Bernhard Fredrik Godenhjelm

Wikipediasta
2 muutosta tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 10. heinäkuuta 2024.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bernhard Fredrik Godenhjelm valmistui maisteriksi 1864

Bernhard Fredrik Godenhjelm (7. maaliskuuta 1840 Pietari – 30. syyskuuta 1912 Helsinki) oli suomalainen yliopiston lehtori, koulunjohtaja ja kirjallisuuden tutkija.

Henkilöhistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Godenhjelmin vanhemmat olivat taiteilija Berndt Abraham Godenhjelm ja Alexandra Fredrika Hornborg. Godenhjelm oli naimisissa vuodesta 1867 opettaja Ida Gustava Lindroosin (1837–1913) kanssa. Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingin yksityislyseosta 1858 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1862 ja maisteriksi 1864. Godenhjelm toimi Helsingin yliopiston saksankielen lehtorina 1866–1901.

Godenhjelm perusti vaimonsa kanssa Helsinkiin ensimmäisen suomenkielisen tyttökoulun. jonka johtajana hän oli 1869–1886 sekä suomenkielen opettajana 1870–1885. Hän perusti myös Suomalaisen jatko-opiston ja oli sen johtajana 1881–1886, suomen ja saksan kielen opettajana 1881–1905 sekä psykologian opettajana 1885–1905. Godenhjelm sai professorin arvonimen 1901.

Godenhjelm osallistui säätyvaltiopäiville aatelissäädyssä sukunsa edustajana 1867, 1872, 1877–1878, 1882 ja 1885 .

Godenhjelm oli Suomalaisen Näyttämön eläkelaitoksen, (nykyisin Suomen Kansallisteatterin Näyttelijäin Eläkekassa) ensimmäinen puheenjohtaja vuodesta 1884 lähtien.[1]

Godenhjelm oli Kirjallisen kuukausilehden toimituksen jäsen 1866–1880 ja Kansanvalistusseuran toimikunnan jäsen 1890–1899. Hän toimitti Aleksis Kiven valitut teokset ja osallistui Vänrikki Stoolin tarinoiden suomentamiseen.

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Saksalais-suomalainen sanakirja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1873 (ensimmäinen laatuaan Suomessa)
  • Oppikirja suomalaisen kirjallisuuden historiassa. Weilin & Göös 1884, 8. uud. painos 1912 (ilmestyi myös englanniksi käännettynä 1896 nimellä Handbook of the History of the Finnish Literature)
  • Runous ja runouden muodot 1 : Runous kuvausvoiman ja kansanhengen tuotteena. Weilin & Göös 1885, 2. painos 1922
  • Runous-opin pääkohdat : kouluja varten. Weilin & Göös 1891, 2. paran. painos Otava 1903, 4. parannettu painos Otava 1910, 5. painos 1917, 6. painos 1922
  • Lyhyt runous-oppi : jatko-opistoja varten. Weilin & Göös 1891, 2. parannettu painos 1903, 3. painos 1909, 4. painos 1920
  • Mikä on suomalainen sivistys? Tekijä, Helsinki 1906
  • Saksalais-suomalainen sanakirja. Edellinen osa, A-H. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1906
  • Suomalaisen naissivistyksen työmailta : Helsingin suomalainen tyttökoulu 1869-86 ja Suomalainen jatko-opisto 1881-1905. WSOY 1912
  • Runous ja runouden muodot : kirjoitelmia, runoja. Sis. Kustavi Grotenfeltin kirjoittaman elämäkerran. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1914
  • Saksalais-suomalainen sanakirja / Deutsch-finnisches Wörterbuch. Jälkimmäinen osa, O-Z. 2., uudistettu laitos, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1916

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata.
Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Tieto löytyy Suomen Kansallisteatterin Näyttelijäin Eläkekassan pöytäkirjoista.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Bernhard_Fredrik_Godenhjelm&oldid=22740810”