Aljošino

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Aljošino
Алёшино
Näkymä Aljošinon kylään.
Näkymä Aljošinon kylään.
Aljošinon kunta Rameškin piirin kartalla.
Aljošinon kunta Rameškin piirin kartalla.
Valtio Venäjä
Subjekti Tverin alue
Piiri Rameški
Hallinto
 – Hallinnon tyyppi Maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 302,2 km²
Väkiluku (2008) 1 167
 – Väestötiheys 3,8 as./km²










Aljošino (ven. Алёшино, karjalaksi Ol’oššova[1]) on kylä ja maalaiskunta Tverin alueen Rameškin piirissä Venäjällä. Aljošinon kylä sijaitsee 25 kilometriä Rameškista itään Iljinon, Builovon ja Kiveritšin välisen maantien varrella. Kylässä on asukkaita 195 ja kunnassa 1 167 henkeä (vuonna 2008).lähde?

Aljošinon kunta sijaitsee Bežetskin ylängön etelärinteellä Rameškin piirin keskiosassa. Se muodostettiin vuonna 2005 Aljošinon, Dijevon ja Pustoramenkan kyläkunnista. Nykyään kuntaan kuuluu 46 kylää. Pohjoisessa se rajoittuu Bežetskin piirin Žitištšin kuntaan, idässä Kiveritšin, kaakossa Ilgoštšin, etelässä Vednojen, lounaassa Zastolbjen, lännessä Nekrasovon ja luoteessa Zaklinjen kuntiin. Kunnan pinta-ala on 302,2 neliökilometriä. Pohjoisesta etelään sen jakaa Medveditsajokeen laskeva Ivitsa.

1200–1300-luvuilla seutu kuului Novgorodin feodaalitasavallan Bežetskin ylängön Kamenskin staniin. Vuonna 1393 se liitettiin Moskovan suuriruhtinaskuntaan. 1500–1600-luvuilla seutu autioitui nälänhädän ja vihollisen hävitysten takia ja sinne muutti karjalaisia Ruotsin valloittamasta Käkisalmen läänistä. 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa suurin osa nykyisen kunnan kylistä kuului Bežetskin kihlakunnan Aljošinon volostiin. Volostista ja sen asukkaista käytettiin karjalankielistä nimitystä Alovońe.[1] Vuosina 1937–1939 alue kuului Kalininin alueen Karjalaiseen kansalliseen piirikuntaan.

Vuonna 1859 kuntaan kuuluvissa kylissä oli 6 400 asukasta. Suurimmillaan, yli 10 000, väestö oli ennen toista maailmansotaa. Sodassa kylien asukkaista menehtyi 1105 henkeä. Kansallisuudeltaan kuntalaiset ovat venäläisiä ja karjalaisia. Vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan venäläisiä oli 1288 ja karjalaisia 1130.

Seudun pääelinkeino on maatalous. Kunnan alueella toimii neljä maatalousyritystä, joiden keskuspaikat ovat Aljošinossa, Dijevossa, Pustoramenkassa ja Ustjugissa.

  1. a b Virtaranta, Pertti: Tverinkarjalaisista nimistä, s. 97. Helsinki: Suomalais-ugrilainen Seura, 1992. ISBN 951-9403-44-2