Anita Pallenberg
Anita Pallenberg | |
---|---|
Anita Pallenberg poikansa Marlonin kanssa vuonna 1970 |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 6. huhtikuuta 1942 Rooma |
Kuollut | 13. kesäkuuta 2017 Lontoo |
Ammatti | malli, näyttelijä |
Puoliso | Keith Richards |
Lapset | Marlon Richards, Angela Dandelion Richards, Tara Richards |
Näyttelijä | |
Merkittävät roolit | Barbarella (1968), Performance (1970) |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
Anita Pallenberg (6. huhtikuuta 1942 Rooma – 13. kesäkuuta 2017[1]) oli italialainen supermalli ja muotisuunnittelija, joka muistetaan myös näyttelijänä elokuvista kuten Performance ja Barbarella.[2] Hän oli usein otsikoissa yksityiselämänsä ja päihteiden käyttönsä takia.[3][4]
Hänet tunnettiin myös yhteydestään The Rolling Stones -yhtyeeseen 1960- ja 1970-luvuilla. Rolling Stonesin lauluntekijä ja kitaristi Keith Richards on kutsunut Pallenbergiä taiteellisen innoituksen lähteeksi, josta useat Rolling Stonesin kappaleet kertovat.
Varhaiset vuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Anita Pallenberg syntyi vuonna 1942 syntyi varakkaaseen, sivistyneeseen saksalaiseen perheeseen Roomassa Elfriede Paula Wiederholdille, saksalaiselle sihteerille, ja Arnold Pallenbergille, joka oli kotoisin merkittävästä kölniläisestä huonekalujen valmistaja perheestä.[5]
Pallenberg kasvoi lapsuutensa Roomassa Italiassa, missä hänen isänsä omisti matkatoimiston, ja Saksassa, minne hänet lähetettiin isänsä pyynnöstä sisäoppilaitokseen.[6] Tultuaan erotetuksi koulusta 16-vuotiaana hän asui Münchenissä, missä hän opiskeli taidekoulussa, ja Roomassa, missä hän vietti aikaa Ihana elämä -elokuvan kuvauksissa.[6] [7]Hän matkusti lopulta New Yorkiin, missä hän tutustui Andy Warholin taiteilijapiireihin.[5][6]
Suhde Brian Jonesin kanssa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1965 Anita Pallenberg työskenteli mallina ympäri Eurooppaa, kun hän tapasi kitaristi Brian Jonesin yhtyeen Euroopan kiertueen Münchenin-konsertissa Zirkus Krone-Baussa 14. syyskuuta 1965.[7] Anita tarjosi yhtyeen jäsenille hasista, mutta he sanoivat, etteivät voi polttaa ennen konserttia, mutta Brian Jones kutsui hänet hotellihuoneeseensa konsertin jälkeen. Pallenberg aloitti myrskyisän suhteen kitaristi Brian Jonesin kanssa ja muutti pian Lontooseen asumaan tämän luokse.[5]
Pariskunnan asunto oli svengaavan Lontoon keskuksia, jossa heidän ystävät, kuten muut Rolling Stonesin jäsenet ja Marianne Faithfull, kokoontuivat viettämään aikaansa musiikin ja erilaisten psykedeelisten huumeiden parissa.[7] Pallenberg aiheutti vuonna 1966 kohua poseeratessaan Brian Jonesin kanssa kuvassa, jossa Brian oli pukeutunut natsiunivormuun.[4]
Hän jatkoi mallin töitä, kunnes hänet löysi kuuluisa saksalainen elokuvaohjaaja Volker Schlöndorff,[2] joka ohjasi hänen ensimmäisen elokuvan Verentahrimat rahat, (Mord und Totschlag, 1967) Brian Jones teki yhdessä Led Zeppelinin kitaristin Jimmy Pagen kanssa elokuvan musiikin. Anitan ja Brianin suhde oli myrskyisä ja lopulta huumeiden astuessa kuvaan myös erittäin väkivaltainen.[7][3]
