Arkadiankatu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Arkadiankatu Mannerheimintieltä (Paasikiven aukiolta) länteen päin nähtynä. Vasemmalla Nikolajeffin talo, oikealla Pikkuparlamentti.

Arkadiankatu on noin kilometrin pituinen länsi–itäsuuntainen katu Helsingin kantakaupungissa. Se johtaa ydinkeskustasta Mannerheimintieltä Hietaniemeen ja sijaitsee suurimmaksi osaksi Etu-Töölössä, itäisin osa kuitenkin Kampissa.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vielä 1800-luvulla Töölö oli kaupungin rakennetun alueen ulkopuolella, mutta alueella oli joukko kaupungin yksityisille vuokraamia huvila-alueita. Arkadian huvila-alueen perusti kaupungilta vuokratulle alueelle Christian Bohnhof vuonna 1859.[1]

Suunnilleen nykyisen Arkadiankadun kohdalla oli 1800-luvulla tie, joka johti Barkoffin luujauhotehtaan ohi lähellä nykyistä Runeberginkadun risteystä sijainneelle kaatopaikalle. Sieltä lähiseutujen maanviljelijät hakivat talvisin lantaa pelloilleen.[2]

Kun kolera vuonna 1892 levisi Aasiasta Venäjälle ja sen voitiin odottaa leviävän myös Suomeen, rakennettiin Töölöön suunnilleen nykyisen Kauppakorkeakoulun paikalla sijainneelle kalliolle väliaikaiseksi tarkoitettu sairaalarakennusryhmä, joka tunnettiin nimellä Koleraparakit.[3] Myöhemmin ovat eri aikoina olleet muun muassa poliisin harjoitussalina ja kaupungin desinfiointilaitoksen käytössä.[4] Viimeinen niistä purettiin Kauppakorkeakoulun päärakennuksen tieltä vasta 1940-luvulla.[3]

Töölö kaavoitettiin kerrostaloalueeksi vuonna 1906. Alusta lähtien kaavassa oli mukana myös Arkadiankatu nykyisellä paikallaan.[2][5]

Nimen alkuperä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkadiankatu on saanut nimensä sen itäpään tienoilla 1800-luvulla sijainneesta Arkadian huvila-alueesta ja sen kaakkoiskulmassa, silloisen rakennetun kaupunkialueen rajalla nykyisen Paasikiven aukion ja Nikolajeffin talon paikalla sijainneesta Arkadia-teatterista.[6] Saman huvila-alueen mukaan on saanut nimensä myös läheinen Arkadianmäki, jolla Eduskuntatalo sijaitsee. Huvilan nimi johtui antiikin Kreikan Arkadian maakunnasta, jota myöhemmässä kirjallisuudessa on pidetty ihannoidun idyllisen paimenelämän tyyssijana.[6]

Arkadiankadun nimi vahvistettiin vuonna 1906 samalla kun Töölön ensimmäinen asemakaavakin. Suomenkielinen nimi oli aluksi Arkadiakatu, mutta muutettiin vuonna 1928 nykyiseen muotoonsa.[6] Jo vuonna 1883 Töölön alueelle laaditussa asemakaavaehdotuksessa oli nykyisen Nervanderinkadun paikalle ehdotettu samannimistä katua.[6]

Kadun varrella olevia kohteita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Arkadiankadun itäosa Rautatiekatujen risteyksestä itäänpäin nähtynä. Taustalla Postitalo ja Tuomiokirkon kupoli.
Osuuspankkien Keskuspankin entinen pääkonttori, Arkadiankatu 21
Etu-Töölön lukio, Arkadiankatu 26
Arkadiankatu Mechelininkadun risteyksestä itäänpäin nähtynä. Oikealla entinen Arkadian yhteislyseo, seuraavana puiden takana Etu-Töölön lukio.
Arkadiankadun länsipää Hietaniemenkadulta nähtynä.

Arkadiankatu alkaa Mannerheimintieltä Paasikiven aukion kohdalla, aukion pohjoisreunalta. Saman aukion eteläreunalta alkaa Salomonkatu. Keskellä aukiota on Harry Kivijärven suunnittelema J. K. Paasikiven muistomerkki, Itä ja länsi. Arkadiankadun jatkeena Mannerheimintien itäpuolella voidaan pitää lyhyttä Postikatua, joka johtaa Sokoksen tavaratalon ja Postitalon väliste Asema-aukiolle rautatieaseman eteen.

Arkadiankadun itäpään varrella ovat Eduskunnan vuonna 2004 lisärakennus Pikkuparlamentti sekä toisella puolella entisen Maitokeskuksen rakennusryhmän paikalle vuonna 1977 rakennettu toimistotalo Arkadia n:o 6, aiemmalta nimeltään Innotalo.

Hieman lännempänä Arkadiankatu ylittää entisen Helsingin satamaradan kuilun, jossa nykyisin kulkee kevyen liikenteen väylä, Baana. Satamaradan kuilun vierellä kulkevat Pohjoinen ja Eteläinen Rautatiekatu, jälkimmäinen näistä tosin vain tästä risteyksestä länteen (lounaaseen) päin. Nämä kadut Arkadiankatu leikkaa noin 30 asteen kulmassa Välittömästi ratakuilun ylittävän sillan länsipuolella Arkadiankatu kulkee Luonnontieteellisen museon rakennuksen ohi, jonka julkisivu kuitenkaan ei ole Arkadiankadun vaan Pohjoisen Rautatiekadun suuntainen ja jonka osoitteenakin käytetään Pohjoista Rautatiekatua.

