Sodoman 120 päivää

Sodoman 120 päivää (Les 120 journées de Sodome ou l’école du libertinage) on ranskalaisen kirjailijan ja aatelisen Markiisi de Saden romaani. Se kertoo neljästä libertiinistä, jotka päättävät kokea täydellisen seksuaalisen tyydyttymisen orgioissa. Tämän saavuttamiseksi he lukittautuvat neljäksi kuukaudeksi syrjäiseen linnaan, jonne vievät mukanaan pääosin nuorista miehistä ja teini-ikäisistä naisista koostuneen haaremin. He palkkaavat neljä bordellin pitäjää kertomaan elämästään ja seikkailuistaan, jotka inspiroivat miehet seksuaalisesti hyväksikäyttämään ja kiduttamaan uhrejaan. Tapahtumat kasaantuvat ja raaistuvat päättyen verilöylyyn.

Markiisi de Sade kirjoitti Sodoman 120 päivää 37 päivässä vuonna 1785 ollessaan vangittuna Bastiljissa. Hän kirjoitti sen pienellä tekstillä 20-metriselle yhtenäiselle paperille. Paperirulla löydettiin myöhemmin Saden vankikopista. Psykiatri Iwan Bloch julkaisi teoksen ensimmäisenä 1904 salanimellä Dr. Eugen Dühren. Alkuperäinen käsikirjoitus on Bibliotheca Bodmerianassa, Genevessä.

Teoksesta on suomennettu johdanto-osa, joka on julkaistu yhtenäisniteenä Papin ja kuolevan vuoropuhelu -novellin kanssa. Suomentaja on Heikki Kaskimies. Suomennos julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1989.

Vuonna 2021 muutamia päiviä ennen Ranskan kansallispäivää eli niin kutsuttua eli Bastiljin vapauttamisen muistopäivää, Ranskan valtio osti korkeaan hintaan kirjan alkuperäiskäsikirjoituskäärön, jonka markiisi oli piilottanut Bastiljiin lähtiessään sieltä vain vähän ennen sen vapauttamista. Ranskan valtio perusteli ostosta osoituksena ilmaisun vapauden puolesta.

Lähteet

• Tiikkaja, Samuli: Ranska osti Sodoman 120 päivää -kirjan käsikirjoituksen, käärö huudettiin 4,55 miljoonalla eurolla Helsingin Sanomat. 15.7.2021.

Aiheesta muualla

• Sodoman 120 päivää ja muita de Saden teoksia (englanniksi)