Arto Tolsa
| |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Arto Vilho Tolsa | ||
| Syntymäaika | 9. elokuuta 1945 | ||
| Syntymäpaikka | Kotka, Suomi | ||
| Kuolinaika | 30. maaliskuuta 1989 (43 vuotta) | ||
| Kuolinpaikka | Kotka, Suomi | ||
| Pelipaikka | hyökkääjä keskuspuolustaja | ||
| Pituus | 186 cm | ||
| Junioriseurat | |||
| KTP | |||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 1962–1969 | KTP | 152 | (150) |
| 1969–1979 | K Beerschot VAC | 200 | (14) |
| 1979–1982 | KTP | 71 | (17) |
| Yhteensä | 423 | (181) | |
| Maajoukkue | |||
| 1965–1968 | Suomi U21 | 3 | (1) |
| 1964–1981 | Suomi | 77 | (9) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. | |||
Arto Vilho Tolsa (9. elokuuta 1945 Kotka – 30. maaliskuuta 1989 Kotka) oli suomalainen jalkapalloilija, joka edusti Kotkan Työväen Palloilijoita sekä belgialaista Beerschotia.
Pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tolsa pelasi KTP:ssä kaikkiaan 201 pääsarjaottelua, joissa teki 126 maalia.[1] Hän voitti joukkueessa Suomen Cupin vuosina 1967 ja 1980. Vuosina 1969–1979 Tolsa pelasi ammattilaisena Belgiassa Beerschotin joukkueessa, voittaen siellä Belgian cupin kahdesti vuosina 1971 ja 1979.
Suomen A-maajoukkuetta Tolsa edusti 77 ottelussa, joissa hän teki 9 maalia.[2] Suomen Vuoden jalkapalloilijaksi Tolsa valittiin kolmesti; 1971, 1974 ja 1977. Tolsan urassa on poikkeuksellista se, että Belgiassa pelatessaan hänen pelipaikkansa muuttui hyökkääjästä puolustajaksi.[3] Puolustajanakin Tolsan rooli oli enemmän peliä rakentavan liberon kuin perinteisen topparin tai laitapuolustajan rooli. Entisenä hyökkääjänä hän osasi ajatella peliä myös hyökkääjän näkökulmasta ja rytmittää peliä sen mukaan.
Siirtyessään Belgiaan vuonna 1969 Tolsa oli yksi ensimmäisistä suomalaispelaajista, jotka tienasivat elantonsa jalkapalloa pelaamalla.[4]
Peliuran jälkeen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Urheilu-uransa jälkeen Tolsalla oli vaikeuksia alkoholinkäytön kanssa, ja hän teki itsemurhan ainoastaan 43-vuotiaana vuonna 1989.[5][6]
Kotkassa sijaitseva vuoden 1952 kesäolympialaisia varten valmistunut Kotkan urheilukeskus nimettiin vuonna 2000 valmistuneen peruskorjauksen jälkeen Arto Tolsa -areenaksi.[7] Kenttä toimii KTP:n kotikenttänä. Hänet valittiin Suomalaisen jalkapalloilun Hall of Fameen vuonna 1993.[3]
Politiikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tolsa valittiin Kotkan kaupunginvaltuustoon vuoden 1968 kunnallisvaaleissa SDP:n edustajana.[8] Hän jätti paikkansa valtuustossa muutettuaan Belgiaan.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vuorinen, Juha & Kasila, Markku: Pelimiehet: Suomen jalkapallon pelaajatilastot 1930–2006, s. 346. Suomen urheilumuseosäätiö, 2007. ISBN 978-952-99075-9-5
- ↑ Soininen, Heidi (toim.): Jalkapallokirja 2009, s. 159, 176. Suomen Palloliitto, 2009. ISSN-0787-7188
- ↑ a b Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo, s. 130–131. Hämeenlinna: Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3
- ↑ Helsingin Sanomat, 9.8.2020. Sanoma Oy.
- ↑ YLE Elävä arkisto: Pelätty maalintekijä Arto Tolsa
- ↑ Pusa, Ari: Kuningas elää muistoissa. Helsingin Sanomat, 9.8.2020, s. A 26–27. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.8.2020.
- ↑ Arto Tolsa Areena KTP. Viitattu 9.8.2020. (englanti)
- ↑ Vuorio, Jukka: Arto Tolsa oli tähti ja legenda, jonka elämänlangan katkaisi vain 43-vuotiaana alkoholi Seura. 20.11.2020. Viitattu 7.5.2023.
- ↑ Tuominen, Hannu: Jälkipeli: Kimmo Muttilainen ikuisti jalkapallolegenda Arto Tolsan elämän kirjan kansien väliin Aamuset.fi. 26.7.2020. Viitattu 7.5.2023.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kunnari, Pekka – Pusa, Juhani: Piipun juurelta Euroopan huipulle: Arto Tolsan tarina. Kotka: Omakustanne, 1983. ISBN 951-99481-8-X
- Muttilainen, Kimmo: Arto Tolsa: Yksi yhdestätoista. Lahti: VK-Kustannus Oy, 2020. ISBN 978-951-9147-85-7
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pelätty maalintekijä Arto Tolsa. Ylen Elävä arkisto.
| Auktoriteettitunnisteet: Kansalliset |
|---|
