraatit (ČSSD) 48, kansalaisdemokraattinen puolue (Občanská demokratická strana, ODS) 15, kristillisdemokraatit (KDU-ČSL) 4, TOP 09 4, muut 10. Vuoden 2013 vaalien jälkeen alahuoneen paikkajako on ČSSD 50, ANO 2011 47, ODS 16, TOP 09 26, kommunistit eli KSČM 33, Usvit 14 ja KDU-ČSL 14.[1][14]

Korkein vetoomustuomioistuin on korkein oikeus. Perustuslakituomioistuin ratkaisee perustuslailliset kysymykset, sen presidentin valitsemat jäsenet nimitetään kymmenvuotiskausille.[1]

Tšekissä on monenlaisia puolueita uudistetusta kommunistipuolueesta äärioikeiston nationalistisiin puolueisiin.[21] Äärioikeistolainen Työväenpuolue kiellettiin helmikuussa 2010, koska se oli muukalaisvihamielinen, juutalaisvastainen ja homokielteinen, ja piti yhteyksiä uusnatseihin.[22]

Vuoden 2010 vaalien jälkeen kaksi hallitusta kaatui epäluottamusäänestyksissä, ja vuonna 2013 järjestettiin ennenikaiset alahuoneen vaalit. Uuden keskusta-vasemmistohallituksen pääministeriksi tuli vaalivoittajapuolue sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Bohuslav Sobotka.[23] Uusi hallitus aloitti 29. tammikuuta 2014. Hallituskumppaneina sosiaalidemokraateilla ovat kristillisdemokraattinen puolue ja miljardööriliikemies Andrej Babišin vuonna 2011 perustettu ANO 2011 -liike. Babiš toimii hallituksessa valtiovarainministerinä ja Lubomír Zaorálek ulkoministerinä.[24]

Tšekin puolustusvoimat koostuvat maavoimista ja ilmavoimista. Maa osallistuu kansainvälisiin operaatioihin osana Naton ja EU:n joukkoja. Vuodesta 2005 alkaen maassa on ammattiarmeija, ja pakollisista kutsunnoista luovuttiin.[25]

Hallinnollinen jako

Tšekin länsiosa muodostuu historiallisesta Böömin maakunnasta ja itäosa Määristä, koilliskulmassa on pieni osa historiallista Sleesiaa. Tšekin tasavallassa on 13 lääniä (kraj) sekä pääkaupunkialue (hlavní město):

Tšekin hallintoalueet
Tšekin hallintoalueet
Lääni Läänin pääkaupunki
Pääkaupunki Praha, Hlavní město Praha  
Keski-Böömin lääni, Středočeský kraj Hallintovirastot sijaitsevat Prahassa
Etelä-Böömin lääni, Jihočeský kraj České Budějovice (Budweis)
Plzeňin lääni, Plzeňský kraj Plzeň (Pilsen)
Karlovy Varyn lääni, Karlovarský kraj Karlovy Vary (Karlsbad)
Ústín lääni, Ústecký kraj Ústí nad Labem (Aussig an der Elbe)
Liberecin lääni, Liberecký kraj Liberec (Reichenberg)
Hradec Královén lääni, Královéhradecký kraj Hradec Králové (Königgrätz)
Pardubicen lääni, Pardubický kraj Pardubice (Pardubitz)
Olomoucin lääni, Olomoucký kraj Olomouc (Olmütz)
Määrin-Sleesian lääni, Moravskoslezský kraj Ostrava (Ostrau)
Etelä-Määrin lääni, Jihomoravský kraj Brno (Brünn)
Zlínin lääni, Zlínský kraj Zlín
Vysočinan lääni Jihlava (Iglau)

Maantiede

Tšekin kartta
Tšekki satelliittikuvassa syyskuussa 2003.

Tšekin maantiede on vaihtelevaa. Läntinen Böömi muodostaa alangon, jota ympäröivät matalat vuoret kuten Sudeetit. Elbe (tšekiksi Labe) ja sen sivujoki Vltava kuljettavat vedet pois alueelta. Elben lähteillä Sudeeteilla, Krkonošella sijaitsee 1 602 metriä korkea Sněžka, joka on Tšekin korkein kohta. Määri, Tšekin itäinen osa, on mäkistä, ja sieltä vedet laskevat enimmäkseen Moravajoen kautta, mutta myös Oderjoen lähde on Määrissä.

