Aino-Kaisa Saarinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aino-Kaisa Saarinen
Aino-Kaisa Saarinen Tour de Skissa vuonna 2010
Aino-Kaisa Saarinen Tour de Skissa vuonna 2010
Henkilötiedot
Syntynyt1. helmikuuta 1979 (ikä 45)
Hollola, Suomi
Uran tiedot
Lempinimi Aikku
Pituus 167 cm
Seura Lempäälän Kisa
Laji maastohiihtoView and modify data on Wikidata
Maailmancup
Kaudet 1998–2018
Voitot 4
Palkintokorokkeella 35

Tietolaatikko päivitetty 3. marraskuuta 2019

Aiheesta muualla
www.ainokaisa.com
Mitalit
Aino-Kaisa Saarinen Lahdessa vuonna 2017.
Aino-Kaisa Saarinen Lahdessa vuonna 2017.
Maa:  Suomi
Naisten maastohiihto
Olympiarenkaat Olympialaiset
Hopeaa Hopeaa Sotši 2014 parisprintti (p)
Hopeaa Hopeaa Sotši 2014 4 × 5 km viesti
Pronssia Pronssia Torino 2006 sprinttiviesti (p)
Pronssia Pronssia Vancouver 2010 4 × 5 km viesti
Pronssia Pronssia Vancouver 2010 30 km (p)
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Sapporo 2007 4 × 5 km viesti
Kultaa Kultaa Liberec 2009 10 km (p)
Kultaa Kultaa Liberec 2009 sprinttiviesti (p)
Kultaa Kultaa Liberec 2009 4 × 5 km viesti
Hopeaa Hopeaa Oslo 2011 parisprintti (p)
Pronssia Pronssia Liberec 2009 2 × 7,5 km (p+v)
Pronssia Pronssia Oslo 2011 10 km (p)
Pronssia Pronssia Oslo 2011 4 × 5 km viesti
Pronssia Pronssia Falun 2015 4 × 5 km viesti
Pronssia Pronssia Lahti 2017 4 × 5 km viesti

Aino-Kaisa Saarinen (s. 1. helmikuuta 1979 Hollola) on suomalainen uransa lopettanut maastohiihtäjä, lajinsa moninkertainen maailmanmestari ja olympiamitalisti.[1] Hänellä on yksi henkilökohtainen ja kolme viestin maailmanmestaruutta sekä yksi hopea ja viisi pronssia. Olympialaisista hän on voittanut kaksi hopea- ja kolme pronssimitalia, joista yksi on tullut henkilökohtaiselta matkalta. Maailmancupissa Saarinen on voittanut neljä osakilpailua, ja vuoden 2009 Tour de Skin lopputuloksissa hän oli toinen.

Saarinen on viidellätoista arvokisamitalillaan yksi menestyneimpiä suomalaisia maastohiihtäjiä yhdessä Marja-Liisa Kirvesniemen ja Mika Myllylän kanssa.[2] Saarinen on Krista Pärmäkosken ohella Harri Kirvesniemen jälkeen kaikkien aikojen toiseksi eniten olympiamitaleita voittanut suomalaisurheilija ilman olympiavoittoa. Lisäksi Saarinen on eniten maastohiihdon maailmancupin osakilpailuja kiertänyt urheilija maailmassa.[3]

Saarinen edustaa Lempäälän Kisaa.[4] Aikaisemmin hän on edustanut Hollolan Urheilijoita ja Joutsan Pommia.[5] Häntä ovat valmentaneet Jarmo Riski vuosina 2002–2010,[6] Niclas Grön vuosina 2010–2011,[7] Ismo Hämäläinen vuosina 2011–2012[8] ja Reijo Jylhä vuosina 2013–2018[9].

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarinen osallistui Lahdessa 1998 ensimmäiseen maailmancupin osakilpailuunsa, ja ensimmäiset maailmancupin pisteensä hän sai vuonna 2000. Nuorten MM-hiihdoissa vuonna 1999 hän oli voittamassa viestikultaa[10].

Ensimmäisissä MM-hiihdoissaan Lahdessa 2001 Saarinen sijoittui sprintin 11:nneksi. Val di Fiemmen MM-hiihdoissa 2003 hän sijoittui 30 kilometrillä 22:nneksi. Maailmancupkaudella 2002–2003 Saarinen pääsi ensimmäistä kertaa palkintopallille sijoituttuaan kolmanneksi Holmenkollenin 30 kilometrillä.

