Loimaa

Wikipediasta
2 muutosta tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 2. marraskuuta 2024.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Loimaa

vaakuna

sijainti

Loimaan rautatieasemalla pysähtyvät kaikki rataosan junat.
Loimaan rautatieasemalla pysähtyvät kaikki rataosan junat.
Sijainti 60°51′05″N, 023°03′30″E
Maakunta Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta Loimaan seutukunta
Kuntanumero 430
Hallinnollinen keskus Loimaan keskustaajama
Perustettu 1921
– kaupungiksi 1969
Kuntaliitokset Loimaan kunta (2005)
Mellilä (2009)
Alastaro (2009)
Kokonaispinta-ala 851,85 km²
135:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 848,06 km²
– sisävesi 3,79 km²
Väkiluku 15 333
72:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 18,08 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 13,6 %
– 15–64-v. 55,7 %
– yli 64-v. 30,7 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 94,2 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 5,6 %
Kunnallisvero 8,40 %
199:nneksi suurin 2024 [5]
Työttömyysaste 8,1 % (6/2023) [6]
Kaupunginjohtaja Jari Rantala
Kaupunginvaltuusto 37 paikkaa
  2021–2025[7]
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • MLYL
 • Vas.
 • SDP
 • KD
11
6
6
5
4
4
1
www.loimaa.fi

Loimaa (vanh. ruots. Loimijoki) on Varsinais-Suomessa sijaitseva kaupunki ja Loimaan seutukunnan keskus. Loimaan kunta yhdistettiin silloiseen Loimaan kaupunkiin 1. tammikuuta 2005, jolloin Loimaan vaakunaksi tuli entisen Loimaan kunnan vaakuna. Alastaro ja Mellilä liitettiin Loimaaseen 1. tammikuuta 2009, jolloin kaupunki sai nykyiset rajansa. Metsämaa on liitetty Loimaan kuntaan jo vuonna 1976. Loimaan naapurikunnat ovat Huittinen, Humppila, Koski Tl, Marttila, Oripää, Punkalaidun, Pöytyä, Somero, Säkylä ja Ypäjä.

Loimaan seutukuntaan kuuluvat Loimaan lisäksi Aura, Koski Tl, Marttila, Oripää, ja Pöytyä. Näistä Aura ja Pöytyä ovat Turun työssäkäyntialuetta[8], ja myös Kosken ja Marttilan suhde Loimaaseen on enemmän hallinnollinen kuin toiminnallinen. Vahvemmin Loimaan vaikutuspiirissä ovat Oripää ja itäinen naapuri Ypäjä, joka kuuluu Kanta-Hämeen maakuntaan ja Forssan seutukuntaan.

Maantiedettä ja maisemia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maisemat Loimaalla ovat suurelta osin savitasankoa, josta suuri osa on raivattu pelloksi. Vaihtelua maisemaan tuovat kaksi harjujaksoa, saveen uurtuneet jokiuomat, kalliosydämiset moreenimäet ja paikoin suot, joihin kuuluu muun muassa Eksyssuo Kosken, Someron ja Ypäjän rajalla. Laaksoista toinen seurailee Loimaan rajoja lännessä ja toinen pohjoisessa, entisen Metsämaan kunnan alueella, missä pinnanmuodot ovat hieman länttä vaihtelevampia. Pohjoisessa valtatie 2 kulkee pitkin harjua noin 15 kilometrin matkan Humppilan Venäjän ja Loimaan Leppijärven välillä. Kantatien 41 varrella Alastaron länsiosassa maisemaa hallitsee Koskelta ja Mellilästä Säkylään ulottuvaan harjujaksoon liittyvä Virttaankankaan harjualue.[9]

Loimaan keskustan, Hirvikosken ja Alastaron taajamien läpi virtaa Tammelasta alkunsa saava ja Huittisissa Kokemäenjokeen laskeva Loimijoki, jonka vesi on alueen savimaiden takia väriltään ruskeaa. Alastarolla siihen laskee Loimaan pohjoisosien ja Metsämaan kirkonkylän halki virtaava Loimijoen suurin sivujoki Kojonjoki, joka saa alkunsa Forssan Koijärvestä. Etelästä Loimijokeen laskee Alastarolla Mellilästä alkunsa saava Niinijoki ja lähellä Hirvikoskea Loimaan Joenperän kylästä alkunsa saava Petäjoki. Järviä on vain muutamia lähinnä harjujen liepeillä.

