Arto Laatikainen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Arto Laatikainen
Henkilötiedot
Syntynyt24. toukokuuta 1980 (ikä 44)
Espoo, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Lada[1]
Pelipaikka puolustaja
Maila vasen
Pituus 181 cm
Paino 83 kg
Pelaajaura
Pääsarjaura 1998–2022
Seurat Blues (SML)
Färjestad BK (SEL)
Södertälje SK (SEL)
JYP (SML)
TPS (SML)
Kärpät (SML)
Ilves (SML)
HPK (SML)
Kiekko-Espoo (Mestis)
NHL-varaus 197. varaus, 1999
New York Rangers

Arto Markus Laatikainen[2] (s. 24. toukokuuta 1980 Espoo) on suomalainen entinen jääkiekkopuolustaja. Hän pelasi urallaan SM-liigaa neljällä eri vuosikymmenellä Espoo Bluesissa, JYPissä, Turun Palloseurassa, Oulun Kärpissä, Tampereen Ilveksessä ja Hämeenlinnan Pallokerhossa yhteensä 1024 runkosarjaottelua tehopistein 83+256=339 ja 131 playoff-ottelua tehopistein 12+55=67. Hän on liigan kaikkien aikojen neljänneksi eniten runkosarjaotteluita pelannut pelaaja.[3] Laatikainen oli myös vuonna 2016 konkurssiin ajautuneen Bluesin seurahistorian kaikkien aikojen eniten runkosarjaotteluita pelannut pelaaja 614 ottelullaan.[4] Hän toimi joukkueen kapteenina kaudella 2012–2013. Laatikainen oli voittamassa Suomenmestaruutta JYPissä vuonna 2012, Kärpissä vuonna 2015 ja HPK:ssa vuonna 2019. Hän oli voittamassa myös SM-hopeaa Bluesissa vuonna 2008 ja SM-pronssia Kärpissä vuonna 2016. Laatikainen voitti myös SM-liigan parhaalle puolustajalle myönnettävän Pekka Rautakallio -palkinnon vuonna 2008 ja herrasmiespelaajalle myönnettävän Raimo Kilpiö -palkinnon vuonna 2015. Hän pelasi urallaan myös kolme kautta Ruotsin Elitserienissä, jossa Laatikainen voitti Ruotsin-mestaruuden Färjestad BK:ssa vuonna 2009.[5]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laatikainen on Espoon Jääklubin kasvatti. Hän pelasi myös pari kautta Kiekko-Espoon junioreissa. Kaudella 1998–1999 joukkueen nimeksi vaihtui Espoo Blues, jossa Laatikainen teki samalla kaudella myös SM-liigadebyyttinsä. Hänen tulokaskautensa toi 48 runkosarjaottelussa kuusi syöttöpistettä ja kahdessa playoff-ottelussa kaksi syöttöpistettä. New York Rangers varasi Laatikaisen seitsemännellä kierroksella 197. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 1997. Kaudella 1999–2000 hän avasi maalitilinsä SM-liigassa ja teki 51 runkosarjaottelussa tehot 6+5=11.[5]

Kuudennella SM-liigakaudellaan 2003–2004 Laatikainen teki läpimurtonsa SM-liigassa ja teki 55 runkosarjaottelussa tehot 4+20=24.[5] Huonoksi onnekseen hän kuitenkin loukkaantui runkosarjan viimeisessä ottelussa, eikä pelannut kevään 2004 pudotuspeleissä.[6] Kaudella 2004–2005 Laatikainen oli vaisun kauden pelanneen Bluesin tehokkain puolustaja tehoilla 6+9=15.[7] Kaudella 2005–2006 hän nousi lopulta SM-liigan puolustajien eliittiin.[1] Laatikainen oli taas Bluesin tehokkain puolustaja tehoilla 6+19=25 ja hän sijoittui SM-liigan puolustajien pistepörssissä yhdeksänneksi.[8] Laatikainen oli myös pelipaikastaan huolimatta kevään 2006 pudotuspeleissä Bluesin paras syöttäjä sekä paras pistemies Esa Pirneksen kanssa tehtyään yhdeksässä ottelussa tehot 3+5=8.[9] Joulukuussa 2005 hän teki kaksivuotisen jatkosopimuksen joukkueen kanssa.[10]