Oberstdorfin MM-hiihdoissa 2005 Saarinen sijoittui 30 kilometrin neljänneksi ja sprintin kahdeksanneksi[10]. Maailmancupkaudella 2004–2005 hän sijoittui parhaimmillaan toiseksi Göteborgin sprintissä. Yhteispisteissä hän oli kahdeksas[10].

Ensimmäisissä olympialaisissaan Torinossa 2006 Saarinen saavutti ensimmäisen aikuisten arvokisamitalin voitettuaan pronssia sprinttiviestissä yhdessä Virpi Kuitusen kanssa. 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa ja 4 × 5 kilometrin Suomen viestijoukkueessa Saarinen saavutti seitsemännet sijat.

Kaudella 2006–2007 Saarinen sijoittui maailmancupin yhteispisteissä viidenneksi. Kauden aikana hän saavutti ensimmäisen MC-osakilpailuvoittonsa Holmenkollenin perinteisen tyylin 30 kilometrillä[11]. Sapporon MM-hiihdoissa 2007 hän oli kultaa voittaneessa Suomen viestijoukkueessa[12] ja sijoittui henkilökohtaisilla matkoilla parhaimmillaan 30 kilometrin neljänneksi[13]. Kaudella 2007–2008 Saarinen oli kolme kertaa maailmancupin palkintopallilla ja sijoittui yhteispisteissä yhdeksänneksi.

Saarinen aloitti maailmancupkauden 2008–2009 hyvin sijoittumalla Jällivaaran 10 kilometrin vapaan tyylin kilpailussa kolmanneksi[14] ja voittamalla seuraavan, Kuusamossa hiihdetyn 10 kilometrin perinteisen tyylin osakilpailun[15]. Tour de Skillä hän oli toinen, Virpi Kuitusen jälkeen.[16] Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui kolmanneksi, normaalimatkojen cupissa toiseksi ja sprintticupissa neljänneksi.

Saarinen voitti maailmanmestaruuden Liberecin MM-hiihtojen perinteisen tyylin 10 kilometrillä ja Virpi Kuitusen kanssa parisprintissä. Viestissä hän ohitti ankkuriosuudella Norjan Marthe Kristoffersenin tuoden Suomen voittajana maaliin. Lisäksi hän saavutti pronssia 2×7,5 kilometrin yhdistelmähiihdossa.[17]

Saarinen voitti kaudella 2009–2010 Kuusamon 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan maailmancupkilpailun.[18] Tour de Skin kokonaiskilpailussa hän oli neljäs.[19]

Vancouverin olympialaisissa hän hiihti ankkuriosuuden pronssia saaneessa viestijoukkueessa.[20] 30 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa hän oli niin ikään kolmas.[21] Kauden 2009–2010 maailmancupin kokonaispisteissä hän oli neljäs. Saarinen hylättiin Slovenian Roglan maailmancupkisassa joulukuussa 2009. Kilpailun tuomarineuvosto katsoi, että latua vaihtanut Saarinen aiheutti isäntämaan Petra Majdicin kaatumisen kiritaistelussa. Saarinen menetti kilpailussa 50 maailmancupin pistettä ja kolmannen sijan maailmancupissa.[22] Asiaa käsiteltiin myöhemmin Roglan juryn, FIS:n ja Urheilun kansainvälisen välimiesoikeudessa CAS:sa vuonna 2011. Saarisen tekemää valitusta ei kuitenkaan hyväksytty, vaan alkuperäinen tuomio pisteiden hylkäämisestä jäi voimaan.[23]

Oslon MM-kilpailuissa 2011 Saarinen voitti hopeaa parisprintissä Krista Lähteenmäen kanssa. Pronssia hän sai 10 kilometrin perinteisen kilpailussa ja 4 × 5 kilometrin viestissä, jossa hiihti toisen osuuden.[24] Lisäksi hän oli kahdeksas yhdistelmäkilpailussa.[25]

