Sauvo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.
Sauvo
Sagu

vaakuna

sijainti

Sauvon kirkko
Sauvon kirkko
Sijainti 60°20′35″N, 022°41′35″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Turun seutukunta
Kuntanumero 738
Hallinnollinen keskus Sauvon kirkonkylä
Perustettu –
Kuntaliitokset Karuna (1969)
Pinta-ala ilman merialueita 253,97 km²
244:nneksi suurin 2022 
Kokonaispinta-ala 299,63 km²
261:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 252,74 km²
– sisävesi 1,23 km²
– meri 45,66 km²
Väkiluku 2 961
214:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 11,72 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 15,1 %
– 15–64-v. 57,5 %
– yli 64-v. 27,4 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 90,7 %
– ruotsinkielisiä 2,5 %
– muut 6,8 %
Kunnallisvero 8,80 %
173:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 5,5 % (2019) [6]
Kunnanjohtaja Satu Simelius
Kunnanvaltuusto 21 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • Vas.
 • SDP
 • Vihr.
8
5
3
2
2
1
www.sauvo.fi

Sauvo (ruots. Sagu) on Suomen kunta, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 2 961 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 299,63 km², josta 1,23 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 11,72 asukasta/km². Entinen Karunan kunta liitettiin Sauvoon vuonna 1969.

Sauvon naapurikunnat ovat Kaarina, Kemiönsaari, Parainen, Paimio ja Salo.

Sauvon vaakunan suunnitteli Ahti Hammar ja se vahvistettiin vuonna 1957.[8]

Sauvoon sijoitettiin viime sotien jälkeen Uudenkirkon siirtoväkeä.

Maantiede

Sauvo sijaitsee Paimionlahden ja Halikonlahden välisellä kannaksella Kemiönsaaren pohjoispuolella. Karunanselkä ja Halslahdenselkä erottavat Sauvon Kemiösaaren kunnasta. Pohjoisessa Sauvolla on maarajaa Paimion ja Salon kanssa.

Sauvon suurimmat joet ovat Sauvonjoki, Ruonanjoki ja Vallerinnanoja, joista Sauvonjoki ja Vallerinnanoja laskevat kuivuneeseen Sauvonlahteen. Sauvonjoen suistossa sijaitseva Tapilanlahden alue on Sauvon ainoa Natura-kohde. Se on linnustollisesti monipuolinen, ja myös alueen kasvillisuus on monipuolista ja varsinkin edelleen laidunnettujen rantaniittyjen, pienialaisten ketojen sekä tervaleppähaan kasvisto on hyvin edustavaa.[9]

Lahden pohjukasta on muodostunut Leiskunsyvän järvi. Kunnan alueella on kolme muuta järveä: Timarinjärvi, Silkkilänjärvi ja Koorlanjärvi, joista Silkkilänjärvi on kunnan suurin.[10] Sauvon eteläosassa on lukuisia saaria, joista suurin on Kupiluoto joka on yhdistetty mantereeseen sillalla.

Sauvosta on matkaa Saloon 28 kilometriä, Turkuun 32 kilometriä ja Helsinkiin 140 kilometriä.

Kylät kirkonkirjojen mukaan

Tässä on lista Sauvon kylistä kirkonkirjojen mukaan. Osa nimistöstä on vanhassa kirjoitusasussa.

