Ħal Saflienin hypogeum

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hal Saflienin hypogeum
Maailmanperintökohde
Sijainti Malta
35°52′17″N, 14°30′27″E
Tyyppi kulttuurikohde
Kriteerit (iii)
Tunnusnumero 130

Ħal Saflienin hypogeum on puoliksi maanalainen pyhäkkö Maltalla Paolassa ajalta suunnilleen 2500 eaa. Se on ollut aluksi jonkinlainen jumalten palvontapaikka, mutta muuttui kuolleiden viimeiseksi leposijaksi jo esihistoriallisena aikana. Se on maailman ainoa esihistorialliselta ajalta periytyvä temppeli. Hypogeum löydettiin vahingossa vuonna 1902 rakennustöiden yhteydessä.[1]

Ħal Saflienin ensimmäinen kerros sisälsi hieman muunneltuja luolia. Toiseen kerrokseen tehtiin taitavaa kivityötä, muun muassa pyöreä okralla maalattu suuri kammio, oraakkelihuone jossa ihmisääni kaikuu ja huone jossa on kaiverruksia. Tähän vaiheeseen liittyy myös "käärmekuoppa" tai "kolehtikuoppa"/"uhrikuoppa" ja kaikkien pyhin. Kolmannessa kerroksessa oli viljavarasto.

  1. Ħal Saflieni Hypogeum Unesco WHC. Viitattu 18.9.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]