Artukaisten lentokenttä
| Artukaisten lentokenttä | |
|---|---|
 Entinen Artukaisten lentokentän asemarakennus kesäkuussa 2020. |
|
| Sijainti | Artukainen, Turku |
| Koordinaatit | |
| Tyyppi | julkinen |
| Ylläpitäjä |
Turun kaupunki (1935–1955) Turun lentokerho (1955–1965) |
| Valmistumisvuosi | 1935 |
| Suljettu | 1965 |
| Liikenneyhteydet | |
| Tärkein keskus ja etäisyys | Turku – 5 km |
| Kiitotie | |
Artukaisten lentokenttä oli Turussa Artukaisten kaupunginosassa sijainnut lentokenttä, joka avattiin vuonna 1935[1].
Lentomatkustajia varten rakennettiin asemarakennus, jonka on suunnitellut Turun kaupungin rakennuskonttorin arkkitehtiosastolla H. Smedberg vuonna 1935[2]. Läheiselle Lumikonkadun mäelle rakennettiin korkea Pansion lentomajakka, joka on edelleen olemassa.
Artukaisten lentokentän avajaisissa oli paikalla muun muassa tasavallan presidentti P. E. Svinhufvud.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ennen Artukaisten lentoaseman avaamista Turun kaupallinen lentoliikenne toimi vesilentokoneiden varassa Ruissalon lentosatamasta. Turun kauppakamari aloitti keskustelut uuden maalentokentän perustamisesta vuonna 1925, koska kelirikko aiheutti ongelmia vesitasokoneille.
Suunnitelmissa oli aluksi rakentaa maalentokenttä Ruissalon saarelle edullisen maavuokran vuoksi, mutta alueen pehmeäpohjainen maalaji ei soveltunut lentokentän alustaksi, minkä takia sijaintipaikaksi valittiin lähellä oleva Artukainen. Avautuessaan 1935 Artukaisten lentokenttä oli Suomen ensimmäinen sekä maailman pohjoisin toimiva siviililentokenttä.[1] Ruissalon lentosataman toiminta päättyi muutama vuosi Artukaisten lentokentän valmistumisen jälkeen vuonna 1938.
Toisen maailmansodan aikana kentältä operoivat esimerkiksi Suomen ilmavoimien Fokker-hävittäjät[3]. Lentokenttä ei kärsinyt pahoja vaurioita sodan aikana venäläisten koneiden pommittaessa viereisiä alueita. Turun lentokerho ylläpiti lentokentän toimintaa vuoteen 1965 saakka. Lentoliikenne siirtyi valmistuneelle Ruskon lentokentälle eli nykyiselle Turun lentoasemalle vuonna 1955.
Aeron bussiliikenteen lähtöpysäkki Artukaisiin sijaitsi Turun kauppatorilla Aurakadulla.
Myöhempi käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Artukaisten lentokenttäalueelle oli rakennettu sora- ja asfalttipäällysteinen kilpa-ajorata, jossa käytiin 1950–1980-luvun loppuun SM-tasoisia kilpailuja niin rata-autoilun kuin TT-moottoripyörien SM-luokissa. Niitä kerääntyi katsomaan 15 000 henkeä. Kilpailijoiden joukossa olivat mm. Keke Rosberg, Jarno Saarinen sekä italialainen maailmanmestari Giacomo Agostini.
1960-luvulla lentokentällä järjestettiin Farma-maatalousnäyttelyitä. Vuonna 1975 lentokentälle kokoontui 35 000 ihmistä Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen suviseuroihin.
Tällä hetkellä alueella sijaitsevat Turkuhalli, Artukaisten ratsastuskoulu ja Turun Messukeskus.
2022 alueella järjestettiin Knotfest-festivaali, jonka pääesiintyjä oli Slipknot. Kaksipäiväisen festarin lauantaipäivä oli loppuunmyyty ja keräsi paikalle 30 000 ihmistä.
Kesäkuussa 2025 alueella järjestetään Rockfest-festivaali ensimmäistä kertaa Turussa, festivaalin pääesiintyjiä ovat Judas Priest, Till Lindemann ja Muse.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Keskinen, Kalevi; Stenman, Kari: Suomen ilmavoimien historia 18 – Lentorykmentti 3. Espoo: Kari Stenman, 2001. ISBN 951-98751-1-5
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ketola, Timo J.: Artukainen toi lentokoneet vedestä maalle 14.12.2003. TS-Yhtymä Oy. Arkistoitu 30.6.2020. Viitattu 20.7.2007.
- ↑ Turun kaupunki: Lausunto asemakaavanmuutosehdotuksesta Artukaisten kaupunginosan korttelille 12 Turun kaupungin kulttuurilautakunnan pöytäkirjat.. 31.3.1999. Turun kaupunki. Arkistoitu 28.8.2003. Viitattu 26.2.2013.
- ↑ Keskinen; Stenman 2001 s. 8
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Turulla on nyt lentokenttä. Suomen Kuvalehti, 14.9.1935, nro 37, s. 1423. Artikkeli Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa. Viitattu 10.3.2023.
- Merkkipäivä Suomen ilmailun historiassa. Turun maalentokentän vihkiäiset 8.9.35. Hakkapeliitta, 17.9.1935, 10. vsk, nro 38, s. 1176–1178. Suomen Suojeluskuntajärjestö. Artikkeli Kansalliskirjaston digitaalisissa aineistoissa. Viitattu 10.3.2023.