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Loimaan kaupunginvaakuna vuosina 1952–2004.
Loimijokea Loimaan Kauhanojalla.
Loimaan Vanhankirkon 1750-luvulla rakennettua hirsiaitaa.

Historiallisesti Loimaa on osa Satakuntaa, ja maakuntansa reuna-alueena se asutettiin suhteellisen myöhään. Aina 1800-luvulle asti se oli talonpoikainen maanviljelysalue, jossa ei ollut juurikaan muita elinkeinoja tai teollisuutta.

Kun Turku–Toijala-rautatie valmistui vuonna 1876, se antoi piristysruiskeen koko Loimaan seudulle. Rautatie toi mukanaan uutta taloudellista toimintaa, joka sysäsi teollisuuden kehittymisen alkuun. Loimaalle rakennettiin rautatieasema heti radan valmistumisen yhteydessä, ja sen ympärille kasvoi 1900-luvun alkuun mennessä kaupungin nykyinen keskusta. Loimaan asemanseutu erotettiin omaksi kauppalakseen vuonna 1921 ja se sai kaupunkioikeudet vuonna 1969.[10] Samoihin aikoihin valmistui myös nykyinen valtatie 9. Valtatie 2 kulki ennen nykyisen linjauksensa valmistumista Loimaan keskustan kautta.

Viimeistään rautatie liitti historiallisesti Satakuntaan kuuluneen Loimaan entistä enemmän Turun vaikutuspiiriin niin, että Loimaa on Suomen nykyisessä maakuntajaossa jo vakiintunut osa Varsinais-Suomea. Lienee mahdotonta määritellä tarkalleen sitä, milloin Loimaa on ”siirtynyt” maakunnallisesti Satakunnasta osaksi Varsinais-Suomea. Esimerkiksi 1960-luvulla julkaistussa Uudessa Tietosanakirjassa mainitaan jokseenkin ristiriitaisesti, että (silloinen) Loimaan kauppala kuuluu Ala-Satakuntaan, mutta (silloinen) Loimaan maalaiskunta sen sijaan Varsinais-Suomeen.[11]

Samassa teoksessa Loimaan ruotsinkieliseksi nimeksi mainitaan Loimijoki. Nimi perustuu Loimaan seudulla virtaavaan samannimiseen jokeen. Nykyään Loimaalla ei kuitenkaan ole enää virallista ruotsinkielistä nimeä.[12]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako vastaa tilannetta 1. tammikuuta 2017, eli luvuissa ovat mukana myös Loimaaseen liitetyt Loimaan kunta, Alastaro ja Mellilä.

Loimaan väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 18 612
1985
  
 18 564
1990
  
 18 457
1995
  
 18 042
2000
  
 17 585
2005
  
 17 300
2010
  
 16 916
2015
  
 16 468
2020
  
 15 843
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Ikäjakauma

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2015 kaikkien Loimaan kaupungin asukkaiden keski-ikä oli 46 vuotta. Postinumeroalueittain katsottuna iäkkäimmät asukkaat väkilukuun suhteutettuna olivat Orisuon alueella, jossa keski-ikä on 53 vuotta. Asukkaista nuorimmat elävät Kojonkulman alueella, jossa keski-ikä on 40 vuotta.[14]

Maahanmuutto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2018 Loimaalla asui noin 500 ulkomaalaistaustaista henkilöä, mikä tarkoittaa 3 % osuutta koko väestöstä. Suurimpia etnisiä ryhmiä olivat Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alueelta muuttaneet (n. 160 henkilöä) ja virolaiset (n. 110 henkilöä).[15]

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loimaan keskustassa on palveluita ja kerrostaloja, mutta kävelymatkan päässä keskustasta alkavat omakotitalot. Jonkin verran ydinkeskustaa on hiljentänyt suurmyymälöiden nouseminen keskustan länsilaidalle Turusta Tampereelle johtavan valtatie 9:n varteen. Syksyllä 2012 keskustaan avattiin Prisma ja K-Citymarket, loppuvuodesta 2015 avattiin Lidl, jonka viereisiin kiinteistöihin muutti samoihin aikoihin Tokmanni ja vuoden 2016 keväällä Jysk, sekä keväällä 2019 keskustaan avattiin Motonet. Lisäksi keskustassa ja muissa taajamissa toimii useampi K-Market ja Alastarolla edellisen lisäksi Sale.

Terveyspalvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loimaan pääterveysasema sijaitsee kaupungin keskustassa. Terveysasemia on lisäksi Alastarolla.[16] Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alainen Tyks Loimaan sairaala toimii keskustassa pääterveysaseman yhteydessä.[17]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2022 perusopetukseen osallistuu Loimaalla noin 1 530 oppilasta.[18] Kaupungin oppilaitoksiin kuuluvat kuusi ala-astetta (Asemanseudun koulu, Kauhanojan koulu, Keskuskoulu, Kirkonkylän koulu, Metsämaan koulu ja Niinijoen koulu) sekä kaksi yläastetta (Puistokadun koulu ja Hirvikosken yhtenäiskoulu).[18] Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Novidan alaisia oppilaitoksia ovat Loimaan lukio sekä useasta eri toimipisteestä muodostuva Loimaan aikuis- ja ammattiopisto.[19] Muita opetuksen tarjoajia ovat Loimaan evankelinen kansanopisto[20] sekä Loimaan Seudun Musiikkiopisto, joka järjestää musiikin ja tanssin perusopetusta.[21]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen urheiluseuroista tunnetuimpiin kuuluvat Lentopallon Mestaruusliigassa pelaava ja Suomen Mestaruuden 2024 voittanut Hurrikaani-Loimaa, Ykköspesis-seura Loimaan Palloilijat ja Korisliigassa pelaava Loimaan Korikonkarit Bisons. Muita loimaalaisia seuroja ovat Loimaan Jankko, jonka toimintaan kuuluu yleisurheilu, hiihto, ampumahiihto, suunnistus ja lentopallo, jääkiekkoseura Loimaan Rockets sekä lähinnä yleisurheilusta ja voimailusta tunnetut Loimaan Leisku ja Loimaan Voima.

Tuulensuun kaupunginosassa sijaitsevassa urheilukeskuksessa on muun muassa kaupungin liikuntahalli,[22] jäähalli,[23] pesäpallo-[24] ja jalkapallostadionit.[25]

Päätöksenteko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin päätöksentekoa sääntelevät muun muassa kuntalaki ja hallintolaki. Loimaan kaupunginjohtajana on toiminut joulukuusta 2008 puoluepoliittisesti sitoutumaton Jari Rantala.

Kaupunginvaltuusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loimaan kaupunginvaltuusto on kaupungin ylin päättävä elin. Kaupunginvaltuuston vastuulla ovat kaupungin toiminta ja talous, ja se määrää muun muassa kunnallis- ja kiinteistöveroprosentit.

Kaupunginvaltuuston suurimmat valtuustoryhmät ovat Keskustan valtuustoryhmä yhdellätoista valtuutetulla, Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä seitsemällä valtuutetulla sekä Perussuomalaisten ja sitoutumattomien valtuustoryhmä kuudella valtuutetulla.[26] Valtuustoon nousi viidellä valtuutetulla pitkästä aikaa[27] puolueista riippumaton, vuoden 2021 kuntavaaleja varten perustettu valitsijayhdistys nimeltään Meidän Loimaa -yhteislista.

Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimii Tarja Mäki-Punto-Ristanen (Kok+KD). Valtuuston 1. varapuheenjohtajana toimii Olavi Ala-Niissilä (Kesk). Valtuuston 2. varapuheenjohtajana toimi kahden ensimmäisen vuoden ajan Pasi Markula (MLYL) ja kahden jälkimmäisen vuoden ajan Timo Lahtinen (PS+SIT). Valtuuston 3. varapuheenjohtajana toimii Timo Tamminen (SDP).