Sotšin talviolympialaisissa 2014 Saarinen hiihti 10 kilometrin perinteisen kilpailussa neljänneksi häviten kaksi sekuntia pronssimitalista.[26] 4 × 5 kilometrin viestissä hän hiihti toisen osuuden Suomen sijoittuessa hopealle.[27] Sprinttiviestissä Saarinen saavutti hopeaa Kerttu Niskasen kanssa.[28] 2×7,5 kilometrin yhdistelmähiihdossa Saarinen oli viides.[29]

Falunin MM-kilpailuissa 2015 Saarinen hiihti avausosuuden pronssia saaneessa Suomen 4 × 5 kilometrin viestijoukkueessa.[30] Kauden 2015–2016 hän lopetti joulukuuhun ja jäi äitiyslomalle.[31][32]

Lahden MM-kilpailuissa 2017 hän sijoittui perinteisen hiihtotavan parisprintissä viidenneksi Kerttu Niskasen kanssa[33] ja saavutti pronssia Suomen 4 × 5 kilometrin viestijoukkueessa[34].

Saarinen lopetti urheilu-uransa vuonna 2018 Taivalkosken SM-kisojen 30 kilometrin kilpailuun, missä hän ylitti maaliviivan maajoukkuehiihtäjien Kerttu Niskasen ja Krista Pärmäkosken saattelemana.[35][36]

Saarinen toimi vuoden 2018 elokuusta vuoden 2020 kesäkuuhun Salpausselän Kisojen pääsihteerinä ja toimi tapahtumayhtiö Lahti Eventsin vastaavana tuottajana ympärivuotisesti.[37][38]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarinen on ollut vuodesta 2012 naimisissa uransa lopettaneen koripalloilijan Tom Gustafssonin kanssa seurusteltuaan hänen kanssaan sitä ennen yli kymmenen vuotta.[39][40] Heillä on kaksi lasta.[41][42] Aino-Kaisa Saarisen kaksoissisar Maija Saarinen on hiihdon SM-mitalisti.[43]

Saarisesta ilmestyi syyskuussa 2016 Pekka Holopaisen toimittama 300-sivuinen kirja Tahto (Teos, ISBN 978-951-851-622-7).[44]

Saavutuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvokilpailusijoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Olympialaiset
    • Torino 2006: sprintti (v) 26:s, 10 km (p) seitsemäs, 30 km (v) 17:s, sprinttiviesti pronssia, 4×5 km seitsemäs
    • Vancouver 2010: sprintti (p) 13:s, 10 km (v) 15:s, 2×7,5 km (p+v) viides, 4×5 km pronssia, 30 km (p) pronssia
    • Sotši 2014: 2×7,5 km (p+v) viides, 10 km (p) neljäs, 4×5 km hopeaa, parisprintti (p) hopeaa, 30 km (v) 21:s
    • Pyeongchang 2018: sprintti (p) 25:s, 4×5 km neljäs, 30 km (p) 20:s
  • MM-kilpailut
    • Lahti 2001: sprintti (v) 11.
    • Val di Fiemme 2003: sprintti (v) 29:s, 15 km (p) 25:s, 30 km (v) 22.
    • Oberstdorf 2005: sprintti (p) kahdeksas, takaa-ajo 30:s, 30 km (p) neljäs, 4×5 km viides
    • Sapporo 2007: sprintti (p) 18:s, 7,5 km (p) + 7,5 km (v) kuudes, 30 km (p) neljäs, 4×5 km kultaa
    • Liberec 2009: 10 km (p) kultaa, 2×7,5 km (p+v) pronssia, sprinttiviesti kultaa, 4×5 km kultaa, 30 km (v) seitsemäs
    • Oslo 2011: 2×7,5 km (p+v) kahdeksas, 10 km (p) pronssia, sprinttiviesti hopeaa, 4×5 km pronssia, 30 km (v) 23.
    • Val di Fiemme 2013: 30 km (p) 17.
    • Falun 2015: 2×7,5 km (p+v) 15., sprintti (p) 18., 30km (p) 7., 4×5 km pronssia
    • Lahti 2017: sprinttiviesti viides, 4×5 km pronssia, 30 km (v) 14.