Ilmasto on leuto, tyypillinen keskieurooppalainen väli-ilmasto, merellisemmän Länsi-Euroopan ja Venäjän mantereisen ilmaston väliltä. Kesät ovat varsin lämpimiä, mutta kovat helteet harvinaisia.[26]

Alkuperäisen tšekkiläisen metsän, joita on nykyisin noin kolmannes maan metsistä, tyypilliset puulajit ovat tammet, kuuset ja pihdat. Monia metsiä on muutettu viljellyiksi kuusimetsiksi.[27] Nykyisin puuston tilavuudesta on kuusta 63 % ja mäntyä 15 %.[28] Yleisimpiin villieläimiin kuuluvat jänis, saukko ja näätä. Metsissä ja pelloilla näkee fasaaneja, pyitä, villisikoja, kauriita, sorsia ja hanhia. Toisinaan tavataan myös kotkia ja haikaroita. Määrin pohjoisosassa on joitakin susia ja karhuja.[27]

Suurimpia kaupunkeja

  1. Praha (1 183 729 as.) on Tšekin pääkaupunki.
  2. Brno (366 661 as.) on vanha kaupunki maan kaakkoisosassa.
  3. Ostrava (309 531 as.) on raskaan metalliteollisuuden keskus maan itäosassa.
  4. Plzeň (162 627 as.), joka antoi nimensä pilsneri-oluelle, sijaitsee maan länsiosassa.
  5. Olomouc (100 752 as.) on Määrin perinteinen pääkaupunki maan itäosassa.
  6. Liberec (97 400 as.) on talviurheilukeskus maan pohjoisosassa.
  7. České Budějovice (95 245 as.) on oluestaan tunnettu kaupunki maan eteläosassa.

Talous

Škodan autotehdas sijaitsee Mladá Boleslavin kaupungissa.
D8-moottoritie johtaa Prahasta pohjoiseen kohti Saksan rajaa ja on osa E55-eurooppatietä.

Tšekki on yksi entisen itäblokin vauraimpia ja menestyksekkäimpiä maita. Se oli tätä jo ennen kommunismia, maan vauraus oli syntynyt paljon aiemmin. Teollistuminen alkoi jo 1800-luvulla, ja Böömi ja Määri olivat Itävalta-Unkarin teollistuneimpia alueita.[14] Nykyisin tärkeimmät teollisuudenalat ovat raskas teollisuus, konepajateollisuus, rauta- ja terästuotanto, metallituotteet, kemikaalit, elektroniikka, ajoneuvot, tekstiilit, lasi, keramiikka ja lääkkeet.[14] Volkswagen-konsernin 1991 ostama Škoda Auto on pyrkinyt eroon sosialistisen ajan kehnosta maineestaan varsin menestyksekkäästi.[lähde? ] Tšekin lentokonetehdas Aero on pystynyt ylläpitämään lentokonetuotantonsa. Evektor-Aerotechnik on puolestaan kevytilmailun koneiden markkinajohtajia.

Elintarviketeollisuudessa tärkeimpiä ovat sokerijuurikas, rehut, perunat, vilja ja humala[14] Maa on kuulu oluistaan; tunnetuimmista tšekkiläisistä oluista valtion omistama Budweiser Budvar on pitkään kiistellyt tuotemerkkioikeuksista amerikkalaisen Anheuser-Busch-panimon Budweiser-olutmerkin kanssa.[29]

Suuri osa maassa kulutetusta energiasta tuotetaan huonolaatuisella ja saastuttavalla ruskohiilellä. Vuonna 2005 hiilellä tuotettiin 59 % sähköstä, ydinvoimalla lähes 30 % ja maakaasulla 5,8 %.[30]

Kommunismin aikana valtio omisti 97 % yrityksistä, 1998 80 % oli jo yksityisessä omistuksessa. Yksityistäminen hoidettiin arvoseteleillä, joita jokainen kansalainen sai lunastaa kohtuuhintaan ja käyttää ne valtionyhtiöiden osakkeisiin.[14]

Vuonna 2009 Tšekin viennin suurimmat kohdemaat olivat Saksa (32,25 %) ja Slovakia (9,02 %), joita seurasivat 4–6 prosentin osuuksilla Puola, Ranska, Britannia, Itävalta ja Italia. Myös tuonti keskittyy Saksaan (30,67 %), jota seuraavat Puola, Slovakia, Alankomaat, Kiina, Itävalta, Venäjä ja Italia.[1]

Merkittävimmät luonnonvarat ovat kivihiili, ruskohiili, grafiitti, kaoliini ja puutavara.[1]

Prahan pörssi on Keski- ja Itä-Euroopan toiseksi merkittävin pörssi.