Kaupunginhallitus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loimaan kaupunginhallitukseen kuuluu 11 jäsentä kaupunginvaltuustosta, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajistolla on kaupunginhallituksen kokouksissa puhe- ja läsnäolo-oikeus.

Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii Teija Ek-Marjamäki (Kesk), 1. varapuheenjohtajana Anne Onnela (Kok+KD) ja 2. varapuheenjohtajana Marke Tissari (SDP). Hallituksen toimikausi kestää koko vaalikauden eli neljä vuotta.

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Loimaalla on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat[28]:

  • Loimaan seurakunta
    • Alastaron kappeliseurakunta
    • Mellilän kappeliseurakunta
    • Metsämaan kappeliseurakunta

Entiset seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Loimaan kaupungin nykyisellä alueella[28]:

Herätysliikkeet sekä muut kirkko- ja uskontokunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii vanhan Loimaan, Mellilän ja Alastaron alueilla evankelisuus,[29] jonka lisäksi vanhoillislestadiolainen Forssa-Loimaan Rauhanyhdistys toimii Loimaalta käsin.[30] Paikkakunnalla on myös Suomen evankelisluterilaiseen lähetyshiippakuntaan kuuluva Hyvän Paimenen luterilainen seurakunta.[31]

Muita kirkkokuntia edustaa helluntaiherätykseen kuuluva Loimaan helluntaiseurakunta.[32] Lisäksi Suomen vapaakirkon Forssan vapaaseurakunnalla on säännöllistä toimintaa Loimaalla.[33] Suomen ortodoksisen kirkon Turun ortodoksinen seurakunta järjestää Loimaalla jumalanpalveluksia.[34]

Muita uskontokuntia edustavat ainakin Jehovan todistajat, joilla on Loimaalla seurakunta[35] sekä buddhalaisuus, jota edustavalla Buddhalainen Dharmakeskus -yhteisöllä on Tiibetin taiteen keskus -niminen retriittikeskus Alastaron Ylhäisissä[36].

Aluejako

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginosat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loimaalla on seuraavat kaupunginosat[37]:

Näiden lisäksi on olemassa 5. kaupunginosa ja 14. kaupunginosa, joille ei ole annettu muuta nimeä.[37]

Maarekisterikylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Loimaalla

Juva, Kemppilä, Mäenpää, Peltoinen, Vesikoski[39]

Loimaan kunnassa

Alastaron Mäenpää, Eura, Haara, Haaroinen, Haitula, Hartoinen, Hattula, Hirvikoski, Hurskala, Inkilä, Joenperä, Karhula, Karsattila, Kauhanoja, Kesärlä, Klokkarla, Kojonperä, Krekilä, Kuninkainen, Kurittula, Kuttila, Köyliö, Lappijoki, Levälä, Lähde, Niemi, Onkijoki, Pahikainen, Pappila, Pappinen, Piltola, Puujalkala, Raikkola, Seppälä, Sieppala, Torkkala, Vesikoski, Vilvainen[40]

Alastarolla

Anninen, Auvainen, Hennijoki, Hintsala, Ilola, Kankare, Kojo, Koski, Lauroinen, Mälläinen, Männistö, Mökköinen, Niinijoensuu, Oripää, Pispala, Reitola, Sikilä, Suutarla, Tammiainen, Vahvala, Vammala, Virttaa, Vuolle, Vännilä, Ämmäinen[41]

Mellilässä

Isoperä, Mellilä, Pesänsuo, Vähäperä[42]

Metsämaalla

Kallio, Korpi, Majanoja, Metsämaa.[43]

Kulmakuntia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulmakuntia, jotka eivät ole kyliä mutta ovat esimerkiksi entisiä tai nykyisiä kyläkeskuksia tai koostuvat useasta kylästä, ovat esimerkiksi Kojonkulma, Haara-Onkijoki, Niinijoki ja Orisuo. Näihin rinnastuvat kylistä muodostuneitten kyläkeskusten vaikutusalueet, joihin kuuluu myös ympäröiviä kyliä.