Suhde Keith Richardsin kanssa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rolling Stonesin kitaristin Keith Richardsin on sanottu pelastaneen Pallenbergin Jonesin kynsistä. Keith Richards on sanonut, että kun hän tapasi Anitan ensimmäisen kerran: ”Anita tiesi kaiken ja osasi sanoa sen viidellä kielellä. Hän pelotti minut kuoliaaksi.”[6] Heistä tuli tiivis pari vuonna 1967, jolloin Richards ja Pallenberg pakenivat yhtyeen yhteiseltä lomamatkalta Marokosta jättäen Jonesin lomailemaan yksin.[7] [3]
Rolling Stonesin lauluntekijä Keith Richards on kutsunut Pallenbergiä muusaksi, taiteellisen innoituksen lähteeksi, josta useat Rolling Stonesin kappaleet kertovat. Tunnetuin esimerkki on vuonna 1969 Let It Bleed -albumilla julkaistu rakkauslaulu ”You Got the Silver” joka on omistettu Anita Pallenbergille.[7]
Richardsin kanssa hän muodosti parisuhteen, joka kesti 12 vuotta. Pallenberg ja Richards saivat yhdessä kolme lasta: Marlonin (s. 10.8.1969), Angelan (aik. Dandelion) (s. 17.4.1972) ja Taran (s. 26.3.1976), joka syntyi sairaana ja kuoli hyvin pian sairaskohtaukseen 6.6.1976.[5][3][6]
Ollessaan Keith Richardsin kanssa suhteessa Pallenbergilla oli syrjähyppy Rolling Stonesin laulajan Mick Jaggerin kanssa elokuvan Performance (1970) kuvauksien aikana, jossa kumpikin näytteli. Pallenberg itse on sanonut tapahtuneen ”menevän metodinäyttelemisen piikkiin”.[4]
Murhasyyte
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suhteen päättyminen Keith Richardsin kanssa ja henkilökohtaiset kamppailut päihderiippuvuuden kanssa sekä hänen nuorimman poikansa Taran kuolema pian syntymänsä jälkeen saivat hänet vetäytymään julkisuudesta vuosiksi.[5]
Pallenbergin ja Richardsin suhde päättyi vuonna 1979. Pallenberg on kertonut Scott Cantrellin tapauksen olleen viimeinen pisara heidän suhteessaan. 17-vuotias Scott Cantrell kuoli epäselvissä olosuhteissa. Cantrell ampui itseään kuolettavasti päähän 20.7.1979, Richardsin New Yorkin asunnossa Lewisborossa pelatessaan Richardsin aseella venäläistä rulettia. Pallenberg oli tapahtumahetkellä paikalla, ja häntä epäiltiin aluksi murhasta, mutta hänet todettiin myöhemmin syyttömäksi tapahtuneeseen. Keith Richards otti eron saatuaan tietää kuolleesta pojasta makuuhuoneessaan. [3][4]
Imago ja maine
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pallenbergilla oli musiikin maailmassa voimakkaan naisen imago. Hänhän oli aikanaan tekemisissä rock-musiikin pahojen poikien kanssa. Pallenbergia on myös kutsuttu kuudenneksi Rolling Stonesin jäseneksi.[8] Pallenberg oli tunnettu näyttävästä pukeutumisestaan ja koruistaan. Lisäksi hän oli vastuussa miesystäviensä puvustamisesta.[7] Keith Richardsin nykyään jo legendaariseksi noussut merirosvotyyli on pitkälti Pallenbergin luomus. Pallenbergin vaatteita ja asusteita oli vaihdellen eri Rolling Stones jäsenien yllä yhtyeen valokuvissa 70-luvulla.[7][3]
1970-luvun lopulla Pallenberg oli kiinnostunut New Yorkin punk rockista ja hän seurusteli Television yhtyeen kitaristin Richard Lloydin kanssa. Pariskunta liikkui New Yorkin yöelämässä, klubeissa kuten CBGB ja Max's Kansas City. [9]On kerrottu, että Anita Pallenberg esitteli myös Keith Richardsille punk-kulttuuria ja se olisi saattanut vaikuttaa myös Rolling Stonesin 1970-luvun levytyksiin.[3]
Paluu parrasvaloihin.