Arkadiankadun keskiosan varrella olevista asuin­kerros­taloista osa on 1910-luvun alussa rakennettuja jugendtaloja, osa 1920-luvulla rakennettuja punatiilisiä taloja. Arkadian- ja Runeberginkadun kulmassa, on Toivo Paatelan suunnittelema, vuonna 1932 valmistunut Osuuspankkien Keskuspankin entinen pääkonttorirakennus.[7]

Arkadiankadun länsiosa Runeberginkadulta Hietaniemenkadulle on istutettu lehmuksilla reunustetuksi puistokaduksi. Runeberginkadun ja Mechelininkadun välinen osuus kadusta on yksisuuntainen länteen päin.

Tämän yksisuuntaisen osuuden varrella kadun pohjoispuolella sijaitsee Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun päärakennus, eteläpuolella joukko koulutaloja:

Kadun läntisin osa Väinämöisenkadulta Hietaniemenkadulle kulkee Hietakannaksen puistoalueen läpi. Kadun pohjoispuolella puistossa on jalkapallokenttä nimeltä Väinämöisen kenttä.

Joukkoliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkadiankatua pitkin Mannerheimintien ja Runeberginkadun välisellä osuudella kulkevat raitiolinjat 1 ja 2.

Fredrikin- ja Runeberginkatujen välillä Arkadian­katua pitkin kulkevat myös useat linja-autolinjat, joilla on päätepysäkki Kampin keskuksessa tai jotka kulkevat sen ohi.

Arkadiankatu juhlakulkuekatuna

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkadiankatu muodostaa osan kulkureittiä, jota pitkin hautajaissaattueet valtiollisissa hautajaisissa ovat useita kertoja kuljettaneet Tuomiokirkossa siunatun vainajan Hietaniemen hautausmaalle. Näin on tehty muun muassa marsalkka Mannerheimin hautajaisissa vuonna 1951[13] sekä presidentti Kekkosen hautajaisissa vuonna 1986[14] ja Koiviston hautajaisissa 2017.[15]

Päinvastaiseen suuntaan Arkadiankatua pitkin kulkee vuosittain itsenäisyyspäivänä ylioppilaiden soihtukulkue.[16]

Poikkikadut ja risteykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kaija Hackzell: ”Kortteli 404: Kadettien karsseritorni”, Viertotietä itään ja länteen: Helsingin vanhoja kortteleita 3, s. 206. Sanoma Oy, 1988. ISBN 951-875-103-X
  2. ↑ a b Asmo Alho, Uljas Rauanheimo: Helsinki ennen meitä, s. 212-213. Otava, 1962.
  3. ↑ a b Asmo Alho, Uljas Rauanheimo: Helsinki ennen meitä, s. 228. Otava, 1962.
  4. ↑ Kaija Hackzell: ”Kortteli 428: Koleraparakit olivat tarpeen”, Viertotietä itään ja länteen: Helsingin vanhoja kortteleita 3, s. 266-269. Sanoma Oy, 1988. ISBN 951-875-103-X
  5. ↑ Kartta Helsingin kaupungin luoteisesta laajennuksesta (Töölön asemakaava vuodelta 1906) Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Arkistoitu 13.9.2016. Viitattu 3.9.2016.
  6. ↑ a b c d Helsingin kadunnimet, s. 131. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1981. ISBN 951-771-220-0 Teoksen verkkoversio.
  7. ↑ Toivo Paatela Arkkitehtuurimuseo. Arkistoitu 6.8.2016. Viitattu 3.9.2016.
  8. ↑ Kaija Hackzell: ”Kortteli 412: Mies seinälaatan takana”, Viertotietä itään ja länteen: Helsingin vanhoja kortteleita 3, s. 238. Sanoma Oy, 1988. ISBN 951-875-103-X
  9. ↑ Arkadiankatu 24 OpenEnergy. Arkistoitu 20.9.2016. Viitattu 3.9.2016.
  10. ↑ a b c Kaija Hackzell: ”Kortteli 418: Koulukorttelin värikkäät vaiheet”, Viertotietä itään ja länteen: Helsingin vanhoja kortteleita 3, s. 304. Sanoma Oy, 1988. ISBN 951-875-103-X
  11. ↑ Etu-Töölön lukio Helsingin kaupunki. Viitattu 3.9.2016.
  12. ↑ Omaisuus KY-säätiö. Arkistoitu 24.9.2016. Viitattu 3.9.2016.
  13. ↑ Hautajaiset www.mannerheim.fi. Viitattu 3.9.2016.
  14. ↑ Kekkosen kuolinuutinen ja hautajaiset Yle, Elävä arkisto. Viitattu 3.9.2016.
  15. ↑ Presidentti Mauno Koiviston valtiolliset hautajaiset 25. toukokuuta, päivitetty versio 24.5.2017. Valtioneuvosto. Viitattu 5.6.2017.
  16. ↑ Ylioppilaiden soihtukulkue juhlistaa itsenäisyyspäivää Helsingin yliopisto. Viitattu 3.9.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Arkadiankatu&oldid=22407878”