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Loimaalla oli 16 150 asukasta, joista 10 726 asui taajamissa, 5 282 haja-asutusalueilla ja 142:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Loimaan taajama-aste on 67,0 %.[44] Loimaan taajamaväestö jakautuu neljän eri taajaman kesken[45]:

# Taajama Väkiluku
(31.12.2017)
1. Loimaan keskustaajama 8 857
2. Alastaron kirkonkylä 1 142
3. Mellilän asemanseutu 475
4. Virttaa 252

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Vuoden 1960 väestönlaskennassa taajamiksi laskettiin myös Loimaan maalaiskunnan kirkonkylä ja Metsämaan kirkonkylä.[46] Hirvikoskena tunnettu Loimaan maalaiskunnan kirkonkylä on sittemmin kasvanut yhteen Loimaan kaupungin keskustaajaman kanssa.

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loimaan alueella puhutun kielen perustana on Ala-Satakunnan murre, joka kuuluu lounaisten välimurteiden ryhmään.[47] Ala-Satakunnan murretta puhutaan paikallisin variaatioin Kokemäen ja Huittisten emäpitäjien alueella.[48]

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tapahtumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin musiikkitapahtumista merkittävimpiä ovat kesällä järjestettävät Kuissi Rock ja Sillanalusrock.[49] Loimaan Rompepäivät joka elokuun ensimmäisenä lauantaina on valtakunnallisesti suurimpia kirpputoritapahtumia.[50][49] Kylien tapahtumiin lukeutuvat muun muassa Kauhanojan Pajapäivät, Kojonkulman Elotori, Metsämaan Pyramidipiknik, Alastaron Kuutamokeikka ja Mellilän Melliläpäivä.[49]

Media

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loimaan Lehti on kolme kertaa viikossa ilmestyvä paikallislehti, jonka levikki vuonna 2010 oli 8 717.[51] Lehden päätoimittajana toimii Kati Uusitalo,[52] ja Loimaan Lehden ilmestymisalueeseen kuuluvat kaupungin lisäksi Oripää, Ypäjä, Humppila, Punkalaidun sekä entinen Vampulan kunta, joka liitettiin Huittisiin vuonna 2009.[53][54]

Kulttuuriympäristöjä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loimaan alueella on neljä valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä: Huovintie, Loimaan rautatieasema, Kanta-Loimaan kirkko ja pappila sekä Vesikosken historiallinen tehdasalue.[55][56][57][58]

Loimaa populaarikulttuurissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Loimaa on mukana vuonna 2008 julkaistussa Monopoly – Tässä ja nyt – Suomi -lautapelissä. Kiinteistöpeliruudussa ja pelin kotelossa on kuva Kanta-Loimaan kirkosta. Loimaa on pelissä sijoitettu viidenneksitoista arvokkaimmaksi kiinteistöksi, ja tarkoittaa että Loimaa oli viidestoista äänestyksessä, jossa pelaajat saivat äänestää. Arvokkain ja eniten äänestetty oli Turenki. Loimaa on pelissä oman värisarjansa arvokkain, Lappeenrannan ja Hämeenlinnan kanssa. Loimaa on Monopolyn tavalliseen suomalaiseen versioon verrattuna Kaisaniemenkadun kohdalla laudasta.[59]
  • Komediasarja Fakta homma kuvaa kahden loimaalaisen pariskunnan, Kaakkojen ja Kaasisten elämää. Tosin Loimaata ei nähdä sarjassa, sillä se on kuvattu Tampereella.[60]

Ystävyyskaupungit ja kansainväliset suhteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Loimaan ystävyyskaupunkeja ovat[61]:

Loimaan, Uddevallan, Thistedin, Skienin ja Mosfellsbærin muodostama ystävyyskaupunkien sopimus on Pohjoismaiden vanhin.[63]

Vuonna 2015 Loimaan evankelisen kansanopiston tiloihin Hirvikoskelle perustettiin alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus.[64] Vuonna 2022 samaiselle opistolle on perustettu Ukrainan sotaa paenneiden ukrainalaisten ja venäläisten vastaanottokeskus.[65] Tammi-maaliskuun 2023 aikana kotikuntaa on hakenut Loimaalta 54 ukrainalaista.[66]