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Anita Pallenberg raitistui vuonna 1987. Hän kuvaili raitistumista sanoen ”Olin pitkään kotelossa kuin perhonen. Luultavasti sen ansiosta olen säilyttänyt lapsenomaisuuteni. Huumeet pysäyttävät henkisen kasvun, ja kun niiden käyttämisen lopettaa, on tavallaan 17-vuotias”.[6]
1990-luvulla Anita Pallenberg palasi parrasvaloihin. Hän alkoi taas työskennellä mallina, ja hän teki silloin tällöin pieniä rooleja elokuvissa ja televisiossa.[5] Pallenberg vieraili esimerkiksi brittiläisessä TV-komediasarjassa Todella upeeta, jossa hän esitti pirun kaltaista hahmoa ja Marianne Faithfull puolestaan toimi enkelin osassa leikitellen vanhalla käsityksellä siitä, että Pallenberg oli paha tyttö ja Marianne hyvä, kuten monissa Rolling Stones -anekdooteissa väitetään.[7]
Elämän viimeiset vuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elämänsä loppupuolella Pallenbergia pidettiin muotimaailman ikonina, etenkin supermalli Kate Mossin toimesta, joka perusti oman tyylinsä Pallenbergin 1960-luvun tyyliin.[2] Pallenberg oli kierrätysmuotityylin edelläkävijä ja 1990-luvun lopulla hän toimi inspiraationa ja satunnaisena avustajana Cheap Date -lehdessä, joka keskittyi kirpputorilöytöihin.[10] Hän työskenteli toisinaan myös DJ:nä julkisuuden henkilöiden juhlissa.[5]
Pallenberg opiskeli vaatesuunnittelua ja vesivärimaalausta. Hänellä oli pieni talo Italiassa Rooman eteläpuolella, ja hän harrasti kotitarveviljelyä siirtolapuutarhapalstalla Chiswickssä.[6] Hänellä oli myös asunto Lontoon Chelseassa, ja hän vietti aikaansa niin New Yorkissa kuin Euroopassakin.[6] Anita Pallenberg kuoli Lontoossa tiistaina 13. kesäkuuta 2017 hepatiitti C:n aiheuttamiin komplikaatioihin. Hän oli 73-vuotias.[10]
Vuonna 2024 hänen elämästä julkaistiin pitkä dokumenttielokuva Catching Fire: The Story of Anita Pallenberg.[2]
Filmografia (näyttelijänä)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Verentahrimat rahat (Mord und Totschlag, 1967)
- Tirkistelijä (Wonderwall, 1968)
- Barbarella (1968)
- Candy (1968)
- Dillinger è morto (1969)
- Michael Kohlhaas – Der Rebell (1969)
- Performance (1970)
- Umano non umano (1972)
- Berceau de cristal (1976)
- Rakkaus on paholainen (Love is the Devil, 1998)
- Hideous Man (2002)
- Mister Lonely (2007)
- Chéri (2009)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pat Saperstein: Anita Pallenberg, Actress and Longtime Girlfriend of Keith Richards, Dies at 73 Variety. 14.6.2017. Viitattu 14.6.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d Bradshaw, Peter: Catching Fire: The Story of Anita Pallenberg review – rockn’roll ‘muse’ in the spotlight 15. 5. 2024. The Guardian. Viitattu 1.8. 2024.
- ↑ a b c d e f g Bockris, Victor: Keith Richards. Omnibus Press, 2002. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- ↑ a b c d Norman, Philip: Rolling Stones. Suomentanut Kamunen, Anu. Jalava, 2003.. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste
- ↑ a b c d e f g IMDb editors: Anita Pallenberg Biography IMDb. Viitattu 1.8.2024.
- ↑ a b c d e f g h Barber, Lynn: Lady Rolling Stone 24.2.2008. The Guardian. Viitattu 1.8.2024.
- ↑ a b c d e f g h i Faithfull, Marianne & Dalton, David: Elämäni Rock'n'roll. Suomentanut Jaana Kapari. Tammi, 1995. ISBN 951-31-0576-8
- ↑ Sanchez, Tony: Up and Down With the Rolling Stones. Blake Publishing, 2001. ISBN 978-0905846910
- ↑ McNeil, Legs & McCain, Gillian: Please Kill Me: The Uncensored Oral History of Punk. Penguin Books, 1997.
- ↑ a b Hodgkinson, Will: Anita Pallenberg: more rock’n’roll than the Stones 17.6.2017. The Times. Viitattu 30.7.2024.