Kaudella 2006–2007 Laatikainen paransi SM-liigan yhden kauden piste-ennätystään tehtyään runkosarjassa 27 tehopistettä, joilla hän jakoi puolustajien pistepörssin yhdeksännen sijan Ässien Tero Konttisen kanssa.[11] Kaudella 2007–2008 Laatikainen teki nykyisen piste-ennätyksensä tehoilla 13+25=38, joilla hän jakoi SM-liigan puolustajien pistepörssin toisen sijan Tapparan André Benoît'n kanssa[12] ja oli Bluesin kolmanneksi paras pistemies Ville Viitaluoman kanssa.[13] Kautensa Bluesin varakapteenina aloittanut[14] Laatikainen nousi 16. helmikuuta 2008, liigauransa 552. runkosarjaottelussaan Kiekko-Espoon/Bluesin kaikkien aikojen eniten runkosarjaotteluita pelanneeksi pelaajaksi ohi Timo Hirvosen, joka luovutti ottelussa hänelle numeroa 552 kantaneen paidan. Laatikainen pelasi ottelun kyseinen paita päällä ja rikkoi 2–0 maalillaan myös oman SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehtyään kauden 28. tehopisteensä.[15] Hän voitti kauden päätteeksi SM-hopeaa, palkittiin kaikkien aikojen ensimmäisenä Bluesin pelaajana SM-liigan parhaana puolustajana Pekka Rautakallio -palkinnolla sekä valittiin tähdistökentälliseen.[5][16]

Laatikainen siirtyi kaudeksi 2008–2009 kaksivuotisella sopimuksella Elitserien-joukkue Färjestad BK:hon.[17] Hän voitti ensimmäisen sopimuskautensa päätteeksi Ruotsin-mestaruuden.[5] Kahden Färjestadissa vietetyn vuoden jälkeen Laatikainen siirtyi kaudeksi 2010–2011 vuoden mittaisella sopimuksella Södertälje SK:hon.[18][19] Hän pelasi tehopisteiden valossa parhaimman Elitserien-kautensa tehoilla 6+16=22, joilla Laatikainen oli Södertäljen tehokkain puolustaja.[20] Hän teki helmikuussa 2011 vuoden mittaisen jatkosopimuksen joukkueen kanssa,[21] mutta ei sittemmin jatkanut seuraavalla kaudella Södertäljessä joukkueen pudottua HockeyAllsvenskaniin.

Kaudeksi 2011–2012 Laatikainen siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella JYPiin.[22][23] Hän voitti siellä kauden päätteeksi Suomenmestaruuden.[5] Laatikainen palasi kaudeksi 2012–2013 kaksivuotisella sopimuksella Bluesiin.[24] Hänet nimitettiin elokuussa 2012 joukkueen kapteeniksi,[25] mutta Laatikainen joutui kuitenkin jo samana päivänä noin kahdeksi kuukaudeksi sivuun loukattuaan polvensa harjoitusottelussa KHL-seura Amur Habarovskia vastaan.[26] Toivuttuaan polvileikkauksesta hän pelasi kaksi ottelua lainalla Mestis-joukkue HC Keski-Uudenmaan paidassa.[27] Laatikainen ei noussut kuitenkaan SM-liigakauden aikana enää toivotulle tasolle ja hänen kautensa osoittautui flopiksi.[28] Kaudella 2013–2014 Laatikaisen tilille Bluesin kapteeniksi nimettiin Kim Hirschovits. Hän itse jatkoi joukkueen varakapteenina.[29]