Alastarolle oli tarkoitus avata vuoden 2016 aikana vastaanottokeskus,[67] mutta hanke on jäissä toistaiseksi.[68]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Välimatkoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähikunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ ELY-keskuksen Varsinais-Suomen työttömyyskatsaus 2023 kesäkuu ELY-keskus.
  7. ↑ Yle Tulospalvelu, Loimaa Yle. Viitattu 13.6.2021.
  8. ↑ Työssäkäyntialueet Tilastokeskus. Arkistoitu 14.11.2010. Viitattu 2.6.2009.
  9. ↑ Geokartta Geologian tutkimuskeskus. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 2.6.2009.
  10. ↑ Loimaa nyt ja ennen Loimaa. Viitattu 3.7.2023.
  11. ↑ Uusi tietosanakirja. WSOY, 1960–1972. ISBN 951-0-00511-8
  12. ↑ Ruotsinkieliset kuntien nimet Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 8.5.2022.
  13. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 29.12.2017.
  14. ↑ Loimaan asukastilastot www.kotikunta.fi. Viitattu 3.7.2023.
  15. ↑ Maahanmuuttajat Loimaalla www.kotikunta.fi. Viitattu 3.7.2023.
  16. ↑ Loimaan ja Oripään terveysasemat loimaa.fi. Arkistoitu 23.9.2020.
  17. ↑ Tyks Loimaan sairaala www.vsshp.fi. Viitattu 8.5.2022.
  18. ↑ a b Koulut Loimaa. Viitattu 8.5.2022.
  19. ↑ Ammatillinen koulutus Loimaa. Viitattu 8.5.2022.
  20. ↑ Loimaan Evankelinen Kansanopisto Loimaan Evankelinen kansanopisto. Viitattu 8.5.2022.
  21. ↑ Loimaan seudun musiikkiopisto www.loimaanseudunmusiikkiopisto.fi. Arkistoitu 24.5.2022. Viitattu 8.5.2022.
  22. ↑ Kotihalli Bisons Loimaa. Viitattu 7.7.2023.
  23. ↑ OP Areena / Etusivu www.loimaanjaahalli.fi. Viitattu 7.7.2023.
  24. ↑ Loimaan pesäpallostadion Superpesis. Arkistoitu 8.7.2023. Viitattu 7.7.2023.
  25. ↑ Nordic Stadiums: Pema Areena Nordic Stadiums. 28.2.2021. Viitattu 7.7.2023. (englanti)
  26. ↑ Kaupunginvaltuusto Loimaa. Viitattu 4.5.2024.
  27. ↑ Kati Uusitalo: Ehdolla jo lukuisia yrittäjiä - uusi Meidän Loimaa -lista kuntavaaleihin puolueiden ulkopuolelta Loimaan Lehti. 28.1.2021. ”Loimaalle tulee kuntavaaleihin pitkästä aikaa puolueista riippumaton valitsijayhdistys.” Viitattu 4.5.2024.
  28. ↑ a b Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  29. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 25.1.2012.
  30. ↑ Yhteystiedot Forssa-Loimaan Rauhanyhdistys ry. Arkistoitu 1.12.2012. Viitattu 25.1.2012.
  31. ↑ Hyvän Paimenen luterilainen seurakunta järjestäytyi Loimaalla Suomen evankelisluterilainen Lähetyshiippakunta. Viitattu 5.2.2016.
  32. ↑ Loimaan Helluntaiseurakunta Loimaan Helluntaiseurakunta. Viitattu 25.1.2012.
  33. ↑ Maakuntatyö Forssan vapaaseurakunta. Viitattu 3.5.2018.
  34. ↑ Jumalanpalvelukset muilla paikkakunnilla Turun ortodoksinen seurakunta. Viitattu 3.5.2018.
  35. ↑ Loimaa Jehovan todistajat. Viitattu 3.5.2018.
  36. ↑ Buddhalainen Dharmakeskus Uskonnot Suomessa. Arkistoitu 21.1.2021. Viitattu 3.5.2018.
  37. ↑ a b Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 (XLS) Maanmittauslaitos. Arkistoitu 22.8.2016. Viitattu 1.7.2013.
  38. ↑ Loimaan kaupunki: Yrityspuisto kaavakartta (PDF) loimaa.fi. Viitattu 3.7.2023.[vanhentunut linkki]
  39. ↑ Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni (Loimaa) Kansallisarkiston digitaaliarkisto. Kansallisarkisto. Viitattu 2.10.2010.
