Klusiakasvit

Klusiakasvit
Kuristajaklusia (Clusia rosea)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Alakunta:	Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:	Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:	Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:	Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko:	Malpighiales
Heimo:	Klusiakasvit Clusiaceae Lindl.
Synonyymit
Guttiferae
Katso myös
Klusiakasvit Wikispeciesissä   Klusiakasvit Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Klusiakasvit (Clusiaceae) on Malpighiales-lahkoon kuuluva kaksisirkkaisten kukkivien kasvien heimo. Heimo tunnetaan varsinkin vanhemmissa lähteissä myös tieteellisellä nimellä Guttiferae.

Heimoon kuuluu 14 sukua ja noin 590 lajia. Suurimmat suvut ovat klusiat (yli 300 lajia) ja mangostanit (noin 240 lajia). Heimon lajit ovat yleensä ikivihreitä trooppisen ilmaston puita ja pensaita.

Kuvaus

Klusiakasvit ovat trooppisten ilmastoalueiden puuvartisia kasveja, useat lajit ovat puita, jotkut pensasmaisia, liaaneja tai päällyskasveja. Lehdet ovat yleensä soikeat ja laidoiltaan ehyet, vastakkaisesti oksiin kiinnittyneet. Klusiakasvit ovat yleensä kaksikotisia, eli hede- ja emikukat ovat eri yksilöissä. Kukkien rakenne vaihtelee heimon sukujen välillä; verholehtien ja terälehtien määrät vaihtelevat kolmesta viiteen, ja joillain lajeilla ne ovat yhteenkasvaneet, toisilla erilliset. Hedelmä on marja tai kuiva kota.

Luokittelu

Klusiakasvien heimossa on kolme tribusta:

Tribuksessa Clusieae on viisi sukua ja 390 lajia, joista osa on liaaneja tai epifyyttejä. Kasvit ovat kaksikotisia, kukat yksineuvoisia. Tribus kasvaa Uuden maailman tropiikissa. Suurimmat suvut ovat klusiat (Clusia, 300–400 lajia) ja Chrysochlamys (55 lajia).

Tribukset Garcinieae ja Symphonieae muodostavat heimon evoluutiopuussa sisarusparin, jonka ominaisuus on mm. marjamainen hedelmä.

Garcinieae käsittää kaksi sukua ja 270 lajia, jotka kasvavat tropiikissa erityisesti Vanhan maailman puolella. Mangostanien suku (Garcinia) käsittää lajeista valtaosan: 240 lajia. Tribuksen kasvit ovat kaksikotisia.

Tribukseen Symphonieae kuuluu seitsemän sukua ja 48 lajia tropiikissa, muttei juurikaan Afrikan mantereella. Runsaslajisin suku on Symphonia 23 lajillaan.

Suvut

Afrikkalainen mangostanilaji Garcinia livingstonei

Suvut:

• Allanblackia – sambut
• Chrysochlamys
• Clusia – klusiat
• Dystovomita
• Garcinia – mangostanit
• Lorostemon
• Montrouziera
• Moronobea
• Pentadesma
• Platonia
• Symphonia
• Thysanostemon
• Tovomita
• Tovomitopsis

Levinneisyys

Klusiakasvit ovat lähes yksinomaan trooppisia, muutamia lajeja esiintyy myös subtrooppisilla alueilla. Suurin lajirunsaus on Etelä-Amerikassa, Afrikassa, ja eteläisessä Aasiassa, mutta lajeja löytyy myös Väli-Amerikasta ja Australiasta. Useimmat lajit kasvavat sademetsissä tai monsuunimetsissä, harvoin kuivemmilla alueilla.

Käyttö

Heimo sisältää joitakin trooppisia hedelmiä, kuten useat mangostanit (Garcinia), joista yleisimpänä punamangostani eli mangostani (G. mangostana), sekä myös bakuri-hedelmän (Platonia insignis). Eräiden mangostanilajien hedelmien kuorista valmistetaan myös mausteita Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa. Usambaransambun (Allanblackia stuhlmannii) ja muiden sambulajien siemenistä tehdään ruokaöljyä. Joidenkin mangostanilajien mahlasta saadaan oranssinkeltaista väriainetta. Lisäksi monia heimon lajeja käytetään puutavarana.

Kuvia

• 
  Brasilialainen klusialaji Clusia lanceolata
• 
  Intialainen mangostanilaji Garcinia indica
• 
  Keltamangostani (Garcinia xanthochymus)
• 
  Trooppinen puulaji Symphonia globulifera