Agakonna
| Agakonna | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Sammakkoeläimet Amphibia |
| Lahko: | Sammakot ja konnat Anura |
| Heimo: | Konnat Bufonidae |
| Suku: | Bufo |
| Laji: | marinus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Bufo marinus |
|
| Katso myös | |
Anagonna eli jättikonna (Bufo marinus) on maailman suurin konnalaji. Pisin mitattu yksilö on ollut 24 cm pitkä ja painanut 1,3 kg.[2]
Agakonnaa on tarkoituksella levitetty uusiin elinympäristöihin torjumaan "sokeriruokokuoriaista" (cane beetle; Dermolepida albohirtum). Mutta luontaisten vihollisten puuttuessa sekä myrkyllisyytensä ja lisääntymiskykynsä ansiosta sen populaatiot aiheuttavat tuhoa paikallisille ekosysteemeille. Agakonna onkin listattu yhdeksi sadasta haitallisimmasta vieraslajista.
Ulkonäkö ja koko
Agakonnat ovat tyypillisesti 10–15 cm pitkiä. Selkäpuoli on harmaa, ruskea tai kellertävä, vatsapuoli vaalea. Varsinkin koiraan selässä on piikkimäisiä nystyjä. Takajalkojen varpaiden välissä on räpylä, etujaloissa ei. Kutuaikana koiraan etujalkoihin kasvaa uloke, jolla se voi pitää naaraasta kiinni.[2]
Levinneisyys
Agakonna on peräisin Yhdysvaltojen eteläosasta, Keski- ja Etelä-Amerikasta. Sitä on istutettu 1920-luvulta lähtien Australiaan syömään kovakuoriaisia sokeriruokoviljelmiltä, mutta konnat eivät osoittautuneet kovin tehokkaiksi. Haitallisena vieraslajina ne lisääntyivät räjähdysmäisesti ja ovatkin nykyään Australiassa vitsaus.[2] Ne onkin luokiteltu yhdeksi sadasta haitallisimmasta vieraslajista.[3]
Käyttäytyminen ja ravinto
Agakonna on myrkyllinen. Se syö hämärässä, eikä sen tarvitse pelätä petoja myrkyllisyytensä vuoksi. Konna syö ennen kaikkea eläviä hyönteisiä, mutta myös liskoja, muita sammakkolajeja sekä pieniä jyrsijöitä.
Lähteet
- ↑ Frank Solís, Roberto Ibáñez, Geoffrey Hammerson, Blair Hedges, Arvin Diesmos, Masafumi Matsui, Jean-Marc Hero, Stephen Richards, Luis Coloma, Santiago Ron, Enrique La Marca, Jerry Hardy, Robert Powell, Federico Bolaños, Gerardo Chaves, Paulino Ponce: Rhinella marina IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2009. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.8.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c Cane Toad Australian Museum
- ↑ 100 of the World's Worst Invasive Alien Species Issg.org. Global Invasive Species Database. Viitattu 25.3.2011. (englanniksi)