Daljoki
Daljoki | |
---|---|
Maanosa | Eurooppa |
Maat | Ruotsi |
Läänit | Uppsala |
Maakunnat | Taalainmaa, Västmanland |
Kunnat | Älvkarleby |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Daljoen vesistö |
Pinta-ala | 28 953,8 km² [1] |
Järvisyys | 7 % [2] |
Pääuoman pituus | 541 km [3] |
Pääuoman osuudet | Daljoki ←Österdalälven ←Sörälven |
Joen uoman kohteita | |
Alkulähde | Skandit [4] |
Laskupaikka | Skytskär, Älvkarleby [5] |
Sivu-uomat | Västerdalälven (en), Tunaån (d), Österdalälven (en) |
Mittaustietoja | |
Lähdekorkeus | 151 m mpy. [4] |
Laskukorkeus | 0 m |
Korkeusero | 151 m |
Pituus | 219 km |
Kaltevuus | 0,68 m/km |
Keskiylivirtaama | 839 m³/s (MHQ) [6] |
Keskivirtaama | 378 m³/s (MQ) [6] |
Keskialivirtaama | 152 m³/s (MNQ) [6] |
Muuta | |
Muualla | Wikimedia Commons |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Daljoki tai Dalajoki, ja vanhastaan Taalainjoki ([7] ruots. Dalälven) on Ruotsissa Uppsalan läänissä virtaava 541 kilometriä pitkä joki, joka kuuluu Daljoen vesistössä sen pääuomaan. Se on Ruotsin toiseksi pisin joki [8], ja sitä pidetään Norlannin etelärajana. Joen valuma-alueen pinta-ala on 28 954 neliökilometriä ja se laskee Pohjanlahden Selkämereen Älvkarlebyn kunnassa.[1][2][9][5][4][8][a]
Daljoki muodostuu, kun Västerdalälven ja Österdalälven yhtyvät toisiinsa. Daljoki virtaa Taalainmaan sekä Västmanlandin läpi ja laskee lopulta mereen Uplannin pohjoisosassa. Yhtymäkohdasta on matkaa merelle 219 kilometriä. Vesistöviranomaiset ovat valinneet Österdalälvenin vesistöalueen pääuomaksi. Yläjuoksulla valitaan pääuoman seuraavaksi osuudeksi Sörälven, joka alkaa pitkästä Norjan ja Ruotsin puolella sijaitsevasta järviketjusta. Pääuoman pituus valtionrajalle on 492 kilometriä.[5][4][8]
Vesivoimaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Dalälvenin pääuomassa on 34 vesivoimalaitosta: Älvkarleby, Lanforsen, Untra, Storgysinge, Söderfors, Gysinge, Näs, Avesta Lillfors, Avesta Storfors, Skedvi, Långhag, Domnarvet, Bullerforsen, Kvarnsveden, Forshuvudforsen, Gråda, Spjutmo, Blyberg, Väsa, Åsen, Trängslet, Båthusströmmen, Lindbyn, Lillstup Mockfjärd, Skifsforsen, Eldforsen, Hummelforsen, Lima, Ärnäs, Östvalla, Horrmund, Ugsi, Säs kvarn ja Dala Järna. Voimaloiden yhteisteho on 1 100 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 4 346 gigawattituntia.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Dalälven.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Daljoki (SE672201-159005) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 25.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Arkistoitu – Internet Archive) (Excel-tiedostoon, selitykset (Arkistoitu – Internet Archive)), 13.11.2009, viitattu, 2797–3133, 25.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Eklund, Anna: Sveriges vattendrag (PDF), Faktablad nr 44, 2010, SMHI, viitattu 21.3.2021 (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Daljoen yläjuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 30.1.2021.(ruotsiksi)
- ↑ a b c Daljoen alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 30.1.2021.(ruotsiksi)
- ↑ a b c Daljoen vesistö (Arkistoitu – Internet Archive) (Excel-lomake nro 63305), Vattenwebb, SMHI, viitattu 10.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ http://around.spb.ru/maps/uralic/13-14ad.jpg (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Dalälven Nationalencyklopedin. Viitattu 1.6.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 25.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Dalälven, vattenkraft.info, viitattu 3.1.2021 (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Daljoki Wikimedia Commonsissa