Maailmancupin palkintosijat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen mestaruuskilpailut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 17 Suomen mestaruutta yleisessä sarjassa

FIS-kilpailut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 10 voittoa, 12 kakkossijaa, 8 kolmassijaa, palkintosijoituksia 30

Huomionosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saarinen valittiin Urheilutoimittajien liiton jäsenten äänestyksessä vuoden 2009 urheilijaksi.[45] Vuoden urheilija palkinnon lisäksi Saarinen palkittiin vuoden 2010 urheilugaalassa vuoden naisurheilijana, hänen Liberecin kymmenen kilometrin maailmanmestaruutensa palkittiin yleisöäänestyksessä vuoden sykähdyttävimpänä hetkenä ja hän oli osa vuoden joukkuetta (naisten 4×5 km viestijoukkue).lähde?

Vuoden suomalainen maastohiihtäjä Saarinen on ollut vuosina 2009 ja 2010.

Saarisen kotikunta Hollola muisti 3 000 euron lahjoituksella Torinon olympialaisten parisprintin pronssimitalin jälkeen.[46] Saarisen vuonna 2009 Liberecissä voittaman maailmanmestaruuden jälkeen Hollolan kunta päätti lahjoittaa tontin ja järjestää kansanjuhlan.[47]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Aino-Kaisa Saarinen Yle.fi. Helmikuu 2017. YLE. Viitattu 21.2.2017.
  2. ↑ Aino-Kaisa Saarinen nousi Myllylän ja Kirvesniemen rinnalle – "Unelman täyttymys" mtv.fi. Arkistoitu 5.5.2017. Viitattu 14.5.2017.
  3. ↑ Kansainvälinen hiihtoliitto unohti Aino-Kaisa Saarisen nololla tavalla – ”Anteeksi Aikku” Helsingin Sanomat. 14.12.2017. Viitattu 9.4.2018.
  4. ↑ Aino-Kaisa Saarinen vaihtaa seuraa yle.fi. 29.8.2011. Yle. Viitattu 21.2.2017.
  5. ↑ Saarinen siirtyi Joutsan Pommiin ts.fi. 1.10.2004. Turun Sanomat. Arkistoitu 22.2.2017. Viitattu 5.9.2011.
  6. ↑ Saarinen: "Melkein kaikki miehet menevät vaihtoon" iltasanomat.fi. 28.3.2010. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 22.2.2017. Viitattu 21.2.2017.
  7. ↑ Suomen hiihtotähdelle ruotsalainen valmentaja iltasanomat.fi. 19.5.2010. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 22.2.2017. Viitattu 19.5.2010.
  8. ↑ Saarinen jatkaa hiihtouraansa mentorien avulla hs.fi. 22.5.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 25.5.2012.
  9. ↑ Aino-Kaisa Saarinen siirtyy Reijo Jylhän valmennukseen kestavyysurheilu.fi. 14.5.2013. Kestävyysurheilu.fi. Arkistoitu 22.2.2017. Viitattu 6.6.2013.
  10. ↑ a b c Aino-Kaisa Saarinen, MM-hiihtäjä Hollolasta
  11. ↑ Aino-Kaisa Saariselle uran ensimmäinen maailmancupin voitto
  12. ↑ Suomi voitti naisten viestin (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ Kuituselle kultaa 30 km:llä
  14. ↑ Saarinen upeasti kolmas: Riskin puhuttelu auttoi (Arkistoitu – Internet Archive)
  15. ↑ Saarien ja Kuitunen upeaan kaksoisvoittoon (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ Virpi kuitunen jälleen Tour de Skin kuningatar
  17. ↑ Aino-Kaisa Saarisesta kolminkertainen maailmanmestari
  18. ↑ Saarinen voitti kympin!
  19. ↑ Kowalczyk on Tourin valtiatar!
  20. ↑ Naisten viestijoukkueelle olympiapronssia
  21. ↑ Saarinen hiihti olympiapronssia!
  22. ↑ Saarinen harmitteli yhä Roglan hylkäystapausta