  40. ↑ Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni (Loimaan maalaiskunta) Kansallisarkiston digitaaliarkisto. Kansallisarkisto. Viitattu 2.10.2010.
  41. ↑ Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 17. Porvoo: WS, 1967.
  42. ↑ Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 5, Lieksa – Närpiö, s. 168. Porvoo: WSOY, 1973. ISBN 951-0-00650-5
  43. ↑ Maanmittaushallitus, Maanmittaushallituksen uudistusarkisto, Uudistushakemistot, Uudistushakemisto: Turun ja Porin lääni (Metsämaa) Kansallisarkiston digitaaliarkisto. Kansallisarkisto. Viitattu 2.10.2010.
  44. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  45. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 5.12.2018.
  46. ↑ Yleinen väestölaskenta 1960 II: Väestön ikä, siviilisääty, pääkieli ym. (Suomen virallinen tilasto VI C:103) Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1963.
  47. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 270. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  48. ↑ Murre Loimaa-seura. Viitattu 17.9.2024.
  49. ↑ a b c Tapahtumat Loimaa. Viitattu 7.7.2023.
  50. ↑ Loimaan perinteiset Rompepäivät ja iltamat | RompeLoimaa, Loimaan Rompepäivät rompepaivat.fi. Viitattu 7.7.2023. (englanniksi)
  51. ↑ http://www.levikintarkastus.fi/levikkitietokanta
  52. ↑ Loimaan Lehti Loimaan Lehti. Viitattu 8.5.2022.
  53. ↑ Ville Hammarberg: Kannattiko kuntaliitos? – Vampulan, Kiukaisten ja Lapin liitosten kätilöt kertovat, miltä nyt tuntuu Satakunnan Kansa. 21.10.2017. Viitattu 8.5.2022.
  54. ↑ Mediakortti www.loimaanlehti.fi. Viitattu 8.5.2022.
  55. ↑ Huovintie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  56. ↑ Loimaan rautatieasema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  57. ↑ Kanta-Loimaan kirkko ja pappila Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  58. ↑ Vesikosken historiallinen tehdasalue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
  59. ↑ mtvuutiset: Helsinki katosi Monopolysta kokonaan mtvuutiset.fi. 4.12.2007. Viitattu 2.7.2023.
  60. ↑ Fakta Homma osa 6 | yle.fi | Arkistoitu vintti.yle.fi. Viitattu 2.7.2023.
  61. ↑ Suomen kuntien ystävyyskunnat (xls) Kuntatieto.fi. Kuntaliitto. Viitattu 28.3.2010.[vanhentunut linkki]
  62. ↑ Loimaan kaupungin ja Staraja Russan ystävyystoiminta jäihin Loimaan Lehti. 2.3.2022. Viitattu 31.3.2023.
  63. ↑ Ystävyyskaupungit Loimaa. Viitattu 9.12.2022.
  64. ↑ Loimaan kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelma 2021-25 kotoutuminen.fi.
  65. ↑ He pakenivat Suomeen – Viisi venäläistä kertoo kantansa sotaan www.iltalehti.fi. Viitattu 7.7.2023.
  66. ↑ Lari Kiviranta: Ukrainalaiset ovat hakeneet ahkerasti kotikuntaa Loimaalta Loimaan Lehti. 17.5.2023. Viitattu 7.7.2023.
  67. ↑ Loimaan vastaanottokeskus avataan aikaisintaan tammikuun alussa Yle Uutiset. 28.12.2015. Viitattu 7.7.2023.
  68. ↑ Lari Kiviranta: Alastarolle ei tule vastaanottokeskusta ainakaan toistaiseksi Loimaan Lehti. 27.2.2016. Viitattu 7.7.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karttoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Loimaa&oldid=22792391”