Altamira
Altamira | |
---|---|
Jäljennös Altamiran luolan kattomaalauksista |
|
Maailmanperintökohde | |
Sijainti |
Espanja |
Tyyppi | kulttuurikohde |
Kriteerit | (i)(iii) |
Tunnusnumero | 310bis |
Valintahistoria | |
Valintavuosi | 1985 |
Laajennusvuosi | 2008 |
Altamira on kalliomaalauksistaan tunnettu luola Espanjan Kantabriassa Santillana del Marin kunnassa 30 kilometriä länteen Santanderista. Sen maalaukset löydettiin vuonna 1879. Altamira on ollut Unescon maailmanperintöluettelon kohde vuodesta 1985. Vuonna 2008 kohteen määrittelyä laajennettiin koskemaan myös muita alueen luolia, joissa on jäänteitä esihistoriallisesta asutuksesta.[1]
Luola on 270 metriä pitkä ja sen leveys vaihtelee kahdesta kuuteen metriin. Luolasto on syntynyt karstimaan liikkeistä. Luolan suuaukko sulkeutui kivivyöryssä 13 000 vuotta sitten ja avautui uudelleen 1879 läheisellä louhoksella tehtyjen räjäytysten takia. Arkeologiset tutkimukset ovat paljastaneet että luolassa on asunut ihmisiä kahteen otteeseen Solutrén kulttuurin aikana (noin 18 500 vuotta sitten) ja Madeleinen kulttuurin aikana (16 500 – 14 000 vuotta sitten). Näiden asutuskausien välissä luola on ollut eläinten lymypaikkana.
Luola suljettiin matkailijoilta vuonna 1977, kun huomattiin hengitysilmasta tiivistyneen kosteuden vahingoittavan maalauksia. Luolista on tehty maanpinnalle jäljennös, jossa pääsee vierailemaan.[2][3]
-
Villisian karju
-
Villihevonen
-
Biisoni
-
Biisoni
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Cave of Altamira and Paleolithic Cave Art of Northern Spain Unesco
- ↑ Altamira Cave Paintings Visual Art.com
- ↑ Altamira Cave (Arkistoitu – Internet Archive) World Heritage Site
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Alcalá de Henaresin yliopisto ja historiallinen ympäristö
- Alhambra, Generalife ja Albayzín Granadassa
- Altamiran luola
- Antoni Gaudín työt
- Aragonian mudéjar-arkkitehtuuri
- Aranjuezin kulttuurimaisema
- Atapuercan arkeologinen kohde
- Ávilan vanhakaupunki
- Barcelonan Sant Pau -sairaala ja katalonialainen musiikkipalatsi
- Burgosin katedraali
- Cáceresin vanhakaupunki
- Catalanin romaaniset kirkot Vall de Boíssa
- Côanlaakson ja Siega Verden esihistoriallinen kalliotaide (jaettu Portugalin kanssa)
- Córdoban historiallinen keskusta
- Cuencan linnoituskaupunki
- Doñanan kansallispuisto
- Elchen palmumetsä
- Elohopean perintö: Almadén ja Idrija (jaettu Slovenian kanssa
- Escorialin luostari
- Garajonayn kansallispuisto
- Ibizan biodiversiteetti ja kulttuuri
- Itä-Espanjan kalliomaalaukset
- La Lonja de la Seda de Valencia
- Las Médulas
- Lugon roomalainen muuri
- Madinat al-Zahra
- Méridan arkeologinen alue
- Oviedon muistomerkit ja Asturian vanhan kuningaskunnan kirkot
- Poblet-luostari
- Monte Perdido (jaettu Ranskan kanssa)
- Pyhiinvaellusreitti Santiago de Compostelaan
- Salamancan vanhakaupunki
- San Cristóbal de La Laguna
- San Millánin Yuso- ja Suso-luostarit
- Santa María de Guadalupe
- Santiago de Compostela
- Segovian vanhakaupunki ja akvedukti
- Serra de Tramuntanan kulttuurimaisema
- Sevillan katedraali, Alcázar ja Archivo de Indias
- Tarracon arkeologinen kokonaisuus
- Teiden kansallispuisto
- Toledo
- Úbedan ja Baezan renessanssimuistomerkit
- Vizcayan silta