Syyskuussa 2014 Laatikainen siirtyi viiden ottelun mittaisella sopimuksella Turun Palloseuraan paikkaamaan loukkaantumisia oltuaan alkukauden 2014–2015 ilman sopimusta.[30] Noin kuukautta myöhemmin hän siirtyi paikkaamaan puolestaan Oulun Kärppien loukkaantumisia alustavasti kuuden SM-liiga- ja kahden Mestarien liigan ajaksi.[31] Yhdeksän siellä pelatun ottelun jälkeen Laatikaisen sopimusta jatkettiin kauden loppuun.[32] Hän oli lopulta Kärppien tehokkain puolustaja tehtyään 42 runkosarjaottelussa tehot 6+17=23. Hän voitti myös joukkueen sisäisen tehotilaston lukemalla +20.[33] Kevään 2015 pudotuspeleissä, 6. huhtikuuta 2015 pelatussa kolmannessa välieräottelussa JYPiä vastaan Laatikainen rikkoi Suomen jääkiekon pääsarjatason neljän nopeimman maalisyötön ennätyksen 45 vuoden takaa tehtyään syöttöpisteensä kuuden minuutin ja 23 sekunnin sisään. Hän ohitti aiemman Tampereen Ilveksen Jorma Peltosen tekemän ennätyksen marraskuulta 1969 yli yhdeksällä minuutilla.[34] Laatikainen rikkoi kevään aikana myös SM-liigan puolustajien yhden kauden pudotuspelien syöttöennätyksen ja sivusi puolustajien yhden kauden piste-ennätystä tehtyään 19 ottelussa 17 syöttöpistettä. Molemmat ennätykset olivat Jokereiden Marko Kauppisen hallussa kaudelta 2006–2007. Kauppinen teki tuolloin 14 ottelussa tehot 5+12=17.[35] Laatikainen voitti kauden päätteeksi Suomenmestaruuden.[5] Hänet palkittiin SM-liigan herrasmiespelaajana Raimo Kilpiö-palkinnolla.[36] Maaliskuussa 2015 Laatikainen teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen Kärppien kanssa.[37]

Kauden 2015–2016 päätteeksi Laatikainen voitti Kärpissä SM-pronssia. Hän voitti kauden aikana myös CHL-hopeaa.[5] Kaudeksi 2016–2017 Laatikainen siirtyi kaksivuotisella sopimuksella Tampereen Ilvekseen.[38] Hänet nimettiin joukkueen varakapteeniksi.[39]

Laatikainen siirtyi kaudeksi 2018–2019 vuoden mittaisella sopimuksella Hämeenlinnan Pallokerhoon.[40] Hän voitti kauden päätteeksi uransa kolmannen Suomenmestaruuden.[5] Toukokuussa 2019 Laatikainen teki HPK:n kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[41] Kaudeksi 2019–2020 hänet nimettiin joukkueen varakapteeniksi.[42]

Kaudeksi 2020–2021 Laatikainen palasi kotikaupunkiinsa ja siirtyi vuoden mittaisella sopimuksella Mestiksen nousijajoukkue Kiekko-Espoon (vuonna 2018 perustettu) riveihin.[43] Hänet nimettiin joukkueen kapteeniksi.[44] Tammikuussa 2021 Laatikainen palasi kuitenkin loppukauden kattavalla sopimuksella HPK:hon.[45] Toukokuussa hän teki seuran kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[46] Kaudeksi 2021–2022 Laatikainen nimettiin takaisin HPK:n varakapteeniksi.[47] 29. lokakuuta 2021 Laatikainen pelasi uransa 1000. runkosarjaottelun Liigan historian viidentenä pelaajana.[48]

Huhtikuussa 2022 Laatikainen ilmoitti omalla Instagram-tilillään lopettavansa pelaajauransa.[49]

Maajoukkueura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten jääkiekko
Alle 18-v. EM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Ruotsi 1998 jääkiekko

Laatikainen pelasi alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuosina 1999 ja 2000 sekä alle 18-vuotiaiden EM-kilpailuissa vuonna 1998, jolloin hän voitti hopeaa. Laatikainen on kuulunut sekä alle 20-vuotiaiden että alle 16-vuotiaiden maajoukkueen kapteenistoon.[5]

Laatikainen on pelannut myös yhteensä 21 ottelua Suomen A-maajoukkueessa tehopistein 1+5=6. Hänet nimettiin vuoden 2008 MM-kisaryhmään,[50] mutta Laatikaisen kisapassi jätettiin lopulta leimaamatta.[51]

Ennätyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muuta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesäkuussa 2018 Laatikaisen tiedotettiin aloittavan osakkaana tuolloin Suomi-sarjassa pelanneen Kiekko-Espoon organisaatiossa.[52]

Tilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
    Runkosarja   Pudotuspelit   Palkinnot   Arvokisat
Kausi Joukkue Liiga O M S Pist. RM O M S Pist. RM             Turnaus O M S Pist. RM
1996–1997 Kiekko-Espoo A-SM 34 2 9 11 34 – – – – –
1997–1998 Kiekko-Espoo A-SM 35 7 9 16 24 5 2 0 2 2 U18-EM 6 3 2 5 6
1998–1999 Blues A-SM 3 0 1 1 4 1 1 1 2 0 JMM 6 0 2 2 6
Blues SM-liiga 48 0 6 6 14 4 0 2 2 2
1999–2000 Blues A-SM 1 0 0 0 2 – – – – – JMM 7 0 2 2 2
Blues SM-liiga 51 6 5 11 12 4 1 0 1 4
2000–2001 Blues SM-liiga 54 5 9 14 38 – – – – –
KJT Mestis 1 1 1 2 0 – – – – –
2001–2002 Blues SM-liiga 56 5 6 11 32 3 0 0 0 0
2002–2003 Blues SM-liiga 51 1 8 9 24 7 0 3 3 4
2003–2004 Blues SM-liiga 55 4 20 24 30 – – – – –
2004–2005 Blues SM-liiga 56 7 8 15 32 – – – – –
2005–2006 Blues SM-liiga 54 6 19 25 69 9 3 5 8 8
2006–2007 Blues SM-liiga 52 6 21 27 50 9 2 2 4 10
2007–2008 Blues SM-liiga 52 13 25 38 53 17 2 9 11 18 Ykköstähdistö
2008–2009 Färjestad BK Elitserien 39 2 14 16 18 9 0 2 2 6 Le Mat-pokalen
2009–2010 Färjestad BK Elitserien 38 1 11 12 18 6 1 1 2 4
2010–2011 Södertälje SK Elitserien 54 6 16 22 28 – – – – –
2011–2012 JYP SM-liiga 47 5 17 22 46 14 0 4 4 4 Kanada-malja
2012–2013 Blues SM-liiga 36 2 8 10 18 – – – – –
HCK Mestis 2 0 0 0 0 – – – – –
2013–2014 Blues SM-liiga 49 4 10 14 51 7 0 3 3 4
2014–2015 TPS SM-liiga 5 0 0 0 4 – – – – –
Kärpät SM-liiga 42 6 17 23 18 19 0 17 17 20 Kanada-malja
2015–2016 Kärpät SM-liiga 50 3 13 16 10 13 1 4 5 6
2016–2017 Ilves SM-liiga 47 1 11 12 36 10 0 2 2 2
2017–2018 Ilves SM-liiga 40 0 6 6 28 – – – – –
2018–2019 HPK SM-liiga 55 2 13 15 14 15 3 4 7 27 Kanada-malja
2019–2020 HPK SM-liiga 50 1 12 13 41 – – – – –
2020–2021 Kiekko-Espoo Mestis 18 1 6 7 18 – – – – –
HPK SM-liiga 34 3 13 16 14 – – – –
2021–2022 HPK SM-liiga 40 3 9 12 16 – – – – –
21 kautta yhteensä SM-liiga 1024 83 256 339 650 131 12 55 67 109
3 kautta yhteensä Elitserien 131 9 41 50 64 15 1 3 4 10
3 kautta yhteensä Mestis 21 2 7 9 18 – – – – –