  23. ↑ CAS hylkäsi Saarisen ja Hiihtoliiton valituksen (Arkistoitu – Internet Archive)
  24. ↑ Naisten mitalisaalis Oslossa 2011 oli aiempaa himmeämpi mutta yhä runsas
  25. ↑ Ylivoimainen Björgen jälleen kultaan, Saarinen kahdeksas
  26. ↑ Saarinen jäi kaksi sekuntia pronssista
  27. ↑ Suomen naisille viestihopeaa hurjan taistelun jälkeen - katso kisan kohokohdat!
  28. ↑ Saarinen ja Niskanen hopealle parisprintissä, Norjalle ylivoimainen voitto
  29. ↑ Liikuttunut Aikku nieli kyyneliä
  30. ↑ Viesti sytytti Suomen naiset - mitalitili avattiin pronssilla (Arkistoitu – Internet Archive)
  31. ↑ Keskeytys saatteli vauvalomalle jäävän Saarisen uuteen harjoituskauteen Turun Sanomat. 5.12.2016. Viitattu 13.2.2022.
  32. ↑ Reponen, Jussi-Pekka: Äitiyslomalta palannut Aino-Kaisa Saarinen tyytyväinen kauden avaukseensa – paljasti inhimillisen syyn, miten jännitys tuntui Helsingin Sanomat. 11.11.2016. Viitattu 13.2.2022.
  33. ↑ Saarinen ja Niskanen viidenneksi parisprintissä
  34. ↑ Pronssia naisten viestissä - Nilsson löi Pärmäkosken kirikamppailussa yle.fi. Viitattu 21.4.2017.
  35. ↑ Pärmäkoskelta ja Niskaselta hieno ele – ylittivät maaliviivan yhdessä Saarisen kanssa yle.fi. Viitattu 9.4.2018.
  36. ↑ Aino-Kaisa Saariselta loistava hiihto ja jäähyväiset Salpausselälle - kommentoi Ylelle: ”Hyvä etten purskahtanut itkuun” iltalehti.fi. Viitattu 5.3.2018.
  37. ↑ Aino-Kaisa Saarinen löysi uuden työpaikan: ”Erittäin onnellinen” www.iltalehti.fi. Viitattu 12.2.2019.
  38. ↑ Potkut saanut Aino-Kaisa Saarinen: ”En ole pettynyt, pikemminkin huojentunut” Ilta-Sanomat. 8.6.2020. Viitattu 16.6.2020.
  39. ↑ Aino-Kaisa Saarinen asteli avioon 14.7.2012. MTV3. Viitattu 14.7.2012.
  40. ↑ Aikku Saarinen kohtelee aviomiestään kuin halpaa makkaraa - "Se on ihan viihdenumero" iltalehti.fi. Viitattu 1.10.2016.
  41. ↑ Aino-Kaisa Saarinen synnytti esikoisensa! www.iltalehti.fi. Viitattu 7.5.2016.
  42. ↑ Aino-Kaisa Saarinen kertoi iloisen vauvauutisen Ylellä – ”Väsynyt, mutta onnellinen” Helsingin Sanomat. 12.2.2022. Viitattu 12.2.2022.
  43. ↑ Saarisen kaksossisarukset jännittävät toistensa puolesta 15.2.2010. YLE. Viitattu 30.11.2014.
  44. ↑ Tahto
  45. ↑ Vuoden Urheilija valinnat vuodesta 1947 lähtien
  46. ↑ Aino-Kaisa Saarinen saa 3000 euroa kotikunnaltaan
  47. ↑ http://www.iltalehti.fi/kisaextra/200902199116791_ki.shtml

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aino-Kaisa Saarinen.


Naisten parisprinttihiihdon maailmanmestarit

2005:  Norja: Hilde Gjermundshaug Pedersen, Marit Bjørgen | 2007:  Suomi: Riitta-Liisa Roponen, Virpi Kuitunen | 2009:  Suomi: Aino-Kaisa Saarinen, Virpi Kuitunen | 2011:  Ruotsi: Ida Ingemarsdotter, Charlotte Kalla | 2013:  Yhdysvallat: Jessie Diggins, Kikkan Randall | 2015:  Norja: Ingvild Flugstad Østberg, Maiken Caspersen Falla | 2017:  Norja: Heidi Weng, Maiken Caspersen Falla | 2019:  Ruotsi: Stina Nilsson, Maja Dahlqvist | 2021:  Ruotsi: Maja Dahlqvist, Jonna Sundling | 2023:  Ruotsi: Emma Ribom, Jonna Sundling

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aino-Kaisa_Saarinen&oldid=22403858”