Alsila (ruots. Alsböle), Ampola (Amböle), Arpalahti (Britsböle), Dikarböle, Finskylä, Foutila (Fougdila), Haarakallio, Hallela, Hovila (Holvastböle), Huovila (Haddböle), Hännikböle, Hännälä, Härmälä, Ingniemi, Isomäkipää, Isopalike, Isosilkkilä, Jokipyöli (Flossböle), Järvenkylä, Kalainen, Kaukola, Kavalto, Kirkonkylä, Knappböle, Koorla, Korpela, Korsnäs, Korvala, Koski, Kosundböle, Kotikylä (Hemböle), Kouttu (Koutböle), Kriipilä (Gripsböle), Kuggböle, Kursalo, Laairinen, Lattmark, Lautkankare, Liesniemi, Liivala, Louhela (Birkkärr), Luola, Lurböle, Marike, Martböle, Mattböle, Mäenala, Naarslahti, Nummenpää, Osmalahti, Patainen (Paddais), Palosuo (Brännkärr), Pappila, Patarautila, Pyrilä, Raitniemi, Rajalahti (Rölax), Rikaniemi (Rikarnäs), Ristniemi, Ruona (Runa gård), Ruonlahti, Salmensuu, Salmi, Sarapisto, Saustila, Sillankorva, Sillanpää, Siuri, Skörsböle, Slätsböle, Sodaböle, Sorrböle, Sunnanberg, Suomenmäki (Finnkulla), Svartsböle, Sydänmaa, Tali (Dal), Tallböle, Tanskala (Danskulla), Tapila, Timperlä, Uotila (Uotkulla), Vaanila (Västerkulla), Vahtinen, Vartsalo, Vesti, Vähäkylä, Vähämäkipää, Vähäpalike, Vähäsilkkilä, Ylistaro, Åkers.[11]

Entiseen Karunan kuntaan kuuluneet kylät on lueteltu Karuna-artikkelissa.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Sauvossa oli 3 007 asukasta, joista 1 253 asui taajamassa, 1 736 haja-asutusalueilla ja 18:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Sauvon taajama-aste on 41,9 %.[12] Kunnassa on vain yksi taajama, Sauvon kirkonkylä.[13]

Historia

Sauvon tori keväällä 2024.

Sauvossa on tehty runsaasti arkeologisia löytöjä rautakaudelta. Kirjallisissa lähteissä Sauvo mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1335, jolloin Turun tuomiokirkon Mustan kirjan mukaan Sauvon ensimmäinen tunnettu kirkkoherra Ascerus päätti testamentata Korpelasta hankkimansa maatilan Turun tuomiokirkolle.

Sauvon kirkko on nykykäsityksen mukaan palvellut seurakuntaansa 1400-luvulta. Keskiaikaisen harmaakivikirkon holvit on rakentanut 1460-luvulla Pietari Kemiöläinen. Seuraavalla vuosikymmenellä valmistui kalkkimaalauskoristelu. Nämä ovat olleet jälleen nähtävissä vuodesta 1971, jolloin konservointityö saatiin päätökseen. Aatelissukujen mahtiajoista on Sauvon kirkossa muistona harvinaisen runsas kokoelma puisia hautavaakunoita.

Karunan kappeliseurakunta syntyi 1600-luvun lopulla, jolloin Karunan kartanon isäntä Arvid Horn af Åminne rakennutti seurakunnan kirkon. Tämä vanha puukirkko luovutettiin Seurasaaren ulkomuseolle. Arkkitehti Josef Stenbäckin piirtämä uusi kivikirkko valmistui vuonna 1910.

Karunan kirkko

Historia tuntee vanhoja kartanoita jo 1300-luvun ensimmäiseltä puoliskolta: Paddaisten kartano mainitaan vuonna 1326, ja Ruonan kartano vuonna 1350.

Kartanoperinne heijastuu myös kunnan vaakunassa. Siinä kannukset viittaavat paikkakunnan historian aatelismahtiin. Naakka eli sauvolaisittain ”hakkinen” on asustanut kirkon tornirakennelmissa lähes seitsemän vuosisataa.