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Salminen, Juha; Nieminen, Juuso: Laatikainen kehuu joukkuehenkeä Jatkoaika.com. 1.4.2006. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.9.2013.
  2. ↑ Uhari, Markku: Näin paljon HPK:n mestarijoukkueen jäsenet ansaitsivat: Antti Pennasen tuloilla ostaisi 174 hyvää kausikorttia hameensanomat.fi. 4.11.2019. Hämeen Sanomat Oy. Viitattu 11.8.2020.
  3. ↑ Elite Prospects - Liiga Stats All time totals eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 22.4.2022. (englanniksi)
  4. ↑ a b Elite Prospects - All Time Regular Season Player Stats for Blues eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 22.4.2022. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e f g h i j Arto Laatikainen Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  6. ↑ Hurmerinta, Eero: Blues tavoittelee parannusta viime kauteen Jatkoaika.com. 1.9.2004. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.9.2013.
  7. ↑ Salminen, Juha; Airaksinen, Tero: Blues-pelaajien kevättodistukset Jatkoaika.com. 10.4.2005. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.9.2013.
  8. ↑ Elite Prospects - SM-liiga Stats 2005-2006 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 14.5.2019. (englanniksi)
  9. ↑ Elite Prospects - Blues eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 14.5.2019. (englanniksi)
  10. ↑ Laatikaiselle ja Gustafssonille jatkosopimukset Jatkoaika.com. 19.12.2005. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.9.2013.
  11. ↑ Elite Prospects - SM-liiga Stats 2006-2007 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 14.5.2019. (englanniksi)
  12. ↑ Elite Prospects - SM-liiga Stats 2007-2008 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 14.5.2019. (englanniksi)
  13. ↑ Elite Prospects - Blues eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 14.5.2019. (englanniksi)
  14. ↑ Rami Alanko valittiin Bluesin kapteeniksi Jatkoaika.com. 14.8.2007. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.9.2013.
  15. ↑ Huttunen, Sasha: Arto Laatikainen – lujaa laatua jo 522 liigaottelussa Jatkoaika.com. 16.2.2008. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.9.2013.
  16. ↑ SM-liigakauden palkinnot jaettiin Jatkoaika.com. 26.4.2008. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.9.2013.
  17. ↑ Arto Laatikainen siirtyy ensi kaudeksi Färjestadiin Jatkoaika.com. 11.2.2008. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.9.2013.
  18. ↑ Pettersson, Robert: Han blev SSK:s nya back Hockeysverige.se. 10.8.2010. Everysport Media Group AB. Viitattu 8.9.2013. (ruotsiksi)
  19. ↑ Laatikainen siirtyy Södertäljeen Jatkoaika.com. 10.8.2010. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.9.2013.
  20. ↑ Elite Prospects - Södertälje SK eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 14.5.2019. (englanniksi)
  21. ↑ Bodin, Uffe: Backkugge stannar i SSK Hockeysverige.se. 23.2.2011. Everysport Media Group AB. Viitattu 8.9.2013. (ruotsiksi)
  22. ↑ JYP kaappasi Riku Heleniuksen ja Arto Laatikaisen Jatkoaika.com. 18.5.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.9.2013.
  23. ↑ JYP julkisti neljä uutta sopimusta ksml.fi. 18.5.2011. Keskisuomalainen Oyj. Arkistoitu 22.5.2011. Viitattu 18.5.2011.
  24. ↑ Arto Laatikainen palaa Espooseen – Blues julkisti joukkueensa Jatkoaika.com. 2.5.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.9.2013.
  25. ↑ Blues nimesi kapteenistonsa Jatkoaika.com. 16.8.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.9.2013.
  26. ↑ Koivunen, Tommi: Miettinen uusi Blues-kippari – Laatikainen pitkään sivussa Jatkoaika.com. 16.8.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.9.2013.
  27. ↑ Laatikainen Keravalle, Eriksson Venäjälle Jatkoaika.com. 17.10.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.9.2013.
