Klusiakasvit
Klusiakasvit | |
---|---|
Kuristajaklusia (Clusia rosea) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Malpighiales |
Heimo: |
Klusiakasvit Clusiaceae Lindl. |
Synonyymit | |
Guttiferae |
|
Katso myös | |
Klusiakasvit (Clusiaceae)[1] on Malpighiales-lahkoon kuuluva kaksisirkkaisten kukkivien kasvien heimo. Heimo tunnetaan varsinkin vanhemmissa lähteissä myös tieteellisellä nimellä Guttiferae.[2]
Heimoon kuuluu 14 sukua ja noin 590 lajia. Suurimmat suvut ovat klusiat (yli 300 lajia) ja mangostanit (noin 240 lajia). Heimon lajit ovat yleensä ikivihreitä trooppisen ilmaston puita ja pensaita.[3]
Kuvaus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Klusiakasvit ovat trooppisten ilmastoalueiden puuvartisia kasveja, useat lajit ovat puita, jotkut pensasmaisia, liaaneja tai päällyskasveja. Lehdet ovat yleensä soikeat ja laidoiltaan ehyet, vastakkaisesti oksiin kiinnittyneet. Klusiakasvit ovat yleensä kaksikotisia, eli hede- ja emikukat ovat eri yksilöissä. Kukkien rakenne vaihtelee heimon sukujen välillä; verholehtien ja terälehtien määrät vaihtelevat kolmesta viiteen, ja joillain lajeilla ne ovat yhteenkasvaneet, toisilla erilliset. Hedelmä on marja tai kuiva kota.[3]
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Klusiakasvien heimossa on kolme tribusta[4]:
Tribuksessa Clusieae on viisi sukua ja 390 lajia, joista osa on liaaneja tai epifyyttejä. Kasvit ovat kaksikotisia, kukat yksineuvoisia. Tribus kasvaa Uuden maailman tropiikissa. Suurimmat suvut ovat klusiat (Clusia, 300–400 lajia) ja Chrysochlamys (55 lajia).[4]
Tribukset Garcinieae ja Symphonieae muodostavat heimon evoluutiopuussa sisarusparin, jonka ominaisuus on mm. marjamainen hedelmä.[4]
Garcinieae käsittää kaksi sukua ja 270 lajia, jotka kasvavat tropiikissa erityisesti Vanhan maailman puolella. Mangostanien suku (Garcinia) käsittää lajeista valtaosan: 240 lajia. Tribuksen kasvit ovat kaksikotisia.[4]
Tribukseen Symphonieae kuuluu seitsemän sukua ja 48 lajia tropiikissa, muttei juurikaan Afrikan mantereella. Runsaslajisin suku on Symphonia 23 lajillaan.[4]
Suvut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suvut:[5]
- Allanblackia – sambut[1]
- Chrysochlamys
- Clusia – klusiat
- Dystovomita
- Garcinia – mangostanit
- Lorostemon
- Montrouziera
- Moronobea
- Pentadesma
- Platonia
- Symphonia
- Thysanostemon
- Tovomita
- Tovomitopsis
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Klusiakasvit ovat lähes yksinomaan trooppisia, muutamia lajeja esiintyy myös subtrooppisilla alueilla. Suurin lajirunsaus on Etelä-Amerikassa, Afrikassa, ja eteläisessä Aasiassa, mutta lajeja löytyy myös Väli-Amerikasta ja Australiasta. Useimmat lajit kasvavat sademetsissä tai monsuunimetsissä, harvoin kuivemmilla alueilla.
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Heimo sisältää joitakin trooppisia hedelmiä, kuten useat mangostanit (Garcinia), joista yleisimpänä punamangostani[1] eli mangostani (G. mangostana), sekä myös bakuri-hedelmän (Platonia insignis).[6] Eräiden mangostanilajien hedelmien kuorista valmistetaan myös mausteita Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa. Usambaransambun (Allanblackia stuhlmannii)[1] ja muiden sambulajien siemenistä tehdään ruokaöljyä.[7] Joidenkin mangostanilajien mahlasta saadaan oranssinkeltaista väriainetta. Lisäksi monia heimon lajeja käytetään puutavarana.
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Brasilialainen klusialaji Clusia lanceolata
-
Intialainen mangostanilaji Garcinia indica
-
Keltamangostani (Garcinia xanthochymus)
-
Trooppinen puulaji Symphonia globulifera
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Klusiakasvit (suomenkieliset nimet)
- ↑ ITIS (englanniksi)
- ↑ a b Stevens, P. F.: Angiosperm Phylogeny Website mobot.org. 2001–. Viitattu 8.7.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c d e http://www.mobot.org/mobot/research/apweb/welcome.html
- ↑ List of Genera in Clusiaceae.
- ↑ Purdue University: Fruits of warm climates (englanniksi)
- ↑ European Food Safety Authority (englanniksi)