Arvi Tynys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Risto Ryti ja korpraali Arvi Tynys (oikealla) Mäkiluodon linnakkeella Tynyksen veistämän muistomerkin paljastamisen yhteydessä syyskuussa 1941.

Arvi Tynys (2. syyskuuta 1902 Viuhkola, Luumäki – 29. lokakuuta 1959 New York, Yhdysvallat) oli suomalainen kuvanveistäjä. Hän työskenteli kuvanveistäjänä Suomessa ja useissa muissa maissa. Tynys teki useita hautamuistomerkkejä ja sankaripatsaita, joita on Suomessa, Yhdysvalloissa ja Haitissa. Hän veisti pronssiin, graniittiin ja puuhun. Tynys oli ennen kaikkea kuvanveistäjä, mutta Tuotantoon kuuluu myös pienveistoksia, akvarelleja ja öljyvärimaalauksia. Tynys yhdisti eri tyylilajeja ja persoonallista ilmaisutapaa. Häntä arvostettiin taiteilijana niin Suomessa kuin muun muassa Haitilla.

Uran vaiheita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tynys oli 13-lapsisen perheen nuorin. Hän kävi nelivuotisen kansakoulun juuri toimintansa aloittaneessa Viuhkolan kansakoulussa. Tynys pääsi Suomen taideyhdistyksen piirustuskouluun 23-vuotiaana, opiskeli siellä vuosina 1925–1929 ja valmistui Ateneumin kuvanveistoluokalta. Tynys debytoi vuoden 1926 Suomen taiteen vuosinäyttelyssä Gösta Stenmanin salongissa Helsingissä.

Valmistuttuaan Tynys teki opintomatkat Italiaan, Ranskaan, Itävaltaan, Unkariin ja Ruotsiin. Hänen tuotantoonsa vaikuttivat varsinkin Rooman muistomerkit. Tynyksen teoksia on ollut esillä Suomen Taiteilijain näyttelyissä 1920- ja 1930-luvuilla, Helsingin Taidehallin avajaisnäyttelyssä 1928, Suomen Kuvanveistäjäliiton juhlanäyttelyssä 1930 ja 1940, Viipurin taidemuseon vihkiäisnäyttelyssä 1930, Tampereen taidemuseon avajaisnäyttelyssä 1931, 1. Nationale Finnische Kunstausstellung in Deutschland -näyttelyssä Berliinissä, Düsseldorfissa ja Hampurissa, sekä Helsingin Taidehallissa 1935, Mostra d'arte finlandese del XIX e del XX secolo -näyttelyssä Milanossa 1937, Helsingin Taiteilija-Aseveljet näyttelyssä Helsingissä 1940 ja Hämeenlinnan taidemuseon 30-vuotisjuhlanäyttelyssä 1982.[1]

Vuoden 1918 muistomerkki on Vilppulan taistelujen muistopatsas vuodelta 1938. Hän toteutti yhdessä yhdessä arkkitehti Viljo Revellin kanssa Sankarimuistomerkin Tampereen Kalevankankaalle (1946).

Sotien jälkeen taide-elämä oli lamassa, mikä merkitsi myös Tynykselle työn puutetta. Tynys muutti Ruotsiin. Eräs hänen vanha Yhdysvaltoihin muuttanut ystävänsä lähetti hänelle kirjeen, jossa kertoi työn odottavan häntä siellä. Tynys muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1946. Hän matkusti työn mukana ympäri Yhdysvaltoja New Yorkista Tyynenmeren ja Meksikonlahden rannoille sekä Väli-Amerikkaan, Haitiin. Haitissa valmistauduttiin tasavallan 200-vuotisjuhliin, ja Tynys valittiin suunnittelemaan ja veistämään uudelle alueelle presidentin palatsin piha. Koko alueen suuret työt valmistuivat kahdessa vuodessa, vuosina 1949–1950. Haitissa Tynystä kutsuttiinkin Haitin kansalliskuvanveistäjäksi.

Yhdysvalloissa Tynyksen tyyli muuttui abstraktimpaan, enemmän tila- ja viivavaikutukseen perustuvaan suuntaan. Viime vuosinaan hän pitäytyi lähinnä suomalaiseen puuhun, jota hän piti aiheensa ja väriensä puolesta kuvanveistäjän parhaana materiaalina. Suomessa ei vielä tuolloin ymmärretty Tynyksen Yhdysvalloissa omaksumaa uutta tyyliä.

Tynys teki Hankoon vuonna 1958 paljastetun abstraktin veistoksen Ylös valoon. Teos on suihkulähteellä varustetussa heijastusaltaassa, joka sijaitsee Viljo Revellin suunnitteleman, vuonna 1955 valmistuneen Kudeneule -yhtiön tehdasrakennuksen pihalla. Tynyksen muita myöhäistuotannon töitä Suomessa ovat muun muassa Rajamäen kirkon oviseinällä olevat raamattuaiheiset punagraniittiset reliefit Vuorisaarna ja Jeesus siunaa lapsia.

Tynyksen viimeinen muistomerkki oli Kankaan hautausmaalle vuonna 1959 pystytetty karjalaisten sankarivainajien muistopatsas Siunaava enkeli. Patsaan suunnitteli ja valmisti osittain Tynys, mutta työn saattoi loppuun taiteilija Heikki Nieminen. Patsas kuvaa lentoon lähtevää enkeliä. Arvi Tynys kuoli New Yorkissa vuonna 1959. Tynyksen kuoltua hänen taidettaan oli esillä Luumäellä.[2]

Julkiset teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvia julkisista teoksista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vapaussodan muistomerkki – Rauman vapaudenpatsas, 1937, Rauma.
    Vapaussodan muistomerkki – Rauman vapaudenpatsas, 1937, Rauma.
  • Vilppulan 1918 taistelujen muistopatsas, 1938, Vilppula.
    Vilppulan 1918 taistelujen muistopatsas, 1938, Vilppula.
  • Talvi- ja jatkosodan muistomerkki, Mäkiluodon linnake, 1941, Kirkkonummi.
    Talvi- ja jatkosodan muistomerkki, Mäkiluodon linnake, 1941, Kirkkonummi.
  • Sankarivainajien yhteismuistomerkki, 1943, Nokia.
    Sankarivainajien yhteismuistomerkki, 1943, Nokia.
  • Kalevankankaan sankarimuistomerkki, 1946, Tampere.
    Kalevankankaan sankarimuistomerkki, 1946, Tampere.
  • Siunaava enkeli, Kankaan hautausmaa, yhdessä Heikki Niemisen kanssa, 1960, Luumäki.
    Siunaava enkeli, Kankaan hautausmaa, yhdessä Heikki Niemisen kanssa, 1960, Luumäki.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Tynys, Arvi, Ekspografia Suomen kuvataiteen bibliografia. Valtion taidemuseo. Viitattu 14.9.2013.
  2. ↑ Arvi Tynys Tynyksen sukuseura. Viitattu 18.4.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Arvi_Tynys&oldid=22333744”