Aleksanterin muuri
Aleksanterin muuri tai Aleksanterin portit on nimitys legendaariselle puolustusrakenteelle, jonka Aleksanteri Suuren kerrotaan rakennuttaneen Persiaan suojaksi pohjoisesta tulevia paimentolaishyökkäyksiä vastaan.
Kreikkalaiset ja latinalaiset ensimmäisen vuosisadan jaa. lähteet väittävät Aleksanteri Suuren rakentaneen portteja Kaukasukselle estämään maahantunkeutumista.[1] Tarina löytyy jo 100-luvulta juutalaiselta historioitsijalta Josephukselta, joka kertoo Aleksanterin rakentaneen rautaiset portit suojaksi hunneja vastaan.[2] Tavallisesti lähteet kertoivat porttien sijainneen Darialin solassa.
Kuusisataaluvulla, vähän ennen Aleksanterin legendan kirjoittamista, porttien oletettu sijaintipaikka siirtyi Derbentiin, minne sassanidikuninkaat olivat 500-luvulla rakentaneet esteeksi suojamuureja Kaspianmeren pinnan laskettua alemmaksi ja paljastettua tasaista maata. Myös turkkilaisten heimojen hyökkäys tätä kautta vuosina 626–630 vaikutti tähän muutokseen muurin oletetussa sijainnissa.
Noin vuonna 630 kirjoitetussa Aleksanterin legendassa kerrotaan, että Aleksanteri Suuri rakennutti egyptiläisten seppien avulla raudasta ja vaskesta muurin estämään Gogin ja Magogin johtamien hunnilaumojen maahantunkeutumisen. [1] Tämä 21 sivua pitkä kertomus sai aikanaan laajan levikin, ja sitä lainattiin useissa myöhemmissä lähteissä,[3] joista yksi on Koraanin suura Al-Kahf (18:83-102).[4] Koraanin tarinassa Aleksanteri on muuttunut "Kaksisarviseksi", joka rakentaa raudasta ja kuparista muurin hunneja vastaan kahden vuoren väliin.
Myös Gorganissa sijaitsevaa sassanidien rakentamaa lähes 200 kilometriä pitkää muuria on Iranissa kutsuttu "Aleksanterin muuriksi".[5]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- van Bladel, Kevin: ”The Alexander Legends in the Qur'an 18:83-102”, Teoksessa: Reynolds, Gabriel Said (toim.). The Quran in its Historical Context, s. 175-203. Routledge, 2008. ISBN 978-0-415-49169-3
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b van Bladel 2008, s. 186
- ↑ van Bladel 2008, s. 181
- ↑ van Bladel 2008, s. 188
- ↑ Koraani - Luolan suura (AL-KAHF Islamopas.com. Viitattu 14.7.2022.
- ↑ GORGĀN iv. Archeology Encyclopaedia Iranica. 17.2.2012. Viitattu 17.7.2022.