Talous

Vuonna 2015 Sauvossa oli 736 työpaikkaa, joista 20 % alkutuotannossa, 17 % jalostuksessa ja 60 % palvelualoilla.[14]

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat polttonestekuljetuksiin erikoistunut kuljetusliike T. Rusi Oy, Metalliasennus Huuhka Oy ja kasvinviljelyä harjoittava J.Suominen Oy.[15]

Väestö

Sauvossa asui 31.12.2021 yhteensä 2959 henkeä. Näistä suomenkielisiä oli 2774 eli 93,7% väestöstä. Ruotsinkielisiä oli 80 eli 2,7%. Vieraskielisiä oli kunnassa 105 eli 3,5%.[16] Vieraskielisistä ryhmistä tärkeimmät olivat ukraina (36 puhujaa), viro (18 puhujaa), venäjä (15 puhujaa) ja puola (10 puhujaa).[17]

Väestöstä 69,1% kuului vuonna 2023 Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja 2,0% muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin. 28,9% ei kuulunut mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan.[18]

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Sauvon väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 2 545
1985
  
 2 602
1990
  
 2 808
1995
  
 2 846
2000
  
 2 851
2005
  
 2 931
2010
  
 3 045
2015
  
 3 019
2020
  
 2 961
Lähde: Tilastokeskus.[19]

Liikenne

Sauvon kautta kulkee seututie 181, joka alkaa Liedon Tarvasjoelta valtatieltä 10 ja kulkee Paimion ja Sauvon kautta päättyen Kemiönsaareen. Paimion eteläosassa tie risteää seututie 110 ja valtatie 1 (E18) kanssa, jotka tarjoavat yhteyden Turun ja Helsingin suuntiin. Tie ylittää Sauvon ja Kemiönsaaren välisen Kemiönsalmen Rungonsalmen siltaa pitkin. Vuonna 1972 valmistuneet tieyhteys ja silta korvasivat kaksi lossia, Eknäsin lossin hieman sillan länsipuolella ja Rajalahden-Lappdalin lossin vanhalla Sauvo–Kemiö-maantiellä noin kuusi kilometriä sillasta itään.[20]

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Sauvossa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[21]:

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Sauvon alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.[22] Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii evankelisuus[23].

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Sauvon kunnan nykyisellä alueella[21]:

  • Karunan seurakunta (liitetty Sauvon seurakuntaan, joka muutti samalla nimensä Sauvo-Karunan seurakunnaksi 1969)

Tunnettuja sauvolaisia

Kulttuuri

Murre

Sauvon alueella puhutun kielen perustana on itäinen Lounais-Suomen murre. Sauvon murre kuuluu Lounais-Suomen itäryhmän rantaryhmään.[25]

Ruokakulttuuri

Sauvon pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla palvikinkun paloista, lantusta ja perunasta keitetty holomuussi sekä makea hapanleipä setsuuri.[26]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 20.11.2021.
  7. ↑ Kuntavaalit 2021, Sauvo Oikeusministeriö. Viitattu 20.11.2021.
  8. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 170. Otava 1979, Helsinki.
  9. ↑ Tapilanlahti Ympäristö. Viitattu 21.2.2018.
  10. ↑ Sauvo Järviwiki. Viitattu 21.2.2018.
  11. ↑ Sauvo Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 14.1.2019.
  12. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  13. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  14. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 21.2.2018.
  15. ↑ Alueen Sauvo yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 21.2.2018.
  16. ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2021 Tilastokeskus. Viitattu 24.5.2022.[vanhentunut linkki]
  17. ↑ Kieli sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2021 Tilastokeskus. Viitattu 24.5.2022.[vanhentunut linkki]
  18. ↑ Tunnuslukuja väestöstä alueittain, 1990-2023 Tilastokeskus. Viitattu 10.5.2024.
  19. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 18.1.2018.
  20. ↑ Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 3: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 241–242. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.
  21. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  22. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/turun-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  23. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 25.1.2012.
  24. ↑ Taiteilijaeläke 61 ansioituneelle taiteilijalle Päivän Lehti. 27.2.2020. Viitattu 15.3.2024.
  25. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 194. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  26. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 30–31. Helsinki: Patakolmonen Ky.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sauvo&oldid=22642754”