  28. ↑ Hurmerinta, Eero: Bluesin pelaaja-arvostelut 2012–13 Jatkoaika.com. 26.3.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.9.2013.
  29. ↑ Bluesille kokenut kapteeni is.fi. 6.9.2013. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 8.9.2013.
  30. ↑ TPS paikkaa poissaoloja rautaisella kokemuksella Jatkoaika.com. 18.9.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 15.11.2014.
  31. ↑ Kärpät hankki väliaikaisapua puolustukseensa Jatkoaika.com. 19.10.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 15.11.2014.
  32. ↑ Pirnes ja Laatikainen Kärpissä loppukauden Jatkoaika.com. 14.11.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 15.11.2014.
  33. ↑ Elite Prospects - Kärpät eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 14.5.2019. (englanniksi)
  34. ↑ a b Laatikainen ohitti yli 45 vuotta vanhan liigaennätyksen! Jatkoaika.com. 6.4.2015. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.4.2015.
  35. ↑ a b Kemppainen ja Laatikainen sivusivat huimia ennätyksiä liiga.fi. 25.4.2015. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 26.4.2015.
  36. ↑ Liigagaalassa palkittiin kauden parhaita Jatkoaika.com. 2.5.2015. Jatkoaika r.y. Viitattu 3.5.2015.
  37. ↑ Laatikainen jatkaa Kärpissä Jatkoaika.com. 17.3.2015. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.4.2015.
  38. ↑ Ilvekselle konkaripakki ja Mestis-vahti – Laatikainen siirtyy Tampereelle Jatkoaika.com. 19.4.2016. Jatkoaika r.y. Viitattu 19.4.2016.
  39. ↑ Ilves julkaisi kapteenistonsa − C-kirjain tuttuun rintaan Jatkoaika.com. 6.9.2016. Jatkoaika r.y. Viitattu 7.9.2016.
  40. ↑ Liigakonkari Laatikaisen ura jatkuu HPK:ssa Jatkoaika.com. 26.7.2018. Jatkoaika r.y. Viitattu 26.7.2018.
  41. ↑ Hallitseva mestari HPK julkaisi ensi kauden joukkueen rungon − mukana tehokanukki Kunyk ja konkaripakin jatkosopimus Jatkoaika.com. 10.5.2019. Jatkoaika r.y. Viitattu 14.5.2019.
  42. ↑ HPK:n juhlakauden kapteeniksi Niklas Friman hpk.fi. 3.8.2019. HPK Liiga Oy. Viitattu 3.8.2019.
  43. ↑ Kiekko-Espoo saa konkarin takaisin maailmalta − Arto Laatikainen liittyy puolustuskalustoon Jatkoaika.com. 11.8.2020. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.8.2020.
  44. ↑ Arto Laatikainen Kiekko-Espoon kapteeniksi kiekko-espoo.com. 8.9.2020. Kiekko-Espoo Oy. Arkistoitu 25.9.2020. Viitattu 8.9.2020.
  45. ↑ Seppä, Lassi: Konkarit Kankaanperä ja Laatikainen HPK:hon − maalivahtiosastolla Laurikainen korvaa Larmin Jatkoaika.com. 12.1.2021. Jatkoaika r.y. Viitattu 12.1.2021.
  46. ↑ Meriläinen, Lauri: Tonni täyteen? – Konkaripakki Laatikaisen mittavalle uralle jatkoa Hämeenlinnassa Jatkoaika.com. 14.5.2021. Jatkoaika r.y. Viitattu 14.5.2021.
  47. ↑ HPK:n kapteenisto on lopullisessa muodossaan hpk.fi. 25.8.2021. HPK Liiga Oy. Viitattu 30.8.2021.
  48. ↑ Parviainen, Vesa: Arto Laatikainen, 41, saavuttaa historiallisen merkkipaalun SM-liigassa – huomaa nykynuorissa selkeän eron iltalehti.fi. 29.10.2021. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 22.4.2022.
  49. ↑ Isokoski, Riku: Arto Laatikainen päättää pitkän ammattilaisuransa: "Sain elää pikkupojan unelmaa 24 vuotta" Jatkoaika.com. 9.4.2022. Jatkoaika r.y. Viitattu 22.4.2022.
  50. ↑ Leijonien MM-kisaryhmä nimetty Jatkoaika.com. 24.4.2007. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.9.2013.
  51. ↑ Salmelainen lähtee kotiin, Pihlström jää Jatkoaika.com. 27.4.2007. Jatkoaika r.y. Viitattu 8.9.2013.
  52. ↑ Lahdenperä, Johanna: Kiekko-Espoon paluu juurille: osakkaina muun muassa menestyneitä espoolaistaustaisia pelaajia Jatkoaika.com. 19.6.2018. Jatkoaika r.y. Viitattu 29.11.2022.
Edeltäjä:
Toni Kähkönen 		Espoo Bluesin kapteeni SM-liigassa
2012–2013 		Seuraaja:
Kim Hirschovits
Edeltäjä:
Cory Murphy 		Pekka Rautakallio -palkinnon voittaja
2008 		Seuraaja:
Markus Seikola
Edeltäjä:
Jan Latvala 		Raimo Kilpiö -palkinnon voittaja
2015 		Seuraaja:
Chad Rau
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Arto_Laatikainen&oldid=22870133”