Liikenne

Tšekissä on yhteensä 44 lentokenttää, joissa kaikissa on päällystetyt kiitotiet, ja kahden kiitotie on yli kolme kilometriä pitkä. Vesireittejä on 664 kilometriä, pääosin kulkukelpoisilla joilla kuten Elbellä, Vltavalla ja Oderilla. Tärkeimmät satamat ovat Decin, Praha, Usti ja Labem. Rautateitä on 9620 kilometriä.[1] Praha ja Brno sijaitsevat Berliinistä ja Dredenistä Budapestiin kulkevan junaradan varrella. Myös Frankfurtiin ja Varsovaan on hyvät junayhteydet.[31]

Väestö

Brno on Tšekin toiseksi suurin kaupunki.
Saint Wenceslan katedraali Olomoucissa.

Väestöjakauma

Heinäkuussa 2017 Tšekissä asui maan tilastokeskuksen mukaan 10 588 063 henkiöä.[2] Tšekit ovat vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan selvästi suurin etninen ryhmä. Heitä oli 64,3 prosenttia väestöstä. Vuoden 2001 väestönlaskennassa tšekkejä oli 90,4 prosenttia, mutta kymmenen vuotta myöhemmin määrittelemättömien osuus oli noussut 1,7 prosentista 25,3 prosenttiin. Suurin väestmmistöryhmä oli määriläisiä, joita oli 5,0 prosenttia. Slovakkeja oli 1,4 prosenttia, ukrainlaisia 0,5 prosenttia ja puolalaisia 0,4 prosenttia väestöstä.[32]

Valtakieli oli vuoden 2011 väestönlaskennan mukaan tšekki, jota puhui äidinkielenään 88,8 prosenttia väestöstä. Suurimmat kielivähemmistöt olivat slovakia (154 465 puhujaa), ukraina (48 250 puhujaa) ja puola (33 597 puhujaa).[33]

Vuoden 2011 väestölaskennassa tšekkiläisistä 10,3 prosenttia oli katolilaisia, 0,8 prosenttia protestantteja ja 9,4 prosenttia edusti muita uskontoja. Uskontokuntiin kuulumattomia oli 34,2 prosenttia ja 45,2 prosenttia jätti vastaamatta.[34] Ennen toista maailmansotaa Tšekin alueella eli 120 000 juutalaista. Heistä noin 80 000 kuoli natsien keskitysleireillä. Lähinnä ne, jotka menivät naimisiin ei-juutalaisten kanssa tai onnistuivat pakenemaan ulkomaille, pelastuivat. Vain harvat heistä ovat palanneet.[35]

Kansanterveys

WHO:n vuonna 2004 tekemän selvityksen mukaan Tšekissä käytetään maailman kolmanneksi eniten alkoholia, puhtaaksi alkoholiksi muunnettuna yli 16 litraa aikuista kohti. Vain Luxemburgissa ja Ugandassa kulutus on vielä runsaampaa.[36]

Vuonna 2007 arvioitiin, että Tšekki saavuttaa todennäköisesti kaikki YK:n vuosituhattavoitteet.[37]

Vuonna 2007 Tšekissä oli noin 1 500 HIV-positiivista ihmistä. Kantajien määrä kasvaa hitaasti, kuusi vuotta aiemmin heitä oli 1 300. AIDS-kuolemien määrä oli huipussaan vuonna 1995, mutta nopean laskun jälkeen se on alkanut taas nousta hitaasti 2000-luvulla.[38]

Koulutus

Tšekin suurin ja vanhin yliopisto on Kaarlen yliopisto (Univerzita Karlova v Praze) Prahassa. Se on perustettu vuonna 1348.[39] Ennen toista maailmansotaa on perustettu seitsemän muuta yliopistoa. Vuoden 1989 jälkeen useimpien yliopistojen toisella paikkakunnalla sijaitsevat osastot ovat itsenäistyneet, ja maahan on syntynyt yhdeksän uutta yliopistoa. Kaikkiaan Tšekissä on yli 200 000 yliopisto-opiskelijaa, joista viidennes eli 42 400 opiskelijaa on Kaarlen yliopistossa.[40]

Peruskoulu on maksuton ja pakollinen 6–15-vuotiaille. Vuonna 1995 86,9 % ikäluokasta kävi koulua. Romanilapset käyvät koulua vähemmän säännöllisesti kuin valtaväestö.[41]

Kulttuuri

Tšekinkielinen kirjallisuus on ollut tärkeää jo 1800-luvun lopusta Itävalta-Unkarin ja myöhemmin natsien ja kommunistien hallituskausilla. Ehkä kuuluisin böömiläinen kirjailija Franz Kafka kirjoitti kuitenkin tuotantonsa pääasiassa saksaksi, vaikka hän tunsikin tšekin kielen. Toinen kuuluisa tšekkiläissyntyinen kirjailija, Milan Kundera, pakeni 1975 Ranskaan ja on kirjoittanut vuodesta 1989 ranskaksi. Muita kuuluisia kirjailijoita ovat Karel Čapek, Bohumil Hrabal, Pavel Kohout, Václav Havel ja Ivan Klíma.[42] Kuuluisa on myös Jaroslav Hašek, jonka Kunnon sotamies Švejkin seikkailut maailmansodassa on laajalti tunnettu.[43]

Tšekkiläisistä säveltäjistä kuuluisimpiin kuuluvat Antonín Dvořák, Bedřich Smetana ja Leoš Janáček.[44] Kansanmusiikin alalta Böömi on lahjoittanut maailmalle polkan.[45] Euroviisuihin Tšekki on osallistunut vain kuusi kertaa ja menestys on ollut varsin heikkoa.

Kuvataiteen puolelta tšekkien kuuluisin art nouveau -maalari on Alfons Mucha, joka tunnetaan etenkin Sarah Bernhardtille tehdyistä teatterijulisteista.[46][47]

Henkilömäärään suhteutettuna Tšekissä juodaan eniten olutta maailmassa. Tšekkiläinen keittiö tarjoaa melko liha- ja rasvapitoisia ruokia, jotka sopivat yhteen oluen kanssa. Tuoreet vihannekset ja kala ovat olleet vähemmällä huomiolla. Knöödelit ja perunaletut ovat omaleimaisia lisukkeita.[48]

Urheilu

Jääkiekko on Tšekin suosituimpia urheilulajeja, ja maan jääkiekkomaajoukkue onkin yksi maailman menestyneimpiä.

Tšekki on osallistunut sekä kesä- että talviolympialaisiin vuodesta 1994 alkaen. Vuoden 1996 kesäolympialaisista alkaen maa on saanut 3–11 mitalia, joukossa aina myös kultamitaleita. Kateřina Neumannová on saanut yhteensä kuusi olympiamitalia maastohiihdosta.[49]

Tšekin jääkiekkomaajoukkue voitti jääkiekon maailmanmestaruuden kolme kertaa peräkkäin vuosina 1999–2001 sekä vuosina 1996, 2005 sekä 2010, sekä olympiakultaa vuonna 1998. Tunnetuimpia tšekkiläisiä jääkiekkoilijoita ovat muiden muassa Dominik Hašek ja Jaromír Jágr

Tšekin jalkapallomaajoukkueen paras arvokisasaavutus on EM-hopea 1996 Englannin kisoista.

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m Czech Republic The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  2. ↑ a b Population 4.10.2017. The Czech Statistical Office. Viitattu 15.11.2017. (englanniksi)
  3. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  4. ↑ a b The Great Moravian Empire and the Přemyslid Dynasty My Czech Republic. Viitattu 17.10.2010. (englanniksi)
  5. ↑ Ihor Gawdiak (toim.): Czechoslovakia: First Political Units Czechoslovakia – a country study. 1987. Federal Research Division Library of Congress. Viitattu 17.10.2010. (englanniksi)
  6. ↑ Otavan suuri maailmanhistoria. Kartasto-osa. Otava Keuruu 1983. ISBN 951-1-07458-X s. 265
  7. ↑ Ihor Gawdiak (toim.): Czechoslovakia: Golden Age Czechoslovakia - a country study. 1987. Federal Research Division Library of Congress. Viitattu 29.9.2010. (englanniksi)
  8. ↑ Ihor Gawdiak (toim.): Czechoslovakia: Hussite Movement Czechoslovakia – a country study. 1987. Federal Research Division Library of Congress. Viitattu 29.9.2010. (englanniksi)
  9. ↑ Ihor Gawdiak (toim.): Czechoslovakia: Consequences of Czech Defeat Czechoslovakia – a country study. 1987. Federal Research Division Library of Congress. Viitattu 16.10.2010. (englanniksi)
  10. ↑ Ihor Gawdiak (toim.): Czechoslovakia: National Revival Czechoslovakia – a country study. 1987. Federal Research Division Library of Congress. Viitattu 16.10.2010. (englanniksi)
  11. ↑ Ihor Gawdiak (toim.): Czechoslovakia: Formation of the Dual System Czechoslovakia - a country study. 1987. Federal Research Division Library of Congress. Viitattu 16.10.2010. (englanniksi)
  12. ↑ Richard L. Rudolph: ”Indistralization in the Czech Lands”, Banking and Industrialization in Austria-Hungary, s. 39. Cambridge University Press, 2008. ISBN 978-0-521-08847-3. Google Books (viitattu 16.10.2010).
  13. ↑ Maailma tänään: Itä-Eurooppa, s. 15. Bonnier, 1997. ISBN 87-427-0807-9.
  14. ↑ a b c d e f g Background Note (Arkistoitu) 2011. US Department of State. Viitattu 7.3.2015.
  15. ↑ Patton Timeline History in Film
  16. ↑ Bryan J. Dickerson: The Liberation of Western Czechoslovakia 1945 Military History Online. Viitattu 29.9.2010. (englanniksi)
  17. ↑ Timeline: Czechoslovakia BBC News
  18. ↑ The Brezhnev Doctrine, 1968 (käännös Pravdasta, 1968) Modern History Sourcebook. (englanniksi)
  19. ↑ a b Czech Republic profile – Timeline BBC. Viitattu 7.3.2015.
  20. ↑ Nurminen, Jussi: Ex-kommunisti rökitti punk-ruhtinaan Tshekin presidentinvaaleissa 26.1.2013. Yle Uutiset. Viitattu 27.1.2013.
  21. ↑ Czech Political Parties and their Voters Czech Sociological Review, 1997, Vol. 5 (No. 1: 39–56)
  22. ↑ Czech Court Bans Far-Right Party NY Times 18.2.2010
  23. ↑ Tšekin tuore pääministeri haluaa höllentää talouskuria Helsingin Sanomat. 17.1.2014. Viitattu 26.1.2014.
  24. ↑ Tšekin poliittinen tyhjiö täyttyi vihdoin, uusi hallitus astui valtaan Yle Uutiset. 29.1.2014. Viitattu 30.1.2014.
  25. ↑ Professional Army (2005 - First year of fully professional Armed Forces of the Czech Republic) Ministerstvo obrany (Tšekin puolustusministeriö). Viitattu 7.3.2015.
  26. ↑ Czech Republic Country Guide BBC Weather
  27. ↑ a b Flora and Fauna Discover CZ
  28. ↑ Tsekin metsävarat KIEMET – Keski-ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu. Metla. Viitattu 27.4.2012.
  29. ↑ Budejovicky Budvar National Corporation
  30. ↑ http://www.energy.eu/#renewable
  31. ↑ Getting there & away Lonely Planet
  32. ↑ 1-16 Obyvatelstvo podle národnosti podle výsledků sčítání lidu v letech 1921–2011 (pdf) The Czech Statistical Office. Viitattu 15.11.2017. (tšekiksi)(englanniksi)
  33. ↑ 1-17 Obyvatelstvo podle národnosti a mateřského jazyka podle výsledků sčítání lidu v letech 1970, 1991, 2001 a 20111) (pdf) The Czech Statistical Office. Viitattu 15.11.2017. (tšekiksi)(englanniksi)
  34. ↑ Population by religious belief and by municipality size groups Czech Statistical Office
  35. ↑ Czech Republic Countries and Their Cultures
  36. ↑ FAO (Food and Agriculture Organization of the United Nations), World Drink Trends 2003: Total recorded alcohol per capita consumption (15+), in litres of pure alcohol WHO Global Status Report on Alcohol 2004. Viitattu 26.4.2010. (englanniksi)
  37. ↑ Progress by Goal 2007. Millennium Goal Monitor. Viitattu 17.4.2010.
  38. ↑ Epidemiological Fact Sheet on HIV and AIDS Czech Republic 2008 WHO. Viitattu 19.10.2010. (englanniksi)
  39. ↑ History of Charles University Charles University
  40. ↑ Significant educational institutions Czech
  41. ↑ Czech Republic: Child Labor US Department of Labor
  42. ↑ James Naughton Czech literature since 1918 Traveller's Literary Companion to Eastern and Central Europe, 2001
  43. ↑ Jaroslav Hašek Vereiningen Vrienden Nederland Tsjechie & Slowakije
  44. ↑ Not only Dvořák... Dvorak Society
  45. ↑ History of Polka Central Home
  46. ↑ Alphonse Mucha Pink Net
  47. ↑ Alfons Mucha Master of Art Nouveau Kunsthalle München
  48. ↑ Tšekkiläinen keittiö ja juomat Czech tourism
  49. ↑ Czech Republic in Olympics Sport Reference

Aiheesta muualla

Itsenäiset valtiot
Kiistanalaiset valtiot
1Lasketaan kuuluvaksi myös Aasiaan.
Euroopan unionin jäsenvaltiot
Jäsenvaltiot
Rakenne
Kahdenväliset suhteet
Tunnukset

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tšekki